"Atlantin yli"-ohjelman keskustelu

Taitaa ajankohdalle olla paljon käytännönläheisempi syy. Kuten Hjallis sanoi, oli kansanedustajalla silloin aikaa ja vene oli Karibialla.

Aika paljon on sellaista, mitä ei voi käsikirjoittaa, koska olosuhteet määräävät niin paljon tapahtumia. Käsikirjoitukset jäävät sinne tunnepuolen esityksiin. Lavastuksen mahdollisuudetkin ovat mitättömät verrattuna maissa isommalla tuotantotiimillä tehtäviin höpötyksiin.

"Hjallis on loppujen lopuksi, osaava purjehtija"
Näytöt puuttuu. Mies on tottunut siihen että toiset hoitaa veneen tekniikan, mikä tehtiin selväksi jo esijaksossa. Osaava purjehtija osaisi tehdä asioille itsekin jotain. Kilpailumenestyskään ei ole mitenkään ihmeellinen, joten mitähän sillä osaavalla purjehtijalla tarkoitat?
Voi toki olla osaava ihmisten johtajana, eikä purjehtijana, siis myös silloin kun ne ihmiset on purjehtijoita. Siitä löytyy Hjallikselta näyttöjä huomattavasti enemmän. Kaikki muu onkin sitten delegoitu toisille ja hyvä niin.

onkomuka kirjoitti:

"Hjallis on loppujen lopuksi, osaava purjehtija"
Näytöt puuttuu. Mies on tottunut siihen että toiset hoitaa veneen tekniikan, mikä tehtiin selväksi jo esijaksossa. Osaava purjehtija osaisi tehdä asioille itsekin jotain. Kilpailumenestyskään ei ole mitenkään ihmeellinen, joten mitähän sillä osaavalla purjehtijalla tarkoitat?
Voi toki olla osaava ihmisten johtajana, eikä purjehtijana, siis myös silloin kun ne ihmiset on purjehtijoita. Siitä löytyy Hjallikselta näyttöjä huomattavasti enemmän. Kaikki muu onkin sitten delegoitu toisille ja hyvä niin.

Lue lisää

Näytöt puuttuu?
No aika hyväksi purjehdusnäytöksi voisi kai laskea yksinpurjehduskilpailun maapallon ympäri?
Vai onko edellisellä kommentoijalla itsellään esittää jotain vielä kovempaa näyttöä purjehdustaidoistaan?

onkomuka kirjoitti:

"Hjallis on loppujen lopuksi, osaava purjehtija"
Näytöt puuttuu. Mies on tottunut siihen että toiset hoitaa veneen tekniikan, mikä tehtiin selväksi jo esijaksossa. Osaava purjehtija osaisi tehdä asioille itsekin jotain. Kilpailumenestyskään ei ole mitenkään ihmeellinen, joten mitähän sillä osaavalla purjehtijalla tarkoitat?
Voi toki olla osaava ihmisten johtajana, eikä purjehtijana, siis myös silloin kun ne ihmiset on purjehtijoita. Siitä löytyy Hjallikselta näyttöjä huomattavasti enemmän. Kaikki muu onkin sitten delegoitu toisille ja hyvä niin.

Lue lisää

Joskus muinoin oltu Hjalliksen kanssa kilpakumppaneita. Kyllä se purjehtia osaa, jos ei aivan huippua olekaan pinnamiehenä. Parhaimmillaan se on isomman miehistön johtajana. Tekniikka ei niinkään ole hallussa, harvemmalla on.

ilman.kateutta kirjoitti:

Joskus muinoin oltu Hjalliksen kanssa kilpakumppaneita. Kyllä se purjehtia osaa, jos ei aivan huippua olekaan pinnamiehenä. Parhaimmillaan se on isomman miehistön johtajana. Tekniikka ei niinkään ole hallussa, harvemmalla on.

Lue lisää

Ihmetyttää kommentit, että Hjallis ei olisi kova jätkä purjehtimaan. Kaveri on kuitenkin kiertänyt pallon yksin ja kyllä siinä on tekniikkaakin osattava paljon enemmän, mitä meillä palstalaisilla on hanskassa.

Hjallis on tällä hetkellä sellaisessa asemassa, että muut tekee tekniset jutut. Ei tuossa muusta ole kyse. Kuten yksi seurakaveri sanoi, että hänestä ei ole mitään järkeä ropata venettä, kun ei maksa kuin 5 t€ ja vene on hallissa ja huollettu talvella. No minusta tuo 5 t€ on hitosti rahaa ja enemmän kun minun vuotuinen purjehdus budgetti, vaikka veneeni onkin vain vähän pienempi kuin hänen. Mutta jos minulla olisi pinkka viimeisen päälle kunnossa, niin joku muu maalaisi myrkkymaalit tai stressaisi nostoista jne.

Vähäntolkkua kirjoitti:

Näytöt puuttuu?
No aika hyväksi purjehdusnäytöksi voisi kai laskea yksinpurjehduskilpailun maapallon ympäri?
Vai onko edellisellä kommentoijalla itsellään esittää jotain vielä kovempaa näyttöä purjehdustaidoistaan?

Lue lisää

Näytöksi purjehdustaidoista tarvitaan kisan voitto tai edes mitalisijoitus, osallistuminen ei kerro taidoista yhtään mitään. Tämä pätee tietenkin ihan jokaiseen, siis myös Hjallikseen, jolta ne näytöt purjehdusosaamisesta edelleen puuttuu. Suomesta kuitenkin löytyy myös olympiavoittajia ja maailmanmestareita myös purjehduksessa.
Kaikesta päätellen Hjallis ei tiedä veneen tekniikast käytännössä mitään, vaan on aina teettänyt hommat muilla. Useimmat muut purjehtijat toimivat toisin, ja tietävät siksi asioista selvästi enemmän.
Se mistä Hjalliksella näyttöjä riittää, on rahan tekeminen ja julkisuuteen pääseminen. Purjehtiminen ja alan tekniikan osaaminen eivät selvästikään kuulu vahvuuksiin.

Näytötpuuttuu kirjoitti:

Näytöksi purjehdustaidoista tarvitaan kisan voitto tai edes mitalisijoitus, osallistuminen ei kerro taidoista yhtään mitään. Tämä pätee tietenkin ihan jokaiseen, siis myös Hjallikseen, jolta ne näytöt purjehdusosaamisesta edelleen puuttuu. Suomesta kuitenkin löytyy myös olympiavoittajia ja maailmanmestareita myös purjehduksessa.
Kaikesta päätellen Hjallis ei tiedä veneen tekniikast käytännössä mitään, vaan on aina teettänyt hommat muilla. Useimmat muut purjehtijat toimivat toisin, ja tietävät siksi asioista selvästi enemmän.
Se mistä Hjalliksella näyttöjä riittää, on rahan tekeminen ja julkisuuteen pääseminen. Purjehtiminen ja alan tekniikan osaaminen eivät selvästikään kuulu vahvuuksiin.

Lue lisää

Jos purjehtii yksin maapallon ympäri, on se osoitus purjehdustaidoista - ei siihen tarvita mitalisijoja tai edes kilpailuun osallistumista.

Jurristikko kirjoitti:

Jos purjehtii yksin maapallon ympäri, on se osoitus purjehdustaidoista - ei siihen tarvita mitalisijoja tai edes kilpailuun osallistumista.

Ei ihan noinkaan. Lähtö pallon kierrolle yksin tarkoittaa lopulta enemmän muita asioita kuin purjehdustaitoa. Perille pääsemiseen niitä taitojakin tarvitaan. Eikä siinä kisassa paras purjehtija välttämättä voita, mutta on kyllä tulosluettelossa paremmassa puoliskossa. Tavallisen pallon kierron cruisingina voi tehdä lopulta aika vaatimattomillakin taidoilla.

Toisaalta muutkin kuin olympiavoittajat tai maailmanmestarit osaavat purjehtia. Ne taidot han eivät kuitenkaan takaa osaamista valtamerikisassa, se on eri maailma ja ohjaamista lukuun ottamatta eri taidot. Osoittaa melkein yksinomaan kateutta väittää, ettei Hjallis purjehtia osaisi. Keskimääräistä paremmasta osaamisesta on näyttöä sekä radoilta että isoilta vesiltä. Pitäisikö edes jostain syystä olla se maailman paras?

pitääkö.olla kirjoitti:

Ei ihan noinkaan. Lähtö pallon kierrolle yksin tarkoittaa lopulta enemmän muita asioita kuin purjehdustaitoa. Perille pääsemiseen niitä taitojakin tarvitaan. Eikä siinä kisassa paras purjehtija välttämättä voita, mutta on kyllä tulosluettelossa paremmassa puoliskossa. Tavallisen pallon kierron cruisingina voi tehdä lopulta aika vaatimattomillakin taidoilla.

Toisaalta muutkin kuin olympiavoittajat tai maailmanmestarit osaavat purjehtia. Ne taidot han eivät kuitenkaan takaa osaamista valtamerikisassa, se on eri maailma ja ohjaamista lukuun ottamatta eri taidot. Osoittaa melkein yksinomaan kateutta väittää, ettei Hjallis purjehtia osaisi. Keskimääräistä paremmasta osaamisesta on näyttöä sekä radoilta että isoilta vesiltä. Pitäisikö edes jostain syystä olla se maailman paras?

Lue lisää

Olihan se kuulemma jollissakin olympiavalmennettava. Mikä on sitten se mystinen ominaisuus, mikä tekee hyvän purjehtija ja mikä häneltä puuttuu? Ei hän varmasti Suomen paras ole, mutta lienee kuitenkin parin sadan parhaan joukossa. Miinuksena pitkä tauko kilpailuista.

Bossu kirjoitti:

Olihan se kuulemma jollissakin olympiavalmennettava. Mikä on sitten se mystinen ominaisuus, mikä tekee hyvän purjehtija ja mikä häneltä puuttuu? Ei hän varmasti Suomen paras ole, mutta lienee kuitenkin parin sadan parhaan joukossa. Miinuksena pitkä tauko kilpailuista.

Lue lisää

Aika hyvin tiedän, millaisella tasolla täytyy olla, jotta pääsisi olympiavalmennettavaksi. Eihän kaikista valmennettavista tule edes lopulta olympiapurjehtijoita, saati mitalisteja, mutta melko korkealla olevan kynnyksen yli on silti päästävä. Kun siihen tasoon lisätään Hjalliksen kokemus kilpapurjehduksista maailman ympäri miehistön jäsenenä, kipparina ja yksin, on kieltämättä kyse aika kovatasoisesta kaverista lajissaan. Ei sitä vähennä se, että kaveri ei koskaan ole kynttiläänsä vakan alle piilotellut.

Jurristikko kirjoitti:

Jos purjehtii yksin maapallon ympäri, on se osoitus purjehdustaidoista - ei siihen tarvita mitalisijoja tai edes kilpailuun osallistumista.

Pallon ympäri voi aivan hyvin purjehtia ilman minkäänlaisia purjehdustaitoja. Siihen vain menee silloin huomattavasti enemmän aikaa kuin osaavalta purjehtijalta. Navigointitaitoja (kyky ymmärtää karttaplotterin näyttöä), yleisiä veneilytaitoja(kyky osata rantautua kolhimatta liikaa omaa ja toisten veneitä) ja rahoitustaitoja pallon ympäri purjehtiminen kylläkin edellyttää, ja niitähän Hjalliksella on aivan riittävästi.
Purjehdustaitoja voi osoittaa vain ja ainostaan pärjäämällä purjehduskilpailussa, ja siihen ei riitä maaliin pääseminen viimeisten joukossa, ei silloinkaan kun kyse on yksinpurjehduskisasta pallon ympäri.

Näytötpuuttuu kirjoitti:

Näytöksi purjehdustaidoista tarvitaan kisan voitto tai edes mitalisijoitus, osallistuminen ei kerro taidoista yhtään mitään. Tämä pätee tietenkin ihan jokaiseen, siis myös Hjallikseen, jolta ne näytöt purjehdusosaamisesta edelleen puuttuu. Suomesta kuitenkin löytyy myös olympiavoittajia ja maailmanmestareita myös purjehduksessa.
Kaikesta päätellen Hjallis ei tiedä veneen tekniikast käytännössä mitään, vaan on aina teettänyt hommat muilla. Useimmat muut purjehtijat toimivat toisin, ja tietävät siksi asioista selvästi enemmän.
Se mistä Hjalliksella näyttöjä riittää, on rahan tekeminen ja julkisuuteen pääseminen. Purjehtiminen ja alan tekniikan osaaminen eivät selvästikään kuulu vahvuuksiin.

