Tuuli-sähkö-hybridivene

Seppomartti on tainnut seurata huonosti tekniikan kehitystä. Aurinkopaneeleilla liikkuvia veneitä on jo.

Eivät ne paneeleilla liiku. Jos kuvittelee, että veneen saa liikkumaan paneeleilla, niin se on vähän sama kuin kuvittelisi, että saunan voi lämmittää kynttilällä.

Se on sitten eri asia, jos seisottaa venettään kauan paikallaan ja antaa akkujen latautua, mutta sekin tapahtuu hyvin hitaasti paneelimäärällä, joka veneeseen mahtuu.

Ja vaikka vene lastattaisiin täyteen akkuja, jotka ovat prirun kalliita, niin silti toimintamatka jää kovasti lyhykäiseksi.

Nykymaailmassa paneeleille on yksi järkevä käyttökohde - mökki. Lisäksi niitä voidaan käyttää pienissä kohteissa kuten vaikka sähköpaimenissa, mutta ei niillä kyllä maailmaa pyöritetä.

Olin pari v sitten kovasti kiinnostunut aiheesta ja päädyin dieseliin, koska sähkömoottorilla toteutettu ptopulsio oli mshdoton ja kallis. Kerro mikä purjevene liikkuu aurinkopaneeleilla esim. 24h ja millä nopeudella. Tai paljonko kennopintaa tarvitaan.

Seppomartti kirjoitti:

Olin pari v sitten kovasti kiinnostunut aiheesta ja päädyin dieseliin, koska sähkömoottorilla toteutettu ptopulsio oli mshdoton ja kallis. Kerro mikä purjevene liikkuu aurinkopaneeleilla esim. 24h ja millä nopeudella. Tai paljonko kennopintaa tarvitaan.

Lue lisää

Kuka puhui 24 tunnista? Mikä tahansa liikkumisaika, jo 1 minuutti, kumoaa sinun väitteesi.

Käytännössä tämän hetken teknologialla realistista on se, että aurinkopaneeleiden latauksella saa 15-30 min ajoaikaa purjehduksen molemmissa päissä. Toisin sanoen satamanööverit.

Se, riittääkö tuo, on sitten eri asia.

10-14 kirjoitti:

Kuka puhui 24 tunnista? Mikä tahansa liikkumisaika, jo 1 minuutti, kumoaa sinun väitteesi.

Käytännössä tämän hetken teknologialla realistista on se, että aurinkopaneeleiden latauksella saa 15-30 min ajoaikaa purjehduksen molemmissa päissä. Toisin sanoen satamanööverit.

Se, riittääkö tuo, on sitten eri asia.

Lue lisää

Ei riitä 15-30 minuuttia nyt mihinkään, ei maailmanmatkaaja seppomartille eikä ketjun aloittajajakysyjälle joka haluaa ajaa pläkässä aurinkopaneeleilla. Sinä 10-14 vänkäät nykyään älyttömyyksiä.

Akuilla ja purjeella. 3 kwh:n litiumioniakun saa $4500, joten tuolla "paahtaisi" täydellä teholla 3 tuntia, osateholla vaikka koko päivän. Tavanomaisempia akkuja saa sitten halvemalla.

sähköpurje kirjoitti:

Akuilla ja purjeella. 3 kwh:n litiumioniakun saa $4500, joten tuolla "paahtaisi" täydellä teholla 3 tuntia, osateholla vaikka koko päivän. Tavanomaisempia akkuja saa sitten halvemalla.

Lue lisää

Okei
Investoi 3500 € ja ole onnillinen.Et kuitenkaan tule tekemään näin.

lihamylly1 kirjoitti:

Okei
Investoi 3500 € ja ole onnillinen.Et kuitenkaan tule tekemään näin.

Siis 4500 € tietenkin.

