Ruotsin lautta vai Ruotsin laiva?

Lautalla_matkannut

Tuhatyhdeksänsataakuusikymmenluvulla, samoin kuin tuhatyhdeksänsataaseitsemänkymmenluvulla ja tuhatyhdeksänsataakahdeksankymenluvulla, tavattiin Helsingistä ja Turusta Tukholmaan liikennöivistä laivoista kyttää nimitystä "Ruotsin lautta" tai "ruotsinlautta". Nykyään puhutaan "Ruotsin laivoista" tai "ruotsinlaivoista".

Miksi näin?

25

199

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lautalla_matkannut

      Pahoittelen taipp´outa. Ei siis: kyttää, vaan käyttää! Häpeän syvästi.

    • olisikoero

      Muistelen kuulleeni selityksen, että matkustajalautoilla kuljetataan myös autoja, -laivoilla vain ihmisiä.

    • tättärääpippijuu
    • NoinOn

      Lautta (ferry) on alustyyppi, jolla harjoitetaan säännöllistä matkustajien ja autojen kuljetusta jollakin verraten lyhyellä reitillä.

      Matkustajalautat ovat usein leveitä ja niiden painopiste on vedenpinnan yläpuolella. Siten ne eivät sovellu valtameriolosuhteisiin.

      • Shipbuilder

        Kyllä ihan suurimpienkin risteilyalusten painopiste on useita metrejä vedenpinnan yläpuolella. Ei painopisteen paikka määrää aluksen nimitystä. Ruotsinlaivat eivät ole pituus/leveys suhteeltaan mitenkään poikkeavia ristrilijöihin verrattuna.


      • NoinOn

        Laivan vakauden kannalta on kuitenkin eroa sillä, onko painopiste vedenpinnan ylä- vai alapuolella. Perinteisillä laivoilla se oli alapuolella, jos ei muuten, asia hoidettiin painolastivedellä. Surullisen kuuluisa Wasalaiva on esimerkki painopisteen väärästä mitoituksesta. Tekemällä laiva leveäksi saadaan vakaus aikaiseksi, vaikka painopiste on vedenpinnan yläpuolella. Mutta veikkaan, että valtameriristeilijöilläkin vältetään kovin rankkoja merenkäyntejä.


      • Shipbuilder
        NoinOn kirjoitti:

        Laivan vakauden kannalta on kuitenkin eroa sillä, onko painopiste vedenpinnan ylä- vai alapuolella. Perinteisillä laivoilla se oli alapuolella, jos ei muuten, asia hoidettiin painolastivedellä. Surullisen kuuluisa Wasalaiva on esimerkki painopisteen väärästä mitoituksesta. Tekemällä laiva leveäksi saadaan vakaus aikaiseksi, vaikka painopiste on vedenpinnan yläpuolella. Mutta veikkaan, että valtameriristeilijöilläkin vältetään kovin rankkoja merenkäyntejä.

        Joo, risteilijät välttävät pahat kelit, mutta vain matkistajamukavuuden takia. Ei siksi, että painopisteessä tai vakavuudessa olisi mitään ongelmaa.
        Wasa oli purjealus ja sellaisen vakavuudessa pitää osata huomioida purjeiden aiheuttama "kaatava momentti" - ruotsalaiset eivät osanneet.


    • Ei_uppoumarunko

      Lautta, lähes ruuhi. Kts. Pohjan muoto.

    • Lammikkolaivuri

      Olipa alustyyppi sitten laiva tai lautta, kirjoittaisin ruotsinlaiva tai ruotsinlautta, siis pienellä alkukirjaimella ja yhteen, ilman yhdysmerkkiä.

      Jännä suttu sekin, että Suomen ja Ruotsin välinen meri on ruotsalaisille Östersjön eli heistä katsoen itäinen meri, ”itämeri”. Meistä katsoen sama meri on lännessä päin mutta yhtä kaikki Itämeri eli suora käännöslaina ruotsin kielestä. Virolaiset katselevat samaa merta idästä päin kuten mekin, ja kutsuvat sitä johdonmukaisesti niemellä Läänemeri eli ”länsimeri”.

      • tättärääpippijuu

        Jännä juttu sekin, että suomalaisten sanoessa Suomenlahti, virolaiset myös sanovat Soome laht eivätkä sano Eesti laht.


      • Anonyymi

        Jännä juttu sekin että virolaiset katselevat suomea etelästä eikä idästä


      • Anonyymi

        Soome lahen sijasta virolaiset olisivat aikoinaan voineet sanoa myös Rootsi laht.

        Eli silloin kun Ruotsi suurvalta-aikanaan käsitti lahden sekä etelä- ja pohjoispuolen että pohjukan, jossa nyt on Pietari. Koko lahti ympäristöineen oli Ruotsia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Soome lahen sijasta virolaiset olisivat aikoinaan voineet sanoa myös Rootsi laht.

        Eli silloin kun Ruotsi suurvalta-aikanaan käsitti lahden sekä etelä- ja pohjoispuolen että pohjukan, jossa nyt on Pietari. Koko lahti ympäristöineen oli Ruotsia.

        No tietysti, eestiläisten näkökannasta me oltiin soomaa tagana. Siis suomaan takana, jostain Pärnun ja Riianlahden tietämiltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No tietysti, eestiläisten näkökannasta me oltiin soomaa tagana. Siis suomaan takana, jostain Pärnun ja Riianlahden tietämiltä.

        Enää ei ole Eestin Sosialistista Neuvostotasavaltaa. Nyt on vapaa Viro! Et ole tainnut kuullakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Soome lahen sijasta virolaiset olisivat aikoinaan voineet sanoa myös Rootsi laht.

        Eli silloin kun Ruotsi suurvalta-aikanaan käsitti lahden sekä etelä- ja pohjoispuolen että pohjukan, jossa nyt on Pietari. Koko lahti ympäristöineen oli Ruotsia.

        Virolaiset ovat kuitenkin saaneet nimensä moniin paikannimiin Suomessa. Esim. Virolahti, kunta Suomenlahden rannalla, jossa sijaitsee Kaalimaan raja-asema.

        Helsingin Vironniemi (Estnäs) on paikka, jonne kaupungin keskus siirrettiin v. 1640.

        Lisäksi on Vironperä Lohjalla. Nimetty Virolaisen mukaan myös.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Tuonelan Linjaliikenne Oy:n johtaja, herra Tuoni kertoo, että ajoneuvoja kuljetetaan ainoastaan ns. Valhalla-osastolle.

        Itse Tuonelassa vietetään hiljaista, rauhallista ja pärinätöntä elämää ja sellaisena paikka halutaan pitääkin, koska asukkaat ovat maksaneet siitä suolaisen hinnan.

        Johtaja Tuoni muistuttaa, että lautta kulkee ympäri vuoden. Toistaiseksi meno-paluuta ei ole tarjolla, vaikka kysyntää olisi.


    • Kyllä minä muistan puhutun ruotsinlaivoista. Ehkä terminologia on riippunut siitä onko ollut autolla mukana. Tuossa ilmeisestikin alustyyppi on alunperin ollut pelkästään lyhyeen autojen siirtoon veden yli ja myöhemmin kehittynyt risteilyalustyyppiseen suuntaan, jossa monelle itse kohteeseen pääsy on sivuseikka.

    • Anonyymi

      Muistan katselleeni silmät pyöreinä kun perheen kuplavolkkaria nostettiin ylös laivan kannelle satamanosturilla Kapellskärissä. Oltiin palaamassa lomamatkalta Ruotsista kesällä 1966.

      Silloin puhuttiin ruotsinlaivoista, sillä laivojahan ne olivat. Muutaman henkilöauton kuljetus ulkokannella oli ylimääräistä luksusta. Muistelen, että auton ottaminen mukaan laivamatkalle tuli mahdolliseksi 1960-luvun alkupuolella. Keskiluokka oli vaurastumassa ja laivayhtiöt haistoivat uuden tarpeen.

      Kun ruotsinlaivat muuttuivat sitten 1970-luvulla autojen massakuljetukseen sopiviksi ja niihin ajettiin suoraan sisään-ulos, alettiin puhua autolautoista. Moni tavallinen matkustaja arkaili aluksi autolautalla matkustamista, ”kun niissä on se keulaportti”.

      • Anonyymi

        Pelkäsivät Estonian uppoamisen uusiutumista.

        Ja lautta on litteä lättänä kujettipa mitä hyvänsä. Laiva on virtaviivaisempi ja sulavampi myös kuljettipa mitä hyvänsä. Laivat kuljettavat matkustajia ja rahtia maasta toiseen. Lautat vain joen toiselta rannalta toiseen.


    • Anonyymi

      Huom! Se on Ruotsin-laiva, joka Suomesta Ruotsiin menee. Ei esim. ruotsinlaiva.

      • Anonyymi

        Kielitoimiston sanakirja ei ole aivan samaa mieltä:
        ruotsin­laiva
        (myös: Ruotsin-laiva)
        Suomen ja Ruotsin väliä liikennöivä matkustajalaiva.
        © 2020 Kotimaisten kielten keskus


    • Anonyymi

      Eiköhän autolautta ole oikea nimi alukselle, johon voi ajaa sisään autolla tai vaikka junalla! Laiva on yleisnimi kaikille suuremmille aluksille.

      Amerikanlaivoilla ja risteilyaluksilla on/oli yleensä vain matkustajia:

      • Anonyymi

        Minä haluaisin nähdä tilanteen kun Vikingin lauttaan Katajanokalla joku porhaltaa metrojunalla.


    • Anonyymi

      Purjealus lienee sopivin nimike tuollasille rotiskoille.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kyllä suoraan

      Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.
      Ikävä
      66
      1572
    2. Voisitko nainen kertoa mulle

      Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun
      Suhteet
      162
      1339
    3. Oisko jii-miehelle jollakin asiaa

      Jos vaikka on jäänyt joku asia sydämen päälle.
      Ikävä
      88
      1192
    4. Perustele miksi hän ei

      Ole sopiva sinulle
      Ikävä
      118
      1159
    5. Miehelle naiselta

      Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te
      Ikävä
      31
      1001
    6. Mikä oli nainen

      Paras yhteinen hetkemme niistä pienistä ja vähäisistä.
      Ikävä
      67
      808
    7. Miksi sinulla, nainen

      On niin negatiivinen asenne minuun ja yleensäkin negatiivinen käsitys?
      Ikävä
      104
      805
    8. Olen syvästi masentunut

      En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi
      Tunteet
      89
      676
    9. Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa

      Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-
      Maailman menoa
      181
      657
    10. Mitä vastaat jos

      Kysyn maanantaina jutteluaikaa ihan arkipäivisistä asioista, rauhassa? Koska nimittäin aion 😍
      Ikävä
      36
      634
    Aihe