Onnellisen avioliiton tragedian jatko
Kirjoitin kuukausi sitten nimimerkillä Korillinen meidän ”onnellisen avioliiton tragediasta” (15.7.2017)
Asiaa on nyt puitu ja keskusteltu jatkuvasti. Vuosikymmeniä kestänyt salailu ja pettäminen on auennut.
Ensimmäiset kymmenen vuotta olivat olleet suht. hyviä mutta vähitellen ”en ole riittänyt” miehelleni ja hän korvasi minut pornonaisilla jotka ”kiihottivat ja viihdyttivät” häntä. Näin kuluivat seuraavat vuodet. Seksielämämme oli jatkunut niin ja näin.
Sitten tuli tuo kertomani ”parin viikon kestänyt” työmatka, jolta paluun jälkeen olin ehdottanut seksiä. Mutta vastaus oli, ettei hän jaksanut. Hetken kuluttua heräsin ääniin: vieressäni mieheni masturboi äänekkäästi ja raivoisasti. Niinpä aamulla huomautin hänelle loukkaantuneeni hänen käytöksestään – ensin kieltäytyi seksistä mutta jaksoi raivokkaasti masturboida – ja pyysin häntä menemään toiseen huoneeseen nukkumaan tuon äänekkään masturboinnin takia.
Nyt asiaa pohdittaessa on selvinnyt, että mainitsemani pyyntö siirtyä toiseen huoneeseen oli sattunut ”oikeaan aikaan”; oli ollut vain ajan kysymys milloin se olisi tapahtunut, sillä hän oli ollut jo pitemmän aikaa tietoinen, ettei häntä kiinnostanut enää nainen. Masturbaatio oli hänen oikea ’suuntautumisensa’. Hän on kertonut myös että oli vuosikymmenten aikana miettinyt kiinnostustaan miehiä kohtaan mutta ei tuntenut vetoa sinne päin .
Hän kertoi ”rehellisesti” minulle, ettei ollut ajatellut ollenkaan minua niiden 25 vuoden aikana jotka vietimme eri huoneissa. Pornonaiset olivat tärkeitä, ne kiihdyttivät ja viihdyttivät häntä. Hän ei ollut kaivanut eikä ikävöinyt minua, ei ikävöinyt elävää naista, mutta ei myöskään ollut kehdannut tulla kertomaan ’suuntautumisestaan’, oli kuulemma hävennyt sitä.
Hän puhui rakentaneensa välillemme muurin, ettei välillämme olisi halausta, ei suudelmaa, ei kädestä pitämistä. Me elimme siis kahta täysin erillistä elämää, jotka eivät missään vaiheessa koskettaneet toisiaan, koska miehen rakentama muuri esti kaiken läheisyyden. Elin kaikki vuodet nunnana/selibaatissa, omasta tahdosta kylläkin mutta tuntien rakkautta häntä kohtaan. Mutta hän ei hyväksy puhettani pettämisestä, ei hän kuulemma sitä ole tehnyt, hän ei kuulema pettänyt...
Yritämme jatkaa yhdessäoloa, olemme parivuoteessa, mutta seksiä on hyvin hyvin vähän, minun on vaikeata hyväksyä tai haluta sitä kaiken kuulemani jälkeen. Olen ihan turta väsymyksestä, kaikesta tunnustamisesta ja siitä että hän on omien sanojensa mukaan elänyt onnellisia vuosikymmeniä. Hän vannoo rakastaneensa kaikkina vuosina minua mutta vain ”virka-aikana”, jolloin olimme kuin neutraali työpari. Annan hänelle luvan olla vieressäni – mutta olen sanonut rehellisesti, etten voi häntä enää rakastaa. Olen vain ystävä.
Kirjoitin kuukausi sitten nimimerkillä Korillinen meidän ”onnellisen avioliiton tragediasta” (15.7.2017)
Asiaa on nyt puitu ja keskusteltu jatkuvasti. Vuosikymmeniä kestänyt salailu ja pettäminen on auennut.
Ensimmäiset kymmenen vuotta olivat olleet suht. hyviä mutta vähitellen ”en ole riittänyt” miehelleni ja hän korvasi minut pornonaisilla jotka ”kiihottivat ja viihdyttivät” häntä. Näin kuluivat seuraavat vuodet. Seksielämämme oli jatkunut niin ja näin.
Sitten tuli tuo kertomani ”parin viikon kestänyt” työmatka, jolta paluun jälkeen olin ehdottanut seksiä. Mutta vastaus oli, ettei hän jaksanut. Hetken kuluttua heräsin ääniin: vieressäni mieheni masturboi äänekkäästi ja raivoisasti. Niinpä aamulla huomautin hänelle loukkaantuneeni hänen käytöksestään – ensin kieltäytyi seksistä mutta jaksoi raivokkaasti masturboida – ja pyysin häntä menemään toiseen huoneeseen nukkumaan tuon äänekkään masturboinnin takia.
Nyt asiaa pohdittaessa on selvinnyt, että mainitsemani pyyntö siirtyä toiseen huoneeseen oli sattunut ”oikeaan aikaan”; oli ollut vain ajan kysymys milloin se olisi tapahtunut, sillä hän oli ollut jo pitemmän aikaa tietoinen, ettei häntä kiinnostanut enää nainen. Masturbaatio oli hänen oikea ’suuntautumisensa’. Hän on kertonut myös että oli vuosikymmenten aikana miettinyt kiinnostustaan miehiä kohtaan mutta ei tuntenut vetoa sinne päin .
Hän kertoi ”rehellisesti” minulle, ettei ollut ajatellut ollenkaan minua niiden 25 vuoden aikana jotka vietimme eri huoneissa. Pornonaiset olivat tärkeitä, ne kiihdyttivät ja viihdyttivät häntä. Hän ei ollut kaivanut eikä ikävöinyt minua, ei ikävöinyt elävää naista, mutta ei myöskään ollut kehdannut tulla kertomaan ’suuntautumisestaan’, oli kuulemma hävennyt sitä.
Hän puhui rakentaneensa välillemme muurin, ettei välillämme olisi halausta, ei suudelmaa, ei kädestä pitämistä. Me elimme siis kahta täysin erillistä elämää, jotka eivät missään vaiheessa koskettaneet toisiaan, koska miehen rakentama muuri esti kaiken läheisyyden. Elin kaikki vuodet nunnana/selibaatissa, omasta tahdosta kylläkin mutta tuntien rakkautta häntä kohtaan. Mutta hän ei hyväksy puhettani pettämisestä, ei hän kuulemma sitä ole tehnyt, hän ei kuulema pettänyt...
Yritämme jatkaa yhdessäoloa, olemme parivuoteessa, mutta seksiä on hyvin hyvin vähän, minun on vaikeata hyväksyä tai haluta sitä kaiken kuulemani jälkeen. Olen ihan turta väsymyksestä, kaikesta tunnustamisesta ja siitä että hän on omien sanojensa mukaan elänyt onnellisia vuosikymmeniä. Hän vannoo rakastaneensa kaikkina vuosina minua mutta vain ”virka-aikana”, jolloin olimme kuin neutraali työpari. Annan hänelle luvan olla vieressäni – mutta olen sanonut rehellisesti, etten voi häntä enää rakastaa. Olen vain ystävä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
No hyvä, että kaikki on nyt kunnossa.
Otsikointi on haastava joten kurkkasin tätä jatko-osaa vaikka en lukenutkaan alkuperäistä.
Tarina on oikeastaan jopa uskottava vaikkakin outo ja ehkä kärjistetty.
En osaa kuvitella tuota tilannetta mutta ehkäpä, jos joutuisimme jotain siihen muistuttavaan, niin asenteeni muuttuisi.
Toiseen huoneeseen muuttaminen olisi alku mattojen halkileikkaukselle.
Parisuhteen nimi ilmaisee sen luonteen. Saattaa vaikuttaa naisen syyllistämiseltä mutta kuvauksestasi päätellen mieheltäsi on puuttunut jotain jolle on hakenut korviketta.
Jälkeen päin on turha surra maahan kaatunutta maitoa mutta kirjoituksesi saattaa herättää ajatuksia niissä jotka vielä ehtivät tekemään jotain myöhemmin ehkä kärjistyvälle ongelmalle.
Tässä on hieman samaa kuin paino-ongelma keskustelussa. Omasta mielestään parhaita asiantuntijoita ovat luonnostaan läpipaskurit jotka eivät asiasta tiedä mitään.
Kyllähän äijän runkkaaminen on selkeästi korvikkeellista toimintaa. Pointti tässä on, entä onko vaimolla oikeus ärsyyntyä ja loukkaantua kun hänet alistetaan yleisöksi lupaa kysymättä.
Monille miehille vaan käy niin, että kun vuosi toisensa jälkeen pornoilee ja runkkaa, siitä muodostuu tapa josta ei pääse eroon enää, ja normaali seksi ei enää kiinnosta.
Tietysti se on jokaisen oma asia, mutta ulkopuolista ei saa siihen alistaa jos tämä ei halua.
Tarkoitatko ''kärjistyvällä ongelmalla'' sitä ettei vaimon olisi saanut ärsyyntyä runkkuhommista ja lähettää toiseen huoneeseen? Että toiset vaimot eivät tekisi samaa virhettä?
Voisitko kuvitella omalle kohdalle sen, että vaimo runkkaa ja jättää sinun siivottavaksi naisille tarkoitetut pornolehdet ja tahriintuneet runkkurätit? Ajattelisitko että siivoan ettei ongelma kärjisty?
Ajattelisitko että voi voi, tämä kaikki on mun omaa syytä.....
Tietysti miehen kuuluu perinteisesti sanoa tällaiseen että joo olis hienoa, seksiä seksiä joka puolella. ...!
Tuo oli uusi juttu että apn mies sanoo seksuaalisen suuntautumisen muuttuneen pelkäksi pornon ja masturboimisen muodoksi, ja ettei oikea nainen enää kiinnosta.
Aloitat hyvin. "Äijän runkkaminen korvikkeellista toimintaa". Et kuitenkaan pohdi syitä!
Ongelma saattaa olla kärjistynyt juuri tuon vuoksi. Mitä puuttuu?
Vaimoni on 69v enkä halua painostaa häntä, koska pidän kohtuullisena hänen pari kertaa viikossa viriävää aktiivisuuttaan.
Vaimoni tietää runkkailuni koska en peittele sitä. Häiriön ilmetessä viikkorytmissä korjaan puutteen itse ja joskus muulloin viestitän vaimolleni, että olisiko mielenkiintoa vai seurustelenko kyllikin kanssa?
Eikös isoäidin luulisi olevan otettu kun voi tunta itsensä halutuksi vielä noilla kymmenillä?
Vaikka yritän, niin en osaa kuvitella runkkausta lämpimän, intiimin ihmissuhteen korvaajaksi!
Mutta ydinkysymys. Jotain puuttuvaa ukko paikkaa pornolla ja nyrkkikyllikillä. Mitä suuttumista naisella siitä on.
Ps. Vaimon onanointi. Olen elänyt 6:n viikon impotenssikauden ja kolmen suolistosyöpäleikkauksen johdosta on ollut useiden kuukausien invatilanne. Minusta olisi ollut upeaa jos vaimo olisi käyttänyt "oman käden oikeutta" mutta tietääksen ei.
Hankin fibrankin jonka käyttöä sommittelimme yhdessä mutta umpivanhoillisena ja estyneenä ei ottanut sitä omaan käyttöönsä.
Turha on tulla lässyttämään muistakin vaihtoehdoista kuin penetratiosta!
Kysyt että mitä suuttumista vaimolla siinä on jos mies runkkaa.
Ei ole mitään suuttumista. Se on jokaisen oma asia. Mutta jos mies runkkailee vieressä ja on tahallaan niin äänekäs että puoliso herää, niin silloin puolisolla on oikeus reagoida siihen valitsemallaan tavalla koska hänet on kaapattu yleisöksi lupaa kysymättä.
Toisen kehoa tai mieltä ei saa ottaa omaan käyttöön ilman lupaa, näin se vain menee. Jos oma mieheni tekisi tuollaista, potkaisisin perseelle ja kovaa.
