Tuhatyhdeksänsataakuusikymmenluvulla, samoin kuin tuhatyhdeksänsataaseitsemänkymmenluvulla ja tuhatyhdeksänsataakahdeksankymenluvulla, tavattiin Helsingistä ja Turusta Tukholmaan liikennöivistä laivoista kyttää nimitystä "Ruotsin lautta" tai "ruotsinlautta". Nykyään puhutaan "Ruotsin laivoista" tai "ruotsinlaivoista".
Miksi näin?
Miksi näin?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Pahoittelen taipp´outa. Ei siis: kyttää, vaan käyttää! Häpeän syvästi.
Muistelen kuulleeni selityksen, että matkustajalautoilla kuljetataan myös autoja, -laivoilla vain ihmisiä.
Kummallista on myös se, että ruotsinlaivasta tulee paluumatkalla finlandsfärja.
https://www.metro.se/artikel/man-föll-från-finlandsfärja-dog-xt
Lautta (ferry) on alustyyppi, jolla harjoitetaan säännöllistä matkustajien ja autojen kuljetusta jollakin verraten lyhyellä reitillä.
Matkustajalautat ovat usein leveitä ja niiden painopiste on vedenpinnan yläpuolella. Siten ne eivät sovellu valtameriolosuhteisiin.
Kyllä ihan suurimpienkin risteilyalusten painopiste on useita metrejä vedenpinnan yläpuolella. Ei painopisteen paikka määrää aluksen nimitystä. Ruotsinlaivat eivät ole pituus/leveys suhteeltaan mitenkään poikkeavia ristrilijöihin verrattuna.
Laivan vakauden kannalta on kuitenkin eroa sillä, onko painopiste vedenpinnan ylä- vai alapuolella. Perinteisillä laivoilla se oli alapuolella, jos ei muuten, asia hoidettiin painolastivedellä. Surullisen kuuluisa Wasalaiva on esimerkki painopisteen väärästä mitoituksesta. Tekemällä laiva leveäksi saadaan vakaus aikaiseksi, vaikka painopiste on vedenpinnan yläpuolella. Mutta veikkaan, että valtameriristeilijöilläkin vältetään kovin rankkoja merenkäyntejä.
Joo, risteilijät välttävät pahat kelit, mutta vain matkistajamukavuuden takia. Ei siksi, että painopisteessä tai vakavuudessa olisi mitään ongelmaa.
Wasa oli purjealus ja sellaisen vakavuudessa pitää osata huomioida purjeiden aiheuttama "kaatava momentti" - ruotsalaiset eivät osanneet.
Lautta, lähes ruuhi. Kts. Pohjan muoto.
Olipa alustyyppi sitten laiva tai lautta, kirjoittaisin ruotsinlaiva tai ruotsinlautta, siis pienellä alkukirjaimella ja yhteen, ilman yhdysmerkkiä.
Jännä suttu sekin, että Suomen ja Ruotsin välinen meri on ruotsalaisille Östersjön eli heistä katsoen itäinen meri, ”itämeri”. Meistä katsoen sama meri on lännessä päin mutta yhtä kaikki Itämeri eli suora käännöslaina ruotsin kielestä. Virolaiset katselevat samaa merta idästä päin kuten mekin, ja kutsuvat sitä johdonmukaisesti niemellä Läänemeri eli ”länsimeri”.
Jännä juttu sekin, että suomalaisten sanoessa Suomenlahti, virolaiset myös sanovat Soome laht eivätkä sano Eesti laht.
Jännä juttu sekin että virolaiset katselevat suomea etelästä eikä idästä
Soome lahen sijasta virolaiset olisivat aikoinaan voineet sanoa myös Rootsi laht.
Eli silloin kun Ruotsi suurvalta-aikanaan käsitti lahden sekä etelä- ja pohjoispuolen että pohjukan, jossa nyt on Pietari. Koko lahti ympäristöineen oli Ruotsia.
No tietysti, eestiläisten näkökannasta me oltiin soomaa tagana. Siis suomaan takana, jostain Pärnun ja Riianlahden tietämiltä.
