eli olen nyt tavannut yhden miehen josta taidan pitää aika paljonkin. Ollaan tavattu varmaan jo pari kuukautta, tosin etenkin alkuun melko harvakseltaan, viime aikoina ihan joka viikko kylläkin. Tapaamisia ehdotetaan puolin ja toisin, eli sekä hän kutsuu että minä olen varmaan pari kerta ehdottanut tapaamista. hänen luonakin olen ollut ja meillä on yhdessä ihan mukavaa.
hieman vaan ihmettelen, että vaikka minusta tuntuu että välilämme on jonkinlaista sähköä ja hän tuntuu olevan kiinnostunut, kirjoittelemme paljon, mutta ei ole kädestäkään pitänyt kertakaan, muusta puhumattakaan. pari haalausta olen saanut vain kun erottiin, ei muuta. no, kerran koski mun reittä mutta oli sellainen-muka-kaverillinen ele.
Sinänsä mulla ei ole kiire mihinkään, eikä muutenkaan kokemusta, enkä edes tiedä osaisinko tällaiseen reagoida oikein koska suuremmat yritykset saisivat minut hermostumaan, mutta tuntuu vain jotenkin kummalliselta, onko hän yhtään kiinnostunut?
itse en usko pystyväni mitään aloitetta tehdä, ja muutenkaan en yritä häntä koskettaa edes 'vahingossa' yms. aika lähekkäin ollaan kyllä istuttu (tämä nyt varmaan on ihan naurettavaa luettavaa) Taidamme olla aika ujoja molemmat tällaisen suhteen, mutta mitä avuksi?
Onko kukaan ollut tällaisessa tilanteessa?
Ja ollaan molemmat yli 20v, hänellä oli kyllä tyttöystävä aikasemmin.
onko hän vain herrasmies, vai mitä tämä on? pelkkää ystävää (luulen myös että jos on pelkkä ystävä niin silloin esim. jokainen (useimmiten) maksaa kulunsa kun käydään ulkona, hän taas tarjoa aina, vaikka mä olen yrittänyt aina maksaa ja olenkin onnistunut hänellekin tarjoamaan (teenkö oikein? mutta en pidä siitä että toinen joutuu aina maksumieheksi) en usko hänen naisesta haluavan, sen verraan kuitenkin ollaan keskusteltu ja tuntuu että rivien välistä huomaa saman asian.
Olisin kiitollinen neuvoista, olen varsinainen untuvikko näissä asioissa!
hieman vaan ihmettelen, että vaikka minusta tuntuu että välilämme on jonkinlaista sähköä ja hän tuntuu olevan kiinnostunut, kirjoittelemme paljon, mutta ei ole kädestäkään pitänyt kertakaan, muusta puhumattakaan. pari haalausta olen saanut vain kun erottiin, ei muuta. no, kerran koski mun reittä mutta oli sellainen-muka-kaverillinen ele.
Sinänsä mulla ei ole kiire mihinkään, eikä muutenkaan kokemusta, enkä edes tiedä osaisinko tällaiseen reagoida oikein koska suuremmat yritykset saisivat minut hermostumaan, mutta tuntuu vain jotenkin kummalliselta, onko hän yhtään kiinnostunut?
itse en usko pystyväni mitään aloitetta tehdä, ja muutenkaan en yritä häntä koskettaa edes 'vahingossa' yms. aika lähekkäin ollaan kyllä istuttu (tämä nyt varmaan on ihan naurettavaa luettavaa) Taidamme olla aika ujoja molemmat tällaisen suhteen, mutta mitä avuksi?
Onko kukaan ollut tällaisessa tilanteessa?
Ja ollaan molemmat yli 20v, hänellä oli kyllä tyttöystävä aikasemmin.
onko hän vain herrasmies, vai mitä tämä on? pelkkää ystävää (luulen myös että jos on pelkkä ystävä niin silloin esim. jokainen (useimmiten) maksaa kulunsa kun käydään ulkona, hän taas tarjoa aina, vaikka mä olen yrittänyt aina maksaa ja olenkin onnistunut hänellekin tarjoamaan (teenkö oikein? mutta en pidä siitä että toinen joutuu aina maksumieheksi) en usko hänen naisesta haluavan, sen verraan kuitenkin ollaan keskusteltu ja tuntuu että rivien välistä huomaa saman asian.