Lue lisää

Maailmanympäri yksinpurjehduskisan 3. Olympiavalmennettava 470 luokassa ja kaikkea siltä väliltä. Taitaa Hjalliksella muutama SM mitalikin olla useammasta luokasta. Ei ehkä Suomen paras, mutta varmasti erinomainen purjehtija ja valtamerikokemusta varsin paljon.

Bossu kirjoitti:

Olihan se kuulemma jollissakin olympiavalmennettava. Mikä on sitten se mystinen ominaisuus, mikä tekee hyvän purjehtija ja mikä häneltä puuttuu? Ei hän varmasti Suomen paras ole, mutta lienee kuitenkin parin sadan parhaan joukossa. Miinuksena pitkä tauko kilpailuista.

Lue lisää

Mitä sitten tarkoitti "olympiavalmennettava" purjehduksessa 70-luvulla? Erittäin kova kilpailu oli toki olympiapaikoista, mutta mahtoiko olla mitään erityistä olympiavalmennusta. Enpä edes tiennyt, että Hjallis on kisannut 470:lla ja tavoitellut Tallinnaan olympialaisiin, vaikka itse kisasin 470:lla pari vuotta tuon jälkeen. Kenen kanssa Hjallis purjehti 470:stä?

Onhan Hjalliksella 4. sija H-veneen MM-kisoistakin vuodelta 1993 Thelenin veljesten kanssa.

Antilla_36 kirjoitti:

Maailmanympäri yksinpurjehduskisan 3. Olympiavalmennettava 470 luokassa ja kaikkea siltä väliltä. Taitaa Hjalliksella muutama SM mitalikin olla useammasta luokasta. Ei ehkä Suomen paras, mutta varmasti erinomainen purjehtija ja valtamerikokemusta varsin paljon.

Lue lisää

Joo The BOC Challenge 1986–87 alle 50-jalkaisten luokassa, kun kaikki huiput kisasi alle 60-jalkaisissa.
Jäi voittajasta Philippe Jeantotista yli kuukauden jälkeen tai yli 25%, mikä kertonee kaiken tarvittavan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Velux_5_Oceans_Race#Past_results
Kolmas sija oli siis seurausta matalasta kilpailijoiden tasosta omassa luokassa, mukaanlukien kilpailijoiden osalta purjehtijan lisäksi matalasta rahoituksen tasosta johtuneet keskeyttämiset.

4. sija H-veneen MM-kisoista varmaankin seurausta siitä mitä Hjallis teki projektin rahoituksen eteen, vesillä sijoitus taisi tulle niiden muiden ansiosta, jotka todellakin osaavat purjehtia.
Edelleenkin siis Hjalliksen näyttö nimenomaan purjehduksen osaajana puuttuu. Osaa sitten ne muut tehtävät sitäkin paremmin, niin rahoituksen kuin kyvyn valita miehistöön tarvittaessa oikeasti osaavia purjehtijoitakin.

On kyllä ollut kaunis vene uutena ja sellaisena myös pidetty.

Ehkä on pidetty paikat sen verran puhtaana ettei ole päässyt homehtumaan?
Uppotukkihan se on joka tapauksessa, eli hidas ja raskas möhkäle varsinkin täyteen kuormattuna kuten tuolla reissulla. Lyhyt vesilinja ja nyökkii paljon, keula veteen usein aivan kanteen saakka. Sopii tv-draamaan, purjehdukseen auttamatta vanhentunutta designiä.

OHO, ja millin laminaatilla tehty uusi massavene sopisi paremmin valtameripurjehdukseen???
Se että pitkän veneen keula kastuu kertoo ainoastaan paremmasta MotionComfortista, uudempi olis PAM PAM PAM. Kerro vielä miten lyhyt Linnun vesilinja on ja miten pitkä sulla?

30987 kirjoitti:

OHO, ja millin laminaatilla tehty uusi massavene sopisi paremmin valtameripurjehdukseen???
Se että pitkän veneen keula kastuu kertoo ainoastaan paremmasta MotionComfortista, uudempi olis PAM PAM PAM. Kerro vielä miten lyhyt Linnun vesilinja on ja miten pitkä sulla?

Lue lisää

Kyseessähän on nimenomaan se PAM PAM PAM pohjamuoto, johon viisto keula väistämättä johtaa. Juuri siksi ne uudemmat pystykeuladesignit ovat parempia. Motioncomfortia tuollaisella hakkaavalla keulalla ei todellakaan saavuteta, vaan se että enemmistö oksentelee epämukavassa menossa.
Ps, minulla ei ole vesilinjaa, ja veneessäni se on täydet 100%, eli selvästi enemmän kuin ko vanhuksella.

30987 kirjoitti:

OHO, ja millin laminaatilla tehty uusi massavene sopisi paremmin valtameripurjehdukseen???
Se että pitkän veneen keula kastuu kertoo ainoastaan paremmasta MotionComfortista, uudempi olis PAM PAM PAM. Kerro vielä miten lyhyt Linnun vesilinja on ja miten pitkä sulla?

Lue lisää

Magnus Rassy kertoi jossain testivideossa, että uusi HR 44 kulkee mukavasti vasta-aallokossa, koska siinä on terävä leikkaava keula. Ko. videota en heti tähän hätään löytänyt, koska noita eri lehtien Magnuksen isännöimiä testivideoita on useampia.

637824 kirjoitti:

Kyseessähän on nimenomaan se PAM PAM PAM pohjamuoto, johon viisto keula väistämättä johtaa. Juuri siksi ne uudemmat pystykeuladesignit ovat parempia. Motioncomfortia tuollaisella hakkaavalla keulalla ei todellakaan saavuteta, vaan se että enemmistö oksentelee epämukavassa menossa.
Ps, minulla ei ole vesilinjaa, ja veneessäni se on täydet 100%, eli selvästi enemmän kuin ko vanhuksella.

Lue lisää

Ei taida olla ihan nyt faktat hallussa. Ensialkuun voisi suositella lukemiseksi:
http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-h-visi-purjehtimisen-ilo

aloita.tästä kirjoitti:

Ei taida olla ihan nyt faktat hallussa. Ensialkuun voisi suositella lukemiseksi:
http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-h-visi-purjehtimisen-ilo

Lue lisää

Ei tuosta WB:n tekstistä mitään käyttökelpoisia faktoja löydy. Sieltä löytyy höpinää mm. uskonasiasta "motion comfort factor".

TuoOnTurhaaLukemista kirjoitti:

Ei tuosta WB:n tekstistä mitään käyttökelpoisia faktoja löydy. Sieltä löytyy höpinää mm. uskonasiasta "motion comfort factor".

Juuri niin. Eihän kyseinen huuhaa-kaava huomioi muotoa ollenkaan, eikä vesiviivapinnan muutoksia kallistumisen (sekä poikittais että pitkittäis suunnassa) tai lastauksen tai vauhdin seurauksena. Lusikkakeula on edelleen huomattavasti huonompi kuin terävä, ja viisto keula on lähempänä noita vanhojen jäänmurtajien lusikkakeuloja kuin pystykeulainen. Ts vesiviivapinta kasvaa nopeasti ja paljon keulan iskiessä aaltoon ja viistokeulainen vene levenee hvin nopeasti veden virratessa veneen suhteen edestä alhaalta taaemmas ja ylöspäin keulan iskiessä aaltoon.
Pam, Pam, Pam.

PamPamPam kirjoitti:

Juuri niin. Eihän kyseinen huuhaa-kaava huomioi muotoa ollenkaan, eikä vesiviivapinnan muutoksia kallistumisen (sekä poikittais että pitkittäis suunnassa) tai lastauksen tai vauhdin seurauksena. Lusikkakeula on edelleen huomattavasti huonompi kuin terävä, ja viisto keula on lähempänä noita vanhojen jäänmurtajien lusikkakeuloja kuin pystykeulainen. Ts vesiviivapinta kasvaa nopeasti ja paljon keulan iskiessä aaltoon ja viistokeulainen vene levenee hvin nopeasti veden virratessa veneen suhteen edestä alhaalta taaemmas ja ylöspäin keulan iskiessä aaltoon.
Pam, Pam, Pam.

Lue lisää

Käytännön kokemus kertoo jotain aivan muuta. Jo vanhempi IOR-vene, jossa pohja on latistettu, paukkuu vasta-aallossa niin että tekarit putoaa. Ne dynaamiset voimat kun ovat aivan toista kertaluokkaa kuin tilavuuden tuomat staattiset. Jutut viistoihin kylkiin osuvista aalloista ovat kuvitelmaa, sellaista ei käytännössä tapahdu.

Motion Comfort Factor on tietenkin vain suuntaa-antava, mutta toimii tavanomaiselle veneen muodoille. Veneet kun eivät ikinä ole puolipalloja tai tynnyrin puolikkaita. Sama juttu kuin veneen nopeuspotentiaali. Kolmella-neljällä luvulla sen voi laskea suunnilleen LYS-luvun tarkkuudella, IMS tekee asian hieman paremmin tuhannella muuttujalla. Ja artikkelin huomiot geometriasta ovat kiistämätöntä faktaa.

asiassa.pysyen kirjoitti:

Käytännön kokemus kertoo jotain aivan muuta. Jo vanhempi IOR-vene, jossa pohja on latistettu, paukkuu vasta-aallossa niin että tekarit putoaa. Ne dynaamiset voimat kun ovat aivan toista kertaluokkaa kuin tilavuuden tuomat staattiset. Jutut viistoihin kylkiin osuvista aalloista ovat kuvitelmaa, sellaista ei käytännössä tapahdu.

Motion Comfort Factor on tietenkin vain suuntaa-antava, mutta toimii tavanomaiselle veneen muodoille. Veneet kun eivät ikinä ole puolipalloja tai tynnyrin puolikkaita. Sama juttu kuin veneen nopeuspotentiaali. Kolmella-neljällä luvulla sen voi laskea suunnilleen LYS-luvun tarkkuudella, IMS tekee asian hieman paremmin tuhannella muuttujalla. Ja artikkelin huomiot geometriasta ovat kiistämätöntä faktaa.

Lue lisää

Tottakai vanha IOR vene paukkuu, kun siinä on lyhyt vesilinja je veneet ovat leveitä.
Kyllä ne aallot nimenomaan keulaan osuvat, jotka paukkuvat. Jollet erota keulaa kyljestä en voi asiassa auttaa.

PamPamPam kirjoitti:

Tottakai vanha IOR vene paukkuu, kun siinä on lyhyt vesilinja je veneet ovat leveitä.
Kyllä ne aallot nimenomaan keulaan osuvat, jotka paukkuvat. Jollet erota keulaa kyljestä en voi asiassa auttaa.

Lue lisää

Isossa IOR-veneessä on pitkä vesilinja, eivätkä ne ole suhteellisesti edes leveitä. Eikä pauke tule kyljistä, ne tulevat hyvin harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta pohjan alta. Sopii muuten verrata keulan muotoja S&S veneissä ja 80-luvulta alkaen uudemmissa. Siitä v-pohjasta on lusikka kaukana.

PamPamPam kirjoitti:

Juuri niin. Eihän kyseinen huuhaa-kaava huomioi muotoa ollenkaan, eikä vesiviivapinnan muutoksia kallistumisen (sekä poikittais että pitkittäis suunnassa) tai lastauksen tai vauhdin seurauksena. Lusikkakeula on edelleen huomattavasti huonompi kuin terävä, ja viisto keula on lähempänä noita vanhojen jäänmurtajien lusikkakeuloja kuin pystykeulainen. Ts vesiviivapinta kasvaa nopeasti ja paljon keulan iskiessä aaltoon ja viistokeulainen vene levenee hvin nopeasti veden virratessa veneen suhteen edestä alhaalta taaemmas ja ylöspäin keulan iskiessä aaltoon.
Pam, Pam, Pam.

