Haluaisin joltain asiaan perehtyneeltä vastauksen seuraavanlaiseen kysymykseen. Maapallon painovoima on käytännössä vakio, mutta maapallon suhteellinen nopeus omaan akseliinsa verrattuna vaihtelee (mitä lähempänä pyörähdysakselia on sitä pienempi nopeus). Miksi emme tunne tätä eroa kun siirrymme navoilta kohti päiväntasaajaa?
Kysymys painovoimasta.
Ihme1111
343415
0Äänestä
Vastaukset 34
Vanhimmat
Ero+on+mitattavissa,+mutta+se+on+sen+verran+pieni,+ettei+sitä+tunne+"ahteerituntumalla".+Päiväntasaajan+ja+pohjoisnavan+välillä+paino+muuttuu+vain+0,5+%,+eli+satakiloinen+painaa+puoli+kiloa+vähemmän+päiväntasaajalla.
Kysymys ei ollut miksi emme tunne eroa painossa, vaan miksi me emme tunne eroa vauhdissa. Miksi emme tunne eroa nopeudessa kun lähdemme etelään käymään, jossa maapallo pyörii satoja km/h nopeammin kun täällä suomessa.
Mikä on Maapallon akselin nopeus verrattuna Maapallon pinnan nopeuteen päiväntasaajalla?
Nopeus on suhteellista. Maapallon akselin ympäri pyöritään Päiväntasaajalla noin 1600 km/h kehänopeudella.
Maapallo kaikkineen kiertää Aurinkoa noin 107 200 km/h kehänopeudella, eli Auringon suhteen karautetaan Päiväntasaajalla n. 107 200 km/h ± 1600 km/h.
Ja Aurinko se vasta lujaa kulkeekin...
Mikä on akselin kehänopeus?
Maapallon akselihan pyörii vielä puolet hitaammin kuin kellonviisarien akseli, koska Maapallon akselin yhteen kierrokseen kuluu 24 tuntia ja kellon akselin kierrokseen kuluu vain 12 tuntia.
Siis tuntiviisarin akseli.
Mikä on digitaalikellon akseli?
Päiväntasaajalla+maanpinnan+nopeus+on+noin+464+m/s,+josta+aiheutuva+keskeiskiihtyvyys+on+0,034+m/s^2.+Tämä+on+vain+0,34%+putoamiskiihtyvyydestä+9,81+m/s^2.++Navoilla+keskeiskiihtyvyys+on+tietenkin+nolla.+Ero+on+niin+pieni,+ettei+sitä+tunne.
Hei, Kiitos vastauksesta. Sanot että ero on niin pieni ettei sitä tunne, mutta onko sitä ikinä mitattu? Eikö ns suhteellinen painovoima pitäisi olla päiväntasaajalla sitten pienempi? eli navoilla kilon painoinen tavara painaisi päiväntasaajalla hieman alle kilon.
On+mitattu+ja+tuo+ilmiö+joudutaan+huomioimaan+vaakoja+kalibroitaessa.+Vaa'an+asteikon+jyrkkyys+voi+siis+sijainnin+vuoksi+vaihdella+mainitun+0.4%+verran+ja+kalibrointi+on+suoritettava+käyttöpaikalla.
Sama+asia,+mutta+toisin+tarkasteltuna.
"Suomessa käytettävä putoamiskiihtyvyyden (tai painovoimakiihtyvyyden) arvo on 9.82 m/s^2"
kyllä suomessakin käytetään stardardiarvoa 9,80665 eli 9,81
Kyllä+suomessakin+käytetään+stardardiarvoa+9,80665+eli+9,81+
Laskelman+kirjoitusvirheen+tarkennuksena:
Ei taida vetovoimalaskut ihan noin yksinkertaisia olla, eikä tuo lasku osoita muuta kuin että sopivilla arvotila saadaan sopiva tulos.
Maapallon pyörähdysajalla (86164 s) pyörinnän aiheuttama keskeiskiihtyvyyden ero tasaajan ja navan välillä on 0.0338 m/s², lisäksi eroon vaikuttaa etäisyys massakeskiöstä, joka Suomen ja 45 latitudin välillä lienee olematon , joten mainitun eron vaikutus jakautuu suunnilleen latitudien kosinien suhteessa.
Suomessa on käytetty vetovoiman kiihtyvyysarvoa 9.81 m/s² likiarvona, koska se on lähinnä Helsingin todellista ja poikkeaa mahdollisimman vähän eurooppalaisesta (käytöstä).
Hyvä+kysymys,+mutta+siihen+on+yksinkertainen+selitys.+Jos+ajattelet+että+olet+levyn+pinnalla+joka+pyörii+1600+km+tunnissa+reunoilla,+ja+0+km/h+keskellä.+Jos+olet+keskellä,+sinun+nopeus+on+0%,+ja+kun+alat+kulkea+reunoille+päin,+jossa+nopeus+on+1600+km/h,+et+tule+lentämään+pois,+koska+on+näkymätön+maaginen+voima+joka+estää+sen.+Samalla+tavoin+toimii+maapallossa.
Useimmat voimat taitavat olla näkymättömä, mutta maagisia tuskin mikään.
"lisäksi eroon vaikuttaa etäisyys massakeskiöstä, joka Suomen ja 45 latitudin välillä lienee olematon , joten mainitun eron vaikutus jakautuu suunnilleen latitudien kosinien suhteessa."
Tarkastellaan asia.
Kuvitellaan leikkikentällä olevan 1,27 metriä halkaisijaltaan oleva karuselli. Maapallon halkaisija on 12 756,280 km.
- Lapsi, joka on saapunut päiväntasaajan seuduilta, asettaa kiven ulkoreunalle. Se kuvaa päiväntasaajan 0 leveyspiiriä. Kivi on 1,27 / 2 m = 0,635 m karusellin keskiöstä.
- Lapsi, joka on saapunut Kosovon korkeuksilta asettaa kiven paikkaan, joka vastaa 45 leveyspiirin asemaa karusellin keskiöstä. (1,27 / 2) x cos 45º m = 0,45 metrin päähän karusellin keskiöstä.
- Lapsi Rovaniemellä laittaa kiven (1,27 / 2) x cos 66,5º m = 0,253 metrin päähän karusellin keskiöstä.
Mikä kivi tippuu ensimmäisenä karusellista?
Olet hieman hukassa ajatustesi kanssa.
Keskeiskiihtyvyys ei ole gravitaation kanssa samansuuntainen kuin päiväntasaajalla, joten pelkkä kiihtyvyyksien summa ei anna oikeaa tulosta.
Jos lähdetään oletuksesta että 45 asteen kohdalla suuruus on 9.80665 m/s², niin jos huomioidaan vain muutos keskeiskiihtyvyydessä, niin 66 asteen kohdalla lukema olisi 9.813 !
Hyvä, kun otit puheeksi, sillä mietin sitä.
Nyt on sitten käsiteltävä Pierre-Louis Moreau de Maupertuis'n retkikunnan tekemä mittausmatka Tornionjoen laaksoon, talvella 1736 - 1737.
1600-luvun loppupuolelle saakka, maan uskottiin olevan pallon muotoinen. Vuonna 1687 ilmestyneessä Principia-teoksessa, Isaac Newton selitti tutkimustensa pohjalta, maan olevan navoiltaan litistynyt.
Olet tähän mennessä päässyt arvoon 9,813. Laskeppa siihen maapallon litistyneisyys navoilla.
Muistathan myös, kun lasketaan, ei vaikkapa lujuutta pyöristetä alaspäin, vaan aina lähimpään suurempaan arvoon. Se on periaate, jota tietenkään kaikki eivät noudata.
Ollaanko silloin 9,82 m/s^2 painovoimakiihtyvvyyden arvossa kahdella desimaalilla? Se ei tilannetta muuta mihinkään, käytetäänkö arvoa 9,81 vai 9,82 m/s^2.
45 leveysasteella maapallo ei ole voimakkaasti litistynyt. Ottakaapa vaikka mandariini käteen ja miettikää asiaa. Navoilla ollaan lähempänä maapallon keskustaa, kuin päiväntasaajalla.
Hmm, onko tarkoituksesi hampaat irvessä vakuuttaa ilmoittamasi kiihtyvyysarvon oikeutta, vai mikä ?
Mainitsin jo edellä syyt miksi Suomessa käytetään likiarvoa 9.81, kuten myös arvioni litistyneisyyden vaikutuksesta Suomen ja 45 lat. välillä.
Jos olet kiinnostunut asiasta, netistä löytyy paikallisia vetovoima-arvoja ja saatat huomata että muutkin kuin jo mainitut seikat vaikuttavat asiaan, niiden seulominen tässä yhteydessä on tuskin tarpeen.
Kyllä se ero on olemassa, ja sillä on käytännöllistäkin merkitystä, mutta se on silti niin pieni, ettei sitä voida aistinvaraisesti havaita, esimerkiksi siitä, että matkalaukku suorastaan tuntuisikin painavan matkan jälkeen enemmän tai vähemmän kuin ennen sitä. Erohan on enintään noin 0,5 prosenttia.
Voidaanko se havaita vaa'alla, riippuu siitä, minkälaista vaakaa käytetään. Vanhin tunnettu vaakatyyppihän on vipuvaaka, jossa toiseen vaakakuppiin pannaan punnittava esine, toiseen taas punnuksia, joiden "paino" tai pikemminkin massa tunnetaan. Sellaisella ei kuitenkaan voida edes periaatteessa havaita, että painovoima on jossakin voimakkaampi tai heikompi kuin jossakin muualla. Sillä vaikka vaaka, punnittava esine ja punnukset vietäisiin toiselle leveyspiirille, punnusten paino (mutta ei massa) muuttuisi tarkalleen samassa suhteessa kuin punnittavan esineenkin. Ja samoin kävisi sittenkin, vaikka ne vietäisiin Kuuhun. Siellä tosin punnittavan esineen paino olisi vain kuudesosa siitä mikä se on maassa, mutta samoin olisi laita punnustenkin, joten samojen punnusten kanssa se punnittava esine olisi sielläkin tasapainossa. Sen sijaan esimerkiksi jousivaa'alla ero eri paikkakuntien välillä Maan päälläkin on jo ainakin periaatteessa havaittavissa (tosin ne eivät yleensä ole tarpeeksi tarkkoja, ja sitä paitsi niillä on taipumus "venähtää" niin, etteivät ne enää sen jälkeen näytä oikein edes siellä, missä ne on valmistettu).
Varhaisin keino, jolla painovoiman vaihtelu Maan eri leveyspiirien välillä voitiin havaita, olikin heilurikello. Heilurin heilahdusaikahan riippuu painovoiman kiihtyvyydestä ja on kääntäen verrannollinen sen neliöjuureen. Siitä seuraa, että jos g muuttuu sitä paikasta toiseen siirrettäessä sanotaan vaikka 0,1 prosentin verran, heilahdusaika muuttuu jo 0,2 kaksi prosenttia. Ja vuorokaudessahan on 1440 minuuttia, mistä kaksi prosenttia on 2,88 eli melkein kolme minuuttia. Niinpä jos kello edistää tai jätättää vuorokaudessa vaikkapa vain kolme minuuttia ja käy sen verran virheellisesti monta päivää, parissa viikossa heittoa kertyy jo 42 minuuttia. Se olisi entisaikaankin ollut jo helposti havaittavissa, varsinkin siellä, missä päivän pituuden erot eri vuodenaikojenkaan välillä eivät ole kovin suuret.
Faktatietoa maapallon säteistä:
Equatorial radius (km) 6378.137
Polar radius (km) 6356.752
Fysiikassa lasketaan painovoimakentän vaikutusta, jopa vuorelle nousemisen yhteydessä. Myös aikadilaationa ihmisen iän pituuteen vuorella asuessa ja niin edelleen.
Eräät urheilun ME-tuloskentät ovat Italiassa 1600 metriä ja 2240 metrin korkeudessa merenpinnasta Meksiko City , jonka leveyspiiri on 19,24 astetta . Bob Beamon hyppäsi pituushypyssä Meksikossa 8,90 metriä, huomiomalla 19 asteen leveyspiiri ja hyppypaikan korkeus. Yhteisvaikutuksen voi haluttaessa laskea jokseenkin tarkasti.
Nyanssitietona olympialaisten jälkeen, hänen parhain hyppynsä oli 822 senttimetriä.
Urheilukenttien sijoitus korkealle on pientä kikkailua, jos päiväntasaajan ja napojen välisissä säteissä on eroa 21,4 km.
Periaatteessa 24 metrin kuulatuloksessa häviää pohjoisnavalla 12 senttimetriä. Jonkun mielestä se ei ole mitään, toiselle se voi merkitä kunniaa ja parempaa elintasoa.
Tästä kaikki lähtee painovoimakenttien laskemiseksi, mutta ette ole siihen valmiita.
Olkaa vapaasti lähes samassa arvossa, missä tahansa olettekin. Se toimii samalla ajatuksella, kuin ei tarvitse olla kuin riittävästi dollareita mukana, niin kaikki palvelut toimivat. Usein ne näin tekevätkin.
Se oli sitten tässä tällä kertaa ja anteeksi.
Ensinnäkin, - kuten jo tiedätkin - me emme tunne vauhtia lainkaan. Sen Huomaa jo lentokoneessa: ei siellä tukka hulmua taaksepäin vaikka vauhti onkin nopea. Se minkä huomaamme on vauhdin vaihtelut, eli kiihdytys, ilmakuopat, laskeutuminen jarrutuksineen.
(Paineen vaihteluita -jonka tunnemme korvissa- ei nyt lasketa mukaan).
Sitten kysymykseesi. Jos olet Pohjois- tai Etelänavalla, niin et tietenkään huomaa maan
pyörimistä muutoin kuin katsomalla taivasta - Maa pyörii, tähdet vaihtuvat, kun katsot tarppeksi
pitkään samaan suuntaan.
Olet tietenkin oikeassa siinä, että mitä lähemmäs päiväntasaajaa tullaan, niin sitä "lujempi"
on nopeus. Me tunnemme voiman mikä meihin vaikuttaa. Jokainen tallaaja tuntee Maan
vetovoiman, olipa hän missä tahansa Maan kartalla. Nyt päästään ydinasiaasi. Tunnemme
voiman siksi, että jokin voima kiihdyttää meitä (vetovoiman tapauksessa se kiihdyttävä asia
on gravitaatio-voima). Edellä sanoin, ettemme huomaa vauhtia lainkaan. Mutta me huomaamme
vauhdin muutoksen, eli kiihtyvyyden! Kun olet kaukana päiväntasaajalta, vauhdin muutos (eli se
kiihtyvyys) on tasan nolla, suhteessa gravitaatioon. Kun kuljet pitkin leveysasteita kohti päiväntasaajaa, vauhtisi kasvaa koko ajan suhteessa Maan akseliin (siis laskettuna vaikkapa
kilometreinä tunnissa). Ja vauhtisi - pitäisi puhua nopeudesta, joka on vektori - kasvaa toki
koko ajan mutta vauhdin muutoksen aiheuttama kiihtyvyys (eli voima) on mitättömän pieni,
ettei sitä huomaa.
Eli on se siellä mutta liian pieni, jotta aistimme sen huomaisivat
Pieni lisäys. Me kaljut apinat emme aisti sitä suoraa , mutta se on siellä ja sen huomaa jokainen kalju apinakin kun vuorovesi alkaa nousee ja laskee
Anteeksi, vuoroveden tapauksessa Kuun vaikutus on oleellisin tekijä. Tämä kalju apina menee nyt häpeämään
Se on vaikio kun otetaan keskiaro. eh eh eh!
Maan vetovoima, kuun vetovoima vaikuttavat meriin.
Miten nämä voimat vaikuttavat järviin?
Missä järvissä havaitaan vuorovesien vaihtelut?
Miksi sateliiteilla, avruudesta tai avaruusasemalta otetuista kuvista, ei havaita että kiinalaiset roikkuvat pääalas päin?
Joku voima pitää taivaan linnut maassa eikä ne "lennä" avaruuteen, miten tämä voima on esillä suhteellisuus-periaatteiden mukaan, että kappaleen oma voima on siinä osallinen?
joten Tesla sanoi että vetovoima on TEORIA mitä ei ole todistettu.
Miten oletettu painovoima ja maa liike, suomessa noin 800 km/h ei näytä vaikuttavan lentokoneeseen tai lintuun.
lapsellinen koe, että puhallat toimii vaikka että puhallat saippuakuplaan, esn kaikki voivat havaita. kuinka suuri tuuli tämä on, sitä en tiedä, nyt kuitenkin 800 km/h on hyvin suuri voima, mutta ei vaikuta kuumailmapalloon? !
Tesla sanoo että ratkaisevin voima on jokaisen kappaleen tiheys.
ilma on myäs tavallaan "kappale", sekä ilmapallo että sen sisällä oleva, "tavallinen" ilma ja sitten kuumailmaapllon ylösnostava voima on kuumuus, ja näissä sitten on taas oma tiheys se tekijä.
Kuuma-ilmapallon tulisi- liikkua eritavalla, afrikassa kuin pohjois/etelä navalla tai siperiassa.
Joten ei ole vetovoimaa, ei ole palloa, ei ole "ilmaa" joka liikkuuu 1600!
Se kaikki on Teslan mukaan TEORIAA, mitä ei ole todistettu.
Kaikki todistuksen ovat pitkiä ja näyttäviä matemaattisia kaavoja sekä nasan kuvia.
Nyt olisi nasan hyvä ottaa kuva missä on maapallo sekä kuu että tähdet samassa kuvassa.
eli suuri vale on maapallo.
"Miten oletettu painovoima ja maa liike, suomessa noin 800 km/h ei näytä vaikuttavan lentokoneeseen tai lintuun."
Yksi sana: kitka.
Ei tuo vielä mitään, mutta kun aivan tosissaan väitetään, että Maa liikkuisi radallaan nopeudella 30 km/s. Johan kaikki olevainen olisi tempautunut pois kyydistä, jos nopeus olisi 100 Mach.
Lättämaaprovoilu on jo niin wanha juttu ettei siihen tule vastauksia tähtitiedepalstalla. Trolli joutuu siis laajentamaan reviiriään saadakseen tikkareita syödäkseen. Yleensä näitä samanlaisia tulee lisää...
Älkää ruokkiko trolleja vaan ottakaa niiltä tikkarit pois.
Tämä siksi että ihminen on niin pieni maapalloon nähden. Tuhat kertaa isompi ihminen varmasti huomaisi eron.