Olisin kiitollinen neuvoista, olen varsinainen untuvikko näissä asioissa!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mä luulen että kaveris pelkää että sä huudat poliisia, jos yrittää jotain. Niin on voinu sille joskus käydä ja siittä viisastuneena ei lähesty sua. Suomalaisnaiset kai sietää lähestymistä paremmin ulkomaalaisilta.
sanoiko että on eronnut?
Tuntematta teitä kumpaakaan tämän paremmin, voisin arvailla, että hän on varovainen: ei halua tulla torjutuksi ja valmistelee "otollista maaperää" ja varmistaa selustaansa. Ehkä hänellä on jokunen haava menneisyydestä.
Jatka vain samaan tapaan. Jää kyllä murtuu.
Sitten tulee mieleen, että hän herrasmiehenä ei halua edetä liian nopeasti. Kaikki muu viittaisi siihen, että mies on todella kiinnostunut sinusta ja toivoo paljon.
Jos olette tapaillut etupäässä elokuvissa tai toistenne luona, niin ehdota vaikka seuraavaksi kävelyretkeä puistoon, rannalle tai muualle ulos. Näin talvella on niin romanttista (ja vaaratonta, jos on epävarma toisen tunteista) kävellä puiden reunustamaa puistotietä ja kuin huomaamatta ajautua lähekkäin.. Toivottavasti tämä palkitaan sillä, että käsi hamuaa kättäsi tai kiertyy olkapääsi ympäri sulkien sinut kainaloon.
mmmm, tulipa romanttinen olo.. olisinpa hän!
Kaikkea hyvää teille!
olen samoilla linjoilla kuin tuo varovainen tuossa edellä. ilmassa ehdottomasti on jotain. mies ei koskaan tarjoudu maksamaan ihan noin muutenvaan kokoajan sua jonnekin. musta tollainen herkkä varovainen lähestyminen, se, että se ei yritä mitään, kertoo siitä, että se kunnioittaa sua, siitäkin että se ehkä pelkää että jos se alottaa liian aikaisin noi suutely-yritykset niin se tulee torjutuksi. sulla on siinä aarre käsissäs. se mies oikeesti pitää susta. onnea=) ja nauti siitä mitä sulla on. kaikilla meillä ei ole samaa.=(
"...enkä edes tiedä osaisinko tällaiseen reagoida oikein koska suuremmat yritykset saisivat minut hermostumaan, mutta tuntuu vain jotenkin kummalliselta, onko hän yhtään kiinnostunut?"
- No voi hyvänen aika, haluat, että hän osoittaa fyysistä kiinnostusta, mutta sitten et kuitenkaan osaisi vastata siihen?
Älä suotta jännitä, mies on varmaankin huomannut ujostelusi. Siksi ei ole tehnyt mitään. Jos pidät hänestä, niin miksi sitten pidät häneen etäisyyttä. Istu seuraavalla kerralla lähemmäksi tai laita pää syliin tai jotain. Hyvä jippo on myös olla miehen luona yötä ja nukkua vaan, jutella peiton alla. Sillä saa kokemusta läheisyydestä hänen kanssaan.
olen itsekin miettinyt että mahtaako vaikuttaa että hän tietää etten ole seurustelut aikaisemmin. no, ehkä sen huomaa myös että mä olen tälläinen onneton pelkuri kans.
En mä kyllä voisi itse sitä kädestä ottaa esim. tiedän, tyhmää, mutten voi itseleni mitään. lähellä on kyllä istuttu muttei sitä mitään seuranut. En oikein myöskään voisi jäädä vaikkapa yöksi,siis periaatteessä mahdollista olisi tällä hetkellä, muttei sentään samassa sängyssä. viimeksi kun hänen luonaan olin niin hän oli aika vastahakoinen että lähtisin, vaikka kello oli todella todella paljon.
mutta siis toisaalta siis mietin että mahtaako olla kiinnostunut, eikä olla koskaan suoraan sanottu toisillemme että ollaan seurustelumielessä liikkeellä, vaikka sellaista ei mielestäni kuulukaan sanoa ainakaan tässä vaiheessa. Sitten mietin välillä että tavataanko me liian harvoin? kerran viikossa.
Sopiihan se periaatteessä, ja molemmilla on melko paljon menoja, yms, mutta välillä toivoisin ainakin itse että nähtäisiin useammin. vai tapahtuuko näin jossain myöhemmässä vaiheessa (jos on tullakseen).
sen edellinen suhde on kyllä täysin loppu, exä alkoi uuden seurustelunkin.
kirjoitteluni ydin on oikeastaan siis siinä, että pelkään ettei hän ole kiinnostunut. olisi vaan niin kivaa saada jonkinlaista vahvistusta asiaan. ja pitäisi ehkä jotenkin näyttää että on itse kiinnostunut seurustelumielessä, mutta ujouteni vuoksi todella vaikeaa toteuttaa, pystyn korostamaan vain kaverillista käyttäytymistä.
flirttailu ei taida minulta sujua, en uskalla katsoa silmiinkään (kovin) pitkään ainakaan. muuten kyllä juttelen normaalisti ja hauskojakin hetkiä irtoaa mukavasti. rumakaan en ole (toivottavasti:) ja urheilullisuuttakin löytyy.
Tossa ylempänä jo vastasinkin kaiken olennaisen mutta kerta vielä: Olet hänen mielestään kiinnostava. Luota siihen. Mitään et voi menettää, kaiken voittaa.
Ulkosalla on jotenkin helpompaa ajautua lähekkäin. Ruuhkassa, rock-konsertissa tai sitten menkää tanssimaan. Viimeistään hitaita tanssiessa voit tuntea onko hän tosissaan.
Tsemppiä kuule!
ja jos ei onnistu niin osaatko olla vain kaveri? Mulla on naispuolisia kavereita mutta vaimoani en ole koskaan pettänyt, enkä tule pettämään. Kaverit on kavereita ja sellaisina pysyvät, niitäkin tarvitaan, varsinkin silloin jos elämässä tarvitsee tukea jos vaikka vaimo kuolisi. Tosin on mulla miespuolisia kavereitakin joihin "luotan" enemmän jos tiukka paikka tulee.
Haluaisiko hän pitää sut vain käverina?
Siis tee aloite tai tee muuten selväksi missä tilanteessa olette ja onko se kehittymässä vai ei.
onkin ongelma etten osaa sitten muuta kuin olla kaverina, mutta tästä miehestä en haluaisi kaveria, tai siis oikeastaan olisi ikävä tunne jos joutuu siihen sitten tyytymään.
Siis jos sinä olet nykyään sinkku ja hän on, niin on melko satavarmaa että hän on sinusta kiinnostunut, muutenkin kuin ystävänä. Harvat miehet oikeasti haluavat naisesta vain "ystävää" joten se että hän on sinun kanssa niin mielellään tekemisissä, on mielestäni jo aika vahva merkki siitä että hän on sinusta muutenkin kiinnostunut.
Jotkut miehet tarvitsevat rohkaisevaa signaalia tai jopa aloitetta naiselta, koska eivät halua vaikuttaa tunkeilevilta. Minäkin olen sellainen: osaan iskeä juttua ja olla kaverillinen, mutta romanttista aloitetta en osaa tehdä vaikka haluaisin. Mutta jos nainen tekee jotain joka kertoo hänen tunteistaan, esim. suutelee, ymmärrän kyllä edetä itsekin.
Jos kerran itse haluat miehestä kumppaniin, niin parempi käydä tuumasta toimeen, varsinkin kun ennakko-odotukset ovat mielestäni hyvät. Pelkkänä kaverina sinnittely ottaisi kuitenkin koville ajan kanssa.
minusta suuteleminen on aika iso askel, tai minulle ainakin, sillä en pysty ihan sellaista aloitetta tekemään(ja ehkä toivoisin että mies suutelisi ensin,enkä ole edes hyvä siinä kun kokemus on miltei olematon). Mutta voiko/saako sanoa jotain? Koskettaa vaikkapa kädestä?
on niin monta kysymystä...
ja toisaalta luulen että hän mahdollisesti katselee muitakin vaihtoehtoja (tustuttiin netissä ja hän ilmeisesti käy välillä katsomassa viestejään). toisaalta olen melko varma että mun lisäksi ei tapaile(?) muita, ollaan aika paljon yhteydessä vaikkei esim. nähtäisikään. miksi noi ihmissuhteet on noin mutkikkaita...
Sano vaikka, että tykkään susta tosi paljon. Siihenhän sen on pakko jotain vastata ja kuulet sitten mitä se tuntee sua kohtaan. Jos istutte sylikkäin/vierekkäin tms. niin voit ihan luontevasti ottaa kädestä kiinni tai sipaista/pörrötellä sen hiuksia jne. Jos haluat hänen suutelevan sinua, niin katsele häntä silmiin ja kasvoihin, erityisesti suuta, vie päätäsi hiukkasen eteenpäin, niin hän tajuaa vaistomaisesti suudella sinua. Näin ainakin filmeissä.
Seurustelun aloittaminen ei olisi ollenkaan niin vaikeaa jos ihmiset ei tekisi siitä ongelmaa... Miehen vaistolla voin sanoa, että se mitä olet kokenut, puhuu aika paljon sen puolesta että mies on kiinnostunut sinusta, mutta ei pysty tekemään ratkaisevaa siirtoa. Jos mies on sinusta todella tutustumisen arvoinen, ohittatko tosiaan koko jutun mielummin kuin teet ratkaisevan siirron ?
Mistä tiedät että allaoleva kirjoitus ei ole ihastuksesi kirjoittama ?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=3500000000000011&posting=22000000006723857
Täytyy vähän selitellä kovaa linjaani...
Siis, minusta on ilmiselvää, että olette kiinnostuneita toisistanne, mutta kumpikaan ei uskalla tehdä aloitetta. Suhteenne polkee paikallaan niin kauan kun kumpikaan ei sitä aloitetta tee.
Minulla ei ole mitään yhteyttä tähän mieheen, josta puhut, joten en siis voi mitenkään rohkaista taikka patistaa häntä. Voin vain vaikuttaa sinuun, tämän palstan kautta.
Ja yritän nyt vakuuttaa sinua siitä, että on aika edetä. Paikallaan polkeminen ja odottelu ei tässä enää auta. Tilanne on selkeästi tukala sinullekin, joten eikö olisi parempi saada siitä selvyys ?
En tietenkään voi taata, että mies on kiinnostunut, vaikka melko varma siitä olenkin. Mutta jos mies ei olekaan kiinnostunut sinusta sillä tavalla, onko tarpeen pitkittää tilannetta epävarmuudessa ?
Ja vielä viimeiseksi vahvistukseksi: on loppujen lopuksi aika harvinaista, että miehet haluavat naisesta vain ystävää, varsinkaan jos pidäkkeitä, kuten tyttöystävää, avo- tai aviovaimoa ei ole.
Elämme nykyaikaa, ja kyllä nainenkin voi aloitteen tehdä...
neuvoistasi. sehän on ihan kamala tunne, kun on tuossa tilanteessa. se linkki jonka laitoit, ei kyllä ole sen kaverin kirjoittama, vaikka toki näkee että ovatpahan miehetkin välillä samassa asemassa.
ollaan taas kirjoiteltu/textailtu ja nähty sen kotona, mukavaa kaiken kaikkiaan mutta siihen kaikki kyllä jää. musta vaan tuntuu että nolaan täysin itseni jos teen jonkun aloitteen. Oloni on kyllä tosi surullinen.
ehkä ainut aloite minkä mä voisin tehdä on ihan sellainen suullinen, olisiko vinkkejä mitä voin kysyä tai sanoa, että se käsittäisi? (senkin jälkeen kaikki varmaan jää vanhoihin asetelmiin :(
pitäisikö sanoa ehkä vielä, että kun huomasin että hän käy edelleen lukemassa noita nettitreffien viestejä, niin pohdin hetkittäin, että pitäisikö vetäytyä kokonaan. ehkä se ei ole mitään, ehkä hän etsii parempaa seuraa, ehkä... toisaalta ei tunnu sellaiselta pelurilta, ja pitää yhteyttä, kutsuu ulos. Pelurihan varmaan tekisi aloitteen jo ajat sitten. en ymmärrä mitään...
