Mitä tekisin elämälläni

Olen siis 15 vuotias nuori. Mulla on ollu vaikeeta nyt aika kauan 1 ja puoli vuott suunnilleen kaikki alko siitä kun jouduin huonoon seuraan ja aloitin tupakan polton alkoholin ja huumeiden käytön. Sitä jatkui sen vajaa vuoden ja siinä mukana oli varastelua asuntoihin murtautumista vahvempia huumeita/lääkkeitä pahoinpitelyitä liikaa alkoholia jne kunnes sossut mahtavan 17 merkinnän jälkeen passittivat minut laitokseen olin siellä vajaa puoli vuotta enkä saanut mitään apua ja masennuin ja lopetin syömisen ja aloin viiltelemään ja vahingoittamaan itseäni. Monesti on itsemurha ollut mielessä ja kerran koitinkin sitä mutta mut vietiin sairaalaan siitä sitten jouduin suljetulle ja karkasin sieltä. Jouduin poliisin kanssa tappeluun ja huonoatihan siinä kävi. Nyt olen ollut pari viikkoa himassa ja juonut ja käyttänyt huumeita joka päivä. Masentaa ja ihmiset pelottaa/ahdistaa. Mulla on monen tuhannen euron laskut kaikesta mitä oon tehny. Tupakkaa oon polttanu sen 1.5 vuotta kun sitä on nii helppo isän kautta saada. Kunto paskana mieli paskana jne. Oon alkanu miettii liikaa kaikenlaisia salaliittoja ja muita ja se ahdistaa vielä enemmän mua kiusataan koulussa. Mitä vittua mä teen nyt. En halua jutellakkaan terapeuteille tai psykiatreille enkä hoitoon oo enää menossa..... Jotain elämän vinkkejä olisi kiva saada :/
Ilmianna
Jaa

3 Vastausta


Apu kannattaa ottaa vastaan jos sitä tarjotaan koska sinun parastasi ajatellaan. Koulua kannattaa käydä vaikka se tuntuisi kuinka hankalalta sillä ilman tutkintoa voi töiden löytäminen olla hankalaa. Olisiko jotain mikä tekeminen kiinnostaa (muu kuin huumeet). Joku 1000 euroa ei kenenkään kohtaloa ratkaise eli siitä on turha huolehtia.

Ehkä nykyajan ongelma on siinä kuin vanhemmat ja koulu eivät osaa kasvattaa ja opettaa valmiuksia elämään. Onkohan vanhemmilla nykyään niin paljon muuta mielesssä että lapset unohtuvat. Suomessa on sentään toivoa ja mahdollisuuksia jos vertaa vaikka kehitysmaihin.
Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Sinä et ole uhri. Jos haluat asioiden muuttuvan, sinun pitää muuttaa itseäsi. Epäonnistumisia ei ole – vain mahdollisuuksia oppia. Mikä vain on mahdollista.

Suosittelen opettelemaanjotain uutta ja lähtemään maailmalle. Tai lähde, kyllä siellä maailmalla oppii. Ystäväpiiri ja ympäristö on sun kahle. Vaihda paikkakuntaa ja ihastu johonkin. Vaikka kävellen, ihmisiä aidosti kohdaten. Älä kanna menneisyyttäsi mukanasi. Puhu vain tulevaisuudesta älä menneisyydestä. Kuuntele muiden tarinoita. Joka elämän käänteessä valitse mielenkiintosempi, mielekkäämpi ja ehkä haastavampi suunta.
Ilmianna
Jaa
Sinä teet juuri sitä vittua mitä haluat. Ei täällä kukaan sulle voi kertoa- tai edes ymmärtää - mistä tullaan ja mihin mennään.
Voit jatkaa samalla, viinaa lääkkeitä huumeita ja hyvimmillä hetkillä uskoa itsekin siihen harhaan että tunnet mistä biisi kertoo tai mitä on elämä, vapaus, rakkaus, rohkeus. Siellä puhuu vain kemia joka on sut alistanut alleen.
Voit muuttaa kurssia, ja vitun helposti. Mitä ikinä sun taustassa on ja mitä ikinä sulle on väärää tehty, mikään niistä ei koskaan ole kuin murto-osa siitä väärästä mitä sinä itsellesi teet. Sulla on vielä kaikki auki...ei edes rikosrekisteriä aikuisena. Kannattaa kusta siihen päälle! Turhaa miettii että vois vaikka tehdä jotain, opiskella, asua Hawaijilla ja surfata töitä tehden. Tai Kanadassa elää luonnosta. Tai Aasiassa syödä ruokatauolla bambuhärkää. Tai Sevettijärvellä olla villi ja vapaa.

Minkä Sinä itsellesi valitset?!

Laskut, velat, paskat..kaikki voi sopia ja selvittää. Itsensä tuhoon taluttavaa ei voi muut pysäyttää.

Jos neuvo kelpaa...Usko itseesi, ansaitset olla onnellinen hyvä rakastettu ja toteuttaa itseäsi. ja kaikki alkaa sinusta itsestäsi, ota itsesi omalle vastuulle ja tee hyvää.
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Mitä tekisin elämälläni

Olen siis 15 vuotias nuori. Mulla on ollu vaikeeta nyt aika kauan 1 ja puoli vuott suunnilleen kaikki alko siitä kun jouduin huonoon seuraan ja aloitin tupakan polton alkoholin ja huumeiden käytön. Sitä jatkui sen vajaa vuoden ja siinä mukana oli varastelua asuntoihin murtautumista vahvempia huumeita/lääkkeitä pahoinpitelyitä liikaa alkoholia jne kunnes sossut mahtavan 17 merkinnän jälkeen passittivat minut laitokseen olin siellä vajaa puoli vuotta enkä saanut mitään apua ja masennuin ja lopetin syömisen ja aloin viiltelemään ja vahingoittamaan itseäni. Monesti on itsemurha ollut mielessä ja kerran koitinkin sitä mutta mut vietiin sairaalaan siitä sitten jouduin suljetulle ja karkasin sieltä. Jouduin poliisin kanssa tappeluun ja huonoatihan siinä kävi. Nyt olen ollut pari viikkoa himassa ja juonut ja käyttänyt huumeita joka päivä. Masentaa ja ihmiset pelottaa/ahdistaa. Mulla on monen tuhannen euron laskut kaikesta mitä oon tehny. Tupakkaa oon polttanu sen 1.5 vuotta kun sitä on nii helppo isän kautta saada. Kunto paskana mieli paskana jne. Oon alkanu miettii liikaa kaikenlaisia salaliittoja ja muita ja se ahdistaa vielä enemmän mua kiusataan koulussa. Mitä vittua mä teen nyt. En halua jutellakkaan terapeuteille tai psykiatreille enkä hoitoon oo enää menossa..... Jotain elämän vinkkejä olisi kiva saada :/

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta