En tiedä kuuluisiko tämä pikemminkin seksi-osastoon, mutta kuitenkin...
Viime aikoina meillä on ollut ongelmana, no, seksin vähyys. Meillä on alle 1-vuotias lapsi (siksi tämä palsta), joten tämä ei ole mitenkään ihmeellinen tilanne. Mutta aika monisäikeinen, kun sitä tutkailee. Tilaisuuksia on useammin kuin niitä tulee käytettyä.
Äkkipäätään näyttäisi, että ok, olemme vain niin väsyneitä, että nukkuminen menee monesti seksin ohi. Mutta ei se aina niinkään ole. Ja kyllä, imetän vielä ja kärsin sen vuoksi jonkinmoisesta hormonivajeesta. Mutta ei sekään kaikkea selitä. Mutta tuntuu, että minusta tämä on kiinni.
Monesti kyllä tulee olo, että "nyt äkkiä jotain sutinaa!" :) Ja saattaa esim. päivällä tulla ikävä miestä, että tulispa se kotiin ja voispa... Mutta jotenkin... Kun sitten on tilaisuus, yleensä illalla kun ollaan laittamassa nukkumaan tai ainakin pötkölleen, niin tuntuu ettei innosta. Tai jos vielä siinä vaiheessa innostaakin, niin sitten kun mies alkaa halimaan tms., niin tulee ihan plääh olo. Tai jos ei heti tulekaan, niin voi tulla vielä sitten, kun ollaan jo ihan nakuna ja viittä vaille itse asiassa, että yök - en saata - lopetetaan tämä. Se on tietysti se kaikkein turhauttavin vaihtoehto. :(
En tiedä, mitä tässä edes kysyn, mutta haluaisin että joku sanois edes jotakin järkevää, joka ehkä vois selvittää päätä. Olen vain niin turhautunut ja SURULLINEN, kun jotenkin ei nyt semmoista yhteistä säveltä löydy. Arki sujuis paljon miellyttävämmmin, kun seksielämä olis tyydyttävää, mutta sanomattakin lienee selvää, että kesken jäävistä tai olemattomissa yrityksistä on tyydyttävyys kaukana. Pelkään meidän puolesta - pelkään etten enää halua miestäni tarpeeksi ja että hyvää seksiä ei enää koskaan tule olemaan ja että ajaudumme sen vuoksi ongelmiin ja lopulta eroon. Muuten menee mukavasti, mutta tämä huolestuttaa kovasti. En halua päätyä eroon, koska meillä on lapsi.
Viime aikoina meillä on ollut ongelmana, no, seksin vähyys. Meillä on alle 1-vuotias lapsi (siksi tämä palsta), joten tämä ei ole mitenkään ihmeellinen tilanne. Mutta aika monisäikeinen, kun sitä tutkailee. Tilaisuuksia on useammin kuin niitä tulee käytettyä.
Äkkipäätään näyttäisi, että ok, olemme vain niin väsyneitä, että nukkuminen menee monesti seksin ohi. Mutta ei se aina niinkään ole. Ja kyllä, imetän vielä ja kärsin sen vuoksi jonkinmoisesta hormonivajeesta. Mutta ei sekään kaikkea selitä. Mutta tuntuu, että minusta tämä on kiinni.
