Henkeäsalpaavaa kauneutta,...

Miten jylhän kaunis on Pohjois Karjalan luonto! Tuuheiden ikimetsien havupuuvoittoinen näkymä Kolin huipulle, täyttää katsojan hartaalla kunnioituksella. Avautuvat järvimaisemat rantoineen saa liikuttumaan luonnon kauneuden edessä.

Miten hieno oivallus tuo filmatisointi onkaan Suomen 100 v. itsenäisyyttä juhlistamaan !!😍
Siinä näyttäytyy meille kotimaamme koskemattomat salot, vesistöjen hopeanauhojen kimallus, kuin aarteena tuleville sukupolville.

Sain seurata uljasta lentoon noussutta kotkaa, ja hyräillä hartan mielin minäkin.

"Ah, kuink' on sun maasi kaunis, kuink' ihana taivahas, ❤️

Ja sitten,...on kuin itse Luonnotar maalaisi silmiini utuisia niittyjä, aamukasteisia kurjenpolvia, joiden seassa keijut karkeloi, kuin vain Merikannon "Kesäillan valsissa", ja vielä

heinäsirkatkin yhtyy Veikko Ahvenaisen "Sirkkojen tanssiin"

15

219

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Katt.leija

      Täyden kympin arvoinen tuo Meidän maamme - Vårt land ohjelma. Aivan lumoavaa katsottavaa tuo ilmakuvaus kauniista kotimaastamme. Minulle tuli ihan uniin noita näkymiä.
      Valokuvaustekniikka on nykyisin huippuluokkaa, joka näkyi myös tässä samoinkun noissa luontokuvauksissa.
      Miten kaunis päivä tänään, silmieni edessä neljä upeasti kukkivaa hevoskastanjaa.

    • Ankeetaon

      Luin tuo otsikon: Henkeäsalpaavaa ahneutta...

      Ja sen päälle sitten Säkkijärven polkkaa ja muuta haitarimusaa!
      Eipä paremmasta väliä.
      Kolista tulee aina mieleen vain joku Ryysyrannan Jooseppi ja köyhä ja nälkäänäkevä rahvas.
      Nauttikaa itse!

      • salmensuut

        Paha silmä lukee tekstinkin vääristyneenä.


      • uteliaanus
        salmensuut kirjoitti:

        Paha silmä lukee tekstinkin vääristyneenä.

        Onko paha silmä keskellä otsaa?


      • salmensuut

        Eihän nyt toki, siihen on otsa liian jalo. Jos se piileksii siellä minne ei päivä paista, eikä kuu kumota ,he he


      • Pitänee osallistua aloitteeseensa muutamalla sanalla. Ymmärrän hyvin tuon reaktion aloitteen haltioituneen ylistyksen herättämään ärtymykseen.

        Tuttua jo äitimuorini realismista, millä hän työelämän rasittamana saattoi tiuskasta, jos lapsena lumouduin ja höpötin sudenkorennon siivessä kokemastani värien välkkeestä!
        Sammuttihan se intoni, mutta opetti samalla, ettei yksin nähtyä/koettua saa sanoilla kuvattua, eikä toinen välttämättä ole sillä hetkellä samalla aaltopituudella!

        Silti luonnon omaan kauneuteen ei vaikuta mielikuvat, , ei kotikaupunkini näkymätkään, synnytä samaa harrasta luonnon kauneuden ihailua.


      • olet-herkistynyt

        "Miten hieno oivallus tuo filmatisointi onkaan Suomen 100 v. itsenäisyyttä juhl..."

        Laita linkki siihen niina jutellaan lisää. Kuvauksesi ei oikein auennut, koska musiikkikin oli niin erilaista, siis ei mitään Kolin maisemia.


      • olet-herkistynyt kirjoitti:

        "Miten hieno oivallus tuo filmatisointi onkaan Suomen 100 v. itsenäisyyttä juhl..."

        Laita linkki siihen niina jutellaan lisää. Kuvauksesi ei oikein auennut, koska musiikkikin oli niin erilaista, siis ei mitään Kolin maisemia.

        Tässä ole hyvä 🌷
        Nyt on pakko lähteä, mutta ehkä jutellaan lisää,..

        http://areena.yle.fi/1-2883118?autoplay=true


      • Voi ei, tuo on talvimaisemaa,...sen täytyy olla "Koko Suomi" osiossa ihanine kesäväreineen, sorry en ehdi hakea. Löytyy Areenasta.


    • Pohjois- Karjalasta puheen ollen, käteeni sattui riimittelyn tapainen paperi, jonka olin kirjoittanut v. 1982. Orisaari on pieni saari keskellä Pielistä suunilleen Vuonislahti - Koli kohdalla. Soutelimme työkaverini kanssa sinne hyvin monena kesänä.

      Orisaari, kesä 1982.

      Punaiset auringon säteet
      Pielisen pinnassa katseet:
      kuinka kaunista olikaan
      mitkä ajatukset tulikaan!

      Katsomme toista taivaanrantaa
      kaukaa maan ja veden takaa
      nousi kuu hämärään iltaan
      yhdisti meidät siltaan
      yli Pielisen aaltojen
      vaarojen välisen veen.
      Koli korkealle kohoaa
      sinisen taivaan tavoittaa.

