Olen huomannut että miehet tekevät harvoin alotteita, oli se sitten yökerhossa tai muualla. En yleensä tee aloitetta, mutta viime vuonna extempore tuli mieleen että meen yhden miehen luo juttusille, kun vaikutti kiinnostavalta tyypiltä. (& se oli kuuma) Siinä sitten vietettiin iltaa, nähtiin sen jälkeenkin ja oli ihan kivaa, mutta siinä ei ollut vain "jotain sitä" niin meidän juttu loppui. Tämä mies oli tosi vaikuttunu siitä että tulin puhumaan sille ekana ja että aloitin keskustelun, jutun jälkeen viestittelee vieläkin joskus edelleen.
Mutta miksei minulle tee kukaan mies aloitetta?
Just esimerkiksi jos oon henkilön x kanssa tapahtumassa jossa on vaikka hänen ystäviä joiden kanssa hengaillaan, yleensä miehet koko porukassa ei melkeimpä edes katso mua? Jos juttelen heille niin ehkä sitten, mutta muuten on tosi vakavan näköisiä. (vai on sitten vaan persooniltaan tuommoisia?) Ei saata sanoa omasta aloitteistaan yhtään mitään minulle.
Yks kerta kun oltiin baareilemassa kaverini kanssa (tosin en itse ollut juomassa) niin satuttiin törmäämään sen kaveriin (miespuolinen) joka kantamassa jotain musiikkivälineitä siellä paikassa (eli hänkin oli siis selvinpäin) missä oltiin, sillä oli just loppumassa työt niin jäi sitten meidän kaa joksikin aikaa. No siinä sitten tämä kaverini oli aika kovassa nousuhumalassa ja siinä se höpötteli kaikkea, naurahdeltiin tämän miehen kanssa ja vaihdettiin katseitakin useasti. Siinä sit ku oltiin juteltu varmaan ainakin tunti niitä sun näitä niin tämä kaverini kysyy tältä mieheltä että "Eikö ookki (mun nimi) ihan täydellinen? En tajua miten sillä ei oo poikaystävää.." sitten se vaan vastaa ihan vakavasti että "Niin.." en muista miten keskustelu jatkui mutta jotain ihme känni-kehuja se kaverini heitteli ja lähdettiin siitä sit menemään.
^Tässäkin siis mies oli tosi kiinnostunut ja siis eleistä huomas että kiinnosti paljon, mutta ei sit kysyny mitään numeroa ym.
Eli pitääkö aina tehdä itse aloite vai mitä ihmettä?
Mutta miksei minulle tee kukaan mies aloitetta?
Just esimerkiksi jos oon henkilön x kanssa tapahtumassa jossa on vaikka hänen ystäviä joiden kanssa hengaillaan, yleensä miehet koko porukassa ei melkeimpä edes katso mua? Jos juttelen heille niin ehkä sitten, mutta muuten on tosi vakavan näköisiä. (vai on sitten vaan persooniltaan tuommoisia?) Ei saata sanoa omasta aloitteistaan yhtään mitään minulle.
Yks kerta kun oltiin baareilemassa kaverini kanssa (tosin en itse ollut juomassa) niin satuttiin törmäämään sen kaveriin (miespuolinen) joka kantamassa jotain musiikkivälineitä siellä paikassa (eli hänkin oli siis selvinpäin) missä oltiin, sillä oli just loppumassa työt niin jäi sitten meidän kaa joksikin aikaa. No siinä sitten tämä kaverini oli aika kovassa nousuhumalassa ja siinä se höpötteli kaikkea, naurahdeltiin tämän miehen kanssa ja vaihdettiin katseitakin useasti. Siinä sit ku oltiin juteltu varmaan ainakin tunti niitä sun näitä niin tämä kaverini kysyy tältä mieheltä että "Eikö ookki (mun nimi) ihan täydellinen? En tajua miten sillä ei oo poikaystävää.." sitten se vaan vastaa ihan vakavasti että "Niin.." en muista miten keskustelu jatkui mutta jotain ihme känni-kehuja se kaverini heitteli ja lähdettiin siitä sit menemään.
^Tässäkin siis mies oli tosi kiinnostunut ja siis eleistä huomas että kiinnosti paljon, mutta ei sit kysyny mitään numeroa ym.