Monesti kyllä tulee olo, että "nyt äkkiä jotain sutinaa!" :) Ja saattaa esim. päivällä tulla ikävä miestä, että tulispa se kotiin ja voispa... Mutta jotenkin... Kun sitten on tilaisuus, yleensä illalla kun ollaan laittamassa nukkumaan tai ainakin pötkölleen, niin tuntuu ettei innosta. Tai jos vielä siinä vaiheessa innostaakin, niin sitten kun mies alkaa halimaan tms., niin tulee ihan plääh olo. Tai jos ei heti tulekaan, niin voi tulla vielä sitten, kun ollaan jo ihan nakuna ja viittä vaille itse asiassa, että yök - en saata - lopetetaan tämä. Se on tietysti se kaikkein turhauttavin vaihtoehto. :(
En tiedä, mitä tässä edes kysyn, mutta haluaisin että joku sanois edes jotakin järkevää, joka ehkä vois selvittää päätä. Olen vain niin turhautunut ja SURULLINEN, kun jotenkin ei nyt semmoista yhteistä säveltä löydy. Arki sujuis paljon miellyttävämmmin, kun seksielämä olis tyydyttävää, mutta sanomattakin lienee selvää, että kesken jäävistä tai olemattomissa yrityksistä on tyydyttävyys kaukana. Pelkään meidän puolesta - pelkään etten enää halua miestäni tarpeeksi ja että hyvää seksiä ei enää koskaan tule olemaan ja että ajaudumme sen vuoksi ongelmiin ja lopulta eroon. Muuten menee mukavasti, mutta tämä huolestuttaa kovasti. En halua päätyä eroon, koska meillä on lapsi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hei.
Päädyttiin eroon,vaikka meillä on kaksi tytärtä.Nyt asun uuden naisen kanssa,vaikka en tiedä minkä takia... lastenko takia,vai minkä?
Kyllä se seksi siitä voi lähteä taas käyntiin,kun aikaa kuluu etkä hätäile suotta.
t.harri 37v
Itse olin ihan samassa tilanteessa. Kaikin puolin, silloin kuin ukko olisi halunnut, ei voinut vähempää kiinnostaa.. ja silloin teki mieli kun ukko oli töissä.=)Ja illalla väsytti. Hehee, no joka tapauksessa, asiasta puhuttiin. Minua lähinnnä häiritsi se että lapsi on hereillä seksimme aikana. Halusin että lapsen pitää nukkua, vaikka onkin vasta alle puolivuotias. Jotenkin se irroittauminen täydestä valmiudesta mennä lapsen luokse kun se vähänkin älähtää on vaikeaa. Mutta kyllä se sitten onnistui. Se vaatii vaan aikaa. =) Ja seksikin maistuu taas. "Kuten kaikissa suurissa elämänmuutoksissa, myös lapsen saanti aiheuttaa parisuhteelle kriisin." mutta kyllä mä olen sitä mieltä että jos suhde on ennen lasta vankalla pohjalla, kyllä se väliaikaisen selibaatinkin kestää.=)
Hahaa! Näyttää siltä, että kun tilanne on tämä mikä se on, niin täytyy vain takoa silloin kun rauta on kuuma. ;) Eli lauantaina kun rupes ykskaks tuntuun siltä, että olis otollinen mieli sutinoille, niin järjestettiin asia. Tytölle kuiva vaippa, maha täyteen maitoa ja vaunuihin viereiseen huoneeseen lelujen kanssa. Ja äiskä ja iskä sai olla rauhassa omissa oloissaan. Jes! :D :D Ei näköjään kannata odottaa iltaa, että vaavi nukkuis.
Kiitokset teille jotka vastasitte. Kyllä täällä nyt taas tuntuu paljon paremmalta.
Seksissä pitää olla kipinää. Ei siitä oikein mitään tule jos ensin pitää tiskata, sitten laittaa lapset nukkumaan, kerätä lelut ja käydä suihkussa. Kyllä siinä kipinät on sammuneet ja itseäkin väsyttää kaiken tekemisen jälkeen.
Sun ongelma on varmasti melkein jokaisella perheellä, jossa on edes yksi lapsi ja tilanne on aika lailla sama lapsen iästä riippumatta.
Ollaan yritetty kaikenlaista hyvinkin luovaa ratkaisua, mutta se on vain totuus, että perheessä on nyt kolmas ihminen, joka hankaloittaa seksiin ryhtymistä tavalla tai toisella niin kauan, kun lapsi asuu kotona.
Tsemppiä kovasti! Ero ei ole tän ongelman kans edessä, vaan paljon keskustelua puolison kanssa ja molempien tilanteen tiedostaminen ja sen hyväksyminen. Lapset onneks kasvaa ja tärkeintä on että molemmat tietää toisen haluista, vaikka seksi ei toteudukkaan, kuten molemmat haluisi.