      Kuinka kaunis onkaan maa
      kunhan rauhassa asua saa
      ympärillä luonnon ääni
      haikea herkkyys täyttää pääni
      silmissä sointuvat sävyt
      luonnonjuhlan kauniit nävyt

      Tahdomme olla taiteilijoita
      aivoissa kuvat, näemmehän noita.
      Jospa kaikki kankaalle saisi -
      kunhan muistiimme ottaa voisi.

      Myötätuuli takanamme
      pilvetön taivas yllämme
      kokka kohisten laineilla
      lensimme aaltojen päällä
      Kävimme Orisaaressa
      muisto elämän kaaressa
      uutta kesää odotamme
      jälleen saaren soudamme!

      • Viehättävä runonäkymä "kokka kohisten yli Pielisen aaltojen" 😊

        tuossa
        "haikea herkkyys täyttää pääni,
        silmissä siintävät sävyt,...
        luonnon juhlan kauniit näyt !

        Piti ihan onnellisena naurahtaa, noinhan se just on,...luonnon herkkyys ja värien sävyt, täyttää niin mielen kokonaisvaltaisesti, että siitä puhuu, runoilee ja---maalaa!
        Kiitos ynnämuu.

        Nyt on lähdettävä on postissa pistäytymään, ja ainahan jotakin ruokatarviketta on Seilorin hyllyilläkin, heippa.


    • Ramoona_

      Koskettavasti ja kuvataiteilijan silmin näet ja kuvaat, ynnämuu. Maa, vesi ja taivas yhtyen täydelliseen maisemaan, sielun ja aistien ravinnoksi. Vesien, varsinkin suurten selkien ylitykset, ovat aina kuin valloitusretkiä ja samalla retkiä vaistoihimme ja tunteisiimme.

      Jälleen saareen soudamme...

      Kesämuistojen aarteita lapsuudesta lähtien. Onget mukana, mehua pullossa, voileivät pergamiinikääreessä. Soutumatkalla viistin sormia pehmeässä vilpoisessa vedessä, nykäisin lumpeen kukan, veden pinnan yllä kisailevat korennot , jalokiviäkö niiden siivissä oli ? Auringon kimallus ja veden liplatus veneen laitoja vasten , veneen tervainen tuoksu. Pienen saaren hiekkainen poukama otti vastaan valloittajien veneen kokan ja paljaat jalkapohjat . Pian koko pikkuparatiisi oli meidän, kaloineen, näkinkenkineen, lepänkäpyineen, ihmeellisine vedenalaisine pikkukivineen, niiden värit satumaiset valojen ja varjojen läikittämässä vedessä.

      Tunnen aina suloisenhaikean läikähdyksen sydänalassa, kun käyn tuossa lapsuuteni maisemassa. Niin moneen saareen on sen jälkeen noustu ja elämykset tallennettu mieleen sekä kameraan, auringonlaskuista nousuihin, utuihin , kuutamoihin ja tähtiöihin, myrskyihin ja tyveniin. Mutta tuo pikkuruinen nimetön saari ei menetä taikaansa koskaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Rakastan sinua

      Kohta sanon tämän livenä, älä pelästy.
      Ikävä
      122
      1691
    2. Miksköhän mä oon tuolla

      Joskus antanut ymmärtää että olisin sun rinnoista pelkästään kiinnostunut 😂😁🤭 ja sä säikähdit että koskisin ilman lup
      Ikävä
      16
      1372
    3. Tiedätkö miten pahalta tuntui

      Kun vetäydyit? Ei kuukausiksi vaan vuosiksi.
      Ikävä
      61
      980
    4. Heti kun luomisen motiivi tuli esiin - se haisi RAAMATULLISELTA TARINALTA ISOISÄSTÄ, JOLLA ON PARTA

      Pinnalliset käsitykset korkeammasta Todellisuudesta Heti kun luomisen motiivi tuli esiin - se haisi RAAMATULLISELTA TAR
      Hindulaisuus
      329
      972
    5. Epäiletkö että kaivattusi

      On tai on ollut ihastunut sinuun?
      Ikävä
      65
      826
    6. J miehestä oikeaa

      Nimeä ei voi tänne julkaista mutta kannattaa olla varuillaan jos ”aistit” auki t nainen
      Ikävä
      78
      816
    7. Onko Lahdessa juhannuskokkoa?

      Entä vähän kauempana?
      Lahti
      1
      770
    8. Vanhemmalle naiselle

      Juhannussauna on lämpiämässä. 🌿🥵💦
      Ikävä
      46
      741
    9. Kysyit firman bileissä..

      .. että tulisinko luoksesi yöksi... Oliko se vain heitto. Mitäs jos olisin tullut? Naiselta
      Ikävä
      9
      671
    10. Miksi Suomessa uskotaan Usan kanssa tehtyihin sopimuksiin

      Kaikki viestit Usan suunnasta on ollut jo pitkän aikaa sen kaltainen että muiden liittolaismaidenkin sotilaallista autta
      Maailman menoa
      62
      658
    Aihe