Mitäs se seurustelu on?

Miten seurustellaan? Onko se sitä että asutaan yhdessä ja kumppani istuu illat sohvalla, näprää tietokonettaan tai puhelintaan koko illlan eikä puhu mitään?
Ilmianna
Jaa

147 Vastausta


Sitä se on.
Ilmianna
Jaa
Just sitä että mies käy töissä ja tienaa rahaa ja nainen tuhlaa miehen tienaamat rahat.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Jos mies suostuu sellaiseen järjestelyyn niin asiahan on ok.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Olet oppinut seurustelun ensiaskeleet.
Ilmianna
Jaa
Sitähän se taitaa olla ja sitten kun naine kyllästyy siihen se tekee lapsen tai pari jotka tarjoaa vähän puuhaa ja puhumista, homma kuitenkin vääjäämättä valuu siihen puhumattomuuteen ja ennenpitkää nainen kokee ettei mies riittävästi arvosta sitä ja sitten tulee aika jutella ja se nainen ottaa lapset ja rahat ja jatkaa elämäänsä yyhoona. Miehen elämä pysähtyy, ehkä se alkaa juomaan tai tappaa itsensä. erosta ja sinkkuelämästä voimaantuneena nainen alkaa etsimään uutta miestä ja löytääkin semmoisen ja homma alkaa taas alusta uuden miehen kanssa.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Näinhän olet sen todennut monesti. Pysykää vaan sinkkuna jatkossakin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Just niin ja jos onnistuu saamaan pahasuisen akan, niin äijä saa olla hyvin tyytyväinen... kun se muija joskus istuu hiljaa... Eiköhän tämä juttu ole jo pikku hiljaa loppuunsa kaluttu luu!!!

-Olisit ruotinut edes rautateiden myynti aikeita... siis nythän se esitetään avattavaksi kilpailulle ja eri toimitsijat tarjoaisivat halvempia hintoja kuluttajille/matkustajille. heh heh!
Kissan kakkaa... junat olisivat valtion, joka tietenkin maksaisi huollot ja korjaukset... hankkisi lisää kalustoa... kunnossa pitäisi rataosuudet ym. ym. Kaikki tämä on yhteiskunnan rahoilla hankittua ja ylläpidettyä liiketoimintaa, kaiken lisäksi vielä kannattavaa...
Suomi pysähtyy ilman rautateitään, siis raskas tavarakuljetus ja kemikaalit kulkevat paljon kiskoilla. Samalla vaarat pienentyvät siihen verrattuna ett kaikki hapot esim. kulkisi maanteillä.

Taas yksi haahka-akka valjastettu tekemään likaista työtä... rautateiden myyntiä valmistelemaan... tietulleista jo eräät haaveilivat... ja Lossit maksullisiksi?
Saaristo siitä autioituisi... pian Turismi alkaisi kukoistamaan saaristossa... tosin ei suomalaisten käsissä... vaan monikansallisesti hyvin hoidettuna bisneksenä. (josta kummitätikin saisi osansa)
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Aika hyvä tiivistelmä nykyajan ongelmista.

Pidän mottona että elä suhteessa niin kuin ero olisi tulossa eli fysiikka ja henkinen puoli kunnossa sekä toimeentulo taattuna, varaan myös aikaa kavereille ja harrastuksille. Moni mies "jättää kaiken" kun alkaa seurustelemaan kun taas naisilla on usein laaja tukiverkosto.

Ainut ongelma lähestymistavassani on ollut, että myös muut naiset kiinnostuvat helposti kun "paketti on kasassa" ja houkutuksia tulee aina välillä enemmän kuin kotiin linnoittautuneena.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mulla on sulle ratkaisu. Vasektomia!

Sen jälkeen sulla ei ole ole mutta kuin hyvää ja ihanaa parisuhdetta... Jos möllittelet ja tulee ero, säilytät omaisuutesi eikä tarvitse lastakaan ikävöidä. Jos ei saa kuuta taivaalta, voi löytää kuukiven. ;)
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tehdään kaikkea kivaa yhdessä. Rakennetaan yhteistä kotia. Ja mikä parasta harrastetaan ihanaa seksiä lähes joka päivä.
1
Ilmianna
Jaa
Mutulla:
– seurustelu on pitemmän suhteen valmistelua
– seurustelu on yhteen sopimisen testi
– seurustelu on sitä, että tietää toisen olevan saatavilla, sohvalla istuminenkin on sitä
– seurustelu ei ole suoritus, ei yhdessä tekemistä, eikä toisen mielistelyä
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
– seurustelu ei ole suoritus, ei yhdessä tekemistä, eikä toisen mielistelyä
Suoritus ei ole mutta aika surkeaa on seurustelu jollei se ole yhdessä tekemistä. Ja rakastuneet ihmiset pyrkivät automaattisesti miellyttämäään toista kaikin mahdollisin tavoin. Jollei olla yhdessä ja pyritä miellyttämään toista niin aika rakkaudettomalta elo kuulostaa. :(
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
.. Nyky "Seurustelu" & "PariSuhteet" on monesti mitä on.. Tuotakin ja kaikkea.. Muutakin Outoilua.. Harvoin Oikeesti jotain enemmän ja syvällisempää yhteyttä.. TekoSellaista useimmiten.. ;P

.. Kiitos Someilulle ("huonolla" tavalla Someilu), PersestelyFemmaruudelle, NeoKapitalismille, NarsuMarsuudelle ja kaikelle muullekin vastaavalle Persestelylle&Outoilulle.. ;P
Ilmianna
Jaa
Seurustelu on yhdessä olemista. Asutaan yhdessä ja tehdään yhdessä asioita, annetaan tukea toiselle kehutaan ja suunnitellaan elämää yhdessä. Yhdessä maksetaan elämisestä aiheutuneet kulut ja joskus jopa harrastetaan seksiä ja tehdään lapsia lisää tähän maahan.
Ilmianna
Jaa
Seurustelu on molemminpuolisen kiinnostumisen jälkeen seuraava etappi ennen parisuhdetta. Tutustutaan toiseen ja määritellään parisuhde. Minusta tämä on tärkeä vaihe. Se usein skipataan ja sännätään purppuranväriset sydämmet silmissä suoraan suhteeseen...sitten saattaa pettyä odotuksiinsa joita ei ole edes toiselle sanonut ääneen.

Itse olen syyllistynyt edellämainittuun monesti ja kyllä vaikka kuinka ihastuu ja rakastuu toiseen, pitäisi silti koittaa sovittaa kaksi elämää ja kaksi persoonaa yhteen. Vaikka puhutaan, että kun on se oikea, niin kaikki loksahtelee kohdalleen, mutta minun mielestä toinen pitää silti tuntea, jos mielii olla pitkään suhteessa hänen kanssaan.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
105 VASTAUSTA:
Joo, aika kiva selitys.

Seurustelua edeltää vielä tapailu. :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Joo, aika kiva selitys.

Seurustelua edeltää vielä tapailu. :)
Niin. Tapailu, seurustelu ja parisuhde sulautuu yhteen rajattomasti. Mutta itse painottaisin tuota seurusteluvaihetta. Vaikka itsekin olen helposti innostuvaa tyyppiä, niin ihan mahdollisen suhteen toimivuuden kannalta, siihen kannattaa panostaa.

Tässä on nyt hyvä kohta sanoa sulle, että sillä avoimuudella on todella väliä. On vaikka hyvä tietää miksi haluat sitä omaa aikaa ja tilaa. Tai miten haluat, että sinut otetaan vastaan suuttuneena tai toisaalta miten se toinen haluaa vst. tilanteissa sun toimivan.

Seurusteluaika luo luottamusta ja pohjaa sille, että se toinen ymmärtää sua. Esimerkiksi se introvertteys saa sellaisen oman rauhansa elää siinä suhteessa. Toinen ymmärtää sen tärkeyden ja sinä saat elää ikionnellisena introverttinä täysinrinnoin. Siks mä en ymmärrä, että miks ei voisi kertoa kaikkea itsestään...niin kivoimmat kuin synkimmätkin puolet. Ja seurusteluun kuuluu myös se seksikin. Sekin täytyy käydä läpi hyvin. Sitä tottakai täytyy harrastaa, mutta myös puhua siitä.

Voi vitsi....ois kyllä kiva seurustella taas.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Niin. Tapailu, seurustelu ja parisuhde sulautuu yhteen rajattomasti. Mutta itse painottaisin tuota seurusteluvaihetta. Vaikka itsekin olen helposti innostuvaa tyyppiä, niin ihan mahdollisen suhteen toimivuuden kannalta, siihen kannattaa panostaa.

Tässä on nyt hyvä kohta sanoa sulle, että sillä avoimuudella on todella väliä. On vaikka hyvä tietää miksi haluat sitä omaa aikaa ja tilaa. Tai miten haluat, että sinut otetaan vastaan suuttuneena tai toisaalta miten se toinen haluaa vst. tilanteissa sun toimivan.

Seurusteluaika luo luottamusta ja pohjaa sille, että se toinen ymmärtää sua. Esimerkiksi se introvertteys saa sellaisen oman rauhansa elää siinä suhteessa. Toinen ymmärtää sen tärkeyden ja sinä saat elää ikionnellisena introverttinä täysinrinnoin. Siks mä en ymmärrä, että miks ei voisi kertoa kaikkea itsestään...niin kivoimmat kuin synkimmätkin puolet. Ja seurusteluun kuuluu myös se seksikin. Sekin täytyy käydä läpi hyvin. Sitä tottakai täytyy harrastaa, mutta myös puhua siitä.

Voi vitsi....ois kyllä kiva seurustella taas.
Toi sun kaiken pöytään lyöminen kuulostaa kivalta paperilla. Mutta kun. Käyttäydyt jokaisen ihmisen kanssa jokaisessa erilaisessa tilanteessa kuitenkin erilailla. Mä en jaksa sitä "niin mutta kun sähän sanoit silloin, että..." Joo, niin sanoin, silloin, mutta se koski vain sitä yhtä tilannetta, ei enää tätä. :)

Ei ole olemassa kaavoja sille, miten tuntee, toimii, ... Mulle on suurimmat ongelmat suhteessa tullut varmasti juurikin noista jutuista, kun toinen on halunnut tietää miten käyttäydyn etukäteen, eli halunnut perata jonkun mitättömän jutun juurta jaksain, jotta osais muka varautua sitten siihen tulevaan. Sit se tuntee itsensä petetyksi, kun en toimikaan niin kuin toinen odottaa. Minä pidän tuollaista yrityksenä kontrolloida. Pahimmassa tapauksessa herkempi ihminen lähtee toimimaan sillä kaavalla mitä toinen odottaa, vaikka se olisi jotain ihan muuta kuin mitä itse on ja mitä sisällään tuntee.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Toi sun kaiken pöytään lyöminen kuulostaa kivalta paperilla. Mutta kun. Käyttäydyt jokaisen ihmisen kanssa jokaisessa erilaisessa tilanteessa kuitenkin erilailla. Mä en jaksa sitä "niin mutta kun sähän sanoit silloin, että..." Joo, niin sanoin, silloin, mutta se koski vain sitä yhtä tilannetta, ei enää tätä. :)

Ei ole olemassa kaavoja sille, miten tuntee, toimii, ... Mulle on suurimmat ongelmat suhteessa tullut varmasti juurikin noista jutuista, kun toinen on halunnut tietää miten käyttäydyn etukäteen, eli halunnut perata jonkun mitättömän jutun juurta jaksain, jotta osais muka varautua sitten siihen tulevaan. Sit se tuntee itsensä petetyksi, kun en toimikaan niin kuin toinen odottaa. Minä pidän tuollaista yrityksenä kontrolloida. Pahimmassa tapauksessa herkempi ihminen lähtee toimimaan sillä kaavalla mitä toinen odottaa, vaikka se olisi jotain ihan muuta kuin mitä itse on ja mitä sisällään tuntee.
Pakko vetäistä tähän joku esimerkki....

Sinä sanot seurustellessa, että kun sinua ahdistaa joku toisessa, niin haluat aikaa ja antaa asian olla, eikä siihen palata ennenkuin sinä niin haluat. Kerrot siihen perustelun ja toinen pääsee kiinni siihen, että miksi niin pitäisi toimia. Toinen voi sanoa, että ei halua lakaista asiaa maton alle, niin voit sanoa, että et itsekään sitä halua, vaan tulet aikanasi ja puhut sitten kun olet saanut sen mietittyä rauhassa....

Luultavasti toimivassa suhteessa saatat jopa päästä siitä eroon, että et tarvitsekaan miettimisaikaa, mutta mitäs se haittaa? Ei kai sitä tarvitsekaan ottaa omaa aikaa vaan siksi että seurustellessa niin sanoi...toisaalta jos ei tästä puhuisi mitään, niin olisi varmaan aika järkytys jonkun vaikean asian kohdalla miettiä mikä sulle oikeen tuli...
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Niin. Tapailu, seurustelu ja parisuhde sulautuu yhteen rajattomasti. Mutta itse painottaisin tuota seurusteluvaihetta. Vaikka itsekin olen helposti innostuvaa tyyppiä, niin ihan mahdollisen suhteen toimivuuden kannalta, siihen kannattaa panostaa.

Tässä on nyt hyvä kohta sanoa sulle, että sillä avoimuudella on todella väliä. On vaikka hyvä tietää miksi haluat sitä omaa aikaa ja tilaa. Tai miten haluat, että sinut otetaan vastaan suuttuneena tai toisaalta miten se toinen haluaa vst. tilanteissa sun toimivan.

Seurusteluaika luo luottamusta ja pohjaa sille, että se toinen ymmärtää sua. Esimerkiksi se introvertteys saa sellaisen oman rauhansa elää siinä suhteessa. Toinen ymmärtää sen tärkeyden ja sinä saat elää ikionnellisena introverttinä täysinrinnoin. Siks mä en ymmärrä, että miks ei voisi kertoa kaikkea itsestään...niin kivoimmat kuin synkimmätkin puolet. Ja seurusteluun kuuluu myös se seksikin. Sekin täytyy käydä läpi hyvin. Sitä tottakai täytyy harrastaa, mutta myös puhua siitä.

Voi vitsi....ois kyllä kiva seurustella taas.
Lisäänpä vielä senkin, että ihmisillä on itsestään täysin vääränlaisia kuvitelmia. Johtuukohan sitten juurikin siitä, että erilaiset ihmiset ja kriisit saa erilaisia piirteitä itsessä esille. Esimerkiksi joku väittää ettei ole mustasukkainen - oli sitten kuitenkin mun kanssani, ja pahasti. Tai ettei ole yhtään väkivaltainen - saa kuitenkin raivo- ja kiukkukohtauksia, kun lapsen maito kaatuu. Tai ettei ole nuuka rahasta - pitää kuitenkin kiukutella, kun bensa maksoi sentin enemmän tänään kuin eilen. Jne... Ja jokainen vielä kokee asiat erilailla, siis ottaa ne vastaan.

Totuus selviää vasta elämällä ne kaikki elämän tilanteet. Et tunne kumppaniasi koskaan täysin. :)
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Pakko vetäistä tähän joku esimerkki....

Sinä sanot seurustellessa, että kun sinua ahdistaa joku toisessa, niin haluat aikaa ja antaa asian olla, eikä siihen palata ennenkuin sinä niin haluat. Kerrot siihen perustelun ja toinen pääsee kiinni siihen, että miksi niin pitäisi toimia. Toinen voi sanoa, että ei halua lakaista asiaa maton alle, niin voit sanoa, että et itsekään sitä halua, vaan tulet aikanasi ja puhut sitten kun olet saanut sen mietittyä rauhassa....

Luultavasti toimivassa suhteessa saatat jopa päästä siitä eroon, että et tarvitsekaan miettimisaikaa, mutta mitäs se haittaa? Ei kai sitä tarvitsekaan ottaa omaa aikaa vaan siksi että seurustellessa niin sanoi...toisaalta jos ei tästä puhuisi mitään, niin olisi varmaan aika järkytys jonkun vaikean asian kohdalla miettiä mikä sulle oikeen tuli...
Minähän voin sitten heti alkuun vain tokaista, että mulla on omat rajat ja niitä pitää kunnioittaa. Ja että minä kunnioitan toisen rajoja ja koskemattomuutta ihan samalla tavalla. :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Minähän voin sitten heti alkuun vain tokaista, että mulla on omat rajat ja niitä pitää kunnioittaa. Ja että minä kunnioitan toisen rajoja ja koskemattomuutta ihan samalla tavalla. :)
Ai että, toi oli jo todellista viisautta. Tuli ihan sesteinen olo. :D
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Ai että, toi oli jo todellista viisautta. Tuli ihan sesteinen olo. :D
Niinpä tietenkin... *seesteinen*

Meinasin kirjoittaa sen tuohonkin vielä väärin. :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Niinpä tietenkin... *seesteinen*

Meinasin kirjoittaa sen tuohonkin vielä väärin. :)
No mustasukkaisuudelle ja raivoamisille on kyllä syyt. Enkä tarkoita, että syy oisit sinä ollut. Mutta lähinnä itse mietin, että itsessänikin voi olla montakin piirrettä mitä en tiedä. Ne piirteethän johtuu tunteista ja kun ne tunteet saa puhuttua toiselle niinkuin aikuinen vaan osaa, niin se homma saattaa jäädä siihen puhumisen asteelle.

Itse kun en jaksa uskoa, että maailmassa on läpimätiä ihmisiä, vaan kyse on ennemminkin käsittelettömistä tunteista parisuhteessa. Kun pitäähän siinä suhteessa saada kummankin elää vapaasti. Niin silloin ei jää muu vaihtoehto kuin käydä ne ristiriitaiset tunteet läpi. Seurustelun aikaan kun toiseen saa luotua luottamuksen, että tarkoitus on mennä samaan suuntaan yhdessä, niin tuollaiset voi puhua selviks.

Itse vaan opin edellisessä suhteessa, että vaikka puhuttiin kaikesta paljon, niin se puhe pitää tulla kuin ajatuskin... kristallipalloja ei myydä vieläkään vaan vielä on käytettävä sitä suuta...tai kirjoittaa...kunhan ei oleta...

Nyt pakkaamaan. Pari yötä mökkijuttuja ja ehkä olut jos toinenkin. Hyvä ystävä joka on ollut mun elämässä...32 vuotta. Huh! Aika huikeeta.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Ai että, toi oli jo todellista viisautta. Tuli ihan sesteinen olo. :D
Hassu nainen kyllä oot sinäkin. Mun mielikuvitus saa valloilleen hauskan mielikuvan miten kirjoitit tuon seesteinen ja hyppäsit sänkyyn haaveilevannäköisenä pilke silmäkulmassa. Kuulinko hihitystä myös?

Mut palaillaan. Hyvä ruoka, juoma ja etenkin loistava seura kutsuu. Tää on sitä elämätä tää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Hassu nainen kyllä oot sinäkin. Mun mielikuvitus saa valloilleen hauskan mielikuvan miten kirjoitit tuon seesteinen ja hyppäsit sänkyyn haaveilevannäköisenä pilke silmäkulmassa. Kuulinko hihitystä myös?

Mut palaillaan. Hyvä ruoka, juoma ja etenkin loistava seura kutsuu. Tää on sitä elämätä tää.
Hyvää viikonloppua sulle, tuo on varmasti mukava tapa viettää viimeisiä kesäpäiviä :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Joo, aika kiva selitys.

Seurustelua edeltää vielä tapailu. :)
Miten voi tapailla seurustelematta? Mielestäni se tapailu on juuri osoitus halusta seurustella. En minä ainakaan kahta kertaa tapaisi ihmistä jonka kanssa en halua jakaa elämääni ja seurustella.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nainensanoo kirjoitti:
Miten voi tapailla seurustelematta? Mielestäni se tapailu on juuri osoitus halusta seurustella. En minä ainakaan kahta kertaa tapaisi ihmistä jonka kanssa en halua jakaa elämääni ja seurustella.
Makuasioita ja jokainen omalla tavallaan.

Minä näen tuon tapailun parempana tutustumisena. Oikealla tavalla kiinnostava ihminen, josta pitää ottaa selvää, olisko siitä johonkin enempäänkin ja mikä se oikeasti onkaan. Minä taas en alkaisi seurustelemaan kenenkään kanssa vain sen perusteella, mitä toivoisin jonkun olevan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Lisäänpä vielä senkin, että ihmisillä on itsestään täysin vääränlaisia kuvitelmia. Johtuukohan sitten juurikin siitä, että erilaiset ihmiset ja kriisit saa erilaisia piirteitä itsessä esille. Esimerkiksi joku väittää ettei ole mustasukkainen - oli sitten kuitenkin mun kanssani, ja pahasti. Tai ettei ole yhtään väkivaltainen - saa kuitenkin raivo- ja kiukkukohtauksia, kun lapsen maito kaatuu. Tai ettei ole nuuka rahasta - pitää kuitenkin kiukutella, kun bensa maksoi sentin enemmän tänään kuin eilen. Jne... Ja jokainen vielä kokee asiat erilailla, siis ottaa ne vastaan.

Totuus selviää vasta elämällä ne kaikki elämän tilanteet. Et tunne kumppaniasi koskaan täysin. :)
joku väittää ettei ole mustasukkainen - oli sitten kuitenkin mun kanssani, ja pahasti. 
Ei sillon ole ikinä ollut mustasukkainen jollei siihen aiemmassa elämässä ole ollut tarvetta. Jos sinä taas juttelet pitkät ajat kumppanillesi vieraan naisen kanssa niin ansaitsetkin saada paistinpannusta päähän. Ei kumppanin tunteilla kannata leikkiä jos haluaa hänet pitää lähellään. On olemassa sellainen kuin tunneäly ja sen pitäisi estää sen että kumppani tulee mustasukkaiseksi. Jos ei ajattele toisen tunteita niin ei pidä ihmetellä jos joku tulee mustasukkaiseksi.
Varma tapa saada säröjä parisuhteeseen on kaveerata vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Jos on fiksu ja kokemusta parisuhteesta niin tietää ettei mustasukkaisuuden aiheuttaminen ole kumppanin kunnioittamista. Ei silloin rakasta toista jos ottaa sen riskin että kaveeraa (vaikka ihan vilpittömästikin) vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Vain julma ja tyhmä tekee niin.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Nainensanoo kirjoitti:
joku väittää ettei ole mustasukkainen - oli sitten kuitenkin mun kanssani, ja pahasti. 
Ei sillon ole ikinä ollut mustasukkainen jollei siihen aiemmassa elämässä ole ollut tarvetta. Jos sinä taas juttelet pitkät ajat kumppanillesi vieraan naisen kanssa niin ansaitsetkin saada paistinpannusta päähän. Ei kumppanin tunteilla kannata leikkiä jos haluaa hänet pitää lähellään. On olemassa sellainen kuin tunneäly ja sen pitäisi estää sen että kumppani tulee mustasukkaiseksi. Jos ei ajattele toisen tunteita niin ei pidä ihmetellä jos joku tulee mustasukkaiseksi.
Varma tapa saada säröjä parisuhteeseen on kaveerata vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Jos on fiksu ja kokemusta parisuhteesta niin tietää ettei mustasukkaisuuden aiheuttaminen ole kumppanin kunnioittamista. Ei silloin rakasta toista jos ottaa sen riskin että kaveeraa (vaikka ihan vilpittömästikin) vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Vain julma ja tyhmä tekee niin.
Itseasiassa just se tyyppi oli ollut aina ennenkin sairaalloisen mustasukkainen. Omasta mielestään ei tietenkään. Oli mm. puhkonut exänsä autonrenkaat, ettei ex pääse "huoraamaan" markettiin päivällä kun itse oli silloin töissä. Tää oli tottakai ihan luonnollinen reaktio, vika oli exässä kun meikkasi. Tuon ja muut kauhujutut kuulin sitten jälkikäteen. Mun olis pitänyt raportoida jokaisesta kaupassa käynnistäkin, että hän olisi voinut luottaa, eikä kavereitakaan olis lopulta saanut tavava muuta kuin sellaisissa paikoissa, joita se olis voinut käydä tarkkailemassa että tehdään just sitä ja ollaan just niin kuin hälle oli ilmoitettu. Hällä oli tietysti täysi syy ja oikeus siihen. No se tapailuhan loppui sitten hyvin lyhyeen.

Mä lähden suhteessa siitä, että luotan toiseen. Jos ei ole luottamusta, ei ole sitten suhdettakaan.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Nainensanoo kirjoitti:
joku väittää ettei ole mustasukkainen - oli sitten kuitenkin mun kanssani, ja pahasti. 
Ei sillon ole ikinä ollut mustasukkainen jollei siihen aiemmassa elämässä ole ollut tarvetta. Jos sinä taas juttelet pitkät ajat kumppanillesi vieraan naisen kanssa niin ansaitsetkin saada paistinpannusta päähän. Ei kumppanin tunteilla kannata leikkiä jos haluaa hänet pitää lähellään. On olemassa sellainen kuin tunneäly ja sen pitäisi estää sen että kumppani tulee mustasukkaiseksi. Jos ei ajattele toisen tunteita niin ei pidä ihmetellä jos joku tulee mustasukkaiseksi.
Varma tapa saada säröjä parisuhteeseen on kaveerata vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Jos on fiksu ja kokemusta parisuhteesta niin tietää ettei mustasukkaisuuden aiheuttaminen ole kumppanin kunnioittamista. Ei silloin rakasta toista jos ottaa sen riskin että kaveeraa (vaikka ihan vilpittömästikin) vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Vain julma ja tyhmä tekee niin.
Mulla on myös miespuolisia kavereita, ja jos joku alkaa mun kavereistani olemaan mustasukkainen... Kaverit on ja pysyy. En minäkään ala kenenkään kaveripiiriä karsimaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Hyvää viikonloppua sulle, tuo on varmasti mukava tapa viettää viimeisiä kesäpäiviä :)
Kiitos. Varmaan on. Ja hyvää viikonloppua sullekin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nainensanoo kirjoitti:
joku väittää ettei ole mustasukkainen - oli sitten kuitenkin mun kanssani, ja pahasti. 
Ei sillon ole ikinä ollut mustasukkainen jollei siihen aiemmassa elämässä ole ollut tarvetta. Jos sinä taas juttelet pitkät ajat kumppanillesi vieraan naisen kanssa niin ansaitsetkin saada paistinpannusta päähän. Ei kumppanin tunteilla kannata leikkiä jos haluaa hänet pitää lähellään. On olemassa sellainen kuin tunneäly ja sen pitäisi estää sen että kumppani tulee mustasukkaiseksi. Jos ei ajattele toisen tunteita niin ei pidä ihmetellä jos joku tulee mustasukkaiseksi.
Varma tapa saada säröjä parisuhteeseen on kaveerata vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Jos on fiksu ja kokemusta parisuhteesta niin tietää ettei mustasukkaisuuden aiheuttaminen ole kumppanin kunnioittamista. Ei silloin rakasta toista jos ottaa sen riskin että kaveeraa (vaikka ihan vilpittömästikin) vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Vain julma ja tyhmä tekee niin.
Sulla voi olla vähän erilainen lähtöasetelmakin parisuhteelle kuin mulla. Mulle se ei ole elämän tärkein asia, vaan tulee siinä kaikkien muiden tärkeiden asioiden kanssa rinta rinnan, lomittain. Ihmiset on erilaisia, se mikä toimii ja sopii yhdelle voi toiselle parille olla toimimaton tapa. Eikä toisten suhteiden systeemit sitten muille kuulukaan. Ei ole mitään universaalia kaavaa, jolla kaikkien suhteet toimisivat.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nainensanoo kirjoitti:
joku väittää ettei ole mustasukkainen - oli sitten kuitenkin mun kanssani, ja pahasti. 
Ei sillon ole ikinä ollut mustasukkainen jollei siihen aiemmassa elämässä ole ollut tarvetta. Jos sinä taas juttelet pitkät ajat kumppanillesi vieraan naisen kanssa niin ansaitsetkin saada paistinpannusta päähän. Ei kumppanin tunteilla kannata leikkiä jos haluaa hänet pitää lähellään. On olemassa sellainen kuin tunneäly ja sen pitäisi estää sen että kumppani tulee mustasukkaiseksi. Jos ei ajattele toisen tunteita niin ei pidä ihmetellä jos joku tulee mustasukkaiseksi.
Varma tapa saada säröjä parisuhteeseen on kaveerata vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Jos on fiksu ja kokemusta parisuhteesta niin tietää ettei mustasukkaisuuden aiheuttaminen ole kumppanin kunnioittamista. Ei silloin rakasta toista jos ottaa sen riskin että kaveeraa (vaikka ihan vilpittömästikin) vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Vain julma ja tyhmä tekee niin.
Tämä on sun mielestäsi varmaan tosi paha ja just siksi kerron tän. :)
Meillä on tietyllä harrastusporukalla tapana silloin tällöin tehdä matkoja/retkiä/reissuja... Me nukutaan sujuvasti yhdessä, miehet ja naiset, missä sitten ikinä nukutaankaan. Eikä ole ollut mitään ongelmia. Niin sen pitää mun mielestäni mennäkin, kaikkien kumppanit näyttäis olevan ihan sujut tuon asian kanssa. Sinne ei ole kumppaneilla asiaa, koska se on meidän harrastusporukan oma sisäpiirin juttu. Pariskuntana voi sitten tehdä reissut erikseen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kumppanit käyvät teidän reissujen aikana panemassa vieraita.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Itseasiassa just se tyyppi oli ollut aina ennenkin sairaalloisen mustasukkainen. Omasta mielestään ei tietenkään. Oli mm. puhkonut exänsä autonrenkaat, ettei ex pääse "huoraamaan" markettiin päivällä kun itse oli silloin töissä. Tää oli tottakai ihan luonnollinen reaktio, vika oli exässä kun meikkasi. Tuon ja muut kauhujutut kuulin sitten jälkikäteen. Mun olis pitänyt raportoida jokaisesta kaupassa käynnistäkin, että hän olisi voinut luottaa, eikä kavereitakaan olis lopulta saanut tavava muuta kuin sellaisissa paikoissa, joita se olis voinut käydä tarkkailemassa että tehdään just sitä ja ollaan just niin kuin hälle oli ilmoitettu. Hällä oli tietysti täysi syy ja oikeus siihen. No se tapailuhan loppui sitten hyvin lyhyeen.

Mä lähden suhteessa siitä, että luotan toiseen. Jos ei ole luottamusta, ei ole sitten suhdettakaan.
"Itseasiassa just se tyyppi oli ollut aina ennenkin sairaalloisen mustasukkainen. Omasta mielestään ei tietenkään. Oli mm. puhkonut exänsä autonrenkaat, ettei ex pääse "huoraamaan" markettiin päivällä kun itse oli silloin töissä. Tää oli tottakai ihan luonnollinen reaktio, vika oli exässä kun meikkasi. Tuon ja muut kauhujutut kuulin sitten jälkikäteen. "

Selvästikin jännämies. Vaikka kuulit "jälkikäteen" epäilemättä on tuossa ollut jännäkarismaa joka sai pikkarit kostumaan, se kiehtova vaaran aura ympärillä ja olit myyty. Sellaisia te naiset olette.

"Meillä on tietyllä harrastusporukalla tapana silloin tällöin tehdä matkoja/retkiä/reissuja... Me nukutaan sujuvasti yhdessä, miehet ja naiset, missä sitten ikinä nukutaankaan. Eikä ole ollut mitään ongelmia. Niin sen pitää mun mielestäni mennäkin, kaikkien kumppanit näyttäis olevan ihan sujut tuon asian kanssa. Sinne ei ole kumppaneilla asiaa, koska se on meidän harrastusporukan oma sisäpiirin juttu. Pariskuntana voi sitten tehdä reissut erikseen. "

Äkkiseltään kuulostaa ihan joltain ryhmäpanoporukalta joka käy keskenään sikailemassa silläaikaa kun kiltit & kunnolliset avo- ja aviokumppanit kotona odottaa. Varsinkin tuo "ei ole kumppaneilla asiaa" kuulostaa aika jännältä, miksei voi olla kumppaneilla asiaa jos ei siellä reissatessa tapahdu mitään mikä ei kestä päivänvaloa? Teillä on varmaan joku sisäpiirin sanonta, tuontapainen "se mitä reissussa tapahtuu reissuun jää", eikös vaan?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kylänäio kirjoitti:
Kumppanit käyvät teidän reissujen aikana panemassa vieraita.
Ei käy, luotto pelaa puolin ja toisin :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Harmaaritari kirjoitti:
"Itseasiassa just se tyyppi oli ollut aina ennenkin sairaalloisen mustasukkainen. Omasta mielestään ei tietenkään. Oli mm. puhkonut exänsä autonrenkaat, ettei ex pääse "huoraamaan" markettiin päivällä kun itse oli silloin töissä. Tää oli tottakai ihan luonnollinen reaktio, vika oli exässä kun meikkasi. Tuon ja muut kauhujutut kuulin sitten jälkikäteen. "

Selvästikin jännämies. Vaikka kuulit "jälkikäteen" epäilemättä on tuossa ollut jännäkarismaa joka sai pikkarit kostumaan, se kiehtova vaaran aura ympärillä ja olit myyty. Sellaisia te naiset olette.

"Meillä on tietyllä harrastusporukalla tapana silloin tällöin tehdä matkoja/retkiä/reissuja... Me nukutaan sujuvasti yhdessä, miehet ja naiset, missä sitten ikinä nukutaankaan. Eikä ole ollut mitään ongelmia. Niin sen pitää mun mielestäni mennäkin, kaikkien kumppanit näyttäis olevan ihan sujut tuon asian kanssa. Sinne ei ole kumppaneilla asiaa, koska se on meidän harrastusporukan oma sisäpiirin juttu. Pariskuntana voi sitten tehdä reissut erikseen. "

Äkkiseltään kuulostaa ihan joltain ryhmäpanoporukalta joka käy keskenään sikailemassa silläaikaa kun kiltit & kunnolliset avo- ja aviokumppanit kotona odottaa. Varsinkin tuo "ei ole kumppaneilla asiaa" kuulostaa aika jännältä, miksei voi olla kumppaneilla asiaa jos ei siellä reissatessa tapahdu mitään mikä ei kestä päivänvaloa? Teillä on varmaan joku sisäpiirin sanonta, tuontapainen "se mitä reissussa tapahtuu reissuun jää", eikös vaan?
Älä nyt viitsi, ei tyttöystävienkään tapaamiseen oteta sitä miestä mukaan. Täytyyhän ihmisillä olla muutakin elämää. Joillekin parisuhde on näköjään oman elämän kuolema ja pallo jalkaan, toisille taas miellyttävä lisä omaan elämään.

Mun mielestäni ei kannata lähteä parisuhteeseen alkuunkaan, jos on sen sorttinen ihminen ettei osaa luottaa toiseen. Tai ettei voi luottaa just siihen yhteen. Tai sitten pitää löytää yhtä kilari&vajakki kumppani, jonka kanssa voi vahtia 24/7 toisen tekemisiä ja koittaa löytää käyttäytymisestä jotain epäilyttävää josta pääsee riitelemään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Älä nyt viitsi, ei tyttöystävienkään tapaamiseen oteta sitä miestä mukaan. Täytyyhän ihmisillä olla muutakin elämää. Joillekin parisuhde on näköjään oman elämän kuolema ja pallo jalkaan, toisille taas miellyttävä lisä omaan elämään.

Mun mielestäni ei kannata lähteä parisuhteeseen alkuunkaan, jos on sen sorttinen ihminen ettei osaa luottaa toiseen. Tai ettei voi luottaa just siihen yhteen. Tai sitten pitää löytää yhtä kilari&vajakki kumppani, jonka kanssa voi vahtia 24/7 toisen tekemisiä ja koittaa löytää käyttäytymisestä jotain epäilyttävää josta pääsee riitelemään.
Joo. No ootpas sä joutunut täällä selittelemään...ja minusta selkeetä asiaa.

Se ukko on selkeesti huonolla itsetunnolla ollut liikkeessä. Mun exä on kanssa sellainen yhä. Huomasin vaan kun erottiin, että mitä se eläminen sitten on. Pystyy tavallaan jo hengittämään.

Tässäkin vaan tuumaan, että eipä se auta tuollasia ihmisiä, että toinen ois neljän seinän sisällä pallo jalassa. Ei se itsetunto sillä parane.

Mutta ootsää Lineri miettinyt, että kun puhut ihmiseen luottamisesta, että et sä taida itsekkään enää luottaa ihmisiin? Minusta ainakin se on surullista...

Itse taijan ottaa aamupalaks kiireellä jotain raikasta juotavaa, ettei vaan tärähä krapula...parannettiin sen verta elämää eilen, että jäi sitä vielä tällekkin päivälle. Ja saatiin pa.kahuussiin katolle pellit ja sisään hieno kompostoiva käymälä. Ulkovaloille valettiin jalat ja jotain muutakin...
Ja hiton nätti päivä tulossa. Ehkä keretään kalaankin...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Joo. No ootpas sä joutunut täällä selittelemään...ja minusta selkeetä asiaa.

Se ukko on selkeesti huonolla itsetunnolla ollut liikkeessä. Mun exä on kanssa sellainen yhä. Huomasin vaan kun erottiin, että mitä se eläminen sitten on. Pystyy tavallaan jo hengittämään.

Tässäkin vaan tuumaan, että eipä se auta tuollasia ihmisiä, että toinen ois neljän seinän sisällä pallo jalassa. Ei se itsetunto sillä parane.

Mutta ootsää Lineri miettinyt, että kun puhut ihmiseen luottamisesta, että et sä taida itsekkään enää luottaa ihmisiin? Minusta ainakin se on surullista...

Itse taijan ottaa aamupalaks kiireellä jotain raikasta juotavaa, ettei vaan tärähä krapula...parannettiin sen verta elämää eilen, että jäi sitä vielä tällekkin päivälle. Ja saatiin pa.kahuussiin katolle pellit ja sisään hieno kompostoiva käymälä. Ulkovaloille valettiin jalat ja jotain muutakin...
Ja hiton nätti päivä tulossa. Ehkä keretään kalaankin...
Huomenta. Mietinkin juuri tuota luottamista ja luotettavavuutta.

Voi olla ihan ok kertoilla kaikki asiansa, jos ei ole koskaan ollut minkäänlaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Mutta luultavasti miellä kaikillä on tai on ollut äiti ja isä, joillain sisaruksia, ystäviä, lapsia, sukulaisia, entisiä kumppaneita, esimerkiksi. Ihmisiä, jotka liittyvät niihin sun kaikiin juttuihisi, jotka sä nyt haluat kertoa jollekin eteenpäin. Mitäs luulet, arvostaako he sua luotettavana sen jälkeen, kun kerrot heistä yksityisiä ja luottamukselliseksi tarkoitettuja asioita? Koetko itse olevasi sen jälkeen vielä luotettava? Vaikka sulle itsellesi on yksi ja sama levitellä kaikki omat asiasi, luultavasti kenellekään muulle ei ole, jolla on terveet rajat ja itsesuojeluvaisto. Se sun uusi kumppanisikin toivottavasti ymmärtää, että sä kerrot sen asiat yhtälailla seuraavalle seurustelukumppanillesi ja ties kelle muulle.

Minä luotan ihmisiin, jotka ovat luottamukseni arvoisia :) Kaikkiin ei todella kannatakaan luottaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Huomenta. Mietinkin juuri tuota luottamista ja luotettavavuutta.

Voi olla ihan ok kertoilla kaikki asiansa, jos ei ole koskaan ollut minkäänlaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Mutta luultavasti miellä kaikillä on tai on ollut äiti ja isä, joillain sisaruksia, ystäviä, lapsia, sukulaisia, entisiä kumppaneita, esimerkiksi. Ihmisiä, jotka liittyvät niihin sun kaikiin juttuihisi, jotka sä nyt haluat kertoa jollekin eteenpäin. Mitäs luulet, arvostaako he sua luotettavana sen jälkeen, kun kerrot heistä yksityisiä ja luottamukselliseksi tarkoitettuja asioita? Koetko itse olevasi sen jälkeen vielä luotettava? Vaikka sulle itsellesi on yksi ja sama levitellä kaikki omat asiasi, luultavasti kenellekään muulle ei ole, jolla on terveet rajat ja itsesuojeluvaisto. Se sun uusi kumppanisikin toivottavasti ymmärtää, että sä kerrot sen asiat yhtälailla seuraavalle seurustelukumppanillesi ja ties kelle muulle.

Minä luotan ihmisiin, jotka ovat luottamukseni arvoisia :) Kaikkiin ei todella kannatakaan luottaa.
No huomenta.

Olikos tää vielä se seurustelualoitus? En jaksa katsoa...mutta sitähän se seurustelu on. Kokoajan sitä kertoo toiselle itsestään enemmän. Ja kyllä mulle se edellinenkin kertoi vaikka mitä. Ja ei mun niitä tarvii mihinkään muualle kertoa, vaikka ei enää yhdessä olla.

Tiesitkö että joku apinarotu nuolee toistensa silmiä? Se on luottamuksenosoitus. Toinen nuolee silmää, eikä haukkaa sitä toisen päästä ja toinen taas antaa nuolla...

Tuollainen luottamus toiseen lienee parisuhteen pohjakivi. Sitten voi huoletta uskoa toisen pysyvän siinä vierellä ja antaa sen elää. Ja mitä se taas antaa? Sehän antaa juuri sen mitä parisuhteesta halutaan. Elävä ihana ihminen vierelle. Kyllä mä ainakin haluisin sellaisen naisen vierelle joka nauttii elämästä...vähän typeränkuuloinen sanahan se on, mutta voimaannuttavaa.

Kaveri ei saanut yhtä hyvää starttia päivään. Rapula iski. Tosin se on tottunut taistelemaan itsensä kuntoon. Melkein syyllinen olo itellä, kun ei oo mitään. Tässä naukkailen vaan olutta aamutuimaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
No huomenta.

Olikos tää vielä se seurustelualoitus? En jaksa katsoa...mutta sitähän se seurustelu on. Kokoajan sitä kertoo toiselle itsestään enemmän. Ja kyllä mulle se edellinenkin kertoi vaikka mitä. Ja ei mun niitä tarvii mihinkään muualle kertoa, vaikka ei enää yhdessä olla.

Tiesitkö että joku apinarotu nuolee toistensa silmiä? Se on luottamuksenosoitus. Toinen nuolee silmää, eikä haukkaa sitä toisen päästä ja toinen taas antaa nuolla...

Tuollainen luottamus toiseen lienee parisuhteen pohjakivi. Sitten voi huoletta uskoa toisen pysyvän siinä vierellä ja antaa sen elää. Ja mitä se taas antaa? Sehän antaa juuri sen mitä parisuhteesta halutaan. Elävä ihana ihminen vierelle. Kyllä mä ainakin haluisin sellaisen naisen vierelle joka nauttii elämästä...vähän typeränkuuloinen sanahan se on, mutta voimaannuttavaa.

Kaveri ei saanut yhtä hyvää starttia päivään. Rapula iski. Tosin se on tottunut taistelemaan itsensä kuntoon. Melkein syyllinen olo itellä, kun ei oo mitään. Tässä naukkailen vaan olutta aamutuimaan.
Joku apinalaji ehkä nuolee silmät, tää apinalaji kättelee ("mulla ei oo asetta, oon luotettava". ;)

Musta vähän tuntuu, että sulla on sellainen unelmahattara-ajatus päällä, jota ei oikeasti ole kuin mielikuvissa. Mulla on hyvä luottamus, eikä se ole vaatinut mitään tuollaisia satuihmetemppuja. Ero on siis siinä, että mulla on jo se luottamussuhde, mutta sulla ei. Palataan asiaan, kun sullakin oikeasti on, toimiva sellainen, katsotaan miten se sitten vastaa sun tän hetkisen MUOTTIIN... ;)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Joku apinalaji ehkä nuolee silmät, tää apinalaji kättelee ("mulla ei oo asetta, oon luotettava". ;)

Musta vähän tuntuu, että sulla on sellainen unelmahattara-ajatus päällä, jota ei oikeasti ole kuin mielikuvissa. Mulla on hyvä luottamus, eikä se ole vaatinut mitään tuollaisia satuihmetemppuja. Ero on siis siinä, että mulla on jo se luottamussuhde, mutta sulla ei. Palataan asiaan, kun sullakin oikeasti on, toimiva sellainen, katsotaan miten se sitten vastaa sun tän hetkisen MUOTTIIN... ;)
Heh. Kutkuttaisin leuan alta jos voisin.

Mutta mä tiedän oikeesti mitä haluan. Ja voin sen vaatia ja sä äkäpussi saat haluta mitä haluat. Tälleen aamupöhnässä en provosoidu...ja tuskin ikinä. Et saa mun niskavilloja pystyyn ikinä.

Mut tässä sulle biisi. Tästä tulee mieleen sinä...en tiedä miks?
https://youtu.be/5iIYn_FAzQM
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Heh. Kutkuttaisin leuan alta jos voisin.

Mutta mä tiedän oikeesti mitä haluan. Ja voin sen vaatia ja sä äkäpussi saat haluta mitä haluat. Tälleen aamupöhnässä en provosoidu...ja tuskin ikinä. Et saa mun niskavilloja pystyyn ikinä.

Mut tässä sulle biisi. Tästä tulee mieleen sinä...en tiedä miks?
https://youtu.be/5iIYn_FAzQM
Kaikki palstan jäykkäteoreetikot on sinkkuja. Varo vaan ;)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Kaikki palstan jäykkäteoreetikot on sinkkuja. Varo vaan ;)
Varo? Mitä?

Mä lähin viskelee uistinta. Ihan simohyvä päivä! Otan paijan pois ja pyöräytän sen päänsuojaks huiviks. Nyt saa kalkkilaivan kapteeni aurinkoa.
Illalla sit manaan kun on roppa punainen...mut se on sen ajan murhe.

Liekö nousuhumalasta johtuvaa vai muuten fiiliksestä, mutta tätä tekee mieli jakaa....
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Varo? Mitä?

Mä lähin viskelee uistinta. Ihan simohyvä päivä! Otan paijan pois ja pyöräytän sen päänsuojaks huiviks. Nyt saa kalkkilaivan kapteeni aurinkoa.
Illalla sit manaan kun on roppa punainen...mut se on sen ajan murhe.

Liekö nousuhumalasta johtuvaa vai muuten fiiliksestä, mutta tätä tekee mieli jakaa....
Onhan sulla tarpeeksi ihan oikeaa nestettä, vettä tai mehua? Kaljapäissäsi saat nestevajauksen ja auringonpistoksen ja poltat nahkasi ja hukut sepalus auki...

Jos jämähtää johonkin ideaaliin ja kuvittelee sen voivan olevan todellista, olet onneton. Hyvässä mielikuvituksessa ei ole mitään vikaa, päin vastoin, ihanaa välillä livahtaa mielikuvitusmaailmaan... mutta pitää erottaa, mikä on totta ja mahdollista mikä ei.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Onhan sulla tarpeeksi ihan oikeaa nestettä, vettä tai mehua? Kaljapäissäsi saat nestevajauksen ja auringonpistoksen ja poltat nahkasi ja hukut sepalus auki...

Jos jämähtää johonkin ideaaliin ja kuvittelee sen voivan olevan todellista, olet onneton. Hyvässä mielikuvituksessa ei ole mitään vikaa, päin vastoin, ihanaa välillä livahtaa mielikuvitusmaailmaan... mutta pitää erottaa, mikä on totta ja mahdollista mikä ei.
Hei äiti! Otin vishyäkin mukaan. Ja ihan lähellä mökkiä uistelen.

No pidä vaan mua fantasioijana. Mä luulen että myö puhutaan ihan samoista asioista. Kiukkuilet palstalla, kun haluut "paljastaa" mun kaltaiset. Mähän voin olla sellainen mulkku mihin oot törmännyt, mutta onko käynyt mielessä että voin olla tottakin?

Just mietin sitä kusemista muuten...aika kiikkerä vene...äyskäriäkään ei oo... tasaperävene kyllä...oisko peräpää tukevin?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Hei äiti! Otin vishyäkin mukaan. Ja ihan lähellä mökkiä uistelen.

No pidä vaan mua fantasioijana. Mä luulen että myö puhutaan ihan samoista asioista. Kiukkuilet palstalla, kun haluut "paljastaa" mun kaltaiset. Mähän voin olla sellainen mulkku mihin oot törmännyt, mutta onko käynyt mielessä että voin olla tottakin?

Just mietin sitä kusemista muuten...aika kiikkerä vene...äyskäriäkään ei oo... tasaperävene kyllä...oisko peräpää tukevin?
Pissaa siihen vissypulloon. :)

Varmasti oletkin ihan totta. Ihmisillä on välillä kummallisia kuvitelmia, olen huomannut ;)

Mut sitten sellainenkin juttu, että me kaikki myöskin koetaan asiat erilailla. Ne samatkin asiat. Onko se sitten epätodellista, jos ne asiat tapahtuu sun päässäsi, se minkä tunnet? Kuka sen määrittelee, kenen kokemus on oikea? Jos joku on onnellinen sulkiessaan osan todellisuudesta mielestään, onko se väärin?

Voiko edes olla onnellinen, jos haluaa nähdä täyden kokonaisuuden kaiken aikaa? Tarkoitan ihan niitä todella kamalia asioita mitä kaiken aikaa tapahtuu, ihmisten kärsimyksiä, kidutuksia... Eihän noiltakaan voi sulkea silmiään, silti pitää osata nähdä myös hyvät asiat. Hiukan kierteellä koitan selittää, että sen raja mihin vetää (osaa vetää, pystyy vetämään, tajuaa vetää) sen oman "sopivan kokonaisuuden" näkemisen, vaikuttaa paljon siihen miten asiat kokee, ts kokee itsensä onnelliseksi tai ei. Sunkin unelmasi voi olla totta, kun vaan suljet tietyt asiat sen ulkopuolelle. :)

Ei tarvi ymmärtää :))
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Pissaa siihen vissypulloon. :)

Varmasti oletkin ihan totta. Ihmisillä on välillä kummallisia kuvitelmia, olen huomannut ;)

Mut sitten sellainenkin juttu, että me kaikki myöskin koetaan asiat erilailla. Ne samatkin asiat. Onko se sitten epätodellista, jos ne asiat tapahtuu sun päässäsi, se minkä tunnet? Kuka sen määrittelee, kenen kokemus on oikea? Jos joku on onnellinen sulkiessaan osan todellisuudesta mielestään, onko se väärin?

Voiko edes olla onnellinen, jos haluaa nähdä täyden kokonaisuuden kaiken aikaa? Tarkoitan ihan niitä todella kamalia asioita mitä kaiken aikaa tapahtuu, ihmisten kärsimyksiä, kidutuksia... Eihän noiltakaan voi sulkea silmiään, silti pitää osata nähdä myös hyvät asiat. Hiukan kierteellä koitan selittää, että sen raja mihin vetää (osaa vetää, pystyy vetämään, tajuaa vetää) sen oman "sopivan kokonaisuuden" näkemisen, vaikuttaa paljon siihen miten asiat kokee, ts kokee itsensä onnelliseksi tai ei. Sunkin unelmasi voi olla totta, kun vaan suljet tietyt asiat sen ulkopuolelle. :)

Ei tarvi ymmärtää :))
Hei.... elä koita selittää mitään kierteellä nyt! Ihan liian hitaalla käyn nyt.

Mutta maailmassa on vaikka minkälaista paskaa. Mulkkuja riittää. Enkä mäkään lähde tästä mainostamaan itseäni "ei mulkkuna", koska ei sitä kukaan kuitenkaan usko. Odotan että maailma tuo sen joka ymmärtää mua tai sit ei.

Mä rajaan kaiken niin, että mitä mä voin tehdä... toisiin ihmisiin en haluakaan vaikuttaa. Voin vaan sanoa, että hei kuulostaa huonolta... siinä kaikki.

Tulin rantaan kuselle. Tahdon olla vielä piikki sun ihon alla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Hei.... elä koita selittää mitään kierteellä nyt! Ihan liian hitaalla käyn nyt.

Mutta maailmassa on vaikka minkälaista paskaa. Mulkkuja riittää. Enkä mäkään lähde tästä mainostamaan itseäni "ei mulkkuna", koska ei sitä kukaan kuitenkaan usko. Odotan että maailma tuo sen joka ymmärtää mua tai sit ei.

Mä rajaan kaiken niin, että mitä mä voin tehdä... toisiin ihmisiin en haluakaan vaikuttaa. Voin vaan sanoa, että hei kuulostaa huonolta... siinä kaikki.

Tulin rantaan kuselle. Tahdon olla vielä piikki sun ihon alla.
"Tahdon olla vielä piikki sun ihon alla."

Pervo.

Kirjoittele nyt tänne kaikkea hirmu fiksua kännipäissäsi, jooko? :) Voin sitten käydä niitä vkl:n aikana lukemassa jos ehdin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
"Tahdon olla vielä piikki sun ihon alla."

Pervo.

Kirjoittele nyt tänne kaikkea hirmu fiksua kännipäissäsi, jooko? :) Voin sitten käydä niitä vkl:n aikana lukemassa jos ehdin.
Itse oot pervo... se ihon alle meneminen on sanonta, ei tälleen sanallisesti ikävä kyllä muuhun pysty.

Saa nähdä tuleeko kirjoiteltua? Pitäis purkaa vanha huussi. Tää aamu meni vähän asennuskaverilla punaiselle ristille. Nyt se riehuu tuossa, että kai se on lähdettävä itsekin peltiä repimään katolta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Älä nyt viitsi, ei tyttöystävienkään tapaamiseen oteta sitä miestä mukaan. Täytyyhän ihmisillä olla muutakin elämää. Joillekin parisuhde on näköjään oman elämän kuolema ja pallo jalkaan, toisille taas miellyttävä lisä omaan elämään.

Mun mielestäni ei kannata lähteä parisuhteeseen alkuunkaan, jos on sen sorttinen ihminen ettei osaa luottaa toiseen. Tai ettei voi luottaa just siihen yhteen. Tai sitten pitää löytää yhtä kilari&vajakki kumppani, jonka kanssa voi vahtia 24/7 toisen tekemisiä ja koittaa löytää käyttäytymisestä jotain epäilyttävää josta pääsee riitelemään.
"Älä nyt viitsi, ei tyttöystävienkään tapaamiseen oteta sitä miestä mukaan. Täytyyhän ihmisillä olla muutakin elämää. Joillekin parisuhde on näköjään oman elämän kuolema ja pallo jalkaan, toisille taas miellyttävä lisä omaan elämään.

Mun mielestäni ei kannata lähteä parisuhteeseen alkuunkaan, jos on sen sorttinen ihminen ettei osaa luottaa toiseen. Tai ettei voi luottaa just siihen yhteen. Tai sitten pitää löytää yhtä kilari&vajakki kumppani, jonka kanssa voi vahtia 24/7 toisen tekemisiä ja koittaa löytää käyttäytymisestä jotain epäilyttävää josta pääsee riitelemään. "

Älä itse viitsi, jos sulle seurustelukumppani on jotain mikä pitää rajata kotiin ulkopuolelle sun ystäväpiiristä niin ei ihmekään jos ei ole oikein luottoa. Itse en edes lähtisi yrittämään semmoisen ihmisen kanssa jota ei voisi ottaa mukaan minne tahansa, jos siinä seurustelukumppanissa olisi jotain hävettävää tai muuta semmoista ettei muut tutut sitä saisi nähdä niin mitä semmoisella tekee? Mikä on ennuste pitkässä juoksussa suhteelle jossa molemmilla on omat tarkkaan rajatut ystäväpiirinsä? Eikä tuo ole luottamusasia ollenkaan, minä ainakin kykenen luottamaan ihmiseen mutta ei olisi kiva itse olla jossain kaveriporukalla juhlimassa silläaikaa kun toinen joutuu nyhjöttämään kotona ja ihan sama päinvastoinkin, eikö ne ole juurikin ne hyvä hetket ja kokemukset jotka yhdistää?
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Tämä on sun mielestäsi varmaan tosi paha ja just siksi kerron tän. :)
Meillä on tietyllä harrastusporukalla tapana silloin tällöin tehdä matkoja/retkiä/reissuja... Me nukutaan sujuvasti yhdessä, miehet ja naiset, missä sitten ikinä nukutaankaan. Eikä ole ollut mitään ongelmia. Niin sen pitää mun mielestäni mennäkin, kaikkien kumppanit näyttäis olevan ihan sujut tuon asian kanssa. Sinne ei ole kumppaneilla asiaa, koska se on meidän harrastusporukan oma sisäpiirin juttu. Pariskuntana voi sitten tehdä reissut erikseen.
Ja jokainen puoliso tietää tasan tarkkaan muten nukutte? On nähnyt kuvaikin kenties?
Kaikki mikä pitää salata on pettämistä.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Itseasiassa just se tyyppi oli ollut aina ennenkin sairaalloisen mustasukkainen. Omasta mielestään ei tietenkään. Oli mm. puhkonut exänsä autonrenkaat, ettei ex pääse "huoraamaan" markettiin päivällä kun itse oli silloin töissä. Tää oli tottakai ihan luonnollinen reaktio, vika oli exässä kun meikkasi. Tuon ja muut kauhujutut kuulin sitten jälkikäteen. Mun olis pitänyt raportoida jokaisesta kaupassa käynnistäkin, että hän olisi voinut luottaa, eikä kavereitakaan olis lopulta saanut tavava muuta kuin sellaisissa paikoissa, joita se olis voinut käydä tarkkailemassa että tehdään just sitä ja ollaan just niin kuin hälle oli ilmoitettu. Hällä oli tietysti täysi syy ja oikeus siihen. No se tapailuhan loppui sitten hyvin lyhyeen.

Mä lähden suhteessa siitä, että luotan toiseen. Jos ei ole luottamusta, ei ole sitten suhdettakaan.
Kutsuisin tota enemmänkin mielisairaudeksi kuin perus mustasukkaisuudeksi.
Eräs nainen oli liikennevaloissa lyönyt miestään täysillä naamaan koska naisesta "oli näyttänyt siltä" että mies katsoi vierasta naista. Pidän tollasta mielisairautena mikä vaatii välitöntä hoitoa. Tunteena taas mustasukkaisuus kuuluu välittämiseen. Mutta sairaat erikseen. On ns tervettä mustasukkaisuutta mikä auttaa suhteita pysymään lujina ja sitten on sairasta mustasukkaisuutta mikä toivon mukaan aina johtaa eroon jollei henkilö hakeudu hoitoon.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Älä nyt viitsi, ei tyttöystävienkään tapaamiseen oteta sitä miestä mukaan. Täytyyhän ihmisillä olla muutakin elämää. Joillekin parisuhde on näköjään oman elämän kuolema ja pallo jalkaan, toisille taas miellyttävä lisä omaan elämään.

Mun mielestäni ei kannata lähteä parisuhteeseen alkuunkaan, jos on sen sorttinen ihminen ettei osaa luottaa toiseen. Tai ettei voi luottaa just siihen yhteen. Tai sitten pitää löytää yhtä kilari&vajakki kumppani, jonka kanssa voi vahtia 24/7 toisen tekemisiä ja koittaa löytää käyttäytymisestä jotain epäilyttävää josta pääsee riitelemään.
Luottamus ansaitaan. Ei se ole valmiiksi olemassa vaan päivä päivältä kukin ihminen osoittaa onko hän luottamuksen arvoinen.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Mulla on myös miespuolisia kavereita, ja jos joku alkaa mun kavereistani olemaan mustasukkainen... Kaverit on ja pysyy. En minäkään ala kenenkään kaveripiiriä karsimaan.
Ehkä et ole sen näköinen että kavereillasi on puntti kovana aina lähettyvilläsi. Oma puolisoni ei tykännyt aikoinaan siitä ja siksi lopetin kaiken yhteydenpidon väärää sukupuolta oleviin. Näin hänen silmistään ettei hän tykkää siitä kun muut miehet joiden kanssa olin kanssakäymisissä ihailevat minua seksuaalisesti.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Nainensanoo kirjoitti:
Ehkä et ole sen näköinen että kavereillasi on puntti kovana aina lähettyvilläsi. Oma puolisoni ei tykännyt aikoinaan siitä ja siksi lopetin kaiken yhteydenpidon väärää sukupuolta oleviin. Näin hänen silmistään ettei hän tykkää siitä kun muut miehet joiden kanssa olin kanssakäymisissä ihailevat minua seksuaalisesti.
Se voi olla, että olen vastenmielisen näköinen, tai sitten kaverit on kaikki eunukkeja. Onko sillä sulle kuinka paljon väliä, kumpi on syynä? Tai sitten asiassa voi olla jotain ihan muitakin ulottuvuuksia. ;)

Päästätkö sinä miehesi työmatkalle ruman naisen kanssa, mutta et kauniin? Vai luotatko työasioissa enemmän kuin vapaa-ajalla? Lähettääkö miehesi sinulle kuvia tilanteista koko ajan?

Mä en nyt yleensäkään jaksa ymmärtää, miten toisten toimivat suhteet voivat olla ongelma muille. Tämä sopii mulle ja sulle sopii jokin toinen tapa. Hienoa, että on erilaisia ihmisiä. Olis kamalaa jollet sinäkään olis löytänyt samalla tavalla asioista ajattelevaa ihmistä kuin sinä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nainensanoo kirjoitti:
Kutsuisin tota enemmänkin mielisairaudeksi kuin perus mustasukkaisuudeksi.
Eräs nainen oli liikennevaloissa lyönyt miestään täysillä naamaan koska naisesta "oli näyttänyt siltä" että mies katsoi vierasta naista. Pidän tollasta mielisairautena mikä vaatii välitöntä hoitoa. Tunteena taas mustasukkaisuus kuuluu välittämiseen. Mutta sairaat erikseen. On ns tervettä mustasukkaisuutta mikä auttaa suhteita pysymään lujina ja sitten on sairasta mustasukkaisuutta mikä toivon mukaan aina johtaa eroon jollei henkilö hakeudu hoitoon.
Mustasukkaisuus on hyvin nopeasti sairaus. Jos lähdetään tutkimaan vaikkapa toisen kännykkää, överiksi meni. Kaikenlainen toisen kontrollointi on jollain tavalla sairasta. Jos toiseen ei vois luottaa, en jatkaisi sellaista suhdetta. Terve mustasukkaisuus on mun mielestäni jotain ihan muuta, kun toisen olemisen rajoittamista.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Mustasukkaisuus on hyvin nopeasti sairaus. Jos lähdetään tutkimaan vaikkapa toisen kännykkää, överiksi meni. Kaikenlainen toisen kontrollointi on jollain tavalla sairasta. Jos toiseen ei vois luottaa, en jatkaisi sellaista suhdetta. Terve mustasukkaisuus on mun mielestäni jotain ihan muuta, kun toisen olemisen rajoittamista.
Niin täällä sitä vaan toisten kanssa jutellaan mitä sattuu...oonko antanut luvan?

Joo. Siis mustasukkaisuus on varmasti inhottavaa molemnille. Kyllä siihen pitäis puuttua. Exänkin takia aikoinaan piti kaikki ystävyyssuhteet naisiin katkaista. Lisäksi se alkoi olla mustasukkainen jo miehistäkin. Kaikista mille annoin huomiota. Huhhuh.. no se on takana se aika.

Tässä funtsin ja tunnustelen, että tulisko krapula vai ei?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Niin täällä sitä vaan toisten kanssa jutellaan mitä sattuu...oonko antanut luvan?

Joo. Siis mustasukkaisuus on varmasti inhottavaa molemnille. Kyllä siihen pitäis puuttua. Exänkin takia aikoinaan piti kaikki ystävyyssuhteet naisiin katkaista. Lisäksi se alkoi olla mustasukkainen jo miehistäkin. Kaikista mille annoin huomiota. Huhhuh.. no se on takana se aika.

Tässä funtsin ja tunnustelen, että tulisko krapula vai ei?
No sinä sitten tiedät miten huonoksi se elämän tekee. Ehkä hällä oli itsellä paha olo, eikä kestänyt että sulla olis ollut paremmin.

Olen tuossa läpsytellyt tuon luultavasti miespuolisen "nainensanoo" nimimerkin kanssa. Se on mustasukkainen :) Mutta eipä se haittaa, jos molemmat tykkää näyttää kiinnostuksensa toiseen sillä tavalla ja vieläpä tykkäävät sellaisesta huomiosta. On kyllä monta paljon parempaa ja mukavampaakin tapaa.

Mua on huipannut koko aamun. Pitäis lähtee hikoileen pitkälle intervallilenkille, mutta voi olla että jätän ihan sisätilajumpaksi. Tuolla on niin sairaan kuuma, että vanha akka saa hjärtslagin. Mukavampi tipahtaa leuanvetotangolta kuin vetää lipat täydestä juoksuvauhdista. :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
No sinä sitten tiedät miten huonoksi se elämän tekee. Ehkä hällä oli itsellä paha olo, eikä kestänyt että sulla olis ollut paremmin.

Olen tuossa läpsytellyt tuon luultavasti miespuolisen "nainensanoo" nimimerkin kanssa. Se on mustasukkainen :) Mutta eipä se haittaa, jos molemmat tykkää näyttää kiinnostuksensa toiseen sillä tavalla ja vieläpä tykkäävät sellaisesta huomiosta. On kyllä monta paljon parempaa ja mukavampaakin tapaa.

Mua on huipannut koko aamun. Pitäis lähtee hikoileen pitkälle intervallilenkille, mutta voi olla että jätän ihan sisätilajumpaksi. Tuolla on niin sairaan kuuma, että vanha akka saa hjärtslagin. Mukavampi tipahtaa leuanvetotangolta kuin vetää lipat täydestä juoksuvauhdista. :)
"Ehkä hällä oli itsellä paha olo, eikä kestänyt että sulla olis ollut paremmin."

No tietysti joo, mutta ajattelin että ongelma olis voinut olla jossain ihan muussakin kuin mustasukkaisuudessa, jollaisena se sitten tuli ulos.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
No sinä sitten tiedät miten huonoksi se elämän tekee. Ehkä hällä oli itsellä paha olo, eikä kestänyt että sulla olis ollut paremmin.

Olen tuossa läpsytellyt tuon luultavasti miespuolisen "nainensanoo" nimimerkin kanssa. Se on mustasukkainen :) Mutta eipä se haittaa, jos molemmat tykkää näyttää kiinnostuksensa toiseen sillä tavalla ja vieläpä tykkäävät sellaisesta huomiosta. On kyllä monta paljon parempaa ja mukavampaakin tapaa.

Mua on huipannut koko aamun. Pitäis lähtee hikoileen pitkälle intervallilenkille, mutta voi olla että jätän ihan sisätilajumpaksi. Tuolla on niin sairaan kuuma, että vanha akka saa hjärtslagin. Mukavampi tipahtaa leuanvetotangolta kuin vetää lipat täydestä juoksuvauhdista. :)
Joo. Tiedän ja kyllähän hän aikamoinen maailmannapa halus olla. Kyllä se vieläkin näkyy. Mulla 12 päivän loma, niin muksut oli 6 päivää mulla, ja kun alkoi hänen vuoro olla muksujen kaa, alkoi jo narina...no hällä onkin vissiin kierroksessa joku mies. Veikkaan, että siinä on jo tarrautumisvaihe menossa....oikein puistattaa...mutta ei tuommoiset ihmiset tajua, että joku heistä pahalta tuntuva asia vois johtua heistä...ei tietenkään. Hehän ovat täydellisiä.

Joo. No olipa mies tai nainen, niin aika veitsenteräällä keikkuu suhteessaan sit...

Huippaa? Ootko muistanut juoda? Tiedätkö mä oon muistanut. Muutakin kun kaljaa. Ei oo rapulaa yhtään. Terassilla istun ja taidan vähän muutaman aamuun ottaa, niin ei tulekaan. Sit syö ja touhuu päivän. Ottaa päikkärit ja illasta kotiin. Ihan törkeen huippureissu. Kävi kummityttökin eilen tässä. Tää ystävä on hänen isä. Kerättiin käpyjä, laskettiin varpaita ja pihan murkkuja. Minua vietiin kuin pässiä narussa... naiset on ovelia jo pienenä...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
No sinä sitten tiedät miten huonoksi se elämän tekee. Ehkä hällä oli itsellä paha olo, eikä kestänyt että sulla olis ollut paremmin.

Olen tuossa läpsytellyt tuon luultavasti miespuolisen "nainensanoo" nimimerkin kanssa. Se on mustasukkainen :) Mutta eipä se haittaa, jos molemmat tykkää näyttää kiinnostuksensa toiseen sillä tavalla ja vieläpä tykkäävät sellaisesta huomiosta. On kyllä monta paljon parempaa ja mukavampaakin tapaa.

Mua on huipannut koko aamun. Pitäis lähtee hikoileen pitkälle intervallilenkille, mutta voi olla että jätän ihan sisätilajumpaksi. Tuolla on niin sairaan kuuma, että vanha akka saa hjärtslagin. Mukavampi tipahtaa leuanvetotangolta kuin vetää lipat täydestä juoksuvauhdista. :)
Mullakin on ollut huippausta viime aikoina. Enpä tiedä mistä johtuu, sitten kun vaikka urheilee, niin tuntuu häviävän
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
pujotteIija kirjoitti:
Mullakin on ollut huippausta viime aikoina. Enpä tiedä mistä johtuu, sitten kun vaikka urheilee, niin tuntuu häviävän
Joskus hartiaseudun verisuonet voi jäädä puristuksiin ja pollaan ei pääse verta tarpeeks. Sitten mulle yks bodari sanoi, että veteen kannattaa kipata ihan hitunen suolaa. Neste imeytyy paremmin ja hikoillessa suoloja poistuu. Mä aloin laittaa metsähommissa ja liikkuessa ruususuolaa veden sekaan. Ihan että nippanappa maistuu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Joskus hartiaseudun verisuonet voi jäädä puristuksiin ja pollaan ei pääse verta tarpeeks. Sitten mulle yks bodari sanoi, että veteen kannattaa kipata ihan hitunen suolaa. Neste imeytyy paremmin ja hikoillessa suoloja poistuu. Mä aloin laittaa metsähommissa ja liikkuessa ruususuolaa veden sekaan. Ihan että nippanappa maistuu.
Hetikohta pitäs lähteä futisturnaukseen, eiköhän siellä huippaukset helteessä häviä
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Joskus hartiaseudun verisuonet voi jäädä puristuksiin ja pollaan ei pääse verta tarpeeks. Sitten mulle yks bodari sanoi, että veteen kannattaa kipata ihan hitunen suolaa. Neste imeytyy paremmin ja hikoillessa suoloja poistuu. Mä aloin laittaa metsähommissa ja liikkuessa ruususuolaa veden sekaan. Ihan että nippanappa maistuu.
Hetikohta pitäs lähteä futisturnaukseen, eiköhän siellä huippaukset helteessä häviä
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
pujotteIija kirjoitti:
Hetikohta pitäs lähteä futisturnaukseen, eiköhän siellä huippaukset helteessä häviä
Futis on kova laji. Säbäkään ei vedä vertoja sille. Joko makaat äksänä nurmikolla tai sit se helpottaa.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Joo. Tiedän ja kyllähän hän aikamoinen maailmannapa halus olla. Kyllä se vieläkin näkyy. Mulla 12 päivän loma, niin muksut oli 6 päivää mulla, ja kun alkoi hänen vuoro olla muksujen kaa, alkoi jo narina...no hällä onkin vissiin kierroksessa joku mies. Veikkaan, että siinä on jo tarrautumisvaihe menossa....oikein puistattaa...mutta ei tuommoiset ihmiset tajua, että joku heistä pahalta tuntuva asia vois johtua heistä...ei tietenkään. Hehän ovat täydellisiä.

Joo. No olipa mies tai nainen, niin aika veitsenteräällä keikkuu suhteessaan sit...

Huippaa? Ootko muistanut juoda? Tiedätkö mä oon muistanut. Muutakin kun kaljaa. Ei oo rapulaa yhtään. Terassilla istun ja taidan vähän muutaman aamuun ottaa, niin ei tulekaan. Sit syö ja touhuu päivän. Ottaa päikkärit ja illasta kotiin. Ihan törkeen huippureissu. Kävi kummityttökin eilen tässä. Tää ystävä on hänen isä. Kerättiin käpyjä, laskettiin varpaita ja pihan murkkuja. Minua vietiin kuin pässiä narussa... naiset on ovelia jo pienenä...
Nesteet ja suolot on varmasti balanssissa, eikä niskatkaan ole jumissa yhtään. Ehkä se menee ohi kun saa sykkeet nostettua ja veren kiertämään. Ei ainakaan raskaita takakyykkyjä tänään, eikä kyllä etukyykkyjäkään :) Mulla oli kevytpäivä eilen, tais kroppa ajatella jäävänsä kokonaan lomalle.

Hyvä keino vältellä krapulaa on juoda alkoholiannosten väliin reippaasti vettä. Ei tule juotua liikaa viinaa ja nestetasapaino pysyy yllä. Ollu paljon muuta parempaa tekemistä viime aikoina, lonkkutölkki säilynyt jääkaappissa kuukausi tolkulla. Meneeköhän se vanhaksi?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
pujotteIija kirjoitti:
Mullakin on ollut huippausta viime aikoina. Enpä tiedä mistä johtuu, sitten kun vaikka urheilee, niin tuntuu häviävän
Matala verenpaine?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Nesteet ja suolot on varmasti balanssissa, eikä niskatkaan ole jumissa yhtään. Ehkä se menee ohi kun saa sykkeet nostettua ja veren kiertämään. Ei ainakaan raskaita takakyykkyjä tänään, eikä kyllä etukyykkyjäkään :) Mulla oli kevytpäivä eilen, tais kroppa ajatella jäävänsä kokonaan lomalle.

Hyvä keino vältellä krapulaa on juoda alkoholiannosten väliin reippaasti vettä. Ei tule juotua liikaa viinaa ja nestetasapaino pysyy yllä. Ollu paljon muuta parempaa tekemistä viime aikoina, lonkkutölkki säilynyt jääkaappissa kuukausi tolkulla. Meneeköhän se vanhaksi?
Joo. Mä en jaksa etu- ja takakyykyistä välittää. Eilen purettiin kaverin kanssa vanha varasto/puuhuussirakennus. Kyllä 4 tuntia tuli tehtyä vaikka minkälaista kyykkyä, mutta nyt on kasa lautaa ja kakkosnelosta jäljellä. Minä haluun olla kestävä. En ehkä nosta penkistä paljoa, mutta viskelen päivän yhtäsoittoon vaikka rankoja metsästä. Siitä saan kiksejä. Kiva katsoo suoritustaan.

Joo. Ehdottoman kääkkä susta on tullut, kun ei ees lonkku uppoa. Kannattaa kysellä vanhainkotipaikkaa..
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Joo. Mä en jaksa etu- ja takakyykyistä välittää. Eilen purettiin kaverin kanssa vanha varasto/puuhuussirakennus. Kyllä 4 tuntia tuli tehtyä vaikka minkälaista kyykkyä, mutta nyt on kasa lautaa ja kakkosnelosta jäljellä. Minä haluun olla kestävä. En ehkä nosta penkistä paljoa, mutta viskelen päivän yhtäsoittoon vaikka rankoja metsästä. Siitä saan kiksejä. Kiva katsoo suoritustaan.

Joo. Ehdottoman kääkkä susta on tullut, kun ei ees lonkku uppoa. Kannattaa kysellä vanhainkotipaikkaa..
Sille lonkulle vai? Taidan kaataa sen ennemmin kierteellä viemäriin.

Noissa kykyissä on oma viehätyksensä. Ne on ihan hirveän raskaita, aivan kamalia, tankoon tarttuminen on jo saavutus sinänsä... Mutta kun saa sen ekan ja tokan äärisarjan nostettua, tietää että jaksaa sen seuraavankin. Ihan yhtälailla mentaalipuolen treeni, sillä on valtava osuus kaikessa. Ja se kun lisää painoa, ja se nousee... Ei se fiilis varmaan aukene, jos ei ole itse sitä kokenut :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Sille lonkulle vai? Taidan kaataa sen ennemmin kierteellä viemäriin.

Noissa kykyissä on oma viehätyksensä. Ne on ihan hirveän raskaita, aivan kamalia, tankoon tarttuminen on jo saavutus sinänsä... Mutta kun saa sen ekan ja tokan äärisarjan nostettua, tietää että jaksaa sen seuraavankin. Ihan yhtälailla mentaalipuolen treeni, sillä on valtava osuus kaikessa. Ja se kun lisää painoa, ja se nousee... Ei se fiilis varmaan aukene, jos ei ole itse sitä kokenut :)
No kyllä mä luulen, että tiedän mistä puhut. Mulla se tulee jostain muusta vaan. Saatan keikkua jo äärirajoilla jaksamisen suhteen, mutta sinnittelen silti jonkun loppuun.
Ihminen pystyy venymään aikalailla. Ja omia rajoja ei helpolla edes löydä.

Intin aikaan nautin kaikista kilpailuista. Oli huikeaa, kun pisti omat rajat koetukselle. Muistan oksentaneeni sapet ulos jossain juoksukilpailussa. Tiedän miltä sekin tuntuu...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
No kyllä mä luulen, että tiedän mistä puhut. Mulla se tulee jostain muusta vaan. Saatan keikkua jo äärirajoilla jaksamisen suhteen, mutta sinnittelen silti jonkun loppuun.
Ihminen pystyy venymään aikalailla. Ja omia rajoja ei helpolla edes löydä.

Intin aikaan nautin kaikista kilpailuista. Oli huikeaa, kun pisti omat rajat koetukselle. Muistan oksentaneeni sapet ulos jossain juoksukilpailussa. Tiedän miltä sekin tuntuu...
Treenailen kaikkea muutakin, mutta noiden sikaraskaiden kyykkyjen jälkeen mulla olis varmaan kivikova stondis jos olisin mies. Sen verran nousee päähän :D
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Treenailen kaikkea muutakin, mutta noiden sikaraskaiden kyykkyjen jälkeen mulla olis varmaan kivikova stondis jos olisin mies. Sen verran nousee päähän :D
No kiksejähän saa vaikka mistä. Mulla roppa tällähetkellä senoloinen, että mieli tekee venyytellä. Raukean mukava. Tälläsenä päivänä ois kiva peuhata jonkun naikkosen kanssa, tuskin ois stondis niin herkillä, vaan nyt menis ihan se sun mainostama paneminenkin...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
No kiksejähän saa vaikka mistä. Mulla roppa tällähetkellä senoloinen, että mieli tekee venyytellä. Raukean mukava. Tälläsenä päivänä ois kiva peuhata jonkun naikkosen kanssa, tuskin ois stondis niin herkillä, vaan nyt menis ihan se sun mainostama paneminenkin...
Krapulapano :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Krapulapano :)
No ei sinäänsä ole krapula... mutta varmaan eilinen riehuminen ja tää hyvä fiilis sen tekee. Ei käy kieltäminen, että nyt tekis mieli ihan kunnolla. Eikä vaan ihan vähän...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Se voi olla, että olen vastenmielisen näköinen, tai sitten kaverit on kaikki eunukkeja. Onko sillä sulle kuinka paljon väliä, kumpi on syynä? Tai sitten asiassa voi olla jotain ihan muitakin ulottuvuuksia. ;)

Päästätkö sinä miehesi työmatkalle ruman naisen kanssa, mutta et kauniin? Vai luotatko työasioissa enemmän kuin vapaa-ajalla? Lähettääkö miehesi sinulle kuvia tilanteista koko ajan?

Mä en nyt yleensäkään jaksa ymmärtää, miten toisten toimivat suhteet voivat olla ongelma muille. Tämä sopii mulle ja sulle sopii jokin toinen tapa. Hienoa, että on erilaisia ihmisiä. Olis kamalaa jollet sinäkään olis löytänyt samalla tavalla asioista ajattelevaa ihmistä kuin sinä.
Mulle on se ja sama miltä sinä ja ystäväsi näytätte, enhän tiedä teistä yhtäkään. :) Toin vain esiin sen puolen että hyvin harvoin on läheisiä miesnais-suhteita missä kummallakaan ei käy seksi mielessä. Lähtökohtaisesti kun mies ja nainen tuntevat vetoa toisiinsa ja siitä samasta yhteenkuuluvuuden tunteesta alkaa niin ystävyys kuin seksisuhdekin.
En nyt äkkiseltään keksi montaa työtä missä mies ja nainen työn takia joutuisivat matkustelemaan enkä näe siinä mitään ongelmaa koska olipa kumppanini lähi-idässä tai bailuissa lapualla hän luonnollisesti pitää vapaa-aikanaan yhteyttä minuun kokoajan. Rakastava puoliso kun ei koe työporukkaa tärkeämmäksi. Ja joo...ainakin meillä nykyajan ihmisillä on tapana lähetellä kuvia pitkin päivää tilanteesta missä on. Ei siihen tarvita edes mustasukkaisuutta vaan ihan tavallista molemminpuolista kommunikointia jakaa arkea puolison kanssa.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Mustasukkaisuus on hyvin nopeasti sairaus. Jos lähdetään tutkimaan vaikkapa toisen kännykkää, överiksi meni. Kaikenlainen toisen kontrollointi on jollain tavalla sairasta. Jos toiseen ei vois luottaa, en jatkaisi sellaista suhdetta. Terve mustasukkaisuus on mun mielestäni jotain ihan muuta, kun toisen olemisen rajoittamista.
Sitä toisen olemista kun ei pitäisi TARVITA rajoittaa. Toisen pitäisi ihan itse ymmärtää mikä on sopivaa ja mikä ei. Esimerkiksi mielestäni mikään ei ole tarpeeksi pätevä syy yöpyä vieraan naisen luona.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
Nainensanoo kirjoitti:
Mulle on se ja sama miltä sinä ja ystäväsi näytätte, enhän tiedä teistä yhtäkään. :) Toin vain esiin sen puolen että hyvin harvoin on läheisiä miesnais-suhteita missä kummallakaan ei käy seksi mielessä. Lähtökohtaisesti kun mies ja nainen tuntevat vetoa toisiinsa ja siitä samasta yhteenkuuluvuuden tunteesta alkaa niin ystävyys kuin seksisuhdekin.
En nyt äkkiseltään keksi montaa työtä missä mies ja nainen työn takia joutuisivat matkustelemaan enkä näe siinä mitään ongelmaa koska olipa kumppanini lähi-idässä tai bailuissa lapualla hän luonnollisesti pitää vapaa-aikanaan yhteyttä minuun kokoajan. Rakastava puoliso kun ei koe työporukkaa tärkeämmäksi. Ja joo...ainakin meillä nykyajan ihmisillä on tapana lähetellä kuvia pitkin päivää tilanteesta missä on. Ei siihen tarvita edes mustasukkaisuutta vaan ihan tavallista molemminpuolista kommunikointia jakaa arkea puolison kanssa.
Kuolemaan tuomittu ajatus, jos ei muut kuin oma kumppani sais saada seksuaalisia haluja heräämään ;D Niitä ei vaan tarvitse toteuttaa. Se on luottamista, kun tietää ettei toinen lähde niihin hommiin. Huonoitsetuntoiset näkee uhkia joka puolella. Sulle varmaan nettipornokin on kauhistus?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nainensanoo kirjoitti:
Sitä toisen olemista kun ei pitäisi TARVITA rajoittaa. Toisen pitäisi ihan itse ymmärtää mikä on sopivaa ja mikä ei. Esimerkiksi mielestäni mikään ei ole tarpeeksi pätevä syy yöpyä vieraan naisen luona.
No älä mulle siitä nalkuta, sano sille kumppanillesi :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Matala verenpaine?
Vaikea sanoa, koskaan ei ole mittailtu. Mutta turnaus meni hyvin, kirmailin kentällä kuin parhaina nuoruuden päivinäni
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
pujotteIija kirjoitti:
Vaikea sanoa, koskaan ei ole mittailtu. Mutta turnaus meni hyvin, kirmailin kentällä kuin parhaina nuoruuden päivinäni
Eli paineet kohillaan, etkä päätynyt äksäksi kentälle?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Eli paineet kohillaan, etkä päätynyt äksäksi kentälle?
Juu en, mutta täysin ilman vammoja en selvinnyt, huomasin pienen ruhjeen silmäkulman yläpuolella, kun kampasin hiuksia saunan jälkeen peilin edessä. Tuli varmaan siinä tilanteessa kun kynsin otsallani kentän pintaa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Eli paineet kohillaan, etkä päätynyt äksäksi kentälle?
Juu en, mutta täysin ilman vammoja en selvinnyt, huomasin pienen ruhjeen silmäkulman yläpuolella, kun kampasin hiuksia saunan jälkeen peilin edessä. Tuli varmaan siinä tilanteessa kun kynsin otsallani kentän pintaa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
pujotteIija kirjoitti:
Juu en, mutta täysin ilman vammoja en selvinnyt, huomasin pienen ruhjeen silmäkulman yläpuolella, kun kampasin hiuksia saunan jälkeen peilin edessä. Tuli varmaan siinä tilanteessa kun kynsin otsallani kentän pintaa
Näköjään taas tuplakausi päällänsä
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
pujotteIija kirjoitti:
Näköjään taas tuplakausi päällänsä
No varmempi tuplana.

Noita tulee... mä jossain katusäbäturnauksessa otin vaan mailaa maasta vauhissa, niin onnistuin tökkäsemään peukun asfaltiin niin, että koko sormenpää aukes. Sit oli mailakin ihan veressä ja jokapaikka. Se ei lähtenyt gripistä pois, vaan piti katusäbämailaan grippi uusia.

Onhan nytkin kädet naarmuilla kun purin kaverin mökiltä eilen sellasen puuhökkelin pois. Kyllä siinäkin sai riehua ihan kummasti. Katolla oli pellit ja huovat. Lisäksi tolpitus kolottu, ettei saanut edes työnnettyä sitä nurin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Krapulapano :)
Laitampahan tään vastauksen taakse tään...

Täällä ukkostaa pirusti. Mä en oo ikinä pelännyt ukkosta. Mutta epäilen välillä mahdollisuutta löytää sen oikean.

Mä mietin, että mitä eroa on, että salama lyö sinuun tai se oikea tulee kohdalle? Päättääkö joku suurempi voima sen kenenkä iskee salama ja kehenkä se oikea? On paljon hienompaa ja idealistisesti ihanaa, että hyvä ihminen löytää hyvän, kun että salama kyrväyttää sukatkin jalasta?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Laitampahan tään vastauksen taakse tään...

Täällä ukkostaa pirusti. Mä en oo ikinä pelännyt ukkosta. Mutta epäilen välillä mahdollisuutta löytää sen oikean.

Mä mietin, että mitä eroa on, että salama lyö sinuun tai se oikea tulee kohdalle? Päättääkö joku suurempi voima sen kenenkä iskee salama ja kehenkä se oikea? On paljon hienompaa ja idealistisesti ihanaa, että hyvä ihminen löytää hyvän, kun että salama kyrväyttää sukatkin jalasta?
"Se oikea". Ei sellaista ole :). Sopiva. Niitä on.

Olen hyväksynyt sen tosiasian, että kaikki kestää sen aikaa kun kestää. Joku suhde kestää lopun elämän, joku taas lyhemmän aikaa. Se on ollut mulle hyvä.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
Kiva ketju tässä, pakko sanoa että vaikka itse olen melkoinen hömppäromantikko, niin Liner kyllä on ihastuttavan realistinen ja jalat maassa tyyppi. Siinä kohtaa, kun mä kuorrutan vaalenapunaisin sokerisin ajatuksin, hän kuorii sokerit päältä.

Ihastuttava ihminen "raadollisen" rehellisenä. :) <3
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Sille lonkulle vai? Taidan kaataa sen ennemmin kierteellä viemäriin.

Noissa kykyissä on oma viehätyksensä. Ne on ihan hirveän raskaita, aivan kamalia, tankoon tarttuminen on jo saavutus sinänsä... Mutta kun saa sen ekan ja tokan äärisarjan nostettua, tietää että jaksaa sen seuraavankin. Ihan yhtälailla mentaalipuolen treeni, sillä on valtava osuus kaikessa. Ja se kun lisää painoa, ja se nousee... Ei se fiilis varmaan aukene, jos ei ole itse sitä kokenut :)
Itsensä haastaminen on kaikista haastamisista parhainta. :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
muhkee_muhku kirjoitti:
Itsensä haastaminen on kaikista haastamisista parhainta. :)
Niin on, ja itsensä voittaminen :)
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Harmaaritari kirjoitti:
"Älä nyt viitsi, ei tyttöystävienkään tapaamiseen oteta sitä miestä mukaan. Täytyyhän ihmisillä olla muutakin elämää. Joillekin parisuhde on näköjään oman elämän kuolema ja pallo jalkaan, toisille taas miellyttävä lisä omaan elämään.

Mun mielestäni ei kannata lähteä parisuhteeseen alkuunkaan, jos on sen sorttinen ihminen ettei osaa luottaa toiseen. Tai ettei voi luottaa just siihen yhteen. Tai sitten pitää löytää yhtä kilari&vajakki kumppani, jonka kanssa voi vahtia 24/7 toisen tekemisiä ja koittaa löytää käyttäytymisestä jotain epäilyttävää josta pääsee riitelemään. "

Älä itse viitsi, jos sulle seurustelukumppani on jotain mikä pitää rajata kotiin ulkopuolelle sun ystäväpiiristä niin ei ihmekään jos ei ole oikein luottoa. Itse en edes lähtisi yrittämään semmoisen ihmisen kanssa jota ei voisi ottaa mukaan minne tahansa, jos siinä seurustelukumppanissa olisi jotain hävettävää tai muuta semmoista ettei muut tutut sitä saisi nähdä niin mitä semmoisella tekee? Mikä on ennuste pitkässä juoksussa suhteelle jossa molemmilla on omat tarkkaan rajatut ystäväpiirinsä? Eikä tuo ole luottamusasia ollenkaan, minä ainakin kykenen luottamaan ihmiseen mutta ei olisi kiva itse olla jossain kaveriporukalla juhlimassa silläaikaa kun toinen joutuu nyhjöttämään kotona ja ihan sama päinvastoinkin, eikö ne ole juurikin ne hyvä hetket ja kokemukset jotka yhdistää?
"Älä itse viitsi, jos sulle seurustelukumppani on jotain mikä pitää rajata kotiin ulkopuolelle sun ystäväpiiristä niin ei ihmekään jos ei ole oikein luottoa. Itse en edes lähtisi yrittämään semmoisen ihmisen kanssa jota ei voisi ottaa mukaan minne tahansa, jos siinä seurustelukumppanissa olisi jotain hävettävää tai muuta semmoista ettei muut tutut sitä saisi nähdä niin mitä semmoisella tekee? Mikä on ennuste pitkässä juoksussa suhteelle jossa molemmilla on omat tarkkaan rajatut ystäväpiirinsä? Eikä tuo ole luottamusasia ollenkaan, minä ainakin kykenen luottamaan ihmiseen mutta ei olisi kiva itse olla jossain kaveriporukalla juhlimassa silläaikaa kun toinen joutuu nyhjöttämään kotona ja ihan sama päinvastoinkin, eikö ne ole juurikin ne hyvä hetket ja kokemukset jotka yhdistää?"

- Tää on kuin omasta päästä suoraan, mutta sen verran lisäämällä että jos toinen ei halua lähteä mukaan kaveriporukkaan iltaa viettämään, niin sekin pitäs sallia. Ja sitten taas toista ei voi aina kieltää menemästä, vaikkei itseä huvittaisikaan. Silloin jää vaan kelkasta itse pois ja antaa toisen mennä ja luottaa, että osaa olla luottamuksen arvoinen.

Pohjimmiltaanhan Liner on ihan oikeessa (minusta), ei pitäisi olla mitään pelättävää jos toiseen voi oikeasti luottaa. Epävarmuus tulee jostain ja se olis hyvä käsitellä mistä se tulee ja miksi. Jos tuntee, ettei oikeen voi luottaa toiseen kun se lähtee yksin paikkaan jossa voi olla vieraita naisia/miehiä. Ts. joku jonka se voisi vaikka "pokata".

Tavallaan, jos itse on epävarma toisen luottamuksesta, on se joko omaa epävarmuutta koko suhteesta ja itsestä (itsensä riittämisestä). Miten sellaista voi horjuttaa, mikä ei horju?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
muhkee_muhku kirjoitti:
"Älä itse viitsi, jos sulle seurustelukumppani on jotain mikä pitää rajata kotiin ulkopuolelle sun ystäväpiiristä niin ei ihmekään jos ei ole oikein luottoa. Itse en edes lähtisi yrittämään semmoisen ihmisen kanssa jota ei voisi ottaa mukaan minne tahansa, jos siinä seurustelukumppanissa olisi jotain hävettävää tai muuta semmoista ettei muut tutut sitä saisi nähdä niin mitä semmoisella tekee? Mikä on ennuste pitkässä juoksussa suhteelle jossa molemmilla on omat tarkkaan rajatut ystäväpiirinsä? Eikä tuo ole luottamusasia ollenkaan, minä ainakin kykenen luottamaan ihmiseen mutta ei olisi kiva itse olla jossain kaveriporukalla juhlimassa silläaikaa kun toinen joutuu nyhjöttämään kotona ja ihan sama päinvastoinkin, eikö ne ole juurikin ne hyvä hetket ja kokemukset jotka yhdistää?"

- Tää on kuin omasta päästä suoraan, mutta sen verran lisäämällä että jos toinen ei halua lähteä mukaan kaveriporukkaan iltaa viettämään, niin sekin pitäs sallia. Ja sitten taas toista ei voi aina kieltää menemästä, vaikkei itseä huvittaisikaan. Silloin jää vaan kelkasta itse pois ja antaa toisen mennä ja luottaa, että osaa olla luottamuksen arvoinen.

Pohjimmiltaanhan Liner on ihan oikeessa (minusta), ei pitäisi olla mitään pelättävää jos toiseen voi oikeasti luottaa. Epävarmuus tulee jostain ja se olis hyvä käsitellä mistä se tulee ja miksi. Jos tuntee, ettei oikeen voi luottaa toiseen kun se lähtee yksin paikkaan jossa voi olla vieraita naisia/miehiä. Ts. joku jonka se voisi vaikka "pokata".

Tavallaan, jos itse on epävarma toisen luottamuksesta, on se joko omaa epävarmuutta koko suhteesta ja itsestä (itsensä riittämisestä). Miten sellaista voi horjuttaa, mikä ei horju?
Kyllä mäkin olen miettinyt, kun mies on lähtenyt jonnekin iltaa viettämään. Että onhan sillä kaikki mahdollisuudet haksahtaa, jos haksahtaa. Kotoahan mä en sitä näe enkä koskaan saa varmaan tietääkään.

Mutta olen ajatellut, että mä pyrin luottamaan niin kauan kunnes luottamus näyttää olevan ansaittua. Ts. jos josku paljastuu ettei olekaan luotettava, niin se on sitten sen ajan murhe. :)

Ei ehkä toisen tarvi mun suojelemiseksi lopettaa elämistä, pitää vaan hyväksyä että se on joko rehellinen ja luotettava tai kaksinaamainen ja epäluotettava. Ja se on omaa tyhmyyttä jos pettää toisen...sehän se tyhmä on joka pettää toisen luottamuksen.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
muhkee_muhku kirjoitti:
"Älä itse viitsi, jos sulle seurustelukumppani on jotain mikä pitää rajata kotiin ulkopuolelle sun ystäväpiiristä niin ei ihmekään jos ei ole oikein luottoa. Itse en edes lähtisi yrittämään semmoisen ihmisen kanssa jota ei voisi ottaa mukaan minne tahansa, jos siinä seurustelukumppanissa olisi jotain hävettävää tai muuta semmoista ettei muut tutut sitä saisi nähdä niin mitä semmoisella tekee? Mikä on ennuste pitkässä juoksussa suhteelle jossa molemmilla on omat tarkkaan rajatut ystäväpiirinsä? Eikä tuo ole luottamusasia ollenkaan, minä ainakin kykenen luottamaan ihmiseen mutta ei olisi kiva itse olla jossain kaveriporukalla juhlimassa silläaikaa kun toinen joutuu nyhjöttämään kotona ja ihan sama päinvastoinkin, eikö ne ole juurikin ne hyvä hetket ja kokemukset jotka yhdistää?"

- Tää on kuin omasta päästä suoraan, mutta sen verran lisäämällä että jos toinen ei halua lähteä mukaan kaveriporukkaan iltaa viettämään, niin sekin pitäs sallia. Ja sitten taas toista ei voi aina kieltää menemästä, vaikkei itseä huvittaisikaan. Silloin jää vaan kelkasta itse pois ja antaa toisen mennä ja luottaa, että osaa olla luottamuksen arvoinen.

Pohjimmiltaanhan Liner on ihan oikeessa (minusta), ei pitäisi olla mitään pelättävää jos toiseen voi oikeasti luottaa. Epävarmuus tulee jostain ja se olis hyvä käsitellä mistä se tulee ja miksi. Jos tuntee, ettei oikeen voi luottaa toiseen kun se lähtee yksin paikkaan jossa voi olla vieraita naisia/miehiä. Ts. joku jonka se voisi vaikka "pokata".

Tavallaan, jos itse on epävarma toisen luottamuksesta, on se joko omaa epävarmuutta koko suhteesta ja itsestä (itsensä riittämisestä). Miten sellaista voi horjuttaa, mikä ei horju?
Tavallaan, jos itse on epävarma toisen luottamuksesta, on se joko omaa epävarmuutta koko suhteesta ja itsestä (itsensä riittämisestä). Aiheetonta epäluottamusta. Tai jollain jo aiheutettua luottamuksen puutetta. Eli on ehkä jo petetty ja jääty siitä kiinni, jolloin luottamus on jo menetetty.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
muhkee_muhku kirjoitti:
Kiva ketju tässä, pakko sanoa että vaikka itse olen melkoinen hömppäromantikko, niin Liner kyllä on ihastuttavan realistinen ja jalat maassa tyyppi. Siinä kohtaa, kun mä kuorrutan vaalenapunaisin sokerisin ajatuksin, hän kuorii sokerit päältä.

Ihastuttava ihminen "raadollisen" rehellisenä. :) <3
No kiitosta vaan :) Sullakin on kyllä realistinen käsitys elämästä, se on aika harvinaista tällä palstalla. Mun mielestä aidointa ja parasta romantiikkaa on juurikin se jalat maassa koettu junttiromantiikka, ilman kimallusta ja harpunsoittoa. Niitä arjen pieniä juttuja... :) (Ja jos nyt vielä mainitsen, että tietysti ilman yrittämistä ja vuorojen laskemista, niin koko fiilis meni jo pilalle :( ...)

Sun tapasi ilmaista asiasi on n. tuhat kertaa nätimpi ja pehmeämpi kuin mun tapani, vaikka ajatus taustalla voi olla samakin. Sinä puhallat höyhenen, minä heitän kiven ja puraisen ;D
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
No kiitosta vaan :) Sullakin on kyllä realistinen käsitys elämästä, se on aika harvinaista tällä palstalla. Mun mielestä aidointa ja parasta romantiikkaa on juurikin se jalat maassa koettu junttiromantiikka, ilman kimallusta ja harpunsoittoa. Niitä arjen pieniä juttuja... :) (Ja jos nyt vielä mainitsen, että tietysti ilman yrittämistä ja vuorojen laskemista, niin koko fiilis meni jo pilalle :( ...)

Sun tapasi ilmaista asiasi on n. tuhat kertaa nätimpi ja pehmeämpi kuin mun tapani, vaikka ajatus taustalla voi olla samakin. Sinä puhallat höyhenen, minä heitän kiven ja puraisen ;D
Mä olen joskus liiankin pehmeesti puhuja, kun mielessäni saatan ajatella aika suoraviivaisesti. Kai se on kaaliin vaan opittuna, että pehmeesti sanottuna se kestetään paremmin. En tiedä tai mä olen tottunut lasten kanssa "lässyttämään". ;)

Se on hyvä vaan, että kaikki ei pehmoile ilmaisussaan. Voi mennä perillekin joku asia joskus. Sussakin se pehmeä puoli kuitenkin on tai minun mielestä näkyy kaiken tekstin lomassa. Pilke silmäkulmassa, eihän tää ole niin haudan vakavaa. :D
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
muhkee_muhku kirjoitti:
"Älä itse viitsi, jos sulle seurustelukumppani on jotain mikä pitää rajata kotiin ulkopuolelle sun ystäväpiiristä niin ei ihmekään jos ei ole oikein luottoa. Itse en edes lähtisi yrittämään semmoisen ihmisen kanssa jota ei voisi ottaa mukaan minne tahansa, jos siinä seurustelukumppanissa olisi jotain hävettävää tai muuta semmoista ettei muut tutut sitä saisi nähdä niin mitä semmoisella tekee? Mikä on ennuste pitkässä juoksussa suhteelle jossa molemmilla on omat tarkkaan rajatut ystäväpiirinsä? Eikä tuo ole luottamusasia ollenkaan, minä ainakin kykenen luottamaan ihmiseen mutta ei olisi kiva itse olla jossain kaveriporukalla juhlimassa silläaikaa kun toinen joutuu nyhjöttämään kotona ja ihan sama päinvastoinkin, eikö ne ole juurikin ne hyvä hetket ja kokemukset jotka yhdistää?"

- Tää on kuin omasta päästä suoraan, mutta sen verran lisäämällä että jos toinen ei halua lähteä mukaan kaveriporukkaan iltaa viettämään, niin sekin pitäs sallia. Ja sitten taas toista ei voi aina kieltää menemästä, vaikkei itseä huvittaisikaan. Silloin jää vaan kelkasta itse pois ja antaa toisen mennä ja luottaa, että osaa olla luottamuksen arvoinen.

Pohjimmiltaanhan Liner on ihan oikeessa (minusta), ei pitäisi olla mitään pelättävää jos toiseen voi oikeasti luottaa. Epävarmuus tulee jostain ja se olis hyvä käsitellä mistä se tulee ja miksi. Jos tuntee, ettei oikeen voi luottaa toiseen kun se lähtee yksin paikkaan jossa voi olla vieraita naisia/miehiä. Ts. joku jonka se voisi vaikka "pokata".

Tavallaan, jos itse on epävarma toisen luottamuksesta, on se joko omaa epävarmuutta koko suhteesta ja itsestä (itsensä riittämisestä). Miten sellaista voi horjuttaa, mikä ei horju?
Tuossa taisi olla lähinnä Ikiksellä ajatuksena, että lähdetään jonnekin bilettämään. Aika usein tuollaisiin tilanteisiin voikin tulla mukaan, ellei sitten joku kaveri ole ihan tarkoituksella kutsunut vain tiettyä porukkaa iltaa viettämään. Vaikkapa siksi, että ollaan haluttu jutella hyvinkin henkilökohtaisista asioista.

Jos taas tapaaminen on harrastuskavereiden kanssa, musta on ihan ymmärrettävää ettei siihen raahata lajia harrastamatonta tylsistymään (tai vahtimaan!), kun jauhetaan vain siitä harrastuksesta. Ei olis rielua niille harrastuskavereillekaan, kun joku pönöttäis koko illan täysin ulkopuolisena porukassa.

Ja vielä tuohon harrastamiseen... Jos se kumppani ei harrasta vaikkapa erästelyä, eihän sitä voi kylmiltään edes ottaa mukaan pitkälle reissulle. Menee kaikkien reissu pilalle, kun yksi ei jaksakaan, tai ei osaa pitää huolta itsestään metsässä. Tai mitä tekee avantouimassa kaveri, joka ei avantoon halua mennä eikä oikein saunassakaan viihdy? Mököttää tunnin pukuhuoneessa. :)

Nämä(kin) on niin erilaisia tilanteita aina, ettei taida olla yhtä ainoaa oikeaa reseptiä joka toimisi joka tilanteeseen.

Mä lähden siitä luottamisesta. Ja siitä, että jokaisella on omaakin elämää, jota voi viettää silloin kun toisella on sitä omaa elämää.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
muhkee_muhku kirjoitti:
Mä olen joskus liiankin pehmeesti puhuja, kun mielessäni saatan ajatella aika suoraviivaisesti. Kai se on kaaliin vaan opittuna, että pehmeesti sanottuna se kestetään paremmin. En tiedä tai mä olen tottunut lasten kanssa "lässyttämään". ;)

Se on hyvä vaan, että kaikki ei pehmoile ilmaisussaan. Voi mennä perillekin joku asia joskus. Sussakin se pehmeä puoli kuitenkin on tai minun mielestä näkyy kaiken tekstin lomassa. Pilke silmäkulmassa, eihän tää ole niin haudan vakavaa. :D
No joo, mä käyn täällä viihtymässä kaiken lomassa :) Tässä on jo oppinut, ettei ota enää mitään vakavasti, pahimmatkin törkyt menee nykyään kieli poskessa hihittelemällä läpi. Tuo yksikin palkkakeskustelu oli jo niin mehukas, että kävin kotimatkalla hakemassa vähän namia kaupasta ja poksuttelin popparit mikrossa (oikeesti) ennen kun avasin kotona netin. Harmi, se oli jo vähän vaimennut se keskustelu ;))
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
No joo, mä käyn täällä viihtymässä kaiken lomassa :) Tässä on jo oppinut, ettei ota enää mitään vakavasti, pahimmatkin törkyt menee nykyään kieli poskessa hihittelemällä läpi. Tuo yksikin palkkakeskustelu oli jo niin mehukas, että kävin kotimatkalla hakemassa vähän namia kaupasta ja poksuttelin popparit mikrossa (oikeesti) ennen kun avasin kotona netin. Harmi, se oli jo vähän vaimennut se keskustelu ;))
Huomentapäivää. Täällähän on kunnon "kälkätys" käynyt.

Siis mä tarkoitan sillä oikealla itse sellaista ihmistä, joka on valmis ottamaan toisen elämään. Tälläisen kanssa voi just seurustellessa vapaasti ja suoraan puhuakin yllä mainitsemas asiat läpi, että kummatkin voi elää omaa elämäänsä, vaikka ois suhde.
Minun mielestä jos ei oikeen itseensä hyväksy tai pitää itseään pikkuisenkin huonona jossain, pelkää menettävänsä juuri jotain omaa. Muistan itsekin edellisessä suhteessa miettineeni, että tuo nainenhan vie, enkä muuta voi, kun niin rakastan.

Vaikka aika romantiikko olen, kuitenkin ajattelen, että se luottamus ja rakkaus tulee sopimisen ja neuvottelun kautta. Että sikäli se sopivakin käy termiksi.

Ei salama tappanut eilen muuten...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Huomentapäivää. Täällähän on kunnon "kälkätys" käynyt.

Siis mä tarkoitan sillä oikealla itse sellaista ihmistä, joka on valmis ottamaan toisen elämään. Tälläisen kanssa voi just seurustellessa vapaasti ja suoraan puhuakin yllä mainitsemas asiat läpi, että kummatkin voi elää omaa elämäänsä, vaikka ois suhde.
Minun mielestä jos ei oikeen itseensä hyväksy tai pitää itseään pikkuisenkin huonona jossain, pelkää menettävänsä juuri jotain omaa. Muistan itsekin edellisessä suhteessa miettineeni, että tuo nainenhan vie, enkä muuta voi, kun niin rakastan.

Vaikka aika romantiikko olen, kuitenkin ajattelen, että se luottamus ja rakkaus tulee sopimisen ja neuvottelun kautta. Että sikäli se sopivakin käy termiksi.

Ei salama tappanut eilen muuten...
Sun pitäisi lopettaa tuo liiallinen analysointi ja kaavoittaminen. Anna fiiliksen viedä!

Olet aika jumissa vielä vanhoihin suhteisiisi, ne putkahtelee sulta jatkuvasti vertailuun. Sit kun sun ei enää tarvitse vertailla niihin, niin olet voiton puolella. :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
muhkee_muhku kirjoitti:
"Älä itse viitsi, jos sulle seurustelukumppani on jotain mikä pitää rajata kotiin ulkopuolelle sun ystäväpiiristä niin ei ihmekään jos ei ole oikein luottoa. Itse en edes lähtisi yrittämään semmoisen ihmisen kanssa jota ei voisi ottaa mukaan minne tahansa, jos siinä seurustelukumppanissa olisi jotain hävettävää tai muuta semmoista ettei muut tutut sitä saisi nähdä niin mitä semmoisella tekee? Mikä on ennuste pitkässä juoksussa suhteelle jossa molemmilla on omat tarkkaan rajatut ystäväpiirinsä? Eikä tuo ole luottamusasia ollenkaan, minä ainakin kykenen luottamaan ihmiseen mutta ei olisi kiva itse olla jossain kaveriporukalla juhlimassa silläaikaa kun toinen joutuu nyhjöttämään kotona ja ihan sama päinvastoinkin, eikö ne ole juurikin ne hyvä hetket ja kokemukset jotka yhdistää?"

- Tää on kuin omasta päästä suoraan, mutta sen verran lisäämällä että jos toinen ei halua lähteä mukaan kaveriporukkaan iltaa viettämään, niin sekin pitäs sallia. Ja sitten taas toista ei voi aina kieltää menemästä, vaikkei itseä huvittaisikaan. Silloin jää vaan kelkasta itse pois ja antaa toisen mennä ja luottaa, että osaa olla luottamuksen arvoinen.

Pohjimmiltaanhan Liner on ihan oikeessa (minusta), ei pitäisi olla mitään pelättävää jos toiseen voi oikeasti luottaa. Epävarmuus tulee jostain ja se olis hyvä käsitellä mistä se tulee ja miksi. Jos tuntee, ettei oikeen voi luottaa toiseen kun se lähtee yksin paikkaan jossa voi olla vieraita naisia/miehiä. Ts. joku jonka se voisi vaikka "pokata".

Tavallaan, jos itse on epävarma toisen luottamuksesta, on se joko omaa epävarmuutta koko suhteesta ja itsestä (itsensä riittämisestä). Miten sellaista voi horjuttaa, mikä ei horju?
Joo siis ei tietenkään ole mitään pakkoa jatkuvasti joka reissua mennä yksissä mutta tuossa kun Liner minusta rajasi että on ehdottomasti sellaisia reissuja joille ei ole mitään asiaa kumppanilla. Minusta se on vähän outoa kun kyllä kai jos jonkun kanssa jakaa elämänsä ei sitä varsinaisesti tarvitse kieltää mihinkään lähtemästä, ei silti ole työntymässä mukaan selkeästi sellaiseen reissuun joka on vain kavereiden kanssa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Sun pitäisi lopettaa tuo liiallinen analysointi ja kaavoittaminen. Anna fiiliksen viedä!

Olet aika jumissa vielä vanhoihin suhteisiisi, ne putkahtelee sulta jatkuvasti vertailuun. Sit kun sun ei enää tarvitse vertailla niihin, niin olet voiton puolella. :)
Höh. No analysoin, kun käyn itseäni vielä läpi. Edellistä käytän esimerkkinä, koska sen vielä muistan.

Ja kyllä mä annankin fiiliksen viedä. Ja annan tunteille tilaa. Tunteethan kertoo enemmän kun niitä osaa tulkita. Ei ne noi Ikiksenkään jutut tuulesta oo temmattuja vaan ne on tunteita. Ja hän tulkkaa ne omallatavallaan. Minä taas uskon että tunteet voi valjastaa kaikki hyvään. Voi sanoa toiselle kaikenlaiset tunteet, kun on se yhteinen kieli. Niitä huonoiltakin kuullostavia tunteita ei ota niskakarvat pystyssä vastaan. Esimerkiks jos sä vaan tokaisisit, että nyt tuli tunne, että raja tuli vastaan...ja kierrähdät kannoilla ja häviät myrskytuulen lailla paikalta.

Toisaalta arvelisin, että et jättäis sitä siihen. Ja se minusta on sussa hyvä puoli. Et kyllä nosta käsiäs pystyyn. Nyt tietty toteutat sitä fyysisesti urheilemalla, mutta kyllä suhteessakin varmaan et jättäis kiveä kääntämättä. Vai?

No vieläkös se huippailee?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Höh. No analysoin, kun käyn itseäni vielä läpi. Edellistä käytän esimerkkinä, koska sen vielä muistan.

Ja kyllä mä annankin fiiliksen viedä. Ja annan tunteille tilaa. Tunteethan kertoo enemmän kun niitä osaa tulkita. Ei ne noi Ikiksenkään jutut tuulesta oo temmattuja vaan ne on tunteita. Ja hän tulkkaa ne omallatavallaan. Minä taas uskon että tunteet voi valjastaa kaikki hyvään. Voi sanoa toiselle kaikenlaiset tunteet, kun on se yhteinen kieli. Niitä huonoiltakin kuullostavia tunteita ei ota niskakarvat pystyssä vastaan. Esimerkiks jos sä vaan tokaisisit, että nyt tuli tunne, että raja tuli vastaan...ja kierrähdät kannoilla ja häviät myrskytuulen lailla paikalta.

Toisaalta arvelisin, että et jättäis sitä siihen. Ja se minusta on sussa hyvä puoli. Et kyllä nosta käsiäs pystyyn. Nyt tietty toteutat sitä fyysisesti urheilemalla, mutta kyllä suhteessakin varmaan et jättäis kiveä kääntämättä. Vai?

No vieläkös se huippailee?
Ihan rehellisesti, mua ei kaivuuhommat kiinnosta. Jos se ei toimi, niin ei se kiviä kääntämälläkään lähde toimimaan. Se on niin monta kertaa nähty. Mä en näe mitään mieltä roikkua suhteessa joka ei toimi. Sehän tarkoittais sitä, että koitetaan muuttaa toista toisenlaiseksi, tai että itse pitäisi muuttua toisenlaiseksi. Tai sitten se mun kivien kääntely on tehty jo kauan ennen tuota vaihetta. Mulla on myös täysi oikeus olla selittelemättä yhtään mitään, samoin toisella. Minkä sitten näkee velvollisuudekseen, on eri juttu.

Luulen että meillä on erilaiset lähtökohdat, sulle on maailman tärkeintä löytää se kumppani, mulle taas ei se menee tuossa kaiken muun tärkeän mukana.

Olen muutaman kerran tapailut lopettettuani saanut noin miljoona soittoa ja viestiä perään, jossa ensin vongataan, sitten syytellään, sitten taas vongataan ja sitten syytellään... Sellaiseen touhuun en ole vastaillut mitään sen jälkeen, kun olen ilmoittanut että nyt ei enää tapailu nappaa ja toivottanut hyvää jatkoa. Asia tuli heille selväksi, eivät vaan osanneet lopettaa. Toi on sun mielestäsi varmaan selän kääntämistä? Mä taas katson, ettei mun tarvitse lähteä tuollaiseen rääpimiseen, juttu oli siinä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Ihan rehellisesti, mua ei kaivuuhommat kiinnosta. Jos se ei toimi, niin ei se kiviä kääntämälläkään lähde toimimaan. Se on niin monta kertaa nähty. Mä en näe mitään mieltä roikkua suhteessa joka ei toimi. Sehän tarkoittais sitä, että koitetaan muuttaa toista toisenlaiseksi, tai että itse pitäisi muuttua toisenlaiseksi. Tai sitten se mun kivien kääntely on tehty jo kauan ennen tuota vaihetta. Mulla on myös täysi oikeus olla selittelemättä yhtään mitään, samoin toisella. Minkä sitten näkee velvollisuudekseen, on eri juttu.

Luulen että meillä on erilaiset lähtökohdat, sulle on maailman tärkeintä löytää se kumppani, mulle taas ei se menee tuossa kaiken muun tärkeän mukana.

Olen muutaman kerran tapailut lopettettuani saanut noin miljoona soittoa ja viestiä perään, jossa ensin vongataan, sitten syytellään, sitten taas vongataan ja sitten syytellään... Sellaiseen touhuun en ole vastaillut mitään sen jälkeen, kun olen ilmoittanut että nyt ei enää tapailu nappaa ja toivottanut hyvää jatkoa. Asia tuli heille selväksi, eivät vaan osanneet lopettaa. Toi on sun mielestäsi varmaan selän kääntämistä? Mä taas katson, ettei mun tarvitse lähteä tuollaiseen rääpimiseen, juttu oli siinä.
Tavallaan olen samaa mieltä siis siten että ihan turhaa sitä on hirveästi käydä analysoimaan ja lämmittelemään jos se homma oli jo siinä mutta mielestäni kuitenkin jos on jaksanut nähdä vaivaa alkamaan tapailun niin sen verran varmaan on hyvä kuitenkin erotessakin kommentoida ettei se toinen jää ihan pimentoon, että saa jokin selityksen ja jos se olisi liian tyly niin sitten ehkä joku valkoinen valhekin jopa sallittava tyyliin "vika on minussa, ei sinussa".
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Harmaaritari kirjoitti:
Tavallaan olen samaa mieltä siis siten että ihan turhaa sitä on hirveästi käydä analysoimaan ja lämmittelemään jos se homma oli jo siinä mutta mielestäni kuitenkin jos on jaksanut nähdä vaivaa alkamaan tapailun niin sen verran varmaan on hyvä kuitenkin erotessakin kommentoida ettei se toinen jää ihan pimentoon, että saa jokin selityksen ja jos se olisi liian tyly niin sitten ehkä joku valkoinen valhekin jopa sallittava tyyliin "vika on minussa, ei sinussa".
Totta. Mutta sen selityksen pitää kelvata ja riittää. Sellaisia valkoisia valheita ei ole vaikea keksiä, jos ei totuutta voi sanoa. Vaikka mun mielestäni totuus on, ettei tuntunut siltä kuin pitäisi. Oli se syy sitten mikä tahansa. :) Älyttömintä mun mielestäni on, jos siihen kaikkeen selittelyyn pitäis käyttää enemmän aikaa ja resursseja kuin mitä itse tapailuun kului.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Ihan rehellisesti, mua ei kaivuuhommat kiinnosta. Jos se ei toimi, niin ei se kiviä kääntämälläkään lähde toimimaan. Se on niin monta kertaa nähty. Mä en näe mitään mieltä roikkua suhteessa joka ei toimi. Sehän tarkoittais sitä, että koitetaan muuttaa toista toisenlaiseksi, tai että itse pitäisi muuttua toisenlaiseksi. Tai sitten se mun kivien kääntely on tehty jo kauan ennen tuota vaihetta. Mulla on myös täysi oikeus olla selittelemättä yhtään mitään, samoin toisella. Minkä sitten näkee velvollisuudekseen, on eri juttu.

Luulen että meillä on erilaiset lähtökohdat, sulle on maailman tärkeintä löytää se kumppani, mulle taas ei se menee tuossa kaiken muun tärkeän mukana.

Olen muutaman kerran tapailut lopettettuani saanut noin miljoona soittoa ja viestiä perään, jossa ensin vongataan, sitten syytellään, sitten taas vongataan ja sitten syytellään... Sellaiseen touhuun en ole vastaillut mitään sen jälkeen, kun olen ilmoittanut että nyt ei enää tapailu nappaa ja toivottanut hyvää jatkoa. Asia tuli heille selväksi, eivät vaan osanneet lopettaa. Toi on sun mielestäsi varmaan selän kääntämistä? Mä taas katson, ettei mun tarvitse lähteä tuollaiseen rääpimiseen, juttu oli siinä.
Enpä pitäis selän kääntämisenä. Mutta säkin voisit toisaalta pitää mua jonninjoutavaan tyytymättömänä, jos tietäisit minkälaisen suhteen täräytin kiville. Ja vaan siksi, että annoin just mennä fiiliksellä.

Sä taidat pitää mua haihattelijana. Joka uskoo, että kun on vaan rakkautta, niin kaikki toimii? Romantikko olen, mutta 1+1=2. Ei toimiva parisuhde vaan napsahda tulla...se pitää tehdä. Ei väkisin, vaan yhdessä.

Ps. En mä mitään suhdetta täältä hae, mutta väännän näitä, koska haluan selkeyttää näitä itelleni. Sä ja zönkkö/ellukettunen ootte ollut aika hyviä selkeyttäjiä. Käytän teitä julmasti hyväkseni. Toivon, että saatte itekin jotain...muutapa en voi. Tää on vaan mahdollista. Ja pakkohan ei ole vastata...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Totta. Mutta sen selityksen pitää kelvata ja riittää. Sellaisia valkoisia valheita ei ole vaikea keksiä, jos ei totuutta voi sanoa. Vaikka mun mielestäni totuus on, ettei tuntunut siltä kuin pitäisi. Oli se syy sitten mikä tahansa. :) Älyttömintä mun mielestäni on, jos siihen kaikkeen selittelyyn pitäis käyttää enemmän aikaa ja resursseja kuin mitä itse tapailuun kului.
Joo, sitten jos menee jänkäilyksi ja samojen asioiden pyörittelyksi ilman että menee viesti perille niin kai sitä jossain vaiheessa on oikeus jättää kommentoimattakin jos kaikki tarpeellinen on jo tullut sanotuksi. Vähän veikkaan että joku rakastunut kaapin tyyppinen on sellainen hankala karistettava kun haluaa selitykset jotta voi analsysoida kaiken ja sitten sieltä alkaa analyysiä ja muutos/kompromissiehdotusta pukkaamaan loputtomiin, rasittava kaveri :D
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Harmaaritari kirjoitti:
Joo, sitten jos menee jänkäilyksi ja samojen asioiden pyörittelyksi ilman että menee viesti perille niin kai sitä jossain vaiheessa on oikeus jättää kommentoimattakin jos kaikki tarpeellinen on jo tullut sanotuksi. Vähän veikkaan että joku rakastunut kaapin tyyppinen on sellainen hankala karistettava kun haluaa selitykset jotta voi analsysoida kaiken ja sitten sieltä alkaa analyysiä ja muutos/kompromissiehdotusta pukkaamaan loputtomiin, rasittava kaveri :D
Joku tais käydä luonnon päälle? Minä analysoin palstalla omia mietteitä ja peilaan niitä muitten mielipiteisiin. Oon oikeesti saanut täältä edistystä itseeni ja ymmärrän itseäni aikapaljon enemmän.

Saahan sitä junnata ja kiukuta maailmaa. Jatka vaan viitoittamallasi tiellä. Tiedät fiksuna, että se on turhaa, mutta et voi myöntää olevasi väärässäkään.

Minäkin olen tänne palstalle laittanut vaikka mitä. Siks mua pidetään tuuliviirinä. Mutta olenko sanonut olevani täydellinen? Mä voin vaikka tässä sanoa, että en ikinä tule sitä olemaan....mutta sinne haluan pyrkiä...mitäs tavoitteita ihmisellä on kuin joku sellainen? Ja silti mä hyväksyn virheenikin. Ei minun niitä tarvia selitellä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Joku tais käydä luonnon päälle? Minä analysoin palstalla omia mietteitä ja peilaan niitä muitten mielipiteisiin. Oon oikeesti saanut täältä edistystä itseeni ja ymmärrän itseäni aikapaljon enemmän.

Saahan sitä junnata ja kiukuta maailmaa. Jatka vaan viitoittamallasi tiellä. Tiedät fiksuna, että se on turhaa, mutta et voi myöntää olevasi väärässäkään.

Minäkin olen tänne palstalle laittanut vaikka mitä. Siks mua pidetään tuuliviirinä. Mutta olenko sanonut olevani täydellinen? Mä voin vaikka tässä sanoa, että en ikinä tule sitä olemaan....mutta sinne haluan pyrkiä...mitäs tavoitteita ihmisellä on kuin joku sellainen? Ja silti mä hyväksyn virheenikin. Ei minun niitä tarvia selitellä.
Joku nimitti sua taannoin tuulikaapiksi :D
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Joku tais käydä luonnon päälle? Minä analysoin palstalla omia mietteitä ja peilaan niitä muitten mielipiteisiin. Oon oikeesti saanut täältä edistystä itseeni ja ymmärrän itseäni aikapaljon enemmän.

Saahan sitä junnata ja kiukuta maailmaa. Jatka vaan viitoittamallasi tiellä. Tiedät fiksuna, että se on turhaa, mutta et voi myöntää olevasi väärässäkään.

Minäkin olen tänne palstalle laittanut vaikka mitä. Siks mua pidetään tuuliviirinä. Mutta olenko sanonut olevani täydellinen? Mä voin vaikka tässä sanoa, että en ikinä tule sitä olemaan....mutta sinne haluan pyrkiä...mitäs tavoitteita ihmisellä on kuin joku sellainen? Ja silti mä hyväksyn virheenikin. Ei minun niitä tarvia selitellä.
Eiii kun sua on aina mukava vähän tökkäistä. Ei millään pahalla toki mutta ihan vaan reaktion vuoksi :D Enkä nyt niin tuuliviirinä sua pidä, sorrut ehkä vaan vähän liikaakin tuohon analysointihommeliin, siis silloinkin kun se on turhaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Kuolemaan tuomittu ajatus, jos ei muut kuin oma kumppani sais saada seksuaalisia haluja heräämään ;D Niitä ei vaan tarvitse toteuttaa. Se on luottamista, kun tietää ettei toinen lähde niihin hommiin. Huonoitsetuntoiset näkee uhkia joka puolella. Sulle varmaan nettipornokin on kauhistus?
Oon ihan nykyajan ihminen ja aina oon kattonu pornoa, myös puolison kanssa yhdessä. :D Pornokin voi olla ongelma jos joku tekee siitä salaisuuden tai "salarakkaan". Ei se koskaan ole ollut ongelma kun kumpikin sitä avoimesti katsoo! :) Tärkeintä on ihminen ihmiselle mutta porno on ihan sama kun jos katsos elokuvia.
Oon tajunnu et ihmisen täytyy olla empaattinen jotta se kykenee nauttimaan pornosta, koska siinä joutuu asettumaan toisen asemaan. Jos on kauheen empatiakyvytön tai muuten vaan sairaalloisen estynyt niin ei kykene tuntemaan niitä tunteita mitä muut kokee.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nainensanoo kirjoitti:
Oon ihan nykyajan ihminen ja aina oon kattonu pornoa, myös puolison kanssa yhdessä. :D Pornokin voi olla ongelma jos joku tekee siitä salaisuuden tai "salarakkaan". Ei se koskaan ole ollut ongelma kun kumpikin sitä avoimesti katsoo! :) Tärkeintä on ihminen ihmiselle mutta porno on ihan sama kun jos katsos elokuvia.
Oon tajunnu et ihmisen täytyy olla empaattinen jotta se kykenee nauttimaan pornosta, koska siinä joutuu asettumaan toisen asemaan. Jos on kauheen empatiakyvytön tai muuten vaan sairaalloisen estynyt niin ei kykene tuntemaan niitä tunteita mitä muut kokee.
Voi ristus... ;D Meidän palstaätminkäinenhän se siellä. Niin vähän arvelinkin jo tuolla edellä.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Enpä pitäis selän kääntämisenä. Mutta säkin voisit toisaalta pitää mua jonninjoutavaan tyytymättömänä, jos tietäisit minkälaisen suhteen täräytin kiville. Ja vaan siksi, että annoin just mennä fiiliksellä.

Sä taidat pitää mua haihattelijana. Joka uskoo, että kun on vaan rakkautta, niin kaikki toimii? Romantikko olen, mutta 1+1=2. Ei toimiva parisuhde vaan napsahda tulla...se pitää tehdä. Ei väkisin, vaan yhdessä.

Ps. En mä mitään suhdetta täältä hae, mutta väännän näitä, koska haluan selkeyttää näitä itelleni. Sä ja zönkkö/ellukettunen ootte ollut aika hyviä selkeyttäjiä. Käytän teitä julmasti hyväkseni. Toivon, että saatte itekin jotain...muutapa en voi. Tää on vaan mahdollista. Ja pakkohan ei ole vastata...
Olethan sä välillä aika sekaisin ;) Tajuat ehkä vielä ettet voi selittää kaikkea etkä vaikuttaa kaikkeen. Pitää vaan oppia sietämään epävarmuutta ja yllätyksiä, ajoittain paskaa oloa hyvässäkin suhteessa, jos haluaa suhteessa olla. Äläpä välitä, sulla on nyt vissiin krapula ja vähän ontto olo? Harmi kun et juoppopäissäsi järjestänyt mitään ohjelmaa palstalle, vähän sellaista odottelin ;)
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Olethan sä välillä aika sekaisin ;) Tajuat ehkä vielä ettet voi selittää kaikkea etkä vaikuttaa kaikkeen. Pitää vaan oppia sietämään epävarmuutta ja yllätyksiä, ajoittain paskaa oloa hyvässäkin suhteessa, jos haluaa suhteessa olla. Äläpä välitä, sulla on nyt vissiin krapula ja vähän ontto olo? Harmi kun et juoppopäissäsi järjestänyt mitään ohjelmaa palstalle, vähän sellaista odottelin ;)
Ei oo rapulaa. Mutta väsymystä. Piti nukkua välissä.

Joo. Siis varmaan täällä aiemmin kännipäissään pistelin mitä vaan.. nyt ei tarvii vaan mitään känniä tai rapulaakaan.

Ja haluankin nimeenomaan sietää kaikkea. En halua, että oon elämää piilossa elävä tärisevä aikapommi. Tässä puhellaan parisuhteista ja seurusteluista, mutta mä kyllä haen itselleni kokonaista pakettia....

Mut nyt lähen karvakäsipitsalle. Pitää saada sitä kebabeläintä ja hapot kohilleen. Siihen tulee kebab, aurajyystö, salami ja jalapeno. Nam.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Harmaaritari kirjoitti:
Eiii kun sua on aina mukava vähän tökkäistä. Ei millään pahalla toki mutta ihan vaan reaktion vuoksi :D Enkä nyt niin tuuliviirinä sua pidä, sorrut ehkä vaan vähän liikaakin tuohon analysointihommeliin, siis silloinkin kun se on turhaa.
No analysointiin täällä sortuu muutkin.. kaavamaista tutkiskelua, mutta elämässä ei ole vakioita, vaikka niitten perään täällä tunnutaan huutavan.
Ja saa mua ja pitääkin härkkiä ja tökkiä. En oo valittanut siitä kai? Ja valitankos mä nykyään enää mistään? No kelistä saatoin joskus...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Tuossa taisi olla lähinnä Ikiksellä ajatuksena, että lähdetään jonnekin bilettämään. Aika usein tuollaisiin tilanteisiin voikin tulla mukaan, ellei sitten joku kaveri ole ihan tarkoituksella kutsunut vain tiettyä porukkaa iltaa viettämään. Vaikkapa siksi, että ollaan haluttu jutella hyvinkin henkilökohtaisista asioista.

Jos taas tapaaminen on harrastuskavereiden kanssa, musta on ihan ymmärrettävää ettei siihen raahata lajia harrastamatonta tylsistymään (tai vahtimaan!), kun jauhetaan vain siitä harrastuksesta. Ei olis rielua niille harrastuskavereillekaan, kun joku pönöttäis koko illan täysin ulkopuolisena porukassa.

Ja vielä tuohon harrastamiseen... Jos se kumppani ei harrasta vaikkapa erästelyä, eihän sitä voi kylmiltään edes ottaa mukaan pitkälle reissulle. Menee kaikkien reissu pilalle, kun yksi ei jaksakaan, tai ei osaa pitää huolta itsestään metsässä. Tai mitä tekee avantouimassa kaveri, joka ei avantoon halua mennä eikä oikein saunassakaan viihdy? Mököttää tunnin pukuhuoneessa. :)

Nämä(kin) on niin erilaisia tilanteita aina, ettei taida olla yhtä ainoaa oikeaa reseptiä joka toimisi joka tilanteeseen.

Mä lähden siitä luottamisesta. Ja siitä, että jokaisella on omaakin elämää, jota voi viettää silloin kun toisella on sitä omaa elämää.
Joo, ymmärrän. Kyllä minunkin mielestä voi olla ihan omiakin kavereita juurikin esimerkiksi harrastusten puolesta missä ei kenenkään kumppanit ole mukana. Eihän kaikkiin työmatkoihinkaan tai tapahtumiin saa ottaa kumppania mukaan.

Ja miksipä ei voisi kumppani itsekin tajuta, että kaikkialle ei tarvitse vaan olla menossa mukaan, juurikin vaikka vaan vahtimaan. Vahtiminen on muutenkin epäluottamuslause. Huono juttu.

Esimerkkinä omasta elämästä. Miehen työporukan saunaillat tms. ei mua ees nappaa semmosiin mennä mukaan, vaikka kerran on kai kutsuttu mukaankin. Olkoon oman porukkansa kanssa, niillä on siellä niiden jutut. Tai jotkut synttärit tämän porukan tyypeillä. :)

Luultavasti kuolisin tylsyyteen siinä porukassa, kun en ole kiinnostunut ja edes ymmärrä kaikkea mistä juttelevat. Edes tunne tyyppejä, kun osan ulkonäöltä. ;)

Olin tossa samaa mieltä lähinnä siitä, ettei kumppania tarvi salailla eikä kavereitakaan. Kaikki voi tarvittaessa saattaa yhteen ja esitellä julkisesti toisilleen. Mukaan voi tulla, kun mukaan voi ja halua tulla. Mut suinkaan ei ole pakko ja luottamus just joko pelaa tai ei. Ei siinä ole mitään välimalleja.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Enpä pitäis selän kääntämisenä. Mutta säkin voisit toisaalta pitää mua jonninjoutavaan tyytymättömänä, jos tietäisit minkälaisen suhteen täräytin kiville. Ja vaan siksi, että annoin just mennä fiiliksellä.

Sä taidat pitää mua haihattelijana. Joka uskoo, että kun on vaan rakkautta, niin kaikki toimii? Romantikko olen, mutta 1+1=2. Ei toimiva parisuhde vaan napsahda tulla...se pitää tehdä. Ei väkisin, vaan yhdessä.

Ps. En mä mitään suhdetta täältä hae, mutta väännän näitä, koska haluan selkeyttää näitä itelleni. Sä ja zönkkö/ellukettunen ootte ollut aika hyviä selkeyttäjiä. Käytän teitä julmasti hyväkseni. Toivon, että saatte itekin jotain...muutapa en voi. Tää on vaan mahdollista. Ja pakkohan ei ole vastata...
Mua ei haittaa, jos joku mun ajatuksia käyttää hyväksi. Kiva jos ne jollekin antaa yhtään mitään. Sitten mä voin olla tyytyväinen, että olen johonkin edes luonut sellaisen luottamuksen ja käsityksen, että en ihan huruakka ole. :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
Olethan sä välillä aika sekaisin ;) Tajuat ehkä vielä ettet voi selittää kaikkea etkä vaikuttaa kaikkeen. Pitää vaan oppia sietämään epävarmuutta ja yllätyksiä, ajoittain paskaa oloa hyvässäkin suhteessa, jos haluaa suhteessa olla. Äläpä välitä, sulla on nyt vissiin krapula ja vähän ontto olo? Harmi kun et juoppopäissäsi järjestänyt mitään ohjelmaa palstalle, vähän sellaista odottelin ;)
"Pitää vaan oppia sietämään epävarmuutta ja yllätyksiä, ajoittain paskaa oloa hyvässäkin suhteessa, jos haluaa suhteessa olla."

- Kyllä se näin menee. Aina ei ole mukavaa ja ihanaa ja tunteet ihan katossa. Joskus ei ole ees kivaa olla samassa tilassa, toisen naama vaan vituttaa hetkittäin. Mutta kun titää, että kauhee ikävä ja suru tulis puseroon, jos se siitä katois sitä tietää rakastavansa kaikesta huolimatta ja jaksaa kantaa nekin päivät, mitkä hetkittäin tuntuu sille, "et ootpa muuten äijä ihan vatipää". :)

Kyl mulla ainakin kaieksta tykkäämisest huolimatta tulee hetkiä, kun toinen käyttäytyy tai on olemukseltaan ärsyttävä ja suorastaan (ruma sana tehostamaan) vituttava. Mutta päätös kestää ne vitutukset vie niihin hetkiin, kun se on taas niin ihana ja rakastettavan mahtava. Ihastuu uudelleen, kun löytää ja muistaa ne ihanat asiat ja hetket. :)

Miks se just on siinä eikä joku muu.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
muhkee_muhku kirjoitti:
"Pitää vaan oppia sietämään epävarmuutta ja yllätyksiä, ajoittain paskaa oloa hyvässäkin suhteessa, jos haluaa suhteessa olla."

- Kyllä se näin menee. Aina ei ole mukavaa ja ihanaa ja tunteet ihan katossa. Joskus ei ole ees kivaa olla samassa tilassa, toisen naama vaan vituttaa hetkittäin. Mutta kun titää, että kauhee ikävä ja suru tulis puseroon, jos se siitä katois sitä tietää rakastavansa kaikesta huolimatta ja jaksaa kantaa nekin päivät, mitkä hetkittäin tuntuu sille, "et ootpa muuten äijä ihan vatipää". :)

Kyl mulla ainakin kaieksta tykkäämisest huolimatta tulee hetkiä, kun toinen käyttäytyy tai on olemukseltaan ärsyttävä ja suorastaan (ruma sana tehostamaan) vituttava. Mutta päätös kestää ne vitutukset vie niihin hetkiin, kun se on taas niin ihana ja rakastettavan mahtava. Ihastuu uudelleen, kun löytää ja muistaa ne ihanat asiat ja hetket. :)

Miks se just on siinä eikä joku muu.
Se on sitä arkea, eikä sille hetkittäiselle negaatiolle halua antaa periks. Toinen juttu olis, jos kaiken aikaa olis ihan kamalaa ja paha olla toisen kanssa. Pelkkää juhlaahan se suhde ei yleensä ole kellään ainakaan ikuisesti. Välillä on drop down, pop up. :)

Joskin niitäkin pareja on, ( tai ne näyttelee hyvin yksiin ;)) jotka osaa tosi hienosti taiteilla toistensa ja itsensä kanssa elämää, niin ettei ns. kamalia hetkiä oikeestaan koskaan ees tule. Ne on taitavia, oikean kanssa ja fiksuja jäsentelemään asioita.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
muhkee_muhku kirjoitti:
Mua ei haittaa, jos joku mun ajatuksia käyttää hyväksi. Kiva jos ne jollekin antaa yhtään mitään. Sitten mä voin olla tyytyväinen, että olen johonkin edes luonut sellaisen luottamuksen ja käsityksen, että en ihan huruakka ole. :)
No en mä tiedä mitään tarkkoja ajatuksia, mutta tulee täällä jutskailtua asioita teidän kanssa, niin oivaltaa itse jotain omasta elämästä. Se "käyttäminen" oli Linerille piikitetty sarkasmi. Ellu jos tietäis, niin räimis jossain kohti takas, kun vähiten odotan. Ja jos oisin vaan suhun kohdistanut, oisit murjassut vauhtia lisää myllyyn.

Meillä ehkä nää suhdeasiat on jossain erilaisessa mittakaavassa, niin en ala puhumaan mitään tuosta "vitutuksen sietämisestä". Minä en tuskin vuosiin tule esim. edes asumaan kenenkään kanssa. Eli sellaista "ikiseurustelua" olis korkeintaan tiedossa ja se on helppo naksauttaa poikki, jos ei hyvälle tunnu.

Mä voin sanoo suoraan, että mun itsetunto ei ollut kohillaan eron jälkeisissä suhteissa. Tosin ei ollut vastapuolillakaan. Mutta kyllä mä edistyn siinä hyvin. Alkaa olla aika hyvää fiilistä itsestään enempi ja enempi. Ja kyllä mä nyt alan uskomaan mikä merkitys sillä itsensä tuntemisella on. Näkee paljon enemän mahdollisuuksia elämässään, eikä näe muita ihmisiä taakkana ja vaativina ääsholeina.

Omat muksut on ihan loistava indikaattori. Ne kyllä näyttää jos homma toimii tai ei. Ja jokakerta kun ne käy, niin aina vaan paremmin menee. Ja tää homma pysyy, koska tää tulee minusta, eikä kenestäkään muusta.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Seurustelu on halua jakaa elämänsä jonkun kanssa. Riippuu kuitenkin paljon seurustelevista ihmisistä millaista elämää seurustelu pitää sisällään. Toiset haluavat kiertää maailman ääret yhdessä ja kokea kaiken näköistä, toisille riittää, että on rauhallisia koti-iltoja. Jos kuitenkin kokee, että oma seurustelu ei ole tyydyttävää, voi olla, että seurustelee vääränlaisen ihmisen kanssa.
Ilmianna
Jaa
Illalla tavataan ja laitetaan heppi lämpiämään, aamulla töihin ja heppi lionneena mukaan ! Sitä se on seurustelu.....
Ilmianna
Jaa
Se on sitä että nainen laittaa ruuan, siivoaa, pyykkää ja antaa pillua sillonku sanotaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Sekoitat seurustelun parisuhteeseen, ettet jopa avo- tai avioliittoon. Seurustelu ei ole tuota.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
vääräjkä kirjoitti:
Sekoitat seurustelun parisuhteeseen, ettet jopa avo- tai avioliittoon. Seurustelu ei ole tuota.
Ei ole avo- eikä avioliittokaan. Seurusteluaikana mies saa pillua vielä hyvinkin usein mutta kun pappi sanoo aamenen niin sen jälkeen ei pillua enää lohkeakaan samaan tahtiin eikä varsinkaan ilmaiseksi.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kun alat olee jonkun naisen kanssa niin käytännössä maksat puolet sen kumppanisi elämästä.
1
Ilmianna
Jaa
Seurustelu on sitä, että on antanut sydämensä toiselle. Muita säätöjä ei ole.
Ilmianna
Jaa
Seurustelu on sitä että asiat tehdään YHDESSÄ. Nukutaan syödään harrastetaan ja nautitaan elämästä yhdessä.
1
Ilmianna
Jaa
Seurustelu on sitä että saa panna samaa naista joka viikko eikä tarvii hakea aina uutta. Vakiseksin takia seurustellaan
Ilmianna
Jaa
Parisuhteissa ollaan enemmän onnettomia kuin onnellisia. Eroja tulee kun seurustelijat ei osaa pujhua asioista. Eikä ne sitten hyväksy toisen vikoja vaan yrittää muuttaa sitä kumppaniaan.
Ilmianna
Jaa
Se on ihan mitä tahansa pari haluaa sen olevan. Itselle se on lähinnä välittämisen tunteita ja rakkautta miestä kohtaan, halua jakaa elämää toisen kanssa kuitenkaan unohtamatta, että me ollaan kaikesta huolimatta yksilöt joilla on lupa ja tarve toteuttaa itseään yhdessä ja erikseen.

Ei juuri poikkea sinkkuudesta, paitsi että on sitoutunut yhteen ihmiseen tunnetasolla ja jakamaan ne elämän isot ja pienet asiat sen yhden kanssa intiimillä tasolla. Siamilaisia kaksosia ei silti tarvi olla.

Sinkkuna taas semmosta ei ole, jonka kanssa jakaa noi jutut samalla tunteella ja antaumuksella. Kaverit ja sukulaiset on eri asia, kun rakastettu.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
9 VASTAUSTA:
Ja joo suhteissa voipi tulla ja tule lähes varmasti hetkiä, kun loitonnutaan ja kaivataan enemmän tilaa ominpäin päättämiseen ja olemiseen. Muttei hyvä ja rakastava suhde siihen kaadu, jos kumpikin ymmärtää toistensa tarpeita ja tunteita. Ja kykynee luottamaan, ettei mitään pahaa tapahdu vakkei toinen ole imupaperina iholla 24/7.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
No niin. Sieltä tuli taas selkeästi tiivistettyä viisautta. Peukutin :)
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
LinerT.2 kirjoitti:
No niin. Sieltä tuli taas selkeästi tiivistettyä viisautta. Peukutin :)
Heh, hyvä että joku ymmärtää munkin järjenjuoksua.😝😛
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
muhkee_muhku kirjoitti:
Heh, hyvä että joku ymmärtää munkin järjenjuoksua.😝😛
Hei. Eikös sulla pitäis ens yönäkin kuorsata vieressä yks sellainen? Joka ymmärtää?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Hei. Eikös sulla pitäis ens yönäkin kuorsata vieressä yks sellainen? Joka ymmärtää?
Joo nukkuu vieres (aina kun viereen mahtuu), muttei se kyllä läheskään aina ymmärrä mun järjenjuoksua. Olen kuulemma usein epälooginen. 😃

Tai ei vaan ymmärrä mistä mä puhun.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
muhkee_muhku kirjoitti:
Joo nukkuu vieres (aina kun viereen mahtuu), muttei se kyllä läheskään aina ymmärrä mun järjenjuoksua. Olen kuulemma usein epälooginen. 😃

Tai ei vaan ymmärrä mistä mä puhun.
No mutta kuitenkin pohjimmiltaan ymmärtää, kun sinne pyrkii...niinkuin ne pienimmätkin.. (veikkaan tilan käyvän siksi vähiin).

Tää ei liity nyt tuohon....

Mut mua harmitti kaverin mökillä käydessä, kun kaverin vaimo tuli käymään kummitytön kaa. En tiedä mitä siinä kävi, mutta kaveri kiukutteli vaimolleen ja tämä takas. Niillä on ollut sitä pitkään. Tykkään molemmista ja se kuullostaa kyllä pahalta...ne on kumpikin vahvoja persoonia. Mutta jotenkin niin sopivia toisilleen. Ja se kummityttö on vielä siinä ihan huikee..en tosiaan haluis että rikkoutus välit niillä, mut tuollanenkin on kamalaa...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
No mutta kuitenkin pohjimmiltaan ymmärtää, kun sinne pyrkii...niinkuin ne pienimmätkin.. (veikkaan tilan käyvän siksi vähiin).

Tää ei liity nyt tuohon....

Mut mua harmitti kaverin mökillä käydessä, kun kaverin vaimo tuli käymään kummitytön kaa. En tiedä mitä siinä kävi, mutta kaveri kiukutteli vaimolleen ja tämä takas. Niillä on ollut sitä pitkään. Tykkään molemmista ja se kuullostaa kyllä pahalta...ne on kumpikin vahvoja persoonia. Mutta jotenkin niin sopivia toisilleen. Ja se kummityttö on vielä siinä ihan huikee..en tosiaan haluis että rikkoutus välit niillä, mut tuollanenkin on kamalaa...
Kai se ymmärtää. Meillä taitaa olla se nk.kuminauhavaihe menossa. Mekin ollaan aika vahvoja persoonia tahoillamme tai sanotaanko, että oman pään mukaan eläviä ja toimivia.

Toisesta tykkää ja rakastaa sisimmässään, joskus vaan ollaan eri mieltä ja ei aina synkkaa. Silloin tulee otettua enemmän etäisyyttä ja ei se toinen tunnu niin kivaltakaan. Joskushan sekin vaihe on tultava.🙂

Nyt meen hierojalle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
muhkee_muhku kirjoitti:
Kai se ymmärtää. Meillä taitaa olla se nk.kuminauhavaihe menossa. Mekin ollaan aika vahvoja persoonia tahoillamme tai sanotaanko, että oman pään mukaan eläviä ja toimivia.

Toisesta tykkää ja rakastaa sisimmässään, joskus vaan ollaan eri mieltä ja ei aina synkkaa. Silloin tulee otettua enemmän etäisyyttä ja ei se toinen tunnu niin kivaltakaan. Joskushan sekin vaihe on tultava.🙂

Nyt meen hierojalle.
Joo. Tuo kuminauhavaihe mun pitäis oppiakin. Mulle ei vaan ole ollut siihen ehkä oman itseni takia mahkuja. Mutta ois hyvä sietää jotain huonoakin...

Mulla exän jälkeen niitä hattarasuhteita, että ne sattui mun kasvuvaihteen kohtaan...joku tuntu omituiselle, niin nostin kytkintä.

Hieronta tekis kyl nyt gutaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Dissident kirjoitti:
Joo. Tuo kuminauhavaihe mun pitäis oppiakin. Mulle ei vaan ole ollut siihen ehkä oman itseni takia mahkuja. Mutta ois hyvä sietää jotain huonoakin...

Mulla exän jälkeen niitä hattarasuhteita, että ne sattui mun kasvuvaihteen kohtaan...joku tuntu omituiselle, niin nostin kytkintä.

Hieronta tekis kyl nyt gutaa.
Se menee melkein itsestään, kun toinen on tärkeä ja rakas. Eikä mitään perustavaalaatua ole mennyt suheessa väliltä rikki. :)

Välillä lähennytään ja loitonnutaan (kun suhde on kestänyt kauemminkin), joillain se menee alusta alkaen niin...meillä vaikuttaa ruuhkavuodet, ettei jaksa kaikkea niin kun vois jaksaa jos keskittys vaan toisiinsa ja ois aina tilaisuus ja aikaa perkaa kaikki heti ja perinpohjin. Luulen mä...

Ja meil on erilaiset tavat, mä uupuneena kaipaan kainaloa mihin meen saamaan ymmärrystä ja lohdutusta (kuulemaan rohkaisevia sanoja) ja miehellä taas menee niin päin, että se tahtoo omaan tilaansa ja kauemmas kainalosta. Eikä varsinkaan kaipaa mitään neuvoja ja lässytystä. :D
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Hyvää ja aitoa suhdetta ei tule arvostella. Se mitä se sillä netissä touhuaa on sinun se ratkaiseva. Meilläkin aikanaan kun arjen harmaus iski suhteeseemme oli juuri tuo netin ja puhelimen käyttö lähes koko ajan eikä muuta. Ilmi tuli että siellä se kakkonen piti yhteyksiään iltaisin ja yöllä. Kunnes kiinni jäi. Laitoimme puhelimet kiinni ja netti. Aloitimme uudestaan ja ilman muita. Nykyään ei ole netti elämä tai puhelin elämä häiriöksi. Keskitymme muuhun nykyään. Sovimme yhdessä että tämän takia kumpikaan ei netissä pyöri eikä puhelimessa arkemme keskellä. Mulle on ihan sama mitä touhusi tuon typerän kakkosen kanssa. Ei touhua enään. Ja kunnioittaa suhdettamme ja korjaa tilanteen oikein. Vaikka mies virheen tekikin niin mahdollisuuden annan korjata. Mutta ei tuo netissä istuminen tai puhelimessa ole aitoa parisuhdetta. Muuta pitää olla ettei kävisi näin nolosti kuten miehelleni kävi. Seurustella voi monella tavalla kuten huomaatte. Sen seurustelun päätätte itse minkälainen se on ja miten seurustelette? Sopikaa se yhdessä.
1
Ilmianna
Jaa
Seurustelu meinaa sitä että pitää kuunnella naisen paskoja juttuja kun se ei vaan anna sitä pillua heti.

Luulis että nainenki ymmärtää homman idean ja mennään heti lähimpään puskaan nussimaan.
Ilmianna
Jaa
Seurustelu on mukavaa. Minusta ulkonäöllä ei ole merkitystä ollenkaan keneen ihastuu. Luonne tärkein aina. On muka komeat miehet tulleet iskemään huonoilla jutuillaan ja luulevat että nainen tykkää. Kehuvat kauniiksi kännissä mutta selvänä eivät koskaan kehuisi. Seurustelu on sitä ettei halua elää yksin. Elämä ihan liian pitkä että sen yksin voisi viettää. Olen sinkku ja ottaisin lähes kenet miehen tahansa joka olisi normaali eikä mikään hullu.
Ilmianna
Jaa
Seurustellessa ei vielä asuta yhdessä. Silloin ollaan jo seuraavalla levelillä, eli parisuhteessa, jos yhteen on muutettu.
Ilmianna
Jaa
Esiaviollinen suhde! Ei naida ennen Papin aamenta,aamenen jälkeen voi sitten
toteuttaa itseään/kumppania kunnioittaen.Ei näistä "Lälläreistä" tähän ole,
Aamenen sanoneetkin jo leikkii kimppa kivaa ja lopuksi pidetään monttupileet.
Ilmianna
Jaa
Ei se seurustelua ole, se on naimisissa oloa. Seurustelu on sitä että seksiä on 24/7
Töissä ei käydä ja jos käydään niin siellä seksiä myös. Jos vakituinen seurustelukumppani on poissa, niin sitten väliaikainen työkaveri/seurustelukumppani parina. Seurustelu ei ole vakavaa se on vaan sielujen yhdistämistä seksin avulla.
Aviossa taas ollaan omia sieluja erikseen. Niiden yhdistäminen ei ole tarkoituksenmukaista.
Sen takia pappi pelottaa lauseella että sen minkä jumala on kerran yhdistänyt sitä älköön ihminen koskaan seksillä erottako.
Ilmianna
Jaa
Seurustelu ei muuta elämässä mitään, paitsi ehkä siinä ettei sitten enää katsella muita seksimielessä kuin omaa kumppania.
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Mitäs se seurustelu on?

Miten seurustellaan? Onko se sitä että asutaan yhdessä ja kumppani istuu illat sohvalla, näprää tietokonettaan tai puhelintaan koko illlan eikä puhu mitään?

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta