Mitä tapahtuu jos?

Uskoakseni tuollaisen pohtiminen järkyttää mielen tasapainoasi.

Seveneves

Ennen yleisesti ajateltiin tapahtuvan kauheita jos Kuuta ei enää olisi, mutta nykytiedon mukaan vaikutukset jäisivät varsin vähäisiksi.

Ennen spekuloitiin Kuun muodostavan Maapallon suhteen jonkinlaisen kosmisen dynamon roottorin, joka jauhaisi Maapallolle säteilyltä suojaavan magneettikentän. Nykyään tiedetään Maapallon sisuksen pystyvän muodostamaan magneettikentän itse. Ei siihen Kuuta tarvita.

Vuorovesi-ilmiö kautta maailman kutistuisi pieneen murto-osaan nykyisestä, millä olisi vaikutuksia niin erakkorapujen kuin satamienkin toimintaan. Sopeudu tai kuole, joten sopeudutaan.

Kuun Maapalloa asteroidi-iskuilta suojaavaa vaikutustakin on vahvasti liioiteltu: Kuu on pieni kilveksi ja sen vetovoima aivan yhtä hyvin poikkeuttaa asteroidia Maapalloa kohti kuin poiskin.

Tuommoinenhan olisi kirjaimellisesti taivaan lahja medialle, salkkareille, uskonhöpöille sun muille sekopäille. Piristysruiske teollisuudelle ja astrofyysikoillekin ja kaikki tuo (ja enemmän) tietenkin vain, jos Kuu siirtyisi suhteellisen sopuisasti ja vähäeleisesti hevokkoon.

Tulee mieleen, että semmoinen, mikä Kuun kykenisi Kuun pirstomaan tai lakaisemaan muualle, riittäisi aiheuttamaan raamatullisen kaliiperin kamaluuksia Maassa jo muutenkin kuin Kuun hävittämisen kautta - ja Kuuhun keskittyessäänkin saattaisi samalla pikkasen läpsästä Maata siinä samalla.

Eihän se Kuu niin kovin iso ole, massaltaan vain 7,342 × 10 potenssiin22 kg, mutta jotain massa-energioiltaan saman veroista se tarttisi syrjäytyäkseen enemmälti ja totaalinen annihilaatio edellyttäisi esimerkiksi antimateriaa (?) ja/tai hypoteettista teknologiaa. Ilmestyskirjan Peto tai toinen tähtijärjestelmä? Musta aukko, Alienit, Nibiru, muumion kosto tai jotain muuta eksoottista kuleksijaa. Mitä suositellaan Kuun menoksi? Kauanhan se on jo tuolla ollutkin, miljardit vuodet. Joutaisi jo pois salkkareita murehduttamasta ja kuuhulluja herättelemästä.

Kyllähän Kuu nytkin suistuu radaltaan kauemmas Maasta, n. 4cm. vuodessa. Ok, tuo ei ehkä ole kovin yht'äkkiä...

Kuinka kävisi minun kuuhulluuden kanssa jos Kuuta ei enää olisikaan?

Aika epäfysikaalinen kysymys siinä mielessä, että ei kerrota miten tuollainen tapahtuma voisi tapahtua. Mekanismi vaikuttaa siihen, mitä Kuun poistumisen yhteydessä Maalle tapahtuisi.

Jos Kuu vain poistuisi niin se lakkaisi pitämästä Maapallon pyörimisakselin kaltevuuskulmaa ratatasoon verrattuna vakioisena 23.5 asteena. Pitkän ajan kuluessa pyörimisakselin kaltevuuskulma muuttuisi, jolloin jompi kumpi navoista saattaisi päätyä osoittamaan Auringon suuntaan. Ilmasto muuttuisi elämälle epäsuotuisaksi.

Jos Kuu hajoaisi niin osa sen kappaleista putoaisi Maahan saman tien ja osa ajan kuluessa. Pommitus tekisi Maasta nisäkkäille (me) elinkelvottoman ensimmäisten suurten kappaleiden pudottua ilmakehän lävitse.