Se on vain niin, että tuollaisessa tilanteessa täytyy ryhtyä nöyräksi, laittaa itsensä likoon ja valmistautua "itsensä nolaamiseen". Muuten et tule uskaltamaan ikinä. Täytyy siis valmistautua epäonnistumiseen, mutta toivoa parasta. Tosiasiassa et edes nolaisi itseäsi, jos sanoisit tai tekisit jotain romanttista. Sinusta vain _tuntuisi_ siltä, jos hän esim. vetäytyisi tms. Minusta sinun kannattaa yrittää!! Muuten jäät miettimään tuota lopun ikäsi.
Minulla on täsmälleen samanlainen tilanne, mutta olen tuossa tilanteessa vain se miespuolinen. Ehkä osaan jotenkin selventää miltä tuntuu olla vastapuolella tuossa tilanteessa.
Erään ihanan tyttösen tapasin muutama kuukausi sitten. Alkuun olimme lähinnä ystäviä, mutta jossain vaiheessa taisimme alkaa ihastua toisiimme, tai ainakin minä ihastuin. Aluksi tapailimme harvakseen mutta välillä jo päivittäin.
Ongelmana vain on että varmaan kummatkin tiedämme toisen olevan kiinnostunut, mutta kumpikaan ei saa tehtyä ratkaisevaa aloitetta. Minä olen myöskin istuskellut tyttöni vieressä hyvinkin lähellä, silitellyt hiuksia ja ollut muutenkin sen verran lähellä että siitä pitäisi jo kiinnostus tajuta. Pari pusuakin olen antanut poskelle ja hienovaraisesti kertonut rivienvälistä että pidän tytöstä kovasti. Valitettavasti en vaan saa mitään palautetta, vaan hän tuntuu menevän aivan lukkoon ja hämilleen pienestäkin kiinnostuksen osoituksesta. Siitä on vaikea päätellä pitikö hän siitä, inhosiko vaiko pelästyikö. Sen jälkeen minun on mahdoton edetä yhtään pidemmälle, koska tarvitsisin jotain merkkiä siitä että voisin esimerkiksi suudella. Tiedän että hän on hyvin herkkä ja ujo, ja en halua pelästyttää tekemällä mitään mihin hän ei ole valmis. Minulla on myös vähän arpia liian nopeasti etenemisestä edellisen ihastuksen kanssa, juttu meni aivan mönkään. Nyt vaan tämä juttu ei tunnu etenevän mihinkään.
Olen ollut herrasmies baareissa ja tarjonnut aina. Tietysti hän ei kohteliaisuuttaan ole antanut minun aina maksaa, mitä minä olen kunnioittanut. Parin drinkin ostaminen illassa on kutenkin pieni hinta siitä että saa viettää aikaa ihanan naisen seurassa.
Mutta näin pähkinänkuoressa neuvoni olisi, että ilmaise selvästi kiinnostuksesi. Naisten oikkuiluja ja logiikkaa on välillä aivan mahdoton tajuta ja pieni kiinnostuksen osoitus on parasta mitä voit tehdä rohkaistaksesi poikaa. Voit vaikka aloittaa kertomalla kuinka kivaa sinulla on hänen kanssaan ja sanoa jotain kivaa hänestä. Ja jos saat jotain kiinnostuksenosoituksia, niin pyri jotenkin osoittamaan että olet mielissäsi. Hymyile ja katso paljon silmiin. Kosketa aina kun luontevasti voit.
Toivottavasti tästä pitkästä viestistä oli apua. Jos vielä luet tätä, niin kerrohan mitä sinunlaisellesi naiselle pitäisi tehdä että homma etenisi :)