Työmarkkinatuen aktivointi

tyypillistä että tuollaiset oikeasta arkielämästä vieraantuneet virastopellet "keskustelevat" keskenään ja kun vastustavia ääniä ei tietenkään kuulu, saadaan tehtyä tuommosia päinperseisiä tavan ihmisille vakavasti vahingollisia päätöksiä.

Eikö ne kunnat ole vastustaneet tätä työmarkkinatuen aktivointia koska kunnille tulee liian kalliiksi järjestää toimintaa.
Alentaisivat verotusta mieluimmin kuin tuhlaisivat rahoja turhaan toimintaan joka ei työlistä oikeastaan ketään.
Vai jatketaan samalla mallilla että tungetaan yrityksiin työntekijöitä verorahoilla joista ei ole siellä mitään hyötyä.
En tiiä, täytyy sitten äänestää vaaleissa toisia henkilöitä ja katella mitä tapahtuu

näillä kaikenmaailman työryhmillä joita perustetaan jatkuvasti milloin mitäkin tutkintaa ja selvittelyä tekemään. Ihmettelenpä vaan mihin nämä kansanedustajat ja heidän kaikki apu-virkailijansa (mitähän niitäkin nykyisin kaikkia onkaan)niin mihin heitä nykyisin tarvitaan, kun kaikkea selvitellään kallispalkkaisilla työryhmillä? Ja ministerit sitten tekevät niitä päätöksiä kuitenkin välittämättä joidenkin älämölöistä yhtään mitään.
Niinpä niin tätä se rahanjako täällä Suomessa on, että kermat kuorivat "viisaat" ja "ovelat" päältä ja murusia tippuu pöydältä jos tippuu.

Käyn seuraavassa läpi esityksen, voitte itse olla samaa mieltä joko viranomaisten kanssa tai uskoa minua. Omat kommenttini aloitan ja lopetan ??? merkeillä ??? ja esitys alkaa +++ ja loppuu +++.


+++ Työmarkkinatuen aktivointi – yhteiskuntatakuu pitkäaikaistyöttömille
Työhallinnon julkaisu 347
www.mol.fi/julkaisut
Työministeriön asettaman hallituksen työllisyysohjelmaan sisältyneen
työryhmän mietinnön yhteenveto ja keskeiset esitykset


I UUDISTUKSEN LÄHTÖKOHDAT
Työmarkkinoilla kaksi pääongelmaa ovat, miten turvata
- tulevaisuuden työmarkkinoiden työvoimatarpeet sekä
- työttömien työllistyvyys työmarkkinoiden sukupolvenvaihdoksessa avautuviin tehtäviin. +++

??? Tulevaisuudessa tarvitaan työntekijöitä, joille maksetaan 500 €/kk. Jos tähän päästään, voidaan kilpailla kiinalaisten kanssa ja saada lisää työpaikkoja. ???


+++ Työmarkkinoilta poistuu työvoimasta vuoteen 2015 mennessä noin miljoona työllistä, ja poistuma
on suurempi kuin työmarkkinoille tuleva työvoima. On välttämätöntä, että työttömät työnhakijat
sijoittuvat nykyistä useammin avoimilla työmarkkinoilla avautuviin työpaikkoihin.
Vuoden 2004 loppupuolella pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt uudelleen kasvuun, ja vaikeasti
työllistyvien määrä on edelleen korkea, noin 170 000 henkilöä. Tulovirta yhdenjaksoiseen pitkäaikaistyöttömyyteen on noin 60 000 henkilöä vuodessa. Aktiiviseen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan tehdyillä uudistuksilla ei ole riittävästi kyetty lisäämään työnhaun aktiivisuutta ja parantamaan työttömien työllistyvyyttä. Vaikka pitkäaikaistyöttömyyttä kyettiin alentamaan nopeasti 1990-luvun jälkipuoliskolla, virta pitkittyneeseen työttömyyteen on jatkunut myös laman jälkeisinä voimakkaan talouskasvun ja paranevan työllisyyden vuosina. +++