Tiedän hyvin, että pienet kevyet alukset saadaan liikkeelle kun koko kansipinta-ala on paneelia. Yhden neliön aurinkopaneelin tuotto ei veneessä ole 200W. Pihtimittarilla olen mittaillut 0.7x0.8 m suuruisesta paneelistani 2A x12V= 24W ja aurinko on pään päällä, paneeli tosin aina vinossa ja usein varjoja. 1/4 nimellisvattimäärästä voisi olla realistinen arvaus keskituotoksi auringossa?.
430W paneeleista tuskin heltiää virtaa kuin 0.1-0.2 kW ja se tuskin riittää 2,5 solmun nopeuteen tyynessäkään. Normaaliin moottorilla etenemisestä tai vastatuulesta nyt puhumattakaan.
8kW moottoriteho riittää tyvenessä ajoon. Sähkön kulutus kasvaa kovasti jos edetään täydellä teholla. Mutta jos on tyyni päivä ja pitäisi ajaa 8- 10 tuntia niin saadaan oikeita suuruusluokkia. Puhumattakaan tilanteesta, että tuulta ei ole luvassa koko päivänä. Tai pitäisi ajaa yöllä- paneelista ei ole apua eikä akkukapasiteetin suurentaminen hinnan, painon tai tilatarpeen vuoksi käy rajattomasti päonsä.
Taasen tarvittaisi laivaingengööriä laskemaan realistisia lukuja.

6t/10m vene ei ole merikelpoinen 8kW moottorilla. Kevyessä kelissä kyllä, mutta merikelpoisuus tarkoittaa myös huonompia olosuhteita. Saa nähdä milloin ensimmäinen sähkövene pelastetaan merihädästä.

Onhan se merikelpoinen. Purjeveneitä on ollut iät ja ajat ilman minkäänlaista moottoria.

Käyttökelpoinen se sen sijaan ei ole, koska hyvin harvassa ovat ihmiset, jotka suostuvat tuollaisen ratkaisun rajoituksiin.

Mukavaa kuitenkin, että näitä ideologeja ja uranuurtajia on. Jos heitä ei olisi, niin tuskin olisi myöskään mahdollisia läpimurtoja akkuteknologiassa. Toisaalta voi olla, että läpimurtoja akkujen kanssa ei koskaan saavuteta.

Saaristomerellä fendarikosketuksessa oli purkkari sähkömoottorilla. Omistajan mukaan oli ihan käyttökelpoinen eivätkä edes ottaneet maasähköä, vaikka sitä oli tarjolla, kun akuissa oli varausta vielä hyvin jäljellä. Purjeillahan tuollaisella liikutaan. Kulki moottorilla lähes äänettä, mutta virrankulutus oli kuulemma hyvinkin riippuvainen nopeudesta.

Merikelpoisuus pitää määrittää niille alueille, joille alus on tarkoitettu. Saaristossa on vieläkin ja kauan ennenkin ollut kahvelipurjeisia veneitä, joiden airoihin tuskin saadaan pariakaan kilowattia tehoa.

merikelpoinenko kirjoitti:

6t/10m vene ei ole merikelpoinen 8kW moottorilla. Kevyessä kelissä kyllä, mutta merikelpoisuus tarkoittaa myös huonompia olosuhteita. Saa nähdä milloin ensimmäinen sähkövene pelastetaan merihädästä.

Lue lisää

Tässä veneessä oli aiemmin 20 Hp Yanmar. Nykyisessä 8 kW moottorissa on enemmän tehoa kuin siinä ja huippunopeus noin 0.5 solmua enemmän, runkonopeus tulee tässäkin vastaan ja jotta nopeus tuosta nousisi pitäisi tehoa olla huomattavasti enemmän riippumatta siitä mikä potkuria pyörittää. Potkuri on kaksi tuumaa isompi halkaisijaltaan kuin dieselissä oli. Isompi vääntö mahdollistaa tämän - dieselin vääntö on huono pienillä kierroksilla ja sen potkuri on mitoitettava sen mukaan.

Tyvenessä vene menee 250 W 2.5 solmua. Tehoa ei peilityynessä oikeasti tarvita juuri mitään hitaisiin nopeuksiin. 10 m/s vastaiseen 4 solmua 2 kW teholla.

Tietenkään tällä ei ajeta 300 mailia yhdellä latauksella. käytännössä mennään n. 40-50 nmls. Se ei varmaan kaikille riitä mutta meille riittää.

Tää sähköhypetys on jotenkin riistäytynyt elämään aivan omaa elämäänsä.
Näyttää olevan trendi luoda mielikuvaa energiaa säästävästä, ekologisesta ja ilmaisesta energiasta , joka on kaikkien saatavissa ja käytettävissä, vain jos 'tyhmät tekniikkapellet ' viitsisivät puuttua asiaan.
Totuus vaan on niin karu, että haaveet eivät toteudu vain toivomalla, auringon energiaa tulee maan pinnalle vajaa kW/m^2 josta sähköksi saadaan parhaimmillaan päiväntasaajalla kohtisuoraan keskipäivällä a50 W/m^2, sillä ei kyetä pyörittämään edes ilmastointia.
Akkukapasiteetti on samaa luokkaa , latautuminen on aivan eri asia kuin latauslähteen virran tuotto, eli kauniit laskelmat akustojen täyttymisestä kuuluvat samaan kauniiseen kuvitelmaan limaisesta saasteettomasta energiasta ja sen tuomasta pelastuksesta.

