Kuopiossa nainen kuoli leipäjonossa.

Suomi - maa jossa ihmisiä jo kuolla kupsahtelee nälkään leipäjonoissa.
Kuopiossa nainen kuoli nälkään leipäjonossa: sosiaalitoimi murhasi naisen Kuopiossa.
Tällä kertaa kuolema sai huomiota, koska se tapahtui yleisellä paikalla.
Yleensä köyhät kuolevat nälkään huomaamatta kodeissaan, suurta ääntä itsestään pitämättä.
Niin se suomalaisten mielestä pitää mennäkin, köyhät olkoot mahdollisimman näkymättömiä ja sitten vaan hiljaa ja huomaamatta hautaan.
Kuollut nainen oli taas yksi niistä kymmenistä tuhansista suomalaisista, jotka eivät saa mistään tukea. Eivät Kelasta, eivätkä sosiaalitoimesta.
Suomi on näet lopettanut toimeentulotuen maksamisen ja ulkoistanut köyhien auttamisen leipäjonoille ja silloin käy helposti näin.
Kuukausia, ellei vuosia nälän ja nälän aiheuttaminen sairauksien heikentämä ihminen ei jaksakaan enää seisoskella tuntikausia ulkona, vaan saa lopulta jonkinlaisen sairaskohtauksen ja kuolee.
Virallinen kuolinsyy on sitten tietysti sairaskohtaus, mutta oikea kuolinsyy on nälkä.

Sosiaalitoimi ei antanut tulottomalle, kaikista köyhimmälle ihmiselle euron euroakaan ruokaan, jotta tämä ihminen selviäisi, vaan fanaattisessa säästövimmassaan päätti tappaa naisen.
Kuopion kaupunki teki säästöjä, mutta millä hinnalla?
Ihmishengen kustannuksella.

Raha on elämää arvokkaampi ja tärkeämpi asia myös Kuopiossa.
Siksipä köyhillä ei katsotakaan olevan mitään arvoa.
Käytännössä Kuopion sosiaalitoimi siis murhasi tuon leipäjonossa seisseen naisen.
Koska sen olisi pitänyt tietää että jatkuva nälässä oleminen ja juuri ja juuri elossa pysyminen pelkän satunnaisen ruoka-avun ansiosta heikentäisi ihmistä ja altistaisi hänet monenlaisille sairauksille.

Kun sosiaalitoimi sitten antoi viimeisen kielteisen päätöksen, niin tuomitsi se samalla naisen kuolemaan. Edes nälästä jo valmiiksi heikentyneelle ihmiselle ei tässä viheliäisessä Suomen maassa enää makseta toimeentulotukea. Kunnan säästöt ovat tärkeämpiä kuin ihmishenki.
Eivätkä sosiaalityöntekijät ja etuuskäsittelijät ole vastuussa kenellekään päätöksistään.
He voivat tehdä aivan mitä huvittaa, heillä on Suomessa köyhiin absoluuttinen valta.
Ja yleensä he valitsevat tehdä pahaa ihmisille, mieluummin kuin hyvää.
He ovat moraalittomia pahantekijöitä, ihmisoikeusrikollisia.

Ainahan ihmishenki onkin Suomessa halpa ollut ja samoin suhtautuu asiaan myös kuntien sosiaalitoimet. Säästöt ovat ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja jopa elämää tärkeämpiä.
Suomen sosiaalitoimen suhtautuminen köyhiä, nälässä olevia ihmisiä kohtaan on vähintään yhtä julma, ylimielinen, empatiakyvytön, sivistymätön, sadistinen, pöyhkeä ja sairas kun natsi Saksaa.