Kysymys painovoimasta.

Ero on mitattavissa, mutta se on sen verran pieni, ettei sitä tunne "ahteerituntumalla". Päiväntasaajan ja pohjoisnavan välillä paino muuttuu vain 0,5 %, eli satakiloinen painaa puoli kiloa vähemmän päiväntasaajalla.

Mikä on Maapallon akselin nopeus verrattuna Maapallon pinnan nopeuteen päiväntasaajalla?

Päiväntasaajalla maanpinnan nopeus on noin 464 m/s, josta aiheutuva keskeiskiihtyvyys on 0,034 m/s^2. Tämä on vain 0,34% putoamiskiihtyvyydestä 9,81 m/s^2. Navoilla keskeiskiihtyvyys on tietenkin nolla. Ero on niin pieni, ettei sitä tunne.

Sama asia, mutta toisin tarkasteltuna.
Pohjoisnapa on tarkasti määritetty paikka, mutta päiväntasaajalla ollaan suurelta osin merenpinnan tasolla (jossa myös tarkka arvo vaihtelee), mutta myös korkealla vuorella.

Olet vaikka Ecuadorin Tungurahuan tulivuoren rinteillä 5000 metrin korkeudessa, niin arvon muutoksen voi laskea, joskin suuri massa vieressä aavistuksen sotkee, jota käytännössä ei tarvitse huomioida. Siksi päiväntasaajalle annetaan keskimääräinen arvo, jota käytetään.
Kyllä ne ovat ikinä mitattuja arvoja ja suuri joukko ihmisiä käyttää niitä päivittäisessä työssä.

Suomessa käytettävä putoamiskiihtyvyyden (tai painovoimakiihtyvyyden) arvo on 9.82 m/s^2
Päiväntasaajalla käytettävä putoamiskiihtyvyyden arvo; The normal equatorial value on Earth, 9.78(033) m/s^2

Tulemme 0,04 m/s^2 (0,4 %) eroon, mutta me emme ole pohjoisnavalla. Pohjoisnavalle eroksi annetaan 0,5 %.

Muut täydentävät tätä, jos aiheelliseksi katsotaan.
Kysymyksen asettelu oli: Miksi emme tunne tätä eroa, kun siirrymme navoilta kohti päiväntasaajaa? Lähdin me ajatuksesta suomessa ja meidän kokemasta putoamiskiihtyvyyden tunteesta. Ei pohjoisnavalta, eikä Englannin korkeudelta (9,81 m/s^2), jossa suurelta osin käytetään hieman pienempää arvoa putoamiskiihtyvyydelle. Nämä ovat tietenkin nyansseja suuressa kokonaisuudessa, eikä ollut minkään kaltaiseksi näpäykseksi tarkoitettu.

Kyllä suomessakin käytetään stardardiarvoa 9,80665 eli 9,81

Teit erinomaisen laskelman Martta, kiitos siitä. Katsotaan kuinka putoamiskiihtyvyys on määritetty Wikipediassa.
"Putoamiskiihtyvyyden arvoksi Maassa määritetään 9,80665 m/s2 (leveysaste 45).

Krimin niemimaalla Sevastopoli on mainitulla leveysasteella 45. Olemme silloin Mustan meren korkeudella Euroopassa.
Rovaniemi Suomessa on 66,5 leveysasteella, joka poikkeaa jokseenkin paljon Sevastopolin leveyspiiristä. Lentokoneella saa lentää yli kolme tuntia näiden leveyspiirien väliä.

Laskelmat sinänsä eivät menetä luotettavuuttaan kumpaa tahansa arvoa käyttää.
Tosiasiana eräät kirjat kopioina tai laiskuuttaan, ovat varmennettu osoittamaan samoja arvoja, kuin alkuperäisteokset New Yorkin leveyspiirillä 40.

(9,82 - 9,78) / 9,82 x 100 % = 0,04 %

Näin tulemme siihen, mitä vaakamies yllä esitti.
"On mitattu ja tuo ilmiö joudutaan huomioimaan vaakoja kalibroitaessa. Vaa'an asteikon jyrkkyys voi siis sijainnin vuoksi vaihdella mainitun 0.4% verran ja kalibrointi on suoritettava käyttöpaikalla."