Enää ei ole Eestin Sosialistista Neuvostotasavaltaa. Nyt on vapaa Viro! Et ole tainnut kuullakaan.
Virolaiset ovat kuitenkin saaneet nimensä moniin paikannimiin Suomessa. Esim. Virolahti, kunta Suomenlahden rannalla, jossa sijaitsee Kaalimaan raja-asema.
Helsingin Vironniemi (Estnäs) on paikka, jonne kaupungin keskus siirrettiin v. 1640.
Lisäksi on Vironperä Lohjalla. Nimetty Virolaisen mukaan myös.
Kuljettaako Tuonelan lautturi ihmisten lisäksi ajoneuvoja?
https://en.wikipedia.org/wiki/Charon
Olisiko tuossa semmoinen vaara, että Kerberos pissii renkaille ja ne menevät rikki.
https://en.wikipedia.org/wiki/Cerberus
Tuonelan Linjaliikenne Oy:n johtaja, herra Tuoni kertoo, että ajoneuvoja kuljetetaan ainoastaan ns. Valhalla-osastolle.
Itse Tuonelassa vietetään hiljaista, rauhallista ja pärinätöntä elämää ja sellaisena paikka halutaan pitääkin, koska asukkaat ovat maksaneet siitä suolaisen hinnan.
Johtaja Tuoni muistuttaa, että lautta kulkee ympäri vuoden. Toistaiseksi meno-paluuta ei ole tarjolla, vaikka kysyntää olisi.
Kyllä minä muistan puhutun ruotsinlaivoista. Ehkä terminologia on riippunut siitä onko ollut autolla mukana. Tuossa ilmeisestikin alustyyppi on alunperin ollut pelkästään lyhyeen autojen siirtoon veden yli ja myöhemmin kehittynyt risteilyalustyyppiseen suuntaan, jossa monelle itse kohteeseen pääsy on sivuseikka.
Muistan katselleeni silmät pyöreinä kun perheen kuplavolkkaria nostettiin ylös laivan kannelle satamanosturilla Kapellskärissä. Oltiin palaamassa lomamatkalta Ruotsista kesällä 1966.
Silloin puhuttiin ruotsinlaivoista, sillä laivojahan ne olivat. Muutaman henkilöauton kuljetus ulkokannella oli ylimääräistä luksusta. Muistelen, että auton ottaminen mukaan laivamatkalle tuli mahdolliseksi 1960-luvun alkupuolella. Keskiluokka oli vaurastumassa ja laivayhtiöt haistoivat uuden tarpeen.
Kun ruotsinlaivat muuttuivat sitten 1970-luvulla autojen massakuljetukseen sopiviksi ja niihin ajettiin suoraan sisään-ulos, alettiin puhua autolautoista. Moni tavallinen matkustaja arkaili aluksi autolautalla matkustamista, ”kun niissä on se keulaportti”.
Pelkäsivät Estonian uppoamisen uusiutumista.
Ja lautta on litteä lättänä kujettipa mitä hyvänsä. Laiva on virtaviivaisempi ja sulavampi myös kuljettipa mitä hyvänsä. Laivat kuljettavat matkustajia ja rahtia maasta toiseen. Lautat vain joen toiselta rannalta toiseen.
Huom! Se on Ruotsin-laiva, joka Suomesta Ruotsiin menee. Ei esim. ruotsinlaiva.
Kielitoimiston sanakirja ei ole aivan samaa mieltä:
ruotsinlaiva
(myös: Ruotsin-laiva)
Suomen ja Ruotsin väliä liikennöivä matkustajalaiva.
© 2020 Kotimaisten kielten keskus
Eiköhän autolautta ole oikea nimi alukselle, johon voi ajaa sisään autolla tai vaikka junalla! Laiva on yleisnimi kaikille suuremmille aluksille.
Amerikanlaivoilla ja risteilyaluksilla on/oli yleensä vain matkustajia:
Minä haluaisin nähdä tilanteen kun Vikingin lauttaan Katajanokalla joku porhaltaa metrojunalla.
Purjealus lienee sopivin nimike tuollasille rotiskoille.