Katsokaa mitä olette kuvittelemassa, päivän latauksessa auringossa saatte parisatakiloiseen akustoon energiaa, joka riittää esitteen mukaan 285 N työntövoimaan (6kW-moottori) parin tunnin ajan (tuo 285 N vastaa keskiverto soutajan voimaa) , joten todellisuus on uskomattoman kaukana kauniista haavekuvista.

KomppaanSepeä kirjoitti:

Tää sähköhypetys on jotenkin riistäytynyt elämään aivan omaa elämäänsä.
Näyttää olevan trendi luoda mielikuvaa energiaa säästävästä, ekologisesta ja ilmaisesta energiasta , joka on kaikkien saatavissa ja käytettävissä, vain jos 'tyhmät tekniikkapellet ' viitsisivät puuttua asiaan.
Totuus vaan on niin karu, että haaveet eivät toteudu vain toivomalla, auringon energiaa tulee maan pinnalle vajaa kW/m^2 josta sähköksi saadaan parhaimmillaan päiväntasaajalla kohtisuoraan keskipäivällä a50 W/m^2, sillä ei kyetä pyörittämään edes ilmastointia.
Akkukapasiteetti on samaa luokkaa , latautuminen on aivan eri asia kuin latauslähteen virran tuotto, eli kauniit laskelmat akustojen täyttymisestä kuuluvat samaan kauniiseen kuvitelmaan limaisesta saasteettomasta energiasta ja sen tuomasta pelastuksesta.

Katsokaa mitä olette kuvittelemassa, päivän latauksessa auringossa saatte parisatakiloiseen akustoon energiaa, joka riittää esitteen mukaan 285 N työntövoimaan (6kW-moottori) parin tunnin ajan (tuo 285 N vastaa keskiverto soutajan voimaa) , joten todellisuus on uskomattoman kaukana kauniista haavekuvista.

Lue lisää

Auringon energiaa tulee maahan hyvinkin vaihtelevasti. Eniten saadaan päiväntasaajan tuntumassa, vähiten napa- alueilla. Eli pitäisi ilmoittaa mikä on paikka jossa asiaa tarkastellaan, niin ikään pitäisi ilmoittaa vuodenaika, säätilan pilvisyys jne?

6 kW moottori vastaa teholtaan noin 30 terveen keskivertoihmisen yhteistehoa soudussa. Hyväkuntoinen ihminen kykenee yhtäjaksoisesti vähänkään pitempää aikaa ylläpitämään 170-250 W tehoa. Joku voimailulajien harrastaja pystyy parempaankin mutta vain aivan hetkellisesti!

Jos siis päiväntasaajalla sähköä voidaan saada se 50 W/m2, tunnissa latausta saataisiin yhden neliömetrin alalta siis 50 Wh. Jos käytettäisiin 10 m2 paneelia, saataisiin 500 Wh ja jos käytettäisiin 100 m2 paneeleita, saataisiin 5000 Wh, eli 5 kWh. Jos lataamista jatkettaisiin 10 tunnin ajan, saataisiin akkuihin ladattua jälkimmäisessä tapauksessa 50 kWh. Jos meillä olisi 6- 7 metrisessä perinteisessä saaristolaisveneessä 5 kW sähkömoottori, ko. latauksella voitaisiin ajella ns. kaasu pohjassa teoriassa 10 tunnin ajan, käytännössäkin joka tapauksessa 7-9 tuntia noin 5.5- 7 solmun nopeudella. Matkana tuo tekisi noin 90 km, ei paha lainkaan! 5 kW eli noin 7 hv moottoriteho oli aivan tyypillinen saaristolaisten veneissä vielä 1950- 1970- luvuilla, näkeepä noita jossain vieläkin.
Tarkastellaan em. latausta myös esim. kahvinkeittimen käytössä. Keittimen vastuksen ottoteho lienee 500 W luokkaa, yhdellä kahvinkeittokerralla keitin on päällä 10 min, 6 kerralla kuluu sähköä siis 500 Wh verran, 60 keittokerralla kuluisi 5kWh ja 600 keittokerralla 50 kWh energia. Jos kahvia keitettäisiin kahdesti päivässä, yhdellä akun latauksella voitaisiin kahvia keitellä vajaan vuoden ajan, ei paha taaskaan vai mitä?