Lue lisää

Olen itse purjehtinut molemman tyyppisillä, ja kyllähän paukkuminen on uudempien veneiden ongelma. Se itse keula ei pauku, mutta sen takana oleva pohja paukkuu, jos se on liian tasainen eikä pyöreä.

Pystykeulaselittelijän vene muuttuisi teoriansa mukaan paukuttavaksi jos siihen kiinnitettäisiin viisto jatkokeula ja viisto takajatke

Bossu kirjoitti:

Olen itse purjehtinut molemman tyyppisillä, ja kyllähän paukkuminen on uudempien veneiden ongelma. Se itse keula ei pauku, mutta sen takana oleva pohja paukkuu, jos se on liian tasainen eikä pyöreä.

Lue lisää

X-95 veneessä on tasainen pohja keulasta asti. Jos ajat sillä kovaa luovilla se paukkuu. Jos taas ajat sitä 30 asteen kallistumassa, se kulkee hitaasti ja sortaen eikä enää pauku. Ikävä puoli kuitenkin on, että silloin sivukannet ovat meressä, ja meno on tuolla kallistumalla epämukavaa vaikkei paukukaan.
Jos pudotat veneen helikopterista tai nosturin koukusta, tasainen pohja kölin alueella paukkuu. Merellä tästä ei ole käytännössä mitään ongelmaa, ellet liiku aivan väärissä olosuhteissa, eli taifuunissa, tornadossa, hurrikaanissa, tai jossain muussa vastaavassa. Jossain tuuli virtaa vastaan paikassa voi myös olla paukuttavat olosuhteet, varsinkin jos vesi on matalaa ja syvyydeltään nopeasti muuttuvaa.

Merellä niissä olosuhteissa joissa purjehtiminen on ylipäätään järkevää, olennaista on keulan muoto, se näet ratkaisee paukuttaako vasta-aaltoon vai ei, ja miten paljon. Paras muoto paukutuksen välttämiseen on sellainen, jossa vesilinja on keulassa lommollaan sisäänpäin, kyljet ovat kannen korkeudella keulan alueella selvästi lähempänä toisiaan kuin vesilinjassa (wave piercing) ja keulan poikkileikkaukset jatkuvat selvästi vesilinjan alle hitaasti kaventuen päättymättä tasaiseen alueeseen. Muodon voi saavuttaa pystysuunnassa tasaisevasti kaartuvalla kyljellä (tumble home) tai modernisti selvällä taitteella. Jos veneessä on lisäksi painoa paljon suhteessa pituuteen ja leveys alhainen suhteessa pituuteen, on todellinen motion comfort juuri niin hyvä kuin muodolla voidaan saavuttaa, kunhan vene ei kallistele liikaa, eli painopiste on riittävän alhaalla ja purjeet keliin sopivan kokoiset.
Jos kyse on muista aluksista kuin purjeveneistä, on SWATH oikea valinta, ellei sukellusvene tule kyseeseen. Kannattaa googlata jos ei tiedä mitä SWATH tarkoittaa.

paukateoriat kirjoitti:

Pystykeulaselittelijän vene muuttuisi teoriansa mukaan paukuttavaksi jos siihen kiinnitettäisiin viisto jatkokeula ja viisto takajatke

Kyllä, inertiamomentin lisääminen pokittaisakselin suhteen todellakin lisää paukuttavuutta. Ei kuitenkaan läheskään niin paljon kuin kannen leventäminen keulasta reilulla metrillä koko nykyisen vesilinjan matkalta alkaen, jollaisia nuo viistokeulat yleesä ovat pystykeulaan verrattuna.

Bossu, älä negaa. Ei se Hjallis paha ole. Se on mukava tyyppi ja osaava purjehtija. Hyvä asia on, että sillä on ollut onnea liike-elämässä. Yksityiselämä on sitten vähän erijuttu. Mutta ainakin minulle nostaa sen pisteitä, kun sillä vaikuttaa olevan hyvät suhteet sen lapsiin, vaikka naisten kassa onkin sekoillut.

Joo, kyllä minäkin olisin kateellinen, jos en olisi köyhä.....

Yleltä tuli joskus viime vuonna ainakin jotain merellisiä norjalaisdokkareita, mutta viime aikoina ei ole tainnut tulla mitään purjehdus- tai veneilyaiheista?

Tarjonta muilla kanavilla ei ole erityisen laadukasta...tämä tosi-TV ja sitten Merimaili, joka on puolet mainoksia ja loput piilomainontaa.

Uusintana taisi tulla meripelastusohjelma jossa kuvaajat olivat käyneet veneessä vain pistäytymässä ja kun mitään jännää ei tapahtunut, yritettiin luoda dramatiikkaa pomppimalla holtittomasti paikkakunnalta toiselle. En kestänyt katsoa toista kertaa.

Heikkoaon kirjoitti:

Yleltä tuli joskus viime vuonna ainakin jotain merellisiä norjalaisdokkareita, mutta viime aikoina ei ole tainnut tulla mitään purjehdus- tai veneilyaiheista?

Tarjonta muilla kanavilla ei ole erityisen laadukasta...tämä tosi-TV ja sitten Merimaili, joka on puolet mainoksia ja loput piilomainontaa.

Uusintana taisi tulla meripelastusohjelma jossa kuvaajat olivat käyneet veneessä vain pistäytymässä ja kun mitään jännää ei tapahtunut, yritettiin luoda dramatiikkaa pomppimalla holtittomasti paikkakunnalta toiselle. En kestänyt katsoa toista kertaa.

Lue lisää

Youtubesta onneksi löytyy ohjelmia. Esim venetestejä, matkakuvauksia, opetusohjelmia jne.

Bossu kirjoitti:

Youtubesta onneksi löytyy ohjelmia. Esim venetestejä, matkakuvauksia, opetusohjelmia jne.

Soisin silti Yleltä jonkun veneilyyn liittyvän laatuprogrammin. Noi sjomalaiset kaupalliset on tosiaan kuten edellä sanottiim, puoliksi mainoskatkoja ja puoliksi piilomainontaa

Neeivaanosaa kirjoitti:

Soisin silti Yleltä jonkun veneilyyn liittyvän laatuprogrammin. Noi sjomalaiset kaupalliset on tosiaan kuten edellä sanottiim, puoliksi mainoskatkoja ja puoliksi piilomainontaa

Lue lisää

Yle puolestaan teksi kuivuuttaan narisevan dokkarin. Oikea olisi jossain puolivälissä.

Heikkoaon kirjoitti:

Yleltä tuli joskus viime vuonna ainakin jotain merellisiä norjalaisdokkareita, mutta viime aikoina ei ole tainnut tulla mitään purjehdus- tai veneilyaiheista?

Tarjonta muilla kanavilla ei ole erityisen laadukasta...tämä tosi-TV ja sitten Merimaili, joka on puolet mainoksia ja loput piilomainontaa.

Uusintana taisi tulla meripelastusohjelma jossa kuvaajat olivat käyneet veneessä vain pistäytymässä ja kun mitään jännää ei tapahtunut, yritettiin luoda dramatiikkaa pomppimalla holtittomasti paikkakunnalta toiselle. En kestänyt katsoa toista kertaa.

Lue lisää

Juuri eilen tuli taas se Robert Redfordin purjehduselokuva. Se on muuten hyvä, mutta ihmetyttää, miksei sillä tyypillä ole sähköistä pilssipumppua.

Bossu kirjoitti:

Juuri eilen tuli taas se Robert Redfordin purjehduselokuva. Se on muuten hyvä, mutta ihmetyttää, miksei sillä tyypillä ole sähköistä pilssipumppua.

Oli sillä, ei lähtenyt päälle kun kokeili. Akut jäi veden alle?

Huonotsägä kirjoitti:

Oli sillä, ei lähtenyt päälle kun kokeili. Akut jäi veden alle?

Ahaa, no sitten. Mullakin jäi yhdessä veneessä akut veden alle. Akun voi irrottaa ja nostaa veden päälle. Viisainta onkin irrottaa, muuten menee kaikki jännitteelliset pluskaapelit pilalle. Ei se akku heti tyhjene.

Bossu kirjoitti:

Juuri eilen tuli taas se Robert Redfordin purjehduselokuva. Se on muuten hyvä, mutta ihmetyttää, miksei sillä tyypillä ole sähköistä pilssipumppua.

Siinä oli paljon muitakin epäkohtia, mutta muuten ei olisi syntynyt tarvittavaa draamaa.

Perälippu näytti selvästi Näsijärven Purjehdusseuran lipulta.

Minua ei v*tuta että Hjallis on panomies enkä kyseenalaista hänen purjehdustaitojaan, mutta se että hän on itseään täynnä oleva egopöyhistelijä joka kehuu itseään mennen tullen kyllä nyppii, koska se on vaivaannuttavaa katseltavaa.

Tuota vesiepisodia ihmettelin itsekin. Useammasta lähteestä katsottuna Swan 57 vesitankkien tilavuus on 1000 l. Tietysti jos Linnussa on niitä pienennetty jostain syystä, ei voi tietää.

Jossain aikaisemmassa keskustelussa puhuttiin 2,5 l/hlo/pv. Eli 2.5x13x21=682l. Jää vielä 318 l reserviä ihan vain tankkivedellä.

Mitä ihmettä päivittelette vesimäärää?. Yo laskukaavalla kulutus toteutuneella 24 purjehdukseksella olisi 780 L. Vaikea saada tottumattomia sopeutumaan 2.5 L kulutukseen ja pitää varautua pitää pidempään kuin todennäköiseen legin pituuteen.
"Veneeseen tuotiin älyttömät määrät pilaantuvaa ja tilaviepää tavaraa, kun järkevämpää olisi keskittyä retkiruokalinjalle: säilykkeitä ja kuivamuonaa, metukkaa ja pähkinöitä".
Ei ole järkevää siirtyä retkimuonaan, ellei ole pakko. Kahden viikon jälkeen alkaa siirtyminen pilaantumisen vuoksi. 3 m aallokko ei vähennä kokkaamista tai syömistä. Lämmin hyvä ateria päivittäin koko miehistölle pienen viinitilkan ja jälkiruokakahvin kanssa on päivän kohokohtia. Purkkiruokaa ei kannata syödä, ellei ole pakko. Yleensä ei ole.

seppomartti kirjoitti:

Mitä ihmettä päivittelette vesimäärää?. Yo laskukaavalla kulutus toteutuneella 24 purjehdukseksella olisi 780 L. Vaikea saada tottumattomia sopeutumaan 2.5 L kulutukseen ja pitää varautua pitää pidempään kuin todennäköiseen legin pituuteen.
"Veneeseen tuotiin älyttömät määrät pilaantuvaa ja tilaviepää tavaraa, kun järkevämpää olisi keskittyä retkiruokalinjalle: säilykkeitä ja kuivamuonaa, metukkaa ja pähkinöitä".
Ei ole järkevää siirtyä retkimuonaan, ellei ole pakko. Kahden viikon jälkeen alkaa siirtyminen pilaantumisen vuoksi. 3 m aallokko ei vähennä kokkaamista tai syömistä. Lämmin hyvä ateria päivittäin koko miehistölle pienen viinitilkan ja jälkiruokakahvin kanssa on päivän kohokohtia. Purkkiruokaa ei kannata syödä, ellei ole pakko. Yleensä ei ole.

Lue lisää

"3 m aallokko ei vähennä kokkaamista tai syömistä. "

Jahas, kohtahan se nähdään...

PukataPukata kirjoitti:

"3 m aallokko ei vähennä kokkaamista tai syömistä. "

Jahas, kohtahan se nähdään...

No, nähtiinhän se ja todettava on että Sukula on melkoinen sissi. Inkiväärikalat tuli miehistölle vaikka kokki puklasi vähän väliä roskikseen.

Kaikki_hyvin kirjoitti:

No, nähtiinhän se ja todettava on että Sukula on melkoinen sissi. Inkiväärikalat tuli miehistölle vaikka kokki puklasi vähän väliä roskikseen.

Kuvausryhmä muuten onnistui hyvin. Ensin näytettiin Sukulan haukottelut ja eleet, joista kyllä selvästi näki, mitä seuraavassa kohtauksessa tuleman piti. Ja täytyy sanoa, Sukula on melkoinen sissi, merisairaana kokkaus ei ole helppo nakki.

