Suunnan keskiarvo

Laske vektorisummana käyttäen yksikkövektoreita.

Muista, että suuntien keskiarvo voi olla määrittelemätön. Jos lasket lännen ja idän keskiarvon tai etelän ja pohjoisen keskiarvon niin mikä on tulos?

Jos haluat fuskata niin googlaa hakusanalla ci rc ul ar me an auttaa asiassa.

Lisää kaikkiin suuntiin esimerkiksi 1e10, laske keskiarvo ja vähennä sitten keskiarvosta 1e10.
Googleta vaikkapa "Julian date". Siitä saattaa saada vihjettä.

12 tunnin viisarikellon viisari aurinkoa kohti.
Sitten tuntiviisarin ja 12-suunnan puolitus.
= etelän ilmansuunta suunnilleen.

Mutta jos lasketaan eri kulman puolitus, saadaan vastakkainen ilmansuunta, pohjoinen.

Elikkä näillä eväillä, kyllä 1 asteen ja 357 asteen keskiarvo on 179. Mutta tarvitsee tietää, mitä kulmaa ollaan puolittamassa. Tätäkö vai tuotako. Puolen tunnin kohdalta on matkaa tasatuntiin yhtä paljon kellotaulun vasemmalta ja oikealta reunalta.

Voisiko tuon laskea ottamalla ensiksi absoluuttisen arvon, ja seuraavat arvot aina suhteutettaisiin siihen? Esim 357 ja sitten 4, eli 357 361 ja se sitten puoliksi ja niin edelleen.

Mä kysyisin asiakkaalta mitä hän haluaa laskettavan. Turha arvailla uusien käsitteiden määritelmiä kun on niin suuri riski, että asiakas ei ajattele samaa määritelmää kuin sinä.

Lasket keskiarvon x, jonka jälkeen valitset keskiarvoksi luontevimman luvuista x-180, x ja x 180.

Setämäinen ratkaisuehdotus. Pohdiskellaan painotettua keskiarvoa ja RMS:ää ja ellipsiä.

Jos suunnat olisi merkitty ympyrän kehälle kuten kompassiin astelukuina, niin voitaisiinko ajatella pilkkoa keskiarvon laskenta kahteen osaan. Mitä jos ympyrän itäpuoli olisi miinusta yhteen asti (itä -1 ja länsi 1) ja sitten jos laskettaisiin toinen keskiarvo pohjois-eteläsuunnista (pohjoinen -1, etelä 1), niin saisiko tästä jotain järkevää tulokseksi, vähän samaan tapaan kuin ellipsi voi kuvastaa tilaston tunnuslukuja tai RMS:ää? Ajatuksena tässä, että eri ulottuvuuksia täytyy ottaa huomioon jollain tavalla. Yleensä esim. aritmeettinen keskiarvo kuvastaa keskivertoa luvuista, jotka ovat ikään kuin samalla suoralla, yhdessä ulottuvuudessa, mutta tässä suunnan keskiarvossa tilanne on erilainen, kaksi ulottuvuutta huomioitavana, joten eikö tässä tarvita kahden eri keskiarvon laskemista, eikä yksi riitä?

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14845051/pythagoras-tilastotieteessa

Eikö voida kuvitella koordinaatistoon ympyrä, jonka kehä olisi kuin kompassin asteikko. Ympyrän säde vaikka tasan yksi. Sitten suuntalukemat konvertoitaisiin napakoordinaateiksi. Näistä voitaisiin laskea x-arvojen keskiarvo ja y-arvojen keskiarvo. Sitten voitaisiin katsoa, osuuko keskiarvo keskelle ympyrää, kuten kiikaritähtäimeen ammuttava kohde. Bäng. Vai onko syrjemmällä, missä päin.

Jos oikein muistan, minulla oli joissakin laskimissa tällaisia valmiita funktioita, että näpytellään asteet ja saadaan laskimesta x,y -koordinaatteja. Olisikohan taulukkolaskentaohjelmissa myös vastaavia funktioita. Yritin etsiä Excellistä tällaisia funktioita, mutta en löytänyt.

Kuitenkin tuosta Wikipedia-sivulta löytyi kaavat, joilla napakoordinaatit saadaan muunnettua karteesisiksi koordinaateiksi, eli x,y -muotoon: https://fi.wikipedia.org/wiki/Napakoordinaatisto

Sedän neuvomassa tavassa vilahti yksikköympyrä.
Vanha teknisen trigonometrian kirja kertoo, että yksikköympyräksi nimitetään sellaista ympyrää, jonka keskipiste sijaitsee origossa, ja jonka säde on yksi.
https://opetus.tv/maa/maa9/sini-ja-kosini-yksikkoympyrassa/