??? Kuten tästä havaitaan, Suomessa on satojatuhansia työpaikkoja, joihin ei saada työntekijää. Työntekijöitä ei saada, koska työmarkkinaneuvotteluissa ammattiliitot ovat sopineet liian suuret palkat verrattuna siihen, mitä työstä haluttaisiin maksaa. Työn osuus tuotteen hinnasta on nykyisin 10 % ja omistajan voitto 25 %. Omistajien ei kannata sijoittaa Suomeen ja synnyttää työpaikkoja, koska muualta maailmasta löytyy sijoituskohteita joista saa voittoa 30 %. Palkkojen osuus on siis laskettava puoleen eli viiteen prosenttiin jotta Suomessa kannattaisi teettää töitä.

Koska ammattiliitot eivät hyväksy tätä, ainoa keino on laatia laki, jolla saadaan työttömien tuet vastikkeellisiksi. Näin menetellen saadaan vähitellen laskettua kaikkien palkat luokkaan 500 €/kk ilman että ”virallinen” palkka laskisi nykyisestä. Vuonna 2010 suurin osa työntekijöistä tekee töitä aktivointituella 500 €/kk. ??




+++ Työmarkkinatuen uudistamisella on välitön yhteys hallituksen työllisyystavoitteisiin. Pääministeri
Matti Vanhasen hallitusohjelman 100 000 työpaikan lisäämistavoite hallituskaudella ja pidemmällä
tähtäimellä 75 prosentin työllisyysaste edellyttävät talouskasvun lisäksi rakenteellisia muutoksia
työmarkkinoilla. Talouden ja työllisyyden kasvulle muodostuu esteitä, jos mittava osa työikäisestä
työvoimasta ajautuu pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tästä syystä tarvitaan lisätoimenpiteitä,
joiden avulla myös rakenteellisen työttömyyden ryhmästä saadaan työttömiä työllistymään
avoimille työmarkkinoille. +++


??? Mielenkiintoinen kommentti tämä. Jotta meillä olisi vuonna 2015 työntekijöitä osallistumaan silloin avautuviin työpaikkoihin, tarvitaan näin kallis aktivointi toimenpide vuonna 2006. Uskokoo ken tahtoo. ???


+++ Työmarkkinatuki tuli voimaan vuonna 1994. Se tarkoitettiin aktiiviseksi toimenpidetueksi, jolla
turvataan tuen saajan toimeentulo aktiivitoimien aikana. Työmarkkinatuen saajia on tällä hetkellä
lähes puolet työttömistä, noin 136 000. Vastaavana ajanjaksona vuodesta 1994 lähtien ansioturvalla
olevien työttömien määrä on laskenut 330 000:n tasolta noin 120 000 henkilön tasolle. Työmarkkinatuensaajien riskiryhmään, joita uhkaa pitkäkestoinen työttömyys, kuuluu lähes 100 000 työtöntä.

Työmarkkinatuen menot työministeriön pääluokassa ovat lähes 995 milj. euroa, josta aktiivitukena
käytetään noin 300 milj. euroa. Työmarkkinatuen aktivointiaste on 26 %. Kun työmarkkinatukijärjestelmä on ollut voimassa noin 10 vuotta, yli puolet tuen saajista on saanut
työmarkkinatukea niin pitkään, että siitä on käytännössä muodostunut osa viimesijaista sosiaaliturvaa, mikä on vastoin lainsäädännössä määriteltyä työmarkkinatuen alkuperäistä tarkoitusta.


Työmarkkinatukijärjestelmä ei nykyisellään toimi alkuperäisen tarkoituksensa mukaan tehokkaana aktiivitukena. Työmarkkinatukijärjestelmän toiminta aktivointiin kannustavana ja työllistyvyyttä tukevana järjestelmänä on keskeisessä asemassa, kun tavoitteena on nostaa työllisyysastetta hallituksen tavoitteiden mukaisesti, turvata tulevaisuuden työvoimatarpeet ja alentaa korkeaa työttömyyttä. Hallitusohjelma edellyttää sellaisen mallin valmistelemista, jossa työmarkkinatuki muutetaan vastikkeelliseksi sekä valmistelua, jolla voidaan uudistaa työttömyyden perusturvan rahoitusjärjestelmää. +++

??? Millä tavalla aktivointi lisää olemassa olevien työpaikkojen määrää? Jos haluamme että työttömät työllistyisivät, eikö silloin olisi ainoa keino tähän mahdollistaa uusien työpaikkojen syntyminen? Jos joku työtön tungetaan olemassa olevaan työpaikkaan, jossa on jo työntekijä ja hänet irtisanotaan, kasvaako työllisyys?





+++ II UUDISTUKSEN PÄÄTAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET
Työryhmän ehdotuksilla työmarkkinatuen uudistamiseksi tuetaan hallitusohjelman tavoitteita työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden alentamiseksi. Ehdotuksilla parannetaan työttömyysaikaisen etuusjärjestelmän ja työvoimapoliittisten aktiiviohjelmien kokonaisuutta. Tavoitteena on nykyistä tehokkaampi, kannustavampi ja tasapainoisempi toimeentuloetuuksien ja aktiiviohjelmien kokonaisuus. Tavoitteiden saavuttamiseksi työryhmä ehdottaa, että

1. Työmarkkinatuki muutetaan vastikkeelliseksi tietyn työttömyysajan jälkeen
2. Käynnistetään pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuu
3. Parannetaan työvoimatoimiston peruspalveluita, jotta voidaan tyrehdyttää virta pitkittyvään
työttömyyteen
4. Muutetaan valtion ja kuntien vastuita työttömyysaikaisen etuusjärjestelmien rahoituksessa
siten, että rahoitus kannustaa toimimaan nykyistä tehokkaammin työllisyystavoitteiden
suuntaisesti. Muutos toteutetaan kustannusneutraalilla tavalla valtion ja kuntien kesken.

Ehdotuksilla vaikutetaan sekä pitkäaikaistyöttömyyden tulovirtaan että olemassa olevaan pitkäaikais-
ja toistuvaistyöttömyyteen. Pitkäaikaistyöttömyyden tulovirran tyrehdyttäminen edellyttää
kokonaan erilaisia toimenpiteitä verrattuna niihin, joita pitää tarjota jo pitkään työttömänä olleille
työttömille. +++

???

1.   Suomeksi, työtön voidaan pakottaa töihin, joista maksetaan samaa tai lähes samaa palkkaa kuin tukikin on eli 500 €/kk. Tämä uusi laki poistaa viimeisetkin rippeet edellisestä laista, jonka perusteella työpaikka ei voi olla sellainen jossa joku jo on. Pian siis voidaan tehdä niin, että nyt työntekijä, joka saa 2000 €/kk, voidaan irtisanoa ja palkata tilalle työntekijä jolle maksetaan 500 €/kk.

2.   Taataan jokaiselle työttömälle sama tilanne, joten kukaan ei voi enää esim. livahtaa suhteiden kautta tavalliseen työpaikkaan josta saisi 2000 €/kk, eikä voi synnyttää itselleen omaa työpaikkaa esimerkiksi isäpapan varoilla.

3.   Lisätään työvoimatoimistojen tarkkailua työttömien toimien seuraamisessa. Kirjastoihin palkataan työvoimahallinnon virkamiehiä tutkimaan etteivät työttömät ole lainanneet ammattikirjallisuutta lisätäkseen mahdollisuuksiaan päästä jäljelle jääviin oikeisiin työpaikkoihin. Yliopistojen käytäville lisätään vahteja, jotka varmistavat että kaikille on opiskelijakortti eikä työttömät pääse sinne salaa lukemaan kiellettyjä kirjoja.

4.   Säädetään laki, joka edellyttää kunnan palkkaavan ensisijaisesti tukityöllistämällä työntekijöitä. Ellei näin tapahdu, seurauksena on valtionosuuksien vähentäminen.

Päämääränä on siis saada työttömät tekemään töitä 500 €/kk ja estää kaikki se, mikä synnyttäisi lisää työpaikkoja. ???




+++ 1. Työmarkkinatuen muuttaminen vastikkeelliseksi
Työryhmä ehdottaa työmarkkinatuen vastikkeellisuuden toteuttamista siten, että työmarkkinatuen
saamisehdot seuraamusten osalta muutetaan nykyistä tiukemmiksi seuraavasti:

- Jos 500 päivää työmarkkinatukea passiivitukena saanut (tai työttömyyspäivärahalta siirtynyt
180 päivää työmarkkinatukea saanut työtön) kieltäytyy osallistumasta hänelle tarjottuun soveltuvaan
työllistymistä edistävään toimenpiteeseen, oikeus työmarkkinatukeen lakkautetaan
toistaiseksi

- Työmarkkinatukioikeutensa toistaiseksi menettäneellä olisi kuitenkin oikeus päästä uudelleen
työmarkkinatuelle oltuaan viisi kuukautta työvoimapoliittisessa toimenpiteessä tai työssä

- Oikeus työmarkkinatukeen jatkuisi kuitenkin aina yli 500 päivän (180 päivän) siihen saakka
kunnes aktivointitarjous on tehty ja aktivointi alkaa. Jos aktivointiin osallistunut jää toimenpiteen
jälkeen työttömäksi, hänen oikeutensa saada työmarkkinatukea jatkuu normaalisti.

- Työttömälle maksetaan toimenpiteen ajalta normaalisti palkkaa, jos hänelle tarjotaan työtä
tai tuettua työtä. Lisäksi erilaisissa työkokeilutoimissa työmarkkinatuen saajalle maksetaan
työmarkkinatuen lisäksi verotonta ylläpitokorvausta. Vastikkeellisuus ei siten tarkoita sitä,
että työttömän tulisi osallistua pelkästään työmarkkinatuella toimenpiteisiin.

Ehdotukset edellyttävät erityisen aktiivikauden käyttöönottamista. Aktiivikauden aikana vastikkeellisen
työmarkkinatuen piiriin tuleville henkilöille järjestetään riittävä palveluiden ja aktivointitoimien
kokonaisuus siten, että aktivointikauden aikana kaikille tarjotaan ja kaikilla on mahdollisuus
osallistua aktivointiin.

Työmarkkinatuelle ei ole perustuslain säännöksistä johtuen mahdollista säätää laissa erityistä
enimmäiskestoa. Perusoikeuksien näkökulmasta ei kuitenkaan ole estettä sille, että työmarkkinatuen
saamisen ehdoksi asetetaan, nykyisiä ehtoja tiukemminkin, työllistymiseen liittyviin toimenpiteisiin
osallistuminen. +++

??? Tässä on kerrottu että kaikki pakotetaan tekemään töitä 500 €/kk palkalla, ilman poikkeuksia. Ensin aloitetaan pitkäaikaistyöttömistä ja vähitellen lain piiriin otetaan kaikki muutkin työikäiset. Perustuslaissa kuitenkin varmistetaan se, että ministerit ja muut korkeammat virkamiehet jäävät näiden sääntöjen ulkopuolelle. ????





+++ 2. Aktiivikausi ja pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuu
Työmarkkinatuen vastikkeellisuuden toinen tunnusmerkki, erityinen aktiivikausi, jonka aikana palveluja ja työvoimapoliittisia toimenpiteitä lisätään, ehdotetaan järjestettäväksi seuraavasti:

- Työmarkkinatukea yli 500 päivää passiivitukena saaneille (työttömyyspäivärahan enimmäisajan
jälkeen työmarkkinatukea yli 180 päivää saaneille) toteutetaan aktiivikausi siten,
että työllistymistä edistäviä toimenpiteitä järjestettäisiin neljän vuoden aikana vähintään
kaksi vuotta.
- Työmarkkinatuella yli 500 päivää olleiden (180 päivää) työttömien aktivointiaste nostetaan
nykyisestä noin 20 prosentin tasosta 30 prosenttiin. Aktivoinnin piirissä keskimäärin olevien
työttömien määrä lisääntyisi tässä ryhmässä keskimäärin 20 000 tasolta 30 000:een. Ehdotukset
on mitoitettu siten, että kaikille kohderyhmän eri henkilöille on tarjottavissa aktiivisia
toimenpiteitä. Jos aktivoinnin kesto on keskimäärin kuusi kuukautta, vuoden aikana aktivointiin
voisi osallistua 60 000 eri henkilöä. Työllistymistä edistävien toimenpiteiden lisäämisen
kustannukset ovat 100 milj. euroa, jotka rahoitettaisiin osana uutta rahoitusmallia
(kohta 4).

- Toimenpiteitä järjestetään valtion ja kuntien, työvoiman palvelukeskusten ja muiden toimijoiden
yhteistyönä. Aktiivitoimenpiteitä toteutettaisiin säännöllisesti varsinaisen aktiivikauden jälkeenkin. Tällöin työttömyyden jatkuessa korostuvat kuntouttava työtoiminta sekä työvoiman palvelukeskuksen järjestämät tai hankkimat muut palvelut. Osalle erittäin pitkään työmarkkinatukea saaneista työttömistä
ensisijainen toimenpide on todennäköisesti eläke-edellytysten selvittäminen ja muut kuin aktiivikaudella välittömästi työllistämisen edistämiseen liittyvät toimet.

Aktiivikauden toimenpiteiden järjestäminen ja lisääminen edellyttää voimakkaita toimia työvoiman
palvelukeskuksilta ja muilta toimijoilta. Kun kaikille pitkään työmarkkinatukea saaneille tarjotaan
ja kaikilla on mahdollisuus osallistua työllistymistään edistäviin toimenpiteisiin kyse on pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuusta.

??? Tuossa kerrotaan kuinka hienosti työttömät lajitellaan. Mitenkään ei mainita sitä, että suurin osa näistä työttömistä voisi työllistää itsensä, jos se olisi mahdollista Suomessa. Ei edes aktivointitoimissa olevalla ole oikeutta hankkia itselleen lisätuloja, vaan se on kokonaan kiellettyä. Jos erehtyy myymään jotain tekemäänsä, seurauksena on kaiken tuen loppuminen. Jos vain yksinkertaisesti ei ilmesty tukityöhön, voi saada taas tukea kun on osallistunut viisi kuukautta aktivointitoimenpiteisiin. ???



+++3. Työvoimatoimiston peruspalvelujen kehittäminen työnhakijoille
Työryhmän ehdotusten yhtenä keskeisenä tavoitteena on ennaltaehkäistä virtaa pitkittyvään työttömyyteen. Tämä edellyttää työvoimatoimistojen peruspalveluiden, kuten työnhakusuunnitelman,
osaamiskartoitusten, työnhakijoiden haastattelun ja palvelun sekä suunnitelmien toteutuksen sisällön
ja seurannan parantamista. Työvoimatoimiston palvelujen avulla voidaan tavoittaa riskiryhmät,
joita uhkaa pitkäkestoinen työttömyys. Työvoimatoimistojen peruspalveluissa ehdotetaan otettavaksi käyttöön nykyistä olennaisesti tarkempi arvio työttömän työmarkkinatilanteesta (profilointi), jossa selvitetään työttömän valmiudet ja etäisyys/läheisyys avoimille työmarkkinoille sijoittumiseen. Asiakkaan haastatteluista, työnhakusuunnitelmasta ja osaamisen kartoituksesta on muodostettava informaatio, joka sisältää tilannearvion työttömän ”etäisyydestä” suhteessa työmarkkinoihin.+++


??? Tässä kerrotaan, että tavoitteena on ensisijaisesti saada työmarkkinoille ne, jotka sinne vähiten haluavat. Eli sellaiset työttömät, joilla on kova halu päästä töihin ja taloudelliset ongelmat, sijoitetaan viimeksi työllistettäviksi. Taas ne, joilla on omaa aktiivisuutta ja joiden taloudellinen asema ei edellytä välitöntä työllistymistä, pakotetaan ensimmäisinä pakkotöihin. Tämä on mielenkiintoinen asennoituminen, joka on ollut työministeriön tavoitteena aina. Päämäärä on siis tehdä juuri päinvastoin mitä ihmiset haluavat. Koska osa on pystynyt muuttamaan tätä tilannetta vaatimalla kovaan ääneen työtä itselleen vaikka eivät niin kovin sitä ole sillä hetkellä tarvinneet, he ovat voineet olla työttöminä ja vastaavasti osa on esittänyt olevansa kovin vähän kiinnostuneita päästä töihin, heidät on työllistetty. Nyt tämän uuden esityksen mukaan tätä tullaan estämään varmistamalla tarkemmin että kaikki toimenpiteet voidaan tehdä juuri päinvastoin kuin työtön haluaa ja näin estää kaikki huijaukset. ???




+++Työmarkkinatuen ehtoihin tehtävät muutokset edellyttävät työvoimatoimistoilta määrätietoista ja
ehdottoman oikeudenmukaista toimintaa niin, että työnhakijoilla on heti työnhaun alusta lähtien
tiedossa työmarkkinatuen saamiseen liittyvät ehdot, oikeudet ja velvollisuudet. Työttömälle tulee
selkeästi osana palvelua kertoa, että hänen työnhakuaan tuetaan kaikin keinoin mutta työttömyyden
pitkittyessä hänen oikeutensa etuuteen muuttuu vastikkeelliseksi ja häneltä edellytetään yleisesti
hyväksyttyihin työllistymistä edistäviin toimiin osallistumista. Näin ollen aktiivikauden tiheällä,
systemaattisella ja määrätietoisella palvelulla sekä toimenpiteillä on mahdollista saada ennalta ehkäisevä vaikutus myös työttömyyden virtaan niin, että työttömän omatoiminen osallistuminen ja
aktivoituminen toteutuu paremmin heti työttömyyden alusta.+++

??? Jos et heti suostu tekemään töitä pienemmällä palkalla, niin seurauksena on sitten pakkotyö 500 €/kk palkalla. Työttömyyden hoito siis siirtyy myös palkkatyössä oleviin. Kun asia saadaan kaikille selväksi, kaikki tottelevat mukisematta eivätkä ammattiliittojenkaan jäsenet uskalla vaatia enää palkankorotuksia, vaan seuraavissa neuvotteluissa voidaan minimipalkkakin poistaa kokonaan. ???



+++4. Valtion ja kuntien välisen rahoitusmallin kehittäminen
Työryhmä ehdottaa muutettavaksi kunnan ja valtion välistä rahoitusvastuuta passiivisen työmarkkinatuen rahoituksesta. Nykyisin työmarkkinatuen rahoittaa kokonaisuudessaan valtio. Toimeentulotuesta vastaa kunta, mutta valtio osallistuu menoihin valtionosuusjärjestelmän kautta keskimäärin kolmanneksella. Työryhmän ehdottama rahoitusmalli sisältää seuraavat muutokset:

- Työmarkkinatukea yli 500 päivää passiivisesti saaneiden rahoitus ehdotetaan jaettavaksi tasan
kuntien ja valtion kesken. Tätä lyhyemmän työttömyyden osalta työmarkkinatuen passiivirahoitus
säilyy nykytilanteen mukaisesti valtiolla.

- Toimeentulotukimenoissa määritellään normitettu osuus, joka irrotetaan valtionosuusjärjestelmästä.
Tämän