Santostako kirjoitti:

Auringon energiaa tulee maahan hyvinkin vaihtelevasti. Eniten saadaan päiväntasaajan tuntumassa, vähiten napa- alueilla. Eli pitäisi ilmoittaa mikä on paikka jossa asiaa tarkastellaan, niin ikään pitäisi ilmoittaa vuodenaika, säätilan pilvisyys jne?

6 kW moottori vastaa teholtaan noin 30 terveen keskivertoihmisen yhteistehoa soudussa. Hyväkuntoinen ihminen kykenee yhtäjaksoisesti vähänkään pitempää aikaa ylläpitämään 170-250 W tehoa. Joku voimailulajien harrastaja pystyy parempaankin mutta vain aivan hetkellisesti!

Jos siis päiväntasaajalla sähköä voidaan saada se 50 W/m2, tunnissa latausta saataisiin yhden neliömetrin alalta siis 50 Wh. Jos käytettäisiin 10 m2 paneelia, saataisiin 500 Wh ja jos käytettäisiin 100 m2 paneeleita, saataisiin 5000 Wh, eli 5 kWh. Jos lataamista jatkettaisiin 10 tunnin ajan, saataisiin akkuihin ladattua jälkimmäisessä tapauksessa 50 kWh. Jos meillä olisi 6- 7 metrisessä perinteisessä saaristolaisveneessä 5 kW sähkömoottori, ko. latauksella voitaisiin ajella ns. kaasu pohjassa teoriassa 10 tunnin ajan, käytännössäkin joka tapauksessa 7-9 tuntia noin 5.5- 7 solmun nopeudella. Matkana tuo tekisi noin 90 km, ei paha lainkaan! 5 kW eli noin 7 hv moottoriteho oli aivan tyypillinen saaristolaisten veneissä vielä 1950- 1970- luvuilla, näkeepä noita jossain vieläkin.
Tarkastellaan em. latausta myös esim. kahvinkeittimen käytössä. Keittimen vastuksen ottoteho lienee 500 W luokkaa, yhdellä kahvinkeittokerralla keitin on päällä 10 min, 6 kerralla kuluu sähköä siis 500 Wh verran, 60 keittokerralla kuluisi 5kWh ja 600 keittokerralla 50 kWh energia. Jos kahvia keitettäisiin kahdesti päivässä, yhdellä akun latauksella voitaisiin kahvia keitellä vajaan vuoden ajan, ei paha taaskaan vai mitä?

Lue lisää

Ja 6-7 m veneeseen onkin helppo järjestää100 m2 paneelia sekä Suomen kesään päiväntasaajan paiste!

jasitmätaasheräsin kirjoitti:

Ja 6-7 m veneeseen onkin helppo järjestää100 m2 paneelia sekä Suomen kesään päiväntasaajan paiste!

Mutta etkö lue ennen kuin kommentoit, minä mielestäni esitin, että eri paikoissa auringonvaloa saadaan eri tavalla. Ja minä taisin jopa ehdottaa, että kertoisit mistä maailmankolkasta esimerkkitietosi on otettu? Luitko tuota, ellet, mene ja lue!

Itselläni ei ole mitään utopioita sähkönkäytön suhteen, tiedän pilkulleen esim. mitä ja millaisia päästöjä sähkön tuotannosta voimaloissa syntyy. Tie- ja vesiliikenteen sähkömoottorit eivät todellakaan ole pelastus maailmalle, sähköä tekeville ja myyville yrityksille ne saattavat sitä olla!

Santostako kirjoitti:

Auringon energiaa tulee maahan hyvinkin vaihtelevasti. Eniten saadaan päiväntasaajan tuntumassa, vähiten napa- alueilla. Eli pitäisi ilmoittaa mikä on paikka jossa asiaa tarkastellaan, niin ikään pitäisi ilmoittaa vuodenaika, säätilan pilvisyys jne?

