Jos asetamme liikkuvaan junaan kaksi fotonilähdettä ja niiden puoliväliin laitteen, joka saadessaan fotonin molemmista päistä sytyttää lampun, ja sitten katsomme junan vierestä mitä tapahtuu, niin eikö lamppu syty ENNEN kuin menosuuntaan päin ammuttu fotoni osuu siihen. Ja koska olemme itse suunnitelleet lampun sellaiseksi, että se syttyy vain kun fotoni osuu siihen kahdesta suunnasta, tiedämme tämän mahdottomaksi. Mikä tässä ajatuskokeessa menee pieleen?
Suhteellisuudesta
fotonaattori
9243
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://www.tiede.fi/keskustelu/71535/virhe-suhteellisuusteoriassa
Tuossa on yritetty samansuuntaista ajatuskoetta. Lue keskustelu lävitse niin huomaat mihin kaatuu.
On parempi harjoitella ensin hitaammilla ammuksilla. Pari pistoolia, kytkintä ja relettä lampun lisäksi matkaan junareissulle...
Kuten tuossa Tiede - lehden puolella käydyssä keskustelussa kerrotaan ongelmaksi tulee samanaikaisuus. Jos A ja B tapahtuvat eri avaruuden pisteissä niin niiden samanaikaisuus ei ole yksikäsitteisesti määriteltävissä. Lorentzin muunnoksissa on ajan muunnoksessa mukana myös paikkakoordinaatit ja havaitsijan nopeus havaittavaan nähden.
Luin tuon ketjun mutta arvoitus ei auennut. Täytyyhän toisen havaitsijan olla oikeassa ja toisen väärässä jos tuollaisia ilman energiaa syttyviä valoja sisältyy teoriaan. Muutenhan rikottaisiin kausaliteettia.
Aloittaja: ongelmasi on se,että esität koetilanteen, tulkitset virheellisesti sen, mitä EST asiasta sanoo ja tulet johtopäätökseen että asia on jotenkin kummallinen.
Jos suoritat tilanteesi EST:n mukaisen tarkastelun huomaat ettei mitään kummallista tapahdu.
Jos et osaa sitä suorittaa niin millä ihmeen perusteella väität tässä jotain?
Sillä varmuudella, minkä vain täydellinen asiantuntenattomuus antaa?
Ohman
Hieno kysymys! Tämä on juuri näitä TODELLISEN MAAILMAN ihmeellisyyksiä!
Jos haluaisimme olla täsmällisiä, pitäisi meidän tehdä Lorentz-muunnos näiden kahden
(juna ja junan ulkopuoli) välillä, mutta se olisi turhaa koska tiedämme jo, että valonnopeus
on vakio sekä junan sisältä, että ukopuolelta katsottuna.
Lamppu syttyy samaan aikaan - tietenkin, ottaen huomioon, että aika on suhteellinen käsite
myös ja junassa olija ja ulkona seisova voivat kiistellä siitä kumman kello oli oikeassa :)
Ajastin lähettää riittävän myöhään sen fotonin mikä pitää lähettää myöhemmässä vaiheessa.
Valomerkki on yksi ajastintyyppi ja toinen on kello.
Valomerkin toiminnan fotonaattori näyttää tietävän.
Siis, fotonaattori, kun fotoninlähetysajastimenana käytetään valomerkkiä, mitä tapahtuu?
Anteeksi mitä? Kaikella kunnioituksella, voisitko olla täsmällisempi?
Tämä on vastaus Tractorille, vaikka olisi väärässä paikassa:
Junan seinäsässä oleva kello käy sitä vauhtia kuin se käy, kutsukaamme kyseistä kelloa seinäkelloksi. Junan keulaa kohti kulkeva kello käy hitaammin kuin seinäkello. Junan perää kohti kulkeva kello käy nopeammin kuin seinäkello.
Ja tämä sitten merkitsee valon nopeuden mittauksessa jotakin.