Lähden edelleen kysymyksen me ajatuksesta suomessa ja meidän kokemasta putoamiskiihtyvyyden tunteesta verrattuna päiväntasaajaan. Sitä me todellakaan emme tunne, mutta voimme asiasta taittaa peistä näillä sivuilla.

Laskelman kirjoitusvirheen tarkennuksena:

(9,82 - 9,78) / 9,82 x 100 % = 0,4 %

Hyvä kysymys, mutta siihen on yksinkertainen selitys. Jos ajattelet että olet levyn pinnalla joka pyörii 1600 km tunnissa reunoilla, ja 0 km/h keskellä. Jos olet keskellä, sinun nopeus on 0%, ja kun alat kulkea reunoille päin, jossa nopeus on 1600 km/h, et tule lentämään pois, koska on näkymätön maaginen voima joka estää sen. Samalla tavoin toimii maapallossa.

"lisäksi eroon vaikuttaa etäisyys massakeskiöstä, joka Suomen ja 45 latitudin välillä lienee olematon , joten mainitun eron vaikutus jakautuu suunnilleen latitudien kosinien suhteessa."

Tarkastellaan asia.
Kuvitellaan leikkikentällä olevan 1,27 metriä halkaisijaltaan oleva karuselli. Maapallon halkaisija on 12 756,280 km.
- Lapsi, joka on saapunut päiväntasaajan seuduilta, asettaa kiven ulkoreunalle. Se kuvaa päiväntasaajan 0 leveyspiiriä. Kivi on 1,27 / 2 m = 0,635 m karusellin keskiöstä.

- Lapsi, joka on saapunut Kosovon korkeuksilta asettaa kiven paikkaan, joka vastaa 45 leveyspiirin asemaa karusellin keskiöstä. (1,27 / 2) x cos 45º m = 0,45 metrin päähän karusellin keskiöstä.

- Lapsi Rovaniemellä laittaa kiven (1,27 / 2) x cos 66,5º m = 0,253 metrin päähän karusellin keskiöstä.

Mikä kivi tippuu ensimmäisenä karusellista?

Hyvä, kun otit puheeksi, sillä mietin sitä.

Nyt on sitten käsiteltävä Pierre-Louis Moreau de Maupertuis'n retkikunnan tekemä mittausmatka Tornionjoen laaksoon, talvella 1736 - 1737.
1600-luvun loppupuolelle saakka, maan uskottiin olevan pallon muotoinen. Vuonna 1687 ilmestyneessä Principia-teoksessa, Isaac Newton selitti tutkimustensa pohjalta, maan olevan navoiltaan litistynyt.
Olet tähän mennessä päässyt arvoon 9,813. Laskeppa siihen maapallon litistyneisyys navoilla.

Muistathan myös, kun lasketaan, ei vaikkapa lujuutta pyöristetä alaspäin, vaan aina lähimpään suurempaan arvoon. Se on periaate, jota tietenkään kaikki eivät noudata.

Ollaanko silloin 9,82 m/s^2 painovoimakiihtyvvyyden arvossa kahdella desimaalilla? Se ei tilannetta muuta mihinkään, käytetäänkö arvoa 9,81 vai 9,82 m/s^2.

45 leveysasteella maapallo ei ole voimakkaasti litistynyt. Ottakaapa vaikka mandariini käteen ja miettikää asiaa. Navoilla ollaan lähempänä maapallon keskustaa, kuin päiväntasaajalla.

Kyllä se ero on olemassa, ja sillä on käytännöllistäkin merkitystä, mutta se on silti niin pieni, ettei sitä voida aistinvaraisesti havaita, esimerkiksi siitä, että matkalaukku suorastaan tuntuisikin painavan matkan jälkeen enemmän tai vähemmän kuin ennen sitä. Erohan on enintään noin 0,5 prosenttia.