6 kW moottori vastaa teholtaan noin 30 terveen keskivertoihmisen yhteistehoa soudussa. Hyväkuntoinen ihminen kykenee yhtäjaksoisesti vähänkään pitempää aikaa ylläpitämään 170-250 W tehoa. Joku voimailulajien harrastaja pystyy parempaankin mutta vain aivan hetkellisesti!

Jos siis päiväntasaajalla sähköä voidaan saada se 50 W/m2, tunnissa latausta saataisiin yhden neliömetrin alalta siis 50 Wh. Jos käytettäisiin 10 m2 paneelia, saataisiin 500 Wh ja jos käytettäisiin 100 m2 paneeleita, saataisiin 5000 Wh, eli 5 kWh. Jos lataamista jatkettaisiin 10 tunnin ajan, saataisiin akkuihin ladattua jälkimmäisessä tapauksessa 50 kWh. Jos meillä olisi 6- 7 metrisessä perinteisessä saaristolaisveneessä 5 kW sähkömoottori, ko. latauksella voitaisiin ajella ns. kaasu pohjassa teoriassa 10 tunnin ajan, käytännössäkin joka tapauksessa 7-9 tuntia noin 5.5- 7 solmun nopeudella. Matkana tuo tekisi noin 90 km, ei paha lainkaan! 5 kW eli noin 7 hv moottoriteho oli aivan tyypillinen saaristolaisten veneissä vielä 1950- 1970- luvuilla, näkeepä noita jossain vieläkin.
Tarkastellaan em. latausta myös esim. kahvinkeittimen käytössä. Keittimen vastuksen ottoteho lienee 500 W luokkaa, yhdellä kahvinkeittokerralla keitin on päällä 10 min, 6 kerralla kuluu sähköä siis 500 Wh verran, 60 keittokerralla kuluisi 5kWh ja 600 keittokerralla 50 kWh energia. Jos kahvia keitettäisiin kahdesti päivässä, yhdellä akun latauksella voitaisiin kahvia keitellä vajaan vuoden ajan, ei paha taaskaan vai mitä?

Lue lisää

Olen minäkin tutkaillut mahdollisuutta sähköistää purjeveneen apumoottori. Käsitykseni mukaan moottorit itsessään ovat hyviä. Litium-akuilla saa muutaman kymmenen mailin verran energiaa talteen, ei enempää. Omaan käyttööni se riittäisi hyvin.

Sähkön tuotto on isoin kysymys. Potkurin käyttö generaattorina purjehdittaessa tuottaa mielekkäitä määriä, samoin tietysti maasähkö. Aurinkopaneeleista, vaikka niitä olisi hirviömäiset määrät, ei saa järkeviä määriä range anxietyn hillintään. Sitä varten pitää olla polttomoottorikäyttöinen genu varalla.

Karkeasti arvioiden kuljemme matkapurjehduspäivinä 1-6 mailia koneella normaalioloissa. Maasähkö 4-5 päivän välein kattaa tämän tarpeen. Enemmän koneajoa tulee viikon parin välein tyyliin puolikas päivä, jolloin generaattori olisi tarpeen ja tuottaisi mielenrauhan siitä että puhti ei lopu.

Vene-elämä ilman jyrisevää konetta olisi kivaa.

Näkemykseni mukaan sähköinen apumoottori on täysin realistinen, joskin kallis ratkaisu. Paneeliteknologia on eri kysymys ja paljon vaikeampi, mutta sepä onkin eri kysymys.

Alehandr kirjoitti:

Olen minäkin tutkaillut mahdollisuutta sähköistää purjeveneen apumoottori. Käsitykseni mukaan moottorit itsessään ovat hyviä. Litium-akuilla saa muutaman kymmenen mailin verran energiaa talteen, ei enempää. Omaan käyttööni se riittäisi hyvin.

Sähkön tuotto on isoin kysymys. Potkurin käyttö generaattorina purjehdittaessa tuottaa mielekkäitä määriä, samoin tietysti maasähkö. Aurinkopaneeleista, vaikka niitä olisi hirviömäiset määrät, ei saa järkeviä määriä range anxietyn hillintään. Sitä varten pitää olla polttomoottorikäyttöinen genu varalla.

Karkeasti arvioiden kuljemme matkapurjehduspäivinä 1-6 mailia koneella normaalioloissa. Maasähkö 4-5 päivän välein kattaa tämän tarpeen. Enemmän koneajoa tulee viikon parin välein tyyliin puolikas päivä, jolloin generaattori olisi tarpeen ja tuottaisi mielenrauhan siitä että puhti ei lopu.