Vaivaiset kolme viikkoa naurettavaa itkemistä. TV5:llä ei taida olla nettipalvelua josta jaksoja voisi katsoa jälkikäteen, silloin kun itselle sopii?

Vuotuinen polttoaineen kulutus lienee noin suunnilleen 50 tuhannen henkilöauton keskikulutuksen verran tai vähemmänkin, jos on pienempi laiva tai isompia autoja joilla ajetaan paljon tai muuten vaan kuluttavat paljon. Pitää siis paikkansa mikäli tupruttaa tuhatkertaisesti kulutettua litraa kohden. Se lienee täysin mahdollista vain ellei noissa ole mitään päästöjen rajoitus tekniikkaa.

Se laivojen polttoaineena käytettävä raskas tuotantojäteöljy sisältää rikkiäkin 3500 kertaisesti autoien diesel-öljyyn nähden.

200 tonnia jäteöljyä päivässä vastaa suunnilleen 200 auton vuosikulutusta. 365 kertaa se vastaa 73000 auton vuosikulutusta. Ohjelmasta jäi sellainen pikainen muistelus, että rikkipitoisuus olisi noin 2000 kertainen autobensaan/dieseliin verrattuna. Siispä rikkituprutus vastaa 146 miljoonan auton saastemäärää. Siis yksi iso rahtilaiva. 50 miljoonaa autoa saattaa olla siis alakanttiin arvioitu.

PukataPukata kirjoitti:

200 tonnia jäteöljyä päivässä vastaa suunnilleen 200 auton vuosikulutusta. 365 kertaa se vastaa 73000 auton vuosikulutusta. Ohjelmasta jäi sellainen pikainen muistelus, että rikkipitoisuus olisi noin 2000 kertainen autobensaan/dieseliin verrattuna. Siispä rikkituprutus vastaa 146 miljoonan auton saastemäärää. Siis yksi iso rahtilaiva. 50 miljoonaa autoa saattaa olla siis alakanttiin arvioitu.

Lue lisää

200 tonnia jäteöljyä päivässä on täsmälleen sama asia kuin 73000 tonnia jäteöljyä vuodessa, jos kyse olisi jatkuvasti liikkeessä olevasta laivasta. Virhe voi kuitenkin olla vain1...5 % suuruusluokkaa valtameriliikenteessä olevassa tankkerissa.
Se ei voi mitenkään samaan aikaan vastata sekä 200 auton vuosikulutusta että 73000 auton vuosikulutusta. Olet tuossa itsesi kanssa ristiriidassa väitteessäsi niin olevan.

TarkkuuttaNyt kirjoitti:

200 tonnia jäteöljyä päivässä on täsmälleen sama asia kuin 73000 tonnia jäteöljyä vuodessa, jos kyse olisi jatkuvasti liikkeessä olevasta laivasta. Virhe voi kuitenkin olla vain1...5 % suuruusluokkaa valtameriliikenteessä olevassa tankkerissa.
Se ei voi mitenkään samaan aikaan vastata sekä 200 auton vuosikulutusta että 73000 auton vuosikulutusta. Olet tuossa itsesi kanssa ristiriidassa väitteessäsi niin olevan.

Lue lisää

6 l/100 km kuluttava auto kuluttaa 20 000 km matkalla tonnin dieseliä. 200 tonnia eli suuren laivan päiväkulutus siis vastaa 200 auton vuosikulutusta.

Onhan tuo jo selvää tehoja vertaamalla. Auton matkavauhti on n. 10 kW ja laivan kymmeniä MW.

TarkkuuttaNyt kirjoitti:

200 tonnia jäteöljyä päivässä on täsmälleen sama asia kuin 73000 tonnia jäteöljyä vuodessa, jos kyse olisi jatkuvasti liikkeessä olevasta laivasta. Virhe voi kuitenkin olla vain1...5 % suuruusluokkaa valtameriliikenteessä olevassa tankkerissa.
Se ei voi mitenkään samaan aikaan vastata sekä 200 auton vuosikulutusta että 73000 auton vuosikulutusta. Olet tuossa itsesi kanssa ristiriidassa väitteessäsi niin olevan.

Lue lisää

200 tonnia päivässä on siis 200 auton vuosikulutus. Jos laiva on liikkeellä 365 päivää vuodessa, se tietää 200*365=73000 auton vuosikulutusta. Missä on huomaamasi ristiriita?

PukataPukata kirjoitti:

200 tonnia päivässä on siis 200 auton vuosikulutus. Jos laiva on liikkeellä 365 päivää vuodessa, se tietää 200*365=73000 auton vuosikulutusta. Missä on huomaamasi ristiriita?

Lue lisää

200 tonnia jäteöljyä päivässä on täsmälleen sama asia kuin 73000 tonnia jäteöljyä vuodessa, jos kyse olisi jatkuvasti liikkeessä olevasta laivasta.
200 auton vuosikulutus ei ole alkuunkaan sama asia kuin 73000 auton vuosikulutus. Niinpä molemmat eivät voi vastata ko laivan kulutusta.

logiikkasionhukassa kirjoitti:

200 tonnia jäteöljyä päivässä on täsmälleen sama asia kuin 73000 tonnia jäteöljyä vuodessa, jos kyse olisi jatkuvasti liikkeessä olevasta laivasta.
200 auton vuosikulutus ei ole alkuunkaan sama asia kuin 73000 auton vuosikulutus. Niinpä molemmat eivät voi vastata ko laivan kulutusta.

Lue lisää

Lukutaito hukassa: 200 tonnia päivässä on 200 auton vuosikulutus. 73000 tonnia vuodessa on 73000 auton vuosikulutus. Eli laiva kuluttaa päivässä 200 auton vuosikulutuksen verran ja vuodessa 73000 auton vuosikulutuksen verran. 365 kertainen ero, ihan niin kuin pitääkin.

200 tonnia päivässä ja 73000 tonnia vuodessa ovat molemmat yhtä aikaa tosia. edellinen vastaa 200 ja jälkimmäinen 73000 auton vuosikulutusta. 10 vuoden aikana laivan kulutus vastaa 730000 auton vuosikulutusta. Nämä kolme seikkaa ovat myös yhtä aikaa tosia.

Mikä on niin vaikeaa? Nyt ymmärrän, että puolet ihmisistä ovat keskimääräistä tyhmempiä.

PukataPukata kirjoitti:

Lukutaito hukassa: 200 tonnia päivässä on 200 auton vuosikulutus. 73000 tonnia vuodessa on 73000 auton vuosikulutus. Eli laiva kuluttaa päivässä 200 auton vuosikulutuksen verran ja vuodessa 73000 auton vuosikulutuksen verran. 365 kertainen ero, ihan niin kuin pitääkin.

200 tonnia päivässä ja 73000 tonnia vuodessa ovat molemmat yhtä aikaa tosia. edellinen vastaa 200 ja jälkimmäinen 73000 auton vuosikulutusta. 10 vuoden aikana laivan kulutus vastaa 730000 auton vuosikulutusta. Nämä kolme seikkaa ovat myös yhtä aikaa tosia.

Mikä on niin vaikeaa? Nyt ymmärrän, että puolet ihmisistä ovat keskimääräistä tyhmempiä.

Lue lisää

hukassa.
A = 200 tonnia päivässä = 73000 tonnia vuodessa (Si yksikkönä kg/sekunti)
B = 200 auton vuosikulutus (Si yksikkönä kg)
C = 73000 auton vuosikulutus (Si yksikkönä kg)
B erisuurikuin C, joten ei ole mahdollista että A=C ja B=C
Todellisuudessa molemmat ovat väärin, mutta sitähän et tajua vaikka rautalangasta väännetään. Yhtäsuuruus edellyttäisi yhteismitallisia yksiköitä!

logiikkasionedelleen kirjoitti:

hukassa.
A = 200 tonnia päivässä = 73000 tonnia vuodessa (Si yksikkönä kg/sekunti)
B = 200 auton vuosikulutus (Si yksikkönä kg)
C = 73000 auton vuosikulutus (Si yksikkönä kg)
B erisuurikuin C, joten ei ole mahdollista että A=C ja B=C
Todellisuudessa molemmat ovat väärin, mutta sitähän et tajua vaikka rautalangasta väännetään. Yhtäsuuruus edellyttäisi yhteismitallisia yksiköitä!

Lue lisää

Jos auto ajaa 20 metriä sekunnissa se ajaa myös 72 km/h. Siispä sen nopeus v=20 m/s = 72 km/h. Nopeudella on siis vain yksi arvo, vaikka luku yksikön edessä vaihtuukin toiseksi.
.
PukataPukata:n logiikalla 20 m/s vastaa 20 kävelijän kulkemaa matkaa 20 * 1 m, kun taas
72 km/h vastaakin 72 000 kävelijän kulkemaa matkaa 72000 * 1 m. Eli matka ei pysy samana PukataPukata:n logiikalla.
Molemmat ovat vastaavuudet päin peetä. Mutta jos metrit ja kilometrit sujuvat paremmin kuin kg tai litra, niin ehkä tämä auttaa tajuamaan logiikan alkeita.

Rikkipäästöjen osalta pitää vielä lisäksi kertoa 3500:lla, jos bunker fuelissa rikkiä on 3500 kertaa enemmän kuin dieselissä. Joidenkin lähteiden mukaan jopa 5000-kertaisesti.

ehkäonehkäei kirjoitti:

Vuotuinen polttoaineen kulutus lienee noin suunnilleen 50 tuhannen henkilöauton keskikulutuksen verran tai vähemmänkin, jos on pienempi laiva tai isompia autoja joilla ajetaan paljon tai muuten vaan kuluttavat paljon. Pitää siis paikkansa mikäli tupruttaa tuhatkertaisesti kulutettua litraa kohden. Se lienee täysin mahdollista vain ellei noissa ole mitään päästöjen rajoitus tekniikkaa.

Lue lisää

Tää on ihan hanurista. Laiva on kaikkein edullisin ja kuitenkin se järkevin tapa kuljettaa rahtia mantereiden välillä. Montako lentoa tarvittaisiin Emma Maerskin yhden reissun tavaroiden rahtaamiseen. Ainut asia mikä dokkarissa oli relevanttia, oli se että IMO ssa ei saada asioista päätettyä, koska edustus tulee näistä kolmansista maista.

vanhanaakka kirjoitti:

Tää on ihan hanurista. Laiva on kaikkein edullisin ja kuitenkin se järkevin tapa kuljettaa rahtia mantereiden välillä. Montako lentoa tarvittaisiin Emma Maerskin yhden reissun tavaroiden rahtaamiseen. Ainut asia mikä dokkarissa oli relevanttia, oli se että IMO ssa ei saada asioista päätettyä, koska edustus tulee näistä kolmansista maista.

Lue lisää

Onhan hanurista. Autolla liikkuminenkin olisi edullista jos saisi laivojen tapaan ajella halvalla mihinkään muuhun kelpaamattomalla huippulikaisella ja huippusaastuttavalla tuotantojäteöljyllä.

Linkki ko. dokkariin:

https://areena.yle.fi/1-3383587

Autojen polttoaineen jalostuksessa syntyy tuo jäteterva jossa on kaikki prosessista yli jäänyt saasta. Autoilijoita valvotaan ja verotetaan juuri tuosta saastasta puhdistetun puhtaan polttoaineen käytöstä, ja autoissa katalysaattorit poistavat jo valmiiksi puhtaan polttoaineen viimeisetkin saasteet. Laivat sensijaan ajavat torvet auki likaisella jätteellä.

73000 autoa kuluttaa vuodessa keskimäärin 133 316 kertaa sen verran minkä 200 autoa päivässä. Ei siis todellakaan saman verran.

Laivat kuluttavat tuhansia kertoja likaisempaa ainetta kuin autot

76t7655t kirjoitti:

73000 autoa kuluttaa vuodessa keskimäärin 133 316 kertaa sen verran minkä 200 autoa päivässä. Ei siis todellakaan saman verran.

no joo. Laiva kuluttaa päivässä 200 auton VUOSIkulutuksen verran, vuodessa 73000 auton VUOSIkulutuksen verran. 365 kertainen ero.