Voidaanko se havaita vaa'alla, riippuu siitä, minkälaista vaakaa käytetään. Vanhin tunnettu vaakatyyppihän on vipuvaaka, jossa toiseen vaakakuppiin pannaan punnittava esine, toiseen taas punnuksia, joiden "paino" tai pikemminkin massa tunnetaan. Sellaisella ei kuitenkaan voida edes periaatteessa havaita, että painovoima on jossakin voimakkaampi tai heikompi kuin jossakin muualla. Sillä vaikka vaaka, punnittava esine ja punnukset vietäisiin toiselle leveyspiirille, punnusten paino (mutta ei massa) muuttuisi tarkalleen samassa suhteessa kuin punnittavan esineenkin. Ja samoin kävisi sittenkin, vaikka ne vietäisiin Kuuhun. Siellä tosin punnittavan esineen paino olisi vain kuudesosa siitä mikä se on maassa, mutta samoin olisi laita punnustenkin, joten samojen punnusten kanssa se punnittava esine olisi sielläkin tasapainossa. Sen sijaan esimerkiksi jousivaa'alla ero eri paikkakuntien välillä Maan päälläkin on jo ainakin periaatteessa havaittavissa (tosin ne eivät yleensä ole tarpeeksi tarkkoja, ja sitä paitsi niillä on taipumus "venähtää" niin, etteivät ne enää sen jälkeen näytä oikein edes siellä, missä ne on valmistettu).

Varhaisin keino, jolla painovoiman vaihtelu Maan eri leveyspiirien välillä voitiin havaita, olikin heilurikello. Heilurin heilahdusaikahan riippuu painovoiman kiihtyvyydestä ja on kääntäen verrannollinen sen neliöjuureen. Siitä seuraa, että jos g muuttuu sitä paikasta toiseen siirrettäessä sanotaan vaikka 0,1 prosentin verran, heilahdusaika muuttuu jo 0,2 kaksi prosenttia. Ja vuorokaudessahan on 1440 minuuttia, mistä kaksi prosenttia on 2,88 eli melkein kolme minuuttia. Niinpä jos kello edistää tai jätättää vuorokaudessa vaikkapa vain kolme minuuttia ja käy sen verran virheellisesti monta päivää, parissa viikossa heittoa kertyy jo 42 minuuttia. Se olisi entisaikaankin ollut jo helposti havaittavissa, varsinkin siellä, missä päivän pituuden erot eri vuodenaikojenkaan välillä eivät ole kovin suuret.

Faktatietoa maapallon säteistä:
Equatorial radius (km) 6378.137
Polar radius (km) 6356.752

Fysiikassa lasketaan painovoimakentän vaikutusta, jopa vuorelle nousemisen yhteydessä. Myös aikadilaationa ihmisen iän pituuteen vuorella asuessa ja niin edelleen.

Eräät urheilun ME-tuloskentät ovat Italiassa 1600 metriä ja 2240 metrin korkeudessa merenpinnasta Meksiko City , jonka leveyspiiri on 19,24 astetta . Bob Beamon hyppäsi pituushypyssä Meksikossa 8,90 metriä, huomiomalla 19 asteen leveyspiiri ja hyppypaikan korkeus. Yhteisvaikutuksen voi haluttaessa laskea jokseenkin tarkasti.

Nyanssitietona olympialaisten jälkeen, hänen parhain hyppynsä oli 822 senttimetriä.

Urheilukenttien sijoitus korkealle on pientä kikkailua, jos päiväntasaajan ja napojen välisissä säteissä on eroa 21,4 km.
Periaatteessa 24 metrin kuulatuloksessa häviää pohjoisnavalla 12 senttimetriä. Jonkun mielestä se ei ole mitään, toiselle se voi merkitä kunniaa ja parempaa elintasoa.

Tästä kaikki lähtee painovoimakenttien laskemiseksi, mutta ette ole siihen valmiita.
Olkaa vapaasti lähes samassa arvossa, missä tahansa olettekin. Se toimii samalla ajatuksella, kuin ei tarvitse olla kuin riittävästi dollareita mukana, niin kaikki palvelut toimivat. Usein ne näin tekevätkin.
Se oli sitten tässä tällä kertaa ja anteeksi.

Ensinnäkin, - kuten jo tiedätkin - me emme tunne vauhtia lainkaan. Sen Huomaa jo lentokoneessa: ei siellä tukka hulmua taaksepäin vaikka vauhti onkin nopea. Se minkä huomaamme on vauhdin vaihtelut, eli kiihdytys, ilmakuopat, laskeutuminen jarrutuksineen.
(Paineen vaihteluita -jonka tunnemme korvissa- ei nyt lasketa mukaan).