Vene-elämä ilman jyrisevää konetta olisi kivaa.

Näkemykseni mukaan sähköinen apumoottori on täysin realistinen, joskin kallis ratkaisu. Paneeliteknologia on eri kysymys ja paljon vaikeampi, mutta sepä onkin eri kysymys.

Lue lisää

Ei se ole kauhean kallista, jos käyttää AGM-akkuja ja Torqeedon perämoottoria. Senhän voi myös asentaa veneen sisälle moottorikaivoon, koska se ei tuota pakokaasuja. Tällöin vältetään perämoottorin tavalliset ongelmat.

Santostapahyvinkin kirjoitti:

Mutta etkö lue ennen kuin kommentoit, minä mielestäni esitin, että eri paikoissa auringonvaloa saadaan eri tavalla. Ja minä taisin jopa ehdottaa, että kertoisit mistä maailmankolkasta esimerkkitietosi on otettu? Luitko tuota, ellet, mene ja lue!

Itselläni ei ole mitään utopioita sähkönkäytön suhteen, tiedän pilkulleen esim. mitä ja millaisia päästöjä sähkön tuotannosta voimaloissa syntyy. Tie- ja vesiliikenteen sähkömoottorit eivät todellakaan ole pelastus maailmalle, sähköä tekeville ja myyville yrityksille ne saattavat sitä olla!

Lue lisää

Luin tietenkin mutta mitä merkitystä aloittajalle on laskelmista jotka on johonkin päiväntasaajalle tehty? Voitaosiinhan sanoa että esim. bensa on halpaa (jos sitä ostaa vaikka pohjois-amerkasta), mitä ne suomalaiset veneilijät oikein valittaa?

Mielekiintoisia haaveita. Suomesta ei löydy osaamista eikä sinulta rahaa rakennuttamiseen. Rakennettava itse itseĺleen, mikä tuskin onnistuu . Realistinen vaihtoehto olisi kenties ostaa monirunkovene Tanskasta tai Ranskasta ja soveltaa ideat siihen.

Voi apua.......

Bossu puhuu viisaita.

Vau! Tsekatkaa ihmeessä muutkin. Ihme että olin välttynyt tuosta mitään kuulemasta. :)

Melkein oikein: nimimerkillä "sähkövenho" alotin ensimmäisen meriaiheisen keskusteluketjuni ja "sähköpurjeena" tämän toisen. Aiemmasta keskustelusta tärkein tulos itselleni oli, että olin mitä ilmeisemmin arvioinut merenkäynnin ja tuulen voiman alakanttiin: ts. ilmeisesti alle 1 kw:n tehoin ei kanoottia tuoda mereltä tai ison järven ulapaltakaan takaisin rantaan, jos tuuli yltyy. Tuo jäljelle jäänyt epävarmuus siitä, että kyllähän ns. luonnonkansat ovat ymmärtääkseni selvinneet, tai vähintäänkin "selvinneet", lihasvoimin merellä kovassakin merenkäynnissä soudettavin venein.

Uuden ketjun avaamiseen päädyin koska päätin kokeilla onneani Purjehdus-osastolla, aiempi siis Moottoriveneilyn alla. Osa varmaan seuraa keskusteluita ylemmän tason Veneily-otsakkeen alta. Ennakko-oletukseni oli, että suurin osa seuraa vain jompaa kumpaa alaosastoista, sillä purjehtijat eivät taida kauheasti piitata moottoriveneilystä -
moottoriveneilystä kiinnostuneissa lienee enemmän purjehduksesta kiinnostuneita... ;)

Ennen seilattiin täysin ilman moottoria, joten siihen nähden tuollainen tilapäinen apumoottori on kätevä apu.

Niin ja lisäämpä vielä, että kuituja kannattaa ponttoonien kankaassa olla enemmän kuin jolla koon kumppareissa, jotta ilmanpainetta voi käyttää tuplaten, sillä saa veneen riittävän jäykäksi ilman turhaa lisäpainoa. Edelleen siis vain murto osa renkaissa (autojen, fillareiden, moottoripyörien ym)käytettävistä paineista. Akut voi laittaa valmistusvaiheessa roikkumaan ponttoonien yläpinnasta sisäpuolelle. Silloin ne ei vaadi mitään jäykisteitä eikä sotke ponttonin vedenalaisen osan muotoa. Ihminen istuu tietysti ponttoniputken päällä kuten kumppareissakin usein tehdään, juuri sillä kohtaa johon ei muuta painoa ole laitettu, ei palkista tulevaa eikä akuistakaan.

Mielenkiintoinen näkökulma! Mieluimmin valitsisin toki mahdollisimman keveän veneen, kunhan ominaisuudet ovat riittävät. Henkkoht en kauheasti pidä ns. kumiveneistä, joskin omakohtaista kokemusta minulla on vain Advanced Elementsin puhallettavasta kaksipaikkaisesta kajakista. Niissä pelottaa "kumin" puhkeaminen. Käsittääkseni puhallettavan veneen tekeminen taitaa olla aloittelijalle vaikeampaa kuin vaikkapa lasikuituveneen. Mutta moni muu kyllä arvostaa puhallettavia veneitä, joten kenties tuossa olisi potentiaalinen kosenpti osalle heistä.

En ole purjehduksen tuntija vähäisimmässäkään määrin, joten ihan Googlen varassa olen. Dzonkkitakila mainitaan helppona purjehdittavana. Mutta kun katsoin kuvia, niin tosiaan, vaatii joustavien paneelien käyttöä, ja vähän pelkään, ettei tarpeeksi kestäviä paneeleita moiseen löydy. Toisekseen etsinnässäni on vieläkin helpompi operoitavuus. Yhtään kommenttia ei vielä ole tullut (suoraan) siipipurje-ehdotukseeni - paitsi, että eräs kommentoija mainitsi ettei Suomesta löydy osaamista kuvailemani aluksen rakentamiseen, ja ilmeisesti hän tarkoitti juurikin tuota siipipurjepuolta. Muistuttaisin myös avausviestini loppumaininnasta, että periaatteellisella tasolla kyselen. Jos jotain kiinnostavaa syntyy, niin siitä vaan vapaasti hyödyntämään - hyödyntäjä konkreettisen tuotteen muodossa tuskin olen minä.

Taitavat nämä sähkövenekeskustelut mennä aina akkujen riittävyys- ja hintakeskusteluksi. Nuo eivät minua kiinnosta, koska olen niistä täysin tietoinen. Se puoli on minulla paremmin hallussa kuin kaikki muu aiheen tiimoilla (enkä koe tarvetta väitellä aiheesta).

Paneelit Minikota= lelulaatua.

Voi tulla epämiellyttäviä ja kosteita yllätyksiä, jos tuollaiseen kevyeen katamaraaniin lastaa painoa paljon yli suositusten. Vehje liikkuu pian veden alla. Voi toki olla, että sen kantokyky riittää. Lisäksi purjehtijat liikkuvat yleensä sinne, missä painoa tarvitaan, kun taas akut voi koko ajan olla väärässä paikassa. Lyijyakkuja ei siis kannata ottaa mukaan kuin yksi.

Sotket käsitteet hybridi ja hydridi toisiinsa. Kumpikaan ei ole kirjoitusvirhe ja käsitteet tarkoittavat aivan eri asiaa. B ei siis ole D eikä päinvastoin sanan kolmannen kirjaimen osalta.
Virhe on siis sinun, eikä niiden joita siitä syytit.
Esim Nimh akku on hydridi, ei hybridi.

sotket.käsitteet kirjoitti:

Sotket käsitteet hybridi ja hydridi toisiinsa. Kumpikaan ei ole kirjoitusvirhe ja käsitteet tarkoittavat aivan eri asiaa. B ei siis ole D eikä päinvastoin sanan kolmannen kirjaimen osalta.
Virhe on siis sinun, eikä niiden joita siitä syytit.
Esim Nimh akku on hydridi, ei hybridi.

Lue lisää

Mutta aloittajahan kirjoittaa tuuli- sähkö- hybridiveneestä, ja autonvalmistajat ja myyjät puhuvat ja kirjoittavat hybridiautoista, olet varmaan huomannut? Kun taas autonvalmistajat ja myyjät puhuvat ja kirjoittavat pelkästään sähkömoottorilla varustetuista autoista, he puhuvat ja kirjoittavat sähköautoista, eivät hydridiautoista, oletko huomannut? Vai tarkoitatko että esim. esimerkiksi ottamani vesi onkin hapen ja vedyn hydridi? Vai missä teen virheen?