Kaikki seksiin liittyvä täytyy perustua yhteiseen sopimukseen. Muu on hyväksikäyttöä.
Sanot vaimoasi estyneeksi.
Entä jos hänellä on vain erilainen suhde seksiin kuin sinulla, entä jos häntä ei vain huvita?
Miksi määrittelet hänen seksuaalisuuttaan itsesi kautta tyyliin miksei hän kun kerran mäkin...?
Miksi hänen täytyisi provosoida haluaan jollain vempaimella? Siksikö kun sinä provosoit omaasi?
Jos joku haluaa manipuloida ja kiihottaa itseään niin että siitä tulee riippuvuus, niin oma on asiansa mutta muut täytyy jättää ulkopuolelle.
Olet mainio esimerkki henkilöstä joka haluaa kääntää kaiken vastaamaan omaa, valmiiksi negatiiista ennakkokuvaansa.
Joiltakin osin hengentuotteesi on rankkaa, pahansuopaisuuden siivittämää vääristelyä.
Jos olisin ilkeä niin sanoisin sen ilmentävän omaa turhautumistasi mutta jätän sanomatta.
Itsetyydytys ei korvaa seksiä eikä päin vastoin.
Seksistä menee kiinnostus ihan muista syistä kuin itsetyydytyksen takia. Tavallisin syy on se, että seksi kumppanin kanssa ei suju.
Meiltäkin se puoli jäi ajat sitten. Kumpikin meistä voisi varmaan luetella kymmenkunta asiaa, jotka tulivat esteeksi.
Mutta kun minulla ei ole mitään ''ennakkokuvaa''.
Minä vain tulkitsin ja kommentoin omaa tekstiäsi, sekä apn tilannetta.
Juuri se on näiden palstojen tarkoitus vai mitä? Saa kommentoida, tuoda esiin uusia näkökulmia. Et näytä oikein kestävän sitä että joku tuo uuden näkökulman ja älähdät heti kun joku onkin eri mieltä?
Kannattaisi suosia taipuisampaa mieltä!
Ja kyllä voit tuoda esiin ''ilkeytesi'', taidankin tietää sillä kyllä tietyntyyppisten miesten solvausrepertuaari nykynaiselle on tuttu eikä sen viljely minua pysty heilauttamaan puoleen eikä toiseen.
Solvausyritykset, - vihjailu, nimittely - ovat halpa ja lapsellinen yritys paikata loukattua mieltä.
Minäkin annoin anteeksi aikanaan pettämisen. Voi luoja miten kadun asiaa. Olen loukussa enkä voi enään vaatia eroa. Olen sievästi vihjaillut erosta ja kuullostellut miten suhtautuu. Suuttuu julmetusti. Minä olen hänen elämän pilannut vaikken ole se pettäjä. Turhaan aikaa olen kuluttanut jos nyt erota haluan. Uhkailee minua kertomalla kaikille kuinka minä olen se pettäjä vaikken ole. Kumppani on sairas ja nyt sen vasta näen. Mt ongelma. Elää mielikuvitus maailmassa selkeästi. Eikä kykene kunnolliseen keskusteluun. Myös epäilen sen olevan narsisti kun alistaa minua ja yrittää saada minut uskomaan että olen se pettäjä. Se miten sen todistamaan etten ole sellainen en pysty. Minulla mieskavereita joita tapailen kyllä kahvilla ym. Eivät aavista mihin olen joutunut sairaan kumppanin tahdosta. Olen nyt nähnyt kuinka joudun alistumaan ja näyttelemään kaikille että asiat ovat kunnossa. Pidän toki kullissit kunnossa kuten kumppani "vaatii. Mutta kadun päätöstäni ja olen katkera itselleni etten nähnyt kumppanin sairautta. Stemppiä sulle tarina kuullostaa lähes samankaltaiselta.
Minusta tarinasi on parisuhteen irvikuva. Itseäni karmii pelkkä ajatus herätä tuollaisen miehen vierestä. Yökkis. Teidän suhdettanne taitaa pitää riippuvuus yllä, mitään muuta selitystä en tuolle keksi.