Sitten kysymykseesi. Jos olet Pohjois- tai Etelänavalla, niin et tietenkään huomaa maan
pyörimistä muutoin kuin katsomalla taivasta - Maa pyörii, tähdet vaihtuvat, kun katsot tarppeksi
pitkään samaan suuntaan.

Olet tietenkin oikeassa siinä, että mitä lähemmäs päiväntasaajaa tullaan, niin sitä "lujempi"
on nopeus. Me tunnemme voiman mikä meihin vaikuttaa. Jokainen tallaaja tuntee Maan
vetovoiman, olipa hän missä tahansa Maan kartalla. Nyt päästään ydinasiaasi. Tunnemme
voiman siksi, että jokin voima kiihdyttää meitä (vetovoiman tapauksessa se kiihdyttävä asia
on gravitaatio-voima). Edellä sanoin, ettemme huomaa vauhtia lainkaan. Mutta me huomaamme
vauhdin muutoksen, eli kiihtyvyyden! Kun olet kaukana päiväntasaajalta, vauhdin muutos (eli se
kiihtyvyys) on tasan nolla, suhteessa gravitaatioon. Kun kuljet pitkin leveysasteita kohti päiväntasaajaa, vauhtisi kasvaa koko ajan suhteessa Maan akseliin (siis laskettuna vaikkapa
kilometreinä tunnissa). Ja vauhtisi - pitäisi puhua nopeudesta, joka on vektori - kasvaa toki
koko ajan mutta vauhdin muutoksen aiheuttama kiihtyvyys (eli voima) on mitättömän pieni,
ettei sitä huomaa.

Eli on se siellä mutta liian pieni, jotta aistimme sen huomaisivat

Se on vaikio kun otetaan keskiaro. eh eh eh!

Maan vetovoima, kuun vetovoima vaikuttavat meriin.
Miten nämä voimat vaikuttavat järviin?
Missä järvissä havaitaan vuorovesien vaihtelut?

Miksi sateliiteilla, avruudesta tai avaruusasemalta otetuista kuvista, ei havaita että kiinalaiset roikkuvat pääalas päin?

Joku voima pitää taivaan linnut maassa eikä ne "lennä" avaruuteen, miten tämä voima on esillä suhteellisuus-periaatteiden mukaan, että kappaleen oma voima on siinä osallinen?

joten Tesla sanoi että vetovoima on TEORIA mitä ei ole todistettu.

Miten oletettu painovoima ja maa liike, suomessa noin 800 km/h ei näytä vaikuttavan lentokoneeseen tai lintuun.

lapsellinen koe, että puhallat toimii vaikka että puhallat saippuakuplaan, esn kaikki voivat havaita. kuinka suuri tuuli tämä on, sitä en tiedä, nyt kuitenkin 800 km/h on hyvin suuri voima, mutta ei vaikuta kuumailmapalloon? !

Tesla sanoo että ratkaisevin voima on jokaisen kappaleen tiheys.
ilma on myäs tavallaan "kappale", sekä ilmapallo että sen sisällä oleva, "tavallinen" ilma ja sitten kuumailmaapllon ylösnostava voima on kuumuus, ja näissä sitten on taas oma tiheys se tekijä.

Kuuma-ilmapallon tulisi- liikkua eritavalla, afrikassa kuin pohjois/etelä navalla tai siperiassa.
Joten ei ole vetovoimaa, ei ole palloa, ei ole "ilmaa" joka liikkuuu 1600!
Se kaikki on Teslan mukaan TEORIAA, mitä ei ole todistettu.

Kaikki todistuksen ovat pitkiä ja näyttäviä matemaattisia kaavoja sekä nasan kuvia.
Nyt olisi nasan hyvä ottaa kuva missä on maapallo sekä kuu että tähdet samassa kuvassa.

eli suuri vale on maapallo.

Tämä siksi että ihminen on niin pieni maapalloon nähden. Tuhat kertaa isompi ihminen varmasti huomaisi eron.