Museovene kuuluu museoon tai kaatikselle. Olis tietty kiva jos sellaisen vois joskus kierrättääkin. Onneksi nykyään ei noin huonoja enää tehdä.

nykyaikaansieltä kirjoitti:

Museovene kuuluu museoon tai kaatikselle. Olis tietty kiva jos sellaisen vois joskus kierrättääkin. Onneksi nykyään ei noin huonoja enää tehdä.

Voihan ne pihlajanmarjat noinkin tulkita.

nykyaikaansieltä kirjoitti:

Museovene kuuluu museoon tai kaatikselle. Olis tietty kiva jos sellaisen vois joskus kierrättääkin. Onneksi nykyään ei noin huonoja enää tehdä.

Nii-in, mikseivät lähteneet homeskandin sijasta Bavarialla!

urbå kirjoitti:

Nii-in, mikseivät lähteneet homeskandin sijasta Bavarialla!

Silloin olis ollut vähemmän katsottavaa draamaa, kun jengi olis oksennellu vähemmän.
Siis huonompaa TV-viihdettä.
Mutta tekeekö BAVAria tarpeeksi isoja paatteja?
Eihän kuvauksesta olis tullut mitään jos jengi ei paattiin edes mahdu!

Millaistahan filosofointia mahdoit odottaa? En tähänastisen perusteella sanoisi kenenkään sanomisia sen fiksummiksi.

Kyllä mun mielestä Halliksella on ollut aika fiksua läppää. Äijän olemus tökkii siinämäärin, ettei ole aikaisemmin tullut seurattua sanomisiaan, mutta nyt pakon edessä (purjehdus kiinnostaa) tulee katsottua. ASiallisen tuntuinen tyyppi kuullun ja nähdyn perusteella.

Lääkettä etukäteen, jos taipumus on tiedossa. Kannella käsin ohjatessa tuskin tulee merisairaaksi. Jos tulee , niin peräpuikko ja vaaka- asentoon. Yleensä helpottaa 1-4 vrk:n kuluessa. Voi tulla sairaaksi kelin koventuessa vaikka olisi ollut pari viikkoa merellä. Sama ennalta ehkäisy ja varhainen hoito silloinkin.
Etukäteen ei voi totutella, vaikka tiettävästi avaruusmiehistöjä totutellaan pahoinvoinnin varalta.

seppomartti kirjoitti:

Lääkettä etukäteen, jos taipumus on tiedossa. Kannella käsin ohjatessa tuskin tulee merisairaaksi. Jos tulee , niin peräpuikko ja vaaka- asentoon. Yleensä helpottaa 1-4 vrk:n kuluessa. Voi tulla sairaaksi kelin koventuessa vaikka olisi ollut pari viikkoa merellä. Sama ennalta ehkäisy ja varhainen hoito silloinkin.
Etukäteen ei voi totutella, vaikka tiettävästi avaruusmiehistöjä totutellaan pahoinvoinnin varalta.

Lue lisää

Jos ihmisellä on taipumusta merisairauteen, hän tuskin lähtee/hankkiutuu/joutuu yksinpurjehtijaksi heti alun perinkään. Vähän sama juttu miksi 95% korkeimpien vuorien kiipeilijöistä on poikkeuksellisen hyviä tottumaan ohueen ilmaan. Eikä se tule harjoittelemalla vaan se on synnynnäinen ominaisuus.

Itse olin viime vuonna parin viikon avomerimatkalla ensikertalaisena, ja ilokseni totesin olevani 100% immuuni meritaudille. Puolet miehistöstä alkoi oksennella parin tunnin päästä laiturista lähdettyä. Meni onneksi ohi heilläkin noin kahdessa päivässä.

MaakrapuLainehilla kirjoitti:

Jos ihmisellä on taipumusta merisairauteen, hän tuskin lähtee/hankkiutuu/joutuu yksinpurjehtijaksi heti alun perinkään. Vähän sama juttu miksi 95% korkeimpien vuorien kiipeilijöistä on poikkeuksellisen hyviä tottumaan ohueen ilmaan. Eikä se tule harjoittelemalla vaan se on synnynnäinen ominaisuus.

Itse olin viime vuonna parin viikon avomerimatkalla ensikertalaisena, ja ilokseni totesin olevani 100% immuuni meritaudille. Puolet miehistöstä alkoi oksennella parin tunnin päästä laiturista lähdettyä. Meni onneksi ohi heilläkin noin kahdessa päivässä.

Lue lisää

Toivotaan, että "100%" pitää paikkansa. Erittäin harvoin pitää. Yleensä on kyse aste- erosta.
Itseni lisäksi olen tavannut enemmän pahoinvoivia kuin - voimattomia purjehtijoita.

MaakrapuLainehilla kirjoitti:

Jos ihmisellä on taipumusta merisairauteen, hän tuskin lähtee/hankkiutuu/joutuu yksinpurjehtijaksi heti alun perinkään. Vähän sama juttu miksi 95% korkeimpien vuorien kiipeilijöistä on poikkeuksellisen hyviä tottumaan ohueen ilmaan. Eikä se tule harjoittelemalla vaan se on synnynnäinen ominaisuus.

Itse olin viime vuonna parin viikon avomerimatkalla ensikertalaisena, ja ilokseni totesin olevani 100% immuuni meritaudille. Puolet miehistöstä alkoi oksennella parin tunnin päästä laiturista lähdettyä. Meni onneksi ohi heilläkin noin kahdessa päivässä.

Lue lisää

NASAn tutkimusten mukaan 100 %:n immuniteettia ei ole, toiset vain ovat herkempiä kuin toiset. Samojen tutkimusten mukaan meritauti lähtee sillä millä on tullutkin, rajusti kieputtamalla. On vain sen verran raju lääke, että mieluummin voisin pahoin. Suuri enemmistö voisi pahoin niissä olosuhteissa, joissa Lintu Atlantille lähti.

Minäkin pari vuosikymmentä luulin olevani immuuni. Mutta sitten tuli sellaiset olosuhteet, että totesin sen olevan vain luuloa. Silti se on aina mennyt hyvin nopeasti ohi, viimeistään ulos vahtiin tullessa, eikä ole sen jälkeen palannut.

Kuka Onni häh?

Ei voi sitten keskustella asiallisesti? Pitää koko ajan mollata homoja? Tunnen monta älykästä homoa ja halusit tai et, niin homous on juuri nyt in. Ja Onnia et kyllä taatusti tunne!

Mistä näitä sikiää?

Harkimo sanoi tässä jaksossa, että ollaan keskellä Atlanttia - siis puolessa välissä. Lyhyellä matikalla laskettuna vielä tulisi siis yksi jakso. Nopeesti meni matka. Jos olisin itse ollut messissä, olisin pikaisesti koettanut vähän kutitella Korisevaa, mielettömän upee mimmi ja aidosti positiivisen tuntuinen, Vaan eipä taitaisi perheenäitinä ryhtyä mihinkään leikkisämpään, ja hyvä niin.

Tarkoittiko "keskellä Atlanttia" että ollaan oikeasti keskellä Atlanttia, vai sitä että takaisin ei enää palata? Itsekkin ihmettelin tuota.
Arvaisin että jaksoja on vielä neljä jäljellä koska on viisi julkkista ja viime jaksossa suurennuslasin alla oli Sukula.

Puhdasarvaus kirjoitti:

Tarkoittiko "keskellä Atlanttia" että ollaan oikeasti keskellä Atlanttia, vai sitä että takaisin ei enää palata? Itsekkin ihmettelin tuota.
Arvaisin että jaksoja on vielä neljä jäljellä koska on viisi julkkista ja viime jaksossa suurennuslasin alla oli Sukula.

Lue lisää

Keskellä Atlantia ei tarkoita Atlantin keskipistettä, eikä sen enempää puolimatkaa. Se tarkoittaa useamman vuorokauden matkaa lähimpään satamaan.

oikea.tulkinta kirjoitti:

Keskellä Atlantia ei tarkoita Atlantin keskipistettä, eikä sen enempää puolimatkaa. Se tarkoittaa useamman vuorokauden matkaa lähimpään satamaan.

Onko siis Astmaliitto joku sponsori, vai mikä?

Ulgjlblllk kirjoitti:

Onko siis Astmaliitto joku sponsori, vai mikä?

Astmaliitto ei liity TV ohjelmaan: "Atlantin yli" yhtään mitenkään.

mikäänsponsorioo kirjoitti:

Astmaliitto ei liity TV ohjelmaan: "Atlantin yli" yhtään mitenkään.

Jaa, mitä sulla on Astmaliittoa tai homoja vastaan? Ihme öykkäri.

Kaaaaaaaapå kirjoitti:

Jaa, mitä sulla on Astmaliittoa tai homoja vastaan? Ihme öykkäri.

Mitä sulla on Astmaliittoa, homoja ja atlantinylipurjehdusta vastaan? Ihme öykkäri.

Vaikutti vähän tosi-TV:ltä kyllä. Onnekas sattuma että ihan bränikän näköisestä vesikoneesta oli ketjuun tullut reikä ihan päähän. Ensi jaksossa ymmärtävät pätkäistä letkua. Siihen asti imuroivat pullovettä jota niin kaukaa viisaasti otettiin hirveitä määriä. Ja sitten kiitellään loppujaksossa että Hjsllis otti niin paljon vettä että selvittiin. Ja Sukula toipuu ja kulkee rätti päässä siihen asti kunnes joku muu kriisi saadaan leipaistua kasaan. Hjallis on varmaan keksi nyt jonkun todentuntuisen jutun joka jaksoon.

Vesikoneen kaltaiset tekniset ongelmat ovat kerta kaikkiaan arkipäivää, ei niitä ole minkäänlaista tarvetta käsikirjoittaa. Ja hyvät neropatit, sitä letkua ei vain pätkäistä ja laiteta letkuklemmaria. Se kun ei ole varsinaisesti letkua, vaan putkea, joka liitetään omilla liittimillään samaan tapaan kuin kupariputket. Sopiva lisämauste, että putki on vesikoneen alla, ja näkyy mukavasti endoskoopilla. Siis koko vesikone irti ja joko otetaan veneen varaosavarastosta uusi liitin tai keksitään joku paineenkestävä väliaikaisratkaisu.

ARCin mukana yli menneessä ja ja pian sen jälkeen kotiin palaavassa veneessä ei ole läheskään sellaista varaosavarastoa kuin varsinaisessa cruising-veneessä. Jos tuolla viettää vuosia, pitää olla hyvin omavarainen hyvin erikoistenkin varaosien suhteen. Sellaisten tilaaminen johonkin eksoottisempaan paikkaan kestää usein kuukausia.

Seuraava iso ongelma on agrekaatin hajoaminen. Meinaa kuvaukset loppua kun ei saada kameran akkuja ladattua. Tämä oli juonipaljastuksissa.

Kaitafilmi kirjoitti:

Seuraava iso ongelma on agrekaatin hajoaminen. Meinaa kuvaukset loppua kun ei saada kameran akkuja ladattua. Tämä oli juonipaljastuksissa.

Jep näin saattaa käydä. Yhden jakson ajan ollaan kannen alla vain taskulamppu valossa. Lämmin ja intiimi tunnelma saaa purjehtijat paljastamaan elämästään uusia salaisia yksityiskohtia joita emme halunneet kuulla

normielämää kirjoitti:

Vesikoneen kaltaiset tekniset ongelmat ovat kerta kaikkiaan arkipäivää, ei niitä ole minkäänlaista tarvetta käsikirjoittaa. Ja hyvät neropatit, sitä letkua ei vain pätkäistä ja laiteta letkuklemmaria. Se kun ei ole varsinaisesti letkua, vaan putkea, joka liitetään omilla liittimillään samaan tapaan kuin kupariputket. Sopiva lisämauste, että putki on vesikoneen alla, ja näkyy mukavasti endoskoopilla. Siis koko vesikone irti ja joko otetaan veneen varaosavarastosta uusi liitin tai keksitään joku paineenkestävä väliaikaisratkaisu.

ARCin mukana yli menneessä ja ja pian sen jälkeen kotiin palaavassa veneessä ei ole läheskään sellaista varaosavarastoa kuin varsinaisessa cruising-veneessä. Jos tuolla viettää vuosia, pitää olla hyvin omavarainen hyvin erikoistenkin varaosien suhteen. Sellaisten tilaaminen johonkin eksoottisempaan paikkaan kestää usein kuukausia.

Lue lisää

Niin siis vesikone pysyi ehjänä ja rikkinäinen 'osa' oli läpinäkyvää pehmeää muovilletkua johon oli tullut yllättävä reikä aivan klemmarin viereen. Kyllä aivan jännittää että.miten niin monimutkainen vika korjataan.

Hämmästyttäväongelma kirjoitti:

Niin siis vesikone pysyi ehjänä ja rikkinäinen 'osa' oli läpinäkyvää pehmeää muovilletkua johon oli tullut yllättävä reikä aivan klemmarin viereen. Kyllä aivan jännittää että.miten niin monimutkainen vika korjataan.

Lue lisää

Asiantuntevimmat kommentit tulee näköjään niiltä jotka eivät ole suolavettä ikinä nähneetkään.

Hämmästyttäväongelma kirjoitti:

Niin siis vesikone pysyi ehjänä ja rikkinäinen 'osa' oli läpinäkyvää pehmeää muovilletkua johon oli tullut yllättävä reikä aivan klemmarin viereen. Kyllä aivan jännittää että.miten niin monimutkainen vika korjataan.

Lue lisää

Mistä päättelet letkun olevan pehmeää ja klemmarilla kiinni? Eivät pienet paineet letkuja puhkaise ja isommat vaativat jotain aivan muuta kuin klemmareita.

mistä.päättelit kirjoitti:

Mistä päättelet letkun olevan pehmeää ja klemmarilla kiinni? Eivät pienet paineet letkuja puhkaise ja isommat vaativat jotain aivan muuta kuin klemmareita.

kyllä.se minunkin silmään oli läpinäkyvää muoviputkea. Ja ei niitä kokovin monenlaisella kierrellä tehdä.

Reikäletkussa kirjoitti:

kyllä.se minunkin silmään oli läpinäkyvää muoviputkea. Ja ei niitä kokovin monenlaisella kierrellä tehdä.

Läpinäkyvää muoviputkeahan se oli. Minä olen sellaista käyttänyt myös yli 100 bar paineille.

Samaa mieltä.
Värkit "hajoo" ja ihmiset tajuttomana" jne. Mitä vielä keksivätkään??
Kaikki olevinaan niin vaarallista niin vaarallista että...

Ja se saattoalus seuraa vieressä kuin hai laivaa. Ikipäivinä jotkut Läppälemput, koriseevat ja muut pumppaset eivät olisi koskaan muutoin uskaltaneet mukaan ilman mahdollisuutta päästä koska hyvänsä kotiin kesken kaiken. Tai muuten vaan edes käymään välillä kun tuli koti-ikävä.Ja kuka sen tietääkään kuinka moni todella kävikin. Sitä vaan ei tietysti esitetä eikä näytetä.

Katsokaapa vaikka Ylen Areenalta se hollantilaistytön matka. Lähti 14-vuotiaana yksin kaksimastoisella 12-metrisellä veneellä purjehtimaan maailman ympäri. Teki sen kahdessa vuodessa yksin ja sen ikäisenä!
Siinä vasta mimmi!
https://areena.yle.fi/1-2794191

toisetosaa kirjoitti:

Samaa mieltä.
Värkit "hajoo" ja ihmiset tajuttomana" jne. Mitä vielä keksivätkään??
Kaikki olevinaan niin vaarallista niin vaarallista että...

Ja se saattoalus seuraa vieressä kuin hai laivaa. Ikipäivinä jotkut Läppälemput, koriseevat ja muut pumppaset eivät olisi koskaan muutoin uskaltaneet mukaan ilman mahdollisuutta päästä koska hyvänsä kotiin kesken kaiken. Tai muuten vaan edes käymään välillä kun tuli koti-ikävä.Ja kuka sen tietääkään kuinka moni todella kävikin. Sitä vaan ei tietysti esitetä eikä näytetä.

Katsokaapa vaikka Ylen Areenalta se hollantilaistytön matka. Lähti 14-vuotiaana yksin kaksimastoisella 12-metrisellä veneellä purjehtimaan maailman ympäri. Teki sen kahdessa vuodessa yksin ja sen ikäisenä!
Siinä vasta mimmi!
https://areena.yle.fi/1-2794191

Lue lisää

Toihan on vielä hyttysen hyrinää verrattuna amerikkalaisten studiossa tehtyyn kuussa käyntiin.

Kerrottiin mainoksena seuraavasta jaksosta, että Sukula nähtiin makaamassa, tajuttomuudesta ei mainittu. Siis aivan normipuuhaa teeveessä saada dramatiikan poikasta, oli siihen aihetta tai ei. Entäs jos ensi jaksossa vain kerrotaankin, että kokkia väsytti ja se pani hetkeksi pitkäkseen meritautia parantelemaan.

Laura Dekkerin purjehduksista kertova dokkari on ihan ansiokas. Mutta miksi dokkaria pitäisi miltään osin verrata realityyn? Eihän niissä ole muuta yhteistä tekijää kuin se, että purjehditaan.

Ongelma oli Lauran omat kuvaukset, ne oli kelvottomia. Jonkun olisi pitänyt opastaa videokameran käytössä.

näilläkö.mennään kirjoitti:

Toihan on vielä hyttysen hyrinää verrattuna amerikkalaisten studiossa tehtyyn kuussa käyntiin.

Kerrottiin mainoksena seuraavasta jaksosta, että Sukula nähtiin makaamassa, tajuttomuudesta ei mainittu. Siis aivan normipuuhaa teeveessä saada dramatiikan poikasta, oli siihen aihetta tai ei. Entäs jos ensi jaksossa vain kerrotaankin, että kokkia väsytti ja se pani hetkeksi pitkäkseen meritautia parantelemaan.

Laura Dekkerin purjehduksista kertova dokkari on ihan ansiokas. Mutta miksi dokkaria pitäisi miltään osin verrata realityyn? Eihän niissä ole muuta yhteistä tekijää kuin se, että purjehditaan.

Lue lisää

Tämäkin on väärä palsta noille jutuille. Tuo kuussakäynnin väittäminen lavastetuksi on yksi yksinkertaisten salaliittohörhöjen sitkeä päähänpinttymä jota he ovat tuputtaneet tähtitiedepalstalle loputtoman kauan. Toistuva salaliittopuupäiden täydellisen asiantuntemattomuuden osoittaminen siellä ei vaikuta heidän luuloonsa lainkaan. DD

sivuhuomautus kirjoitti:

Tämäkin on väärä palsta noille jutuille. Tuo kuussakäynnin väittäminen lavastetuksi on yksi yksinkertaisten salaliittohörhöjen sitkeä päähänpinttymä jota he ovat tuputtaneet tähtitiedepalstalle loputtoman kauan. Toistuva salaliittopuupäiden täydellisen asiantuntemattomuuden osoittaminen siellä ei vaikuta heidän luuloonsa lainkaan. DD

Lue lisää

Jatketaanko salaliittoteorioita vielä vaikka chemtraileilla... Se kuussakäyntijuttu mielestäni sopi hyvin siihen saattovene-epäilyyn kaveriksi.

Kovasti on antipatioita (kateutta?) ihmisillä, jos laitetaan julkkiksia "pilaamaan" omaa harrastusta. Ilman niitä ei mikään kanava ohjelmaa ottaisi ohjelmaa esitettäväksi, eikä youtubessakaan suurta menestystä tulisi. Minusta on vain mukavaa, että toistaiseksi positiivisesti yllättänyt sarja on saanut niinkin paljon ennakkomainosta. Suuri yleisö tietenkin vaatii enemmän dramatiikkaa kuin sitä todellisuudessa on, mutta realistisissa rajoissa ensimmäinen jakso meni. Ehkä naurettavinta tähän mennessä on niissä mainoksissa esiintynyt sanonta "kohtalokkaasta purjehduksesta".

Dronella ne on kuvattu. Sen saa kyllä helposti pahemmassakin kelissä ilmaan, mutta takaisin saaminen on se vaativampi juttu. Rajoituksensa dronella on tuulen nopeuden, joten klippejä ei ole kuvattu kovissa tuulissa.

Entä astmaliitto? Kuka tuntee Veijo Liimataisen?

Pitääkös siitäkin puhua ketä ohjelmassa ei ole mukana.

tärkeätä kirjoitti:

Pitääkös siitäkin puhua ketä ohjelmassa ei ole mukana.

Minä en ollut mukana.
Terv Jodlari.

Sarja on tähän saakka yllättänyt positiivisesti. Itse olisi tietenkin tehnyt siitä purjehduspainotteisemman, mutta eihän se kuitenkaan mikään dokumenttiohjelma ole. Eikä sellaisella katsojia ja mainoksia saisi. Kukaan ei myöskään purjehdusdokumenttia ole luvannut, vain toisenlaisen näkökulman muutamaan julkisuuden henkilöön.

Julkisuuden henkilöiden tarkkaileminen näkökulmista ei ole tervettä.

sairautta kirjoitti:

Julkisuuden henkilöiden tarkkaileminen näkökulmista ei ole tervettä.

Sitten ei kenenkään ihmisen tarkkaileminen eri näkökulmista ole tervettä. Jos se on sairautta, taitaa loppua parikin tieteenhaaraa. Se näkkulmien haku ei ole sama kuin seiskalehden toimittajien työ.

miten.lie kirjoitti:

Sitten ei kenenkään ihmisen tarkkaileminen eri näkökulmista ole tervettä. Jos se on sairautta, taitaa loppua parikin tieteenhaaraa. Se näkkulmien haku ei ole sama kuin seiskalehden toimittajien työ.

Lue lisää

Se on sanottava että tarkkaileva juoruämmä ja tieteellinen tutkimus ovat eri asioita.

pumpastutkimus kirjoitti:

Se on sanottava että tarkkaileva juoruämmä ja tieteellinen tutkimus ovat eri asioita.

Nyt juuri hukkasit sen eron tieteen ja seiskalehden välillä.

Ja mitä hemmetin eroa on pläkällä keskellä merta tai rannan lähellä? Pläkä voi tulla missä hyvänsä kahden matalan välissä. Ei ole eroa siinäkään, käykö uimassa 25 tai 2500 mailin päässä rannasta.

Ihmeteltiin mihin vesi häviää, jos on kolme naista veneessä niin kyllä sitä vaan häviää.

siis.mitä kirjoitti:

Ja mitä hemmetin eroa on pläkällä keskellä merta tai rannan lähellä? Pläkä voi tulla missä hyvänsä kahden matalan välissä. Ei ole eroa siinäkään, käykö uimassa 25 tai 2500 mailin päässä rannasta.

Lue lisää

Taisi nyt viestin pointti jäädä ymmärtämättä. On siinä joku ero jos kerrotaan, että lillutaan ja uidaan keskellä atlanttia jos kohtaus on kuitenkin tehty laiturin tuntumassa. Mutta mikäpä siinä, saahan niinkin toki tehdä ja se on varmempaakin. Jos ohjelmaan haluaa pläkän niin parasta tehdä kohtaus hyvän sään aikaan.

kjuhygt kirjoitti:

Taisi nyt viestin pointti jäädä ymmärtämättä. On siinä joku ero jos kerrotaan, että lillutaan ja uidaan keskellä atlanttia jos kohtaus on kuitenkin tehty laiturin tuntumassa. Mutta mikäpä siinä, saahan niinkin toki tehdä ja se on varmempaakin. Jos ohjelmaan haluaa pläkän niin parasta tehdä kohtaus hyvän sään aikaan.

Lue lisää

Jäi ymmärtämättä, koska mitään pointtia ei ole. Miksi ihmeessä ne pätkät olisi kuvattu jossain muualla kuin matkan varrella. Ei sellaiseen ole mitään syytä tai tarvetta.

Eipä näkyny laituria ainakaan kovin lähellä venettä. Rantaa ei näkyny missään horisontissa, ja sitäpaitsi rannan lähettyvillä on vaarallisempaa uida.
Siellä ne hait yleensä vaanii, missä on enemmän ravintoa (hylkeet, merileijonat, ihmiset ym.) Keskellä atlantia on turvallista uida, vaikka pohjaan olisikin 7 kilometriä.

kjuhygt kirjoitti:

Taisi nyt viestin pointti jäädä ymmärtämättä. On siinä joku ero jos kerrotaan, että lillutaan ja uidaan keskellä atlanttia jos kohtaus on kuitenkin tehty laiturin tuntumassa. Mutta mikäpä siinä, saahan niinkin toki tehdä ja se on varmempaakin. Jos ohjelmaan haluaa pläkän niin parasta tehdä kohtaus hyvän sään aikaan.

Lue lisää

Siinä pläkässähän oli se hyvä sää ja kuvausryhmä paikalla. Siis mitä erinomaisin hetki tehdä ne kuvaukset ilman ajan ja rahan turhaa tuhlausta. Itse en ole uinut keskellä Atlantia, mutta keskellä Välimerta kyllä. Lähin maa oli alapuolella 5 km päässä, lähin ranta yli sadan mailin päässä. Ei siinä mitään erikoista ole.

kjuhygt kirjoitti:

Taisi nyt viestin pointti jäädä ymmärtämättä. On siinä joku ero jos kerrotaan, että lillutaan ja uidaan keskellä atlanttia jos kohtaus on kuitenkin tehty laiturin tuntumassa. Mutta mikäpä siinä, saahan niinkin toki tehdä ja se on varmempaakin. Jos ohjelmaan haluaa pläkän niin parasta tehdä kohtaus hyvän sään aikaan.

Lue lisää

Taitaa nimimerkki "kjuhygt" uimatyyli olla käsipohja. Suosittelen kyseiselle nimimerkille ensin uimakoulun käymistä, ennenkuin tulee kommentoimaan tänne soopaa..

Hait.elää.rannikoilla kirjoitti:

Eipä näkyny laituria ainakaan kovin lähellä venettä. Rantaa ei näkyny missään horisontissa, ja sitäpaitsi rannan lähettyvillä on vaarallisempaa uida.
Siellä ne hait yleensä vaanii, missä on enemmän ravintoa (hylkeet, merileijonat, ihmiset ym.) Keskellä atlantia on turvallista uida, vaikka pohjaan olisikin 7 kilometriä.

Lue lisää

Omalla pallonkiertoreissulla sattui pari kertaa niin, että hai kävi nappaamassa vetouistimeen tarttuneen tonnikalan - vaikka lähimpään rantaan oli satoja maileja. Kyllä silti uitiin mm. keskellä Pacificia, mutta tähysteltiin vedenalaista ympäristöä ennen hyppimisiä ja räpiköintejä. Uskomattoman kirkas vesi ja vedenalainen sinisyys on hieno kokemus - vrt. "ei siinä mitään erikoista ole".

luontosielläkin kirjoitti:

Omalla pallonkiertoreissulla sattui pari kertaa niin, että hai kävi nappaamassa vetouistimeen tarttuneen tonnikalan - vaikka lähimpään rantaan oli satoja maileja. Kyllä silti uitiin mm. keskellä Pacificia, mutta tähysteltiin vedenalaista ympäristöä ennen hyppimisiä ja räpiköintejä. Uskomattoman kirkas vesi ja vedenalainen sinisyys on hieno kokemus - vrt. "ei siinä mitään erikoista ole".

Lue lisää

Kyllä luonto pyörii mielessä, kun ensimmäistä kertaa menee uimaan ympäristössä, jossa tietää melkein seuraavan korallinpään takana uiskentelevan terävähampaista uimaseuraa. Ja seuraavan kerran hätkähtää, kun sellaista seuraa tulee näkökenttään. Nopeasti siihen vain tottuu ja jonkinlainen tietämys hailajeista helpottaa.

Onhan haita niin avomerellä kuin rannoillakin. Riski joutua haihyökkäyksen kohteeksi on tunnetusti hyvin pieni. Avomerellä se riski on vielä selvästi pienempi kuin rannoilla.

Käsipohjaa-Atlantilla kirjoitti:

Taitaa nimimerkki "kjuhygt" uimatyyli olla käsipohja. Suosittelen kyseiselle nimimerkille ensin uimakoulun käymistä, ennenkuin tulee kommentoimaan tänne soopaa..

Heh, käsipohjaa, täytyykin taas kokeilla tulevana suvena, hauska ja pätevä uimisen muoto sekin. Täytyy vaan muistaa vetää rannan suuntaisesti, koska muuten joutuu vaihtamaan koirauintiin ellei peräti sammakkoon. Ja varoa, ettei mene suuhun vettä!

Minulla ei ole pienintäkään tietoa siitä, missä pläkäkohtaus oli kuvattu, mutta pidän selvänä että se oli käsikirjoituksessa, kuten Sukulan "kylkivammakin". Kätevintä ja varmintahan tuo olisi purkittaa rannan tuntumassa silloin, kun ei ole kiire minnekään.

kjuhygt kirjoitti:

Heh, käsipohjaa, täytyykin taas kokeilla tulevana suvena, hauska ja pätevä uimisen muoto sekin. Täytyy vaan muistaa vetää rannan suuntaisesti, koska muuten joutuu vaihtamaan koirauintiin ellei peräti sammakkoon. Ja varoa, ettei mene suuhun vettä!

Minulla ei ole pienintäkään tietoa siitä, missä pläkäkohtaus oli kuvattu, mutta pidän selvänä että se oli käsikirjoituksessa, kuten Sukulan "kylkivammakin". Kätevintä ja varmintahan tuo olisi purkittaa rannan tuntumassa silloin, kun ei ole kiire minnekään.

Lue lisää

Molempiin sopii erittäin hyvä kysymys: miksi?

Merellä on toisinaan pläkä, eikä sitä saa mitenkään aikaan käsikirjoittamalla sellainen. Siis aivan erityisen epäkätevää. Kokemattomalle taas sattuu sellaisia vahinkoja kuin Sukulalle. Vamman sisällyttäminen käsikirjoitukseen olisi vaatinut melkoista näyttelemistä muilta, joista vain yksi osaa näytellä. Pitäisit mieluummin itsesi selvänä, niin voisit arvata, missä pläkä oli kuvattu.

Ekala pallonkierrolla ratsastin valkohailla ja tokalla ryhävalaalla, sitten heräsin.

pääselvänä kirjoitti:

Molempiin sopii erittäin hyvä kysymys: miksi?

Merellä on toisinaan pläkä, eikä sitä saa mitenkään aikaan käsikirjoittamalla sellainen. Siis aivan erityisen epäkätevää. Kokemattomalle taas sattuu sellaisia vahinkoja kuin Sukulalle. Vamman sisällyttäminen käsikirjoitukseen olisi vaatinut melkoista näyttelemistä muilta, joista vain yksi osaa näytellä. Pitäisit mieluummin itsesi selvänä, niin voisit arvata, missä pläkä oli kuvattu.

Lue lisää

Kumma juttu, että Sukulan "tajuttomuudesta" ei ole reissun jälkeen ollut juttua. Mies makasi tiedottomana paatin lattialla, mutta kenellekään ei tullut mieleenkään, että äijä olisi käytetty reissun jälkeen lääkärissä tutkituttamassa päätään. Jos ei muuten, niin vaikka vakuutusyhtiötä varten. Tajuttomuus voi aina indikoida aivovammaa, mutta eipä mahdollinen aivovamma ja tutkimusten tarve näytä olleen millään tavalla esillä reissulla tai sen jälkeen, vaikka varmasti ensiavun asiantuntijoita oli paikalla. Mutta kivahan se on, että junttiin kansaan menee tällainenkin näyttely.

liuhiu kirjoitti:

Kumma juttu, että Sukulan "tajuttomuudesta" ei ole reissun jälkeen ollut juttua. Mies makasi tiedottomana paatin lattialla, mutta kenellekään ei tullut mieleenkään, että äijä olisi käytetty reissun jälkeen lääkärissä tutkituttamassa päätään. Jos ei muuten, niin vaikka vakuutusyhtiötä varten. Tajuttomuus voi aina indikoida aivovammaa, mutta eipä mahdollinen aivovamma ja tutkimusten tarve näytä olleen millään tavalla esillä reissulla tai sen jälkeen, vaikka varmasti ensiavun asiantuntijoita oli paikalla. Mutta kivahan se on, että junttiin kansaan menee tällainenkin näyttely.

Lue lisää

Koska se oli nimenomaan "tajuttomuus". Ei Sukula ainakaan ohjelman mukaan tajuttomana ollut, eikä siinä sellaista annettu ymmärtääkään. Ja jos loukkaa kylkensä, miksi menisi tajuttomaksi? Olisit katsonut tarkemmin.

Kappas vain, itselleni tuli aivan toinen mielikuva. Jos minun kipparoimaan veneeseni tulisi iso joukko noviiseja gasteja valtameren tai vakka Itämeren ylitykseen, varmastikin olisin "vaisu ja tuskainen" ainakin aluksi.
Ymmärsin hyvin Hjalliksen harmin tuntee (jakson lopussa), kun keskiatlantin pläkässä julkkismiehistö oli jättänyt varusteensa hujan hajan veneen turkille ym. Vieläpä joku oli käyttänyt sata litraa juomavettä suihkutteluun, vaikka veden säästämisestä oli kai puhuttu. Ehkäpä kaikkia tunteen purkauksia ei haluttu näyttää julkisuuteen?

vaimeritauti kirjoitti:

Kappas vain, itselleni tuli aivan toinen mielikuva. Jos minun kipparoimaan veneeseni tulisi iso joukko noviiseja gasteja valtameren tai vakka Itämeren ylitykseen, varmastikin olisin "vaisu ja tuskainen" ainakin aluksi.
Ymmärsin hyvin Hjalliksen harmin tuntee (jakson lopussa), kun keskiatlantin pläkässä julkkismiehistö oli jättänyt varusteensa hujan hajan veneen turkille ym. Vieläpä joku oli käyttänyt sata litraa juomavettä suihkutteluun, vaikka veden säästämisestä oli kai puhuttu. Ehkäpä kaikkia tunteen purkauksia ei haluttu näyttää julkisuuteen?

Lue lisää

Ketä mahtoi tarkoittaa kun sanoi myös siinä lopussa jotain sen tapaista, että jonkun naama ja puheet alkaa vituttaa aina enemmän ja enemmän? Itse arvailen yhtä.

Et ole tainnut oikein nähdä merisairaudesta kärsiviä ihmisiä. Ensimmäisessä jaksossa Sukula edusti sellaista tyypillisimmillään ennen yrjöilyjään. Tuskaista ilmettä se vaiva ei aiheuta, lähinnä väsyneen tai kyllästyneen näköisen. Lienee tuska aivan liian vaivalloinen tunne siinä tilassa tunnettavaksi. Liikkuminenkin on vastenmielistä ja hidasta merisairaalla.

uimatyyli kirjoitti:

Ketä mahtoi tarkoittaa kun sanoi myös siinä lopussa jotain sen tapaista, että jonkun naama ja puheet alkaa vituttaa aina enemmän ja enemmän? Itse arvailen yhtä.

Siis juuri sitä ennen luki että :"Seuraavassa jaksossa", eli näet sen sitten ensi viikolla kolmannessa jaksossa.
Toki voidaan veikata että tarkoitti juuri sitä jolle se sanottiinkin, eli Leppilampea. Mainitsihan Hjallis selvästi aiemmin jotain ADHD kommenttia ... Eikä Hjallis kuulune niihin jotka juoruilee selän takana, vaan niihin jotka vittuilee päin naamaa aiheesta tai aiheetta.
Ohjelmaformaatti näyttää olevan myös sellainen että kussakin jaksossa on eri julkimo pääosassa, ensimmäisessä Sukula, ja toisessa Koriseva.

Pumpasella lienee sen verran vähän elämänkokemusta ja sanottavaa, että myös hänen osuutensa tuli kuitattua oksentelulla ja kiroilulla.

Ouliutoika kirjoitti:

Pumpasella lienee sen verran vähän elämänkokemusta ja sanottavaa, että myös hänen osuutensa tuli kuitattua oksentelulla ja kiroilulla.

Varmaan tiesittekin, että Viivi on oikealta ammatiltaan lennonselvittäjä, joka siis tekee polttoaine-, kuormaus- ja tasapainolaskelmat, pitää yhteyttä määräkenttään/kenttiin, selvittää sääolot jne.

Sitten siinä sivussa se on vielä poikkeuksellisen nätti, suloinen ja reipas ihminen. Ja porukan paras tanssija.

WAU!

linnunselvittäjä

ViiviOnOikeastiIhana kirjoitti:

Varmaan tiesittekin, että Viivi on oikealta ammatiltaan lennonselvittäjä, joka siis tekee polttoaine-, kuormaus- ja tasapainolaskelmat, pitää yhteyttä määräkenttään/kenttiin, selvittää sääolot jne.

Sitten siinä sivussa se on vielä poikkeuksellisen nätti, suloinen ja reipas ihminen. Ja porukan paras tanssija.

Lue lisää

Hehheh, nyt puhut ihan muusta henkilöstä joka ei edes ole mukana tällä reissulla.

asiamiesasialla kirjoitti:

Hehheh, nyt puhut ihan muusta henkilöstä joka ei edes ole mukana tällä reissulla.

Viivi on tämän itse minulle kertonut.

ViiviOnOikeastiIhana kirjoitti:

Viivi on tämän itse minulle kertonut.

Onhan Viivi nyt nähty monessa. Ja kaikista misseihin liittyvistä ennakko-odotuksista huolimatta hän on poikkeuksetta ollut edukseen, eikä suinkaan vain ulkoisesti.

Se on todellisuudessa kuvattu Otaniemessä laivojen testialtaassa. Pienoismallilla. Hjallista oli vaikeinta kutistaa kun sen ego meinasi repiä paikat. Tämä on varma tieto, avustajana ollut fuksi tuli päissään sen Täffällä kertoneeksi, vaikka oli vaitiolosopimus.

Onko selitys saattoveneelle; se kuljetti suihkuvettä TV-naamoille. Pläkän koittaessa Lintuun pumpattiin lisää vettä

Miksi tankin tyhjentymisestä olisi tehty numeroa, jos vesikone toimisi. Edellisessä jaksossa kerrottiin yhdessä tankissa olevan 1000 litraa, toisessa 300 litraa, nyt se 300 l oli kadonnut. Murtuneesta kylkiluusta ei saa saikkua, vain tymäkämpää buranaa.

näin.se.meni kirjoitti:

Miksi tankin tyhjentymisestä olisi tehty numeroa, jos vesikone toimisi. Edellisessä jaksossa kerrottiin yhdessä tankissa olevan 1000 litraa, toisessa 300 litraa, nyt se 300 l oli kadonnut. Murtuneesta kylkiluusta ei saa saikkua, vain tymäkämpää buranaa.

Lue lisää

Se vesikone tarvitsee sähköä ja sähkönteko vie dieseliä. Pläkästä pois ajaminen kuluttaa polttoainetta, jota ei ole tuhlattavaksi.
Tuon kokoinen joukko kuluttaa herkästi paljon vettä kun jokainen käyttää vain aivan "hiukkasen" - siinä on hetkessä tankki tyhjä.

Watershortage kirjoitti:

Se vesikone tarvitsee sähköä ja sähkönteko vie dieseliä. Pläkästä pois ajaminen kuluttaa polttoainetta, jota ei ole tuhlattavaksi.
Tuon kokoinen joukko kuluttaa herkästi paljon vettä kun jokainen käyttää vain aivan "hiukkasen" - siinä on hetkessä tankki tyhjä.

Lue lisää

Sähköä tehdään aggregaatilla, jossa on vain pieni diesel. Pääkoneeseen verrattuna sitä voi käyttää aivan toisia tuntimääriä löpön kulutusta ajatellen. Jossain kohtaa puhuttiin sadan litran tuntituotosta, joka vaatinee parinkymmenen minuutin sähköntuoton. Sen suhteen 300 l menetys kertaluontoisesti on hyvin pieni juttu, jos lisää voi tehdä.

Vedenkäyttö venemittakaavassa on kyllä kerrostaloasukkaalle aivan outo juttu. Sitä on kuitenkin takuulla matkalaisille kädestä pitäen opetettu ennen lähtöä.

Watershortage kirjoitti:

Se vesikone tarvitsee sähköä ja sähkönteko vie dieseliä. Pläkästä pois ajaminen kuluttaa polttoainetta, jota ei ole tuhlattavaksi.
Tuon kokoinen joukko kuluttaa herkästi paljon vettä kun jokainen käyttää vain aivan "hiukkasen" - siinä on hetkessä tankki tyhjä.

Lue lisää

Voisitteko puhua kielellä jota maallikkokin ymmärtää. Piti oikeen slangi sanakirjasta tarkistaa , mitä tuo pläkä tarkoittaa,? kun en ole moista sanaa kuullu. Kai tähän tosi-tv keskuteluun saa osallistua muutkin kuin "kokeneet merikarhut".
Mitä muita elintärkeitä sanoja pitäisi tietää, jos aikoo joskus "noviisina" hypätä purjepaatin kyytiin?.

tyyni_maallikko kirjoitti:

Voisitteko puhua kielellä jota maallikkokin ymmärtää. Piti oikeen slangi sanakirjasta tarkistaa , mitä tuo pläkä tarkoittaa,? kun en ole moista sanaa kuullu. Kai tähän tosi-tv keskuteluun saa osallistua muutkin kuin "kokeneet merikarhut".
Mitä muita elintärkeitä sanoja pitäisi tietää, jos aikoo joskus "noviisina" hypätä purjepaatin kyytiin?.

Lue lisää

Tuo oli kovin paljon pyydetty purjehduspalstalla. Mutta hae avuksi esim. "pieni skiglaussanasto", se löytyy netistä.

no.shortage kirjoitti:

Sähköä tehdään aggregaatilla, jossa on vain pieni diesel. Pääkoneeseen verrattuna sitä voi käyttää aivan toisia tuntimääriä löpön kulutusta ajatellen. Jossain kohtaa puhuttiin sadan litran tuntituotosta, joka vaatinee parinkymmenen minuutin sähköntuoton. Sen suhteen 300 l menetys kertaluontoisesti on hyvin pieni juttu, jos lisää voi tehdä.

Vedenkäyttö venemittakaavassa on kyllä kerrostaloasukkaalle aivan outo juttu. Sitä on kuitenkin takuulla matkalaisille kädestä pitäen opetettu ennen lähtöä.

Lue lisää

Montako litraa makeaa vettä luulet vesikoneen tekevän yhtä aggregaatin kuluttamaa diesel litraa kohti, jos kaikki aggregaatin tuottama sähkö käytetään sillä vesikoneella?

watershortage kirjoitti:

Montako litraa makeaa vettä luulet vesikoneen tekevän yhtä aggregaatin kuluttamaa diesel litraa kohti, jos kaikki aggregaatin tuottama sähkö käytetään sillä vesikoneella?

Linnun vesikone tuottaa 100 l/h. Sellainen ottaa 400 W tehon. Polttoöljyn lämpöarvo on 10 kWh/l. Jos siitä saisi alle puolet sähköksi, olisi lopputulos 4 kWh, siis sähköä 1000 vesilitraan. Eihän se noinkaan mene, mutta kertoo jotain mittasuhteista.

Swan 57:ssa on normaali agrgaatin paikka takakajuutan punkkien välissä. Useimmissa, ainakin alkperäisasennuksena on Onan 5-10 kW vehje. Siitä on nyt jo muutama vuosikymmen aikaa kun sellaista käytin, enkä enää muista, mitä se kulutti. Litran, puolitoista sellainen diesel tunnissa kuluttaa, jos siitä tehoakin otetaan. Puolen kilowatin kuormalla se on melkein tyhjäkäynnillä.

watershortage kirjoitti:

Montako litraa makeaa vettä luulet vesikoneen tekevän yhtä aggregaatin kuluttamaa diesel litraa kohti, jos kaikki aggregaatin tuottama sähkö käytetään sillä vesikoneella?

Nyt näyttää käyneen, niin että joku kirjoittaa minun aikaisemmin käyttämälläni nimimerkillä.
Tosin tämä WATERSHORTAGE nimimerkki näkyy aloitetun pienellä alkukirjaimella.
Koska en pysty arvioimaan generaattorin tuottaman sähkön ja vesikoneen tekemän makean veden määrää, en myöskään halua tämmöistä "nimimerkin kaappausta".
Pyytäisinkin ettei tämän laatuista harhaan johtavaa toimintaa harrastettaisi.

570 litraa näkyis olevan vakkarina polttoainesäiliöiden koko, mut ilmeisesti? linnussa on 900l tankki. LYS-todistus kertoo että veneessä on 140hv yanmar. Sit lainataan tähän toisesta aikaisemmasta viestiketjusta Joakim1:stä

"Täydellä teholla tuo kuluttaa n. 30 l/h, mutta täysin järjetöntä tuolla olisi ajaa täydellä teholla. Tyynessä tuollainen kulkee 6 solmua 15-20 hv teholla, jolloin kulutus on alle 5 l/h ja dieseliä riittäisi reilusti yli 1000 mailia. 7 solmua vaatii 25-30 hv, jolloin kulutus n. 7 l/h eli 900 l riittää 900 mailia. 8 solmua vaatii 40-50 hv ja kulutus n. 10 l/h eli tuotakin vauhtia pääsisi vielä n. 700 mailia. 9 solmua vaatii jo n. 100 hv ja kulutus reilut 20 l/h eli tuo on jo järjetöntä."

Hjallis sai hyttinsä vain Leppilammen, ja silloinkin oli kuvaaja paikalla.

Viivi valitti että nukkumisaikaa jää vain 2,5 tunta 4 tunnin lepovuorosta, kun syömiseen, vessassakäyntiin ja peseytymiseen menee 1,5 tuntia. Siis joko ummetus tai sitten tyttö käy suihkussa ja pesemässä tukan 8 tunnin välein. Ei ihme että vesi on lopussa.

Mitä itse on 4 4 tunnin vahteja tehnyt pari viikkoa putkeen, niin ei siinä puolta tuntiakaan saa tärvättyä turhaan jos nukuttaa.

Tuoreet hedelmät pitäisi vetää naamariin parissa päivässä heti reissun alussa. Tyhmäkin sen tajuaa, ettei banaanit, ananakset ym. säily monta viikkoa veneessä.

Säilykehedelmissä on ihan tarpeeksi vitamiineja kuukauden purjehdukselle, ja jos niitä jää ylimääräisiä, niitä voi syödä vielä maissakin. Typerää ruoan tuhlausta Sukulalta.

Säilykkeet-säilyy kirjoitti:

Tuoreet hedelmät pitäisi vetää naamariin parissa päivässä heti reissun alussa. Tyhmäkin sen tajuaa, ettei banaanit, ananakset ym. säily monta viikkoa veneessä.

Säilykehedelmissä on ihan tarpeeksi vitamiineja kuukauden purjehdukselle, ja jos niitä jää ylimääräisiä, niitä voi syödä vielä maissakin. Typerää ruoan tuhlausta Sukulalta.

Lue lisää

Ei niitä tarvitse parissa päivässä kaikkia syödä. Tuoreiden hedelmien ja vihannesten käyttö alkaa loppua noin kahden viikon kohdalla. Laidan yli heittäminen on silloin rutiinia, esim. paprikaa, porkkanaa, tomaattia ja munakoisoa. Banaanin ongelma on tertun yhtaikainen kypsyminen kun ostaa vihreän tertun, kaikki on syötävä pikaiseen muttei tee mieli. Tomaatteja saa helposti hyvin eri kypsyysastetta. Sipuli ja keräkaali kestää . Meloni, ananas ja pehmeät hedelmät pilaantuvat nopeasti mutta vihreä kova omena ei laisinkaan. Runsaat purkki- ja kuivamuonavarastot ovat veneessäni jääneet syömättä. On ollut pakko varustaa tushimerkinnällä vuosiluvusta, että tietää heitellä säilykepurkit ja pastapussit roskiin vanhimmasta päästä. Säilyvyyden opettelu ja säilytystilat ovat jonkin asteen ongelma.
Ruoan "tuhlauksen" taloudellinen merkitys on minimaalinen.

Voi jessus näitä foliohattuja!

Näin tuo oli. Dieseliä piti saada lisää että pääsevät kotiin.

Selvästikin alun jälkeen julkkikset piti saada tolpillaan tuolta pois, joten meni moottoriveneilyksi, kun mahd. kevyttä keliä haetaan (4-8m/s tuulia). Hjallishan sanoin tuon suoraan - reissulla on turvallistuus takuu.