ExB kirjoitti mm: "Jos Kuu hajoaisi niin osa sen kappaleista putoaisi Maahan saman tien ja osa ajan kuluessa. Pommitus tekisi Maasta nisäkkäille (me) elinkelvottoman ensimmäisten suurten kappaleiden pudottua ilmakehän lävitse."

Samaa mieltä. Noin se todennäköisesti kävisi. Vaan kun hullut ja likimain mahdottomat ideat ne enimmin kiinnostavat, niin miten olisi semmoinen todennäköisyydeltään jokseenkin olematon skenaario, että Kuuta pikkasen isompi ja tukevampi kappale osuisi siihen "myötäpalloon" eli täysillä takaapäin? Maahan osuvien roiskeiden määrä jäisi mahdollisesti verrattain vähäiseksi, jolloin joku kenties jäisi todistamaan sitä Maan akselin vähittäistä kääntyilyä ja aneemisia vuorovesiä.

Että mistä moinen törmääjä siunaantuisi? N. 50 milj. vuotta sitten muuan tähti mahdollisine planeettakuntineen purjehti 'suhteellisen läheltä' ohi. Aika tuore tapaus siis kysymyksessä. Tuskin edes muuta kuin hieman heilautti Oortin pilven joitakin kappaleita. Aurinkokunta kokonaisuudessaan jousti pikkiriikkisen, mutta palautui tietenkin häiriön häivyttyä. Jospa seuraava seilaaja "lainaisi" jotakuta isompaa kuuta tai muuta meidän Kuutamme torppaamaan. Osapuilleen samoilla erinomaisen epätodennäköisillä sattumien summilla voisi ihan omasta takaa eli Aurinkokunnan omissa puitteissakin järjestyä jotain kyllin isoa tarviketta.
Kiertoratamekaniikasta kun ymmärrän suunnilleen saman kuin sika polkupyörästä, tarjoan mediassa vuosia sitten selostettua Merkuriuksen vähittäistä radan soikeutumista, jolloin Venus sen lopulta linkoaisi ulommas ja kenties peräti Kuuta kumoamaan. Andromedan runsaita tarjouksia en näillä tietämillä sorru mainostamaan. Tulevat luultavasti pikkasen myöhään näihin täpinöihin. Kosminen biljardi kuitenkin jatkuu ja vaikka ihmisen näkökulmasta juuri nyt tuntuu melko rauhalliselta ei peli ole suinkaan päättynyt.

Tseljabinskin tömäys herätti Putininkin hetkeksi vaatimaan asteroidien tarkkailua (mikä siihen asti kiinnosti lähes yksinomaan amerikkalaisia). Astrofyysikoilta on parin jokseenkin mahdollisen skenaarion mukaan vielä isohko planeetta (tai useampi) hukassa omassa aurinkokunnassammekin ja lukemattomia vielä heikommin havaittavia objekteja kadoksissa joka puolella. Että joku kookas tulokas äkkiä ilmaantuisi Kuuta koppaamaan ON erinomaisen epäuskottavaa, vaan ei mahdotonta. Yöuniani en näistä menetä, enkä varsin povaa katastrofeja, mutta trollaanpa nyt trendikkäästi hitusen verran. :)

ExB kirjoitti mm: "Jos Kuu hajoaisi niin osa sen kappaleista putoaisi Maahan saman tien ja osa ajan kuluessa. Pommitus tekisi Maasta nisäkkäille (me) elinkelvottoman ensimmäisten suurten kappaleiden pudottua ilmakehän lävitse."

Täysin eri mieltä. Vaikka kuu hajoaisi, sen oma vetovoima pitäisi kappaleet yhdessä kasassa.

ExB kirjoitti mm: "Aika epäfysikaalinen kysymys siinä mielessä, että ei kerrota miten tuollainen tapahtuma voisi tapahtua. Mekanismi vaikuttaa siihen, mitä Kuun poistumisen yhteydessä Maalle tapahtuisi."

Samaa mieltä. Onko kysymys jonkin ulkopuolisen voiman aiheuttamasta räjähdyksenomaisesta tapahtumasta ja sen sirpalevaikutuksesta, vai onko kysymys siitä että jos kuu vain teoreettisesti katoaisi ja lakkaisi olemasta.