Mistä hitosta voi tietää, että johtuuko oma ahdistus siitä miten toinen manipuloi, käyttää henkistä väkivaltaa jne, vai ihan oman mielenterveyden heikkoudesta?? Olen koko ajan alistuva, elän toisen kautta, mutta mulla on sellainen tunne että toinen osapuoli pitää sitä omaa peliään ja nauttii mun asemasta ja ruokkii sitä. Vai onko sillä väliä lopputuloksen kannalta. En ole ennen ollut "tälläinen" , muuta kuin nyt uuden kumppanin kanssa. Ennen olin hänen kanssaan kaikkea hyvää maan ja taivaan väliltä ja nyt jotain ihan muuta.. Olenko narsistin kanssa vai olenko henkisesti vaan niin rikki että kuvittelen kaiken? Tuntuu että ihan viime tipassa saan häneltö pienesti sitä hyvää joka pitää mut pinnalla. Miten pystyn eroamaan hänestä kun tuntuu että toinen on saanut niin hyvän otteen minusta että hajoan kappaleiksi jos lähden? Vai kuvittelenko vaan kaiken ja pitäisikö mun alkaa korjaamaan toimintaani? Minun ehdottamista aiheista ei voida keskustella, tulee vaan yksinkertaisesti sellainen reaktio toiselta ettei voi.
Tää on ihan hullua. Mustasukkaisuus on minulla voimakasta ja saa masentumaan ja suunnittelemaan itsemurhaa lähes joka päivä. En ole normaali. Vai olenko ja toinen on saanut minut vaan verkkoonsa niin lujasti. Vai eikö hän tajua ja minä ylireagoin? Mistään tälläisesta ei voi puhua... Vai jos olisi voimia, yrittäisi puhua tunteistaan. Vai pitäisikö vaan erota, koska oli miten hyvänänsä, tää ei.oo tervettä.. Entä jos ei pysty? Menettää sen viimeisenkin mielenterveyden rippeen joka vielä jäljellä?
Anteeksi, hieman sekalainen teksti ku oon niin väsynyt.
Tää on ihan hullua. Mustasukkaisuus on minulla voimakasta ja saa masentumaan ja suunnittelemaan itsemurhaa lähes joka päivä. En ole normaali. Vai olenko ja toinen on saanut minut vaan verkkoonsa niin lujasti. Vai eikö hän tajua ja minä ylireagoin? Mistään tälläisesta ei voi puhua... Vai jos olisi voimia, yrittäisi puhua tunteistaan. Vai pitäisikö vaan erota, koska oli miten hyvänänsä, tää ei.oo tervettä.. Entä jos ei pysty? Menettää sen viimeisenkin mielenterveyden rippeen joka vielä jäljellä?
Anteeksi, hieman sekalainen teksti ku oon niin väsynyt.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sä oot tunteissas heikko ja annat toisen osapuolen pyörittää miten tahtoo, sulle riittää se pienikin huomio mitä hän sulle antaa, hän itse ei vain ole täpöllä mukana, mikä on suhteenne ongelma. Kannattaa erota ja suosittelen sitä, koska sinussa on tuollaisia ajatuksia herännyt ja itsekin pohdit ettei suhteesi ole terveellä pohjalla. Älä anna kohdella itseäsi väärin, parisuhde on tasavertaista kanssakäymistä ja toinen toisensa arvostusta eikä mitään alistamista tai alistumista. Ennen pitkää sun pahoinvointisi vain kasvaa. Kyllä sä pääset irti, ja sun on vain otettava sitä etäisyyttä ettei toinen osapuoli pääse vaikuttamaan. Kun olet irti ja et pidä yhteyttä, niin alat näkemään tilanteenne ja koko ihmisen toisin silmin.
Olen+kokenut+ihan+samaa+ja+minäpä+kerron+jotain+jonka+olen+itse+ymmärtänyt.
Sun omassa päässä heittää, sä tiedät sen ilmiselvästi itsekin, oot jo vainoharhainen, kuvittelet sun kumppanistakin jo vaikka ja mitä.
Sanoisin sekä että, molempia siis. Ei toisella olisi mitään saumaa manipuloida ja käyttää henkistä väkivaltaa, ellet olisi alistuva. Etenkin tämä "Miten pystyn eroamaan hänestä kun tuntuu että toinen on saanut niin hyvän otteen minusta että hajoan kappaleiksi jos lähden? " viittaa sinun äärimmäisen vakavaan läheisriippuvuuteen, jolloin et pysty olemaan hyvä ja lempeä itsellesi ollenkaan, et pitämään puoliasi.
Eroa, ja mene jonkun asiantuntijan pakeille. Siellä varmasti selviää koko totuus. Eli et voi vielä kuvitellakaan miten syvällä toisen verkossa olet.