Eli pitääkö aina tehdä itse aloite vai mitä ihmettä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuohon on monia syitä ainakin omalla kohdallani. Ensimmäinen syy lähtee niistä tosiseikoista, että on ljäänyt apsuudesta/nuoruudesta liian monia huonoja kokemuksia epäonnistumisista sekä suoranaisesta kiusanteosta ja pilkkaamisesta. Toinen syy ei koske suoranaisesti itseäni mutta niitä tapauksia, joissa olen joutunut sivusta seuraamaan kuinka naiset pilkkaavat keskenään sellaista heitä lähestynyttä mieshenkilöä, joka ei jostain syystä saanut heitä kiinnostumaan. Seuraavaksi tulevat toistuvat epäonnistumiset sekä huono kokemus ensimmäisestä suhteesta ja siitä, kuinka raadollinen nainen voi olla.. Olen todennut, että on parempi antaa naisen lähestyä, jos on lähestyäkseen (silloin voi ainakin olla varma että hän on kiinnostunut).
Sitten on vielä niitä muitakin ikäviä seikkoja: Osa naisista saattaa ottaa lähestymisyritykset liian päällekäyvinä jopa aivan pikkuseikoista johtuen, joten olen todennut että parempi olla riskeeraamatta. Vaikka olisi Axl Smithin touhuista mieltä mitä on, niin oma kokemukseni on että jos mies ei miellytä niin nainen voi käytännössä tekaista melkeinpä mitä vain ja mies on silloin heikoilla.
Näitä naistyyppejä on ikävä kyllä olemassa, jotka joko tahallisesti tai yliherkkyydestään johtuen tulkitsevat lähestymiset aggressiivisina (tämä mahdollisesti riippuu siitä onko kyseessä heitä miellyttävä miestyyppi eikä välttämättä todellisista eleistä). Sitten... Omalle kohfalleni sattunut liikaa epäonnistumisia,, olen iian vanha ja tuntuu jo valmiiiksi että kaikki päättyy epäonnistumiseen ennemmin tai myöhemmin. Kiistämätön tosiasia on, että joillakin kaikki todennäköisyydet vain valitettavasti puhuvat vastaan. Luottamus on siis täysin nollassa ihmisiin ja tilanteisiin.
Kolmas ja hiukan neutraalimpi seikka on se, että haluaisi pyrkiä siihen, että kohtaaminsesta tulee mahdollisimman luonteva. Tämä ei tietenkään onnistu milloinkaan, jos nainen ei ole vastaanottava. Ja vaikka suljettaisiin pois se mahdollisuus, että lähestyminen tulkittaisiin tungettelevaksi, niin ainakaan itselleni ei ole luontevaa puskea heti viereen tietämättä toisen ajatuksista tai siitä, onko hänellä jotain muuta mielessä. Ja haluan pitää etäisyyttä myös sen vuoksi etteivät asiat tapahtuisi liian nopeasti vaan voisin olla varma että toinen kykenee hyväksymään minut sellaisena henkilönä kuin olen. Viimeiseksi tulee sellainen hiukan mukavampi ajatus kuin, että tykkään jos asiat etenevät verkkaiseen mutta varmaan tyyliin sellaisen pienen vihjailun avulla. Onhan sitä pidettävä salaperäisyyttä yllä edes hetken aikaa.
Ikävä tosiasia kuitenkin on, että yleensä kaikki jää ajatuksen asteelle sen vuoksi, että koen ettei asia tulisi kuitenkaan lopulta onnistumaan. Vaikka jostain ihmeen syystä asiat etenisivätkin ensiasteelle niin todennäköisesti jokin elämäntyyllissäni, -historiassani tai luonteessaani lopulta saisi naisen perääntymään - näin on aina ennenkin käynyt. Enkä kaipaa enää yhtään enempää epäonnistumisia ja pettymyksiä elämääni kuin olen jo kokenyt, siksi on parempi vain katsella (ja sekin on vanhenemisen myötä jäänyt vähiin). En halua (itseni tai toisenkaan vuoksi) että joku kokee minut tungettelevana tai saisi tekaistun syyn syyttää minua siitä.
En ole kokenyt, että naiset arvostaisivat lähestymistä , ellei sitten kyseessä ole joku erinomainen yksilö. Siispä olen jättänyt asiat niille erionaisille yksilöile. Minä jään odottamaan sitä onnenkantamoista, mikä tosin on omalla kohdallani mennyt ohi jo aikaa sitten. Muitakin syitä saattaa olla mutta tässä joitakjin ajatuksia. Syyt riippuvat varmasti ihmisten erilaisista kokemusmaailmoista, mutta naisilla on usein (ainakin omasta kokemuksestani) sellainen ajatusmaailma vallalla, että miehen ei pidä lähestyä heitä (ellei ole poikkeustapaus).
Hiukan sekavaksi taisi kirjoitus mennä, mutta olkoon. tällä kertaa
Koska aloitteita tekeviä miehiä pidetään "sikoina" "fuck boyeinä" tai ties minä.
Mitäpä sitä aloitteita tekemään.
Tyhjän kun saa pyytämättäkin ja ei sitä naisten naaman vääntöä sekä ******* viitsi kuunnella.