Miten ilmassa on vesihöyryä vaikka ilma ei ole sata-asteista?
Vesihöyry ilmassa
ilmassa
161068
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Siten että vesi on sellaista tavaraa, joka voi höyrystyä alle kiehumispistettään, jopa haihtua suoraan kiinteästä tilasta.
Kaikilla aineilla on höyrynpaine, joka riippuu lämpötilasta. Kiehumista tapahtuu siinä vaiheessa, kun tuo höyrynpaine ylittää ympäröivän kaasun paineen, sitä ennen höyrystyminen tapahtuu hitaammin. Tuosta systä johtuen vesi kiehuu merenpinnan tasolla noin 100 asteessa ja Mount Everestin huipulla 0.3 ilmakehän paineessa jo 70 asteen lämpötilassa. Kun kaasun paine on ilmakehän kymmenesosa niin veden kiehumispiste on noin 40 astetta ja 0.01 ilmakehän paineessa (1kPa) vesi kiehuu noin 7 asteen paikkeilla.
Metallien höyrynpaine on fysiikan tutkimuksessa erittäin tärkeä asia huomioitavaksi tyhjiölaitteiden suunnittelussa. Esimerkiksi sinkin (Zn) höyrynpaine on 100 asteen lämpötilassa jo noin 1E-7Pa ja 200 asteessa 0.001Pa, joten pienikin määrä sinkkiä tyhjiökammin sisällä estää ultratyhjiön saavuttamisen ja saastuttaa laitteiston sisäpinnat.
https://en.wikipedia.org/wiki/Vapour_pressure_of_water
Tuossa enemmän veden höyrynpaineesta. Aineen muuttuminen kaasuksi ei edellytä näkyvää kiehumista vaan sitä tapahtuu myös kylmistä nesteistä (höyrystyminen) ja myös kiinteästä aineesta (sublimoituminen). Märät vaatteet kuivuvat siksi, että vesi höyrystyy niistä vaikka lämpötila on alle 100 astetta. Mitä lämpimampää sitä korkeampi veden höyrynpaine ja sitä helpommin vaatteet kuivuvat.
ei pidä sotkea höyrystymistä (=kiehumista) ja haihtumista keskenään. vaikka kummassakin on kyse nesteen muuttumisesta höyryksi, niin ne ovat silti eri asioita.
pyykki kuivuu siksi, että pyykissä olevan veden höyrynpaine on suurempi kuin ilmassa olevan vesihöyryn osapaine, joten vesi voi siirtyä ilmaan
Minulta tosiaan jäi mainitsematta veden osapaine ilmassa kuivumisen kohdalla. Kiitos korjauksesta.
Englanniksi haihtuminen on "evaporation" ja se tarkoittaa nesteestä kaasuksi muuttumista siinä vaiheessa, kun höyrynpaine ei vielä ylitä kaasun painetta eli neste ei kiehu.
Höyrystyminen eli "vaporization" tarkoittaa sekä haihtumista, kiehumista että kiinteän aineen sublimoitumista (kiinteä aine muuttuu suoraan kaasuksi).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Höyrystyminen
https://urly.fi/O8P
Veden irtoaminen nesteen pinnasta tapahtuu samalla mekanismilla sekä kiehumisen että kiehumispistettä matalammassa lämpötilassa haihtumisen aikana.
Muistuu lapsuudesta mieleeni, että pestyt lakanat vietiin -50 ja -60 lukujen vaihteessa pakkasellakin ulos narulle kuivumaan. Jäätyneet lakanat kuivuivat sublimoitumisilmiön vaikutuksesta.
Äitini tuskin neljä vuotta Karjalan kannaksella kiertokoulua käyneenä tiesi höyrypaineista tai sublimoitumisesta, mutta perimätieto kertoi, että jäätynytkin lakana kuivuu.
Kuinka tulikaan elävä muistikuva reilusti yli viidenkymmenen vuoden takaa jäätyneistä valkeista lakanoista narulla.
Ja mä lisäisin tohon palettiin vielä härmistymisen ja sublimoitumisen, niin sit alkaa olla paketti kasassa?
No mikäs paine se tekee alle 10 asteen lämpötiloissa illalla esim peltojen ylle ( noin 1m korkeus) läpinäkymättömän sumun eli vesihöyryn?
Aamulla sama koskeus näkyy esim märkänä nurmikkona tai heininä.
Hienon näköistä se on. Jos autolla ajaa tällaisen sumualueen läpi, ei näy tosiaan eteenpäin oikeastaan ollenkaan.
Siltikään ei tarvita tuulilasin pyyhkijöitä, että se ei ole niin tiivistynyt vaikka on hyvin tiivistä, ettei läpi näy.
https://www.flickr.com/photos/kaakka/35391095965/
Tossa huurua höyryä.
Ilma+on+kaasuseos.+Yksi+näistä+kaasuista+on+vesihöyry.+Kun+kaasun+painetta+nostetaan+riittävän+suureksi+niin+se+tiivistyy+nesteeksi.+Tuo+rajapaine+on+vedellä+veden+höyrynpaine+kyseisessä+lämpötilassa.+Kun+vettä+on+ilmassa+veden+höyrynpaineen+verran+on+suhteellinen+kosteus+100%.
Minulle, melontaan sairastuneelle ihmiselle, kohta tulevat syksyn tymät ovat yksi niistä hienoista kokemuksista, jotka tekevät melontalenkit muuksikin kuin pelkäksi kuntourheiluksi.
Vielä kohtalaisen lämmin järvivesi, tyyni kylmä ilma varhaisena aamuna ja viisikymmentä metriä rannasta melottuasi et näe muuta kuin valkoista "maitoa", joka tuntuu tukahduttavan jopa äänet. Lenkin loppupuolella aurinko nousee ylemmäs ja alkaa häämöttää usvan läpi, usva häipyy hiljalleen. Keho rasittuu, mutta sielu lepää.
Fysiikka selittää ilmiön, mutta sen aikaan saama tunnetila on niitä asioita, joihin en edes selittelyä kaipaa.
Luettuani kirjallisen tuotokseni totesin, että olen tainnut nauttia aivan riittävästi punaviiniä tälle lauantai-illalle.
"Minulle, melontaan sairastuneelle ihmiselle..."
Punaviinin annostelu on selvästikin ollut juuri oikea kirjallisen ulosannin kannalta. Kiitos tästä.
Hyvä kirjoitus minunkin mielestäni. Tiede on yhteiskunnallisen kehityksemme moottori ja tieteellinen maailmankuva on nykyään todellista sivistystä. Se ei kuitenkaan korvaa yksilön kohdalla kokemusmaailmaa.
Osaan kuvitella, millaista olisi meloa syksyisellä tyynellä järvellä havaintomaailma rajoittuen valkeaan usvaseinään. Harva kokee mitään sellaista ikinä.
Mielestäni ihmisen elämän tekee kokonaisvaltaisesti hyväksi älyllisesti tyydyttävä maailmankuva ja kyky nauttia elämyksistä ilman turhaa loogista analysointia.
Ja ei se varmaan pelkästään TUNNU tukahduttavan äänet, vaan tukahduttaa? Ei tartte korvaan, tai muihinkaan kuuloelimiin (tää ihan varmuuden vuoks, ku eihän sitä tiedä et mitä humanoideja täällä kirjoittelee? Ainakin joittenkin teksteistä päätellen), mennä paljoakaan vettä, niin kummasti kuulo huononee! Eli selkee ääniseristehän toi vesi on!
PS: Valkkari on parempaa.
Mä paan ton punaviinin piikkiin et toi kirjotus sisäls niinvähän loogista analysointia! ;) :D Mut mitäs! Ihan piristävä ylläri tän kaiken fyssa-shaiban lomassa!
Ei vesihöyry vaadi kiehumislämpötilaa, vettä on aina ilmakehässä höyrynä, eli yksittäisinä molekyyleina. Tietyissä olohuhteissa ne kokoontuvat yhteen ja muodostavat pisaran, jonka
tunnet sateena.
Jos ajattelet siten, että vettä ei voi haihtua ilmaan alle 100 asteessa, olet väärässä. Vesi kiehuu sadassa asteessa mutta sillä ei ole juurikaan tekemistä veden ilmaan haihtumisen kannalta, vesi kun haihtuu ilmaan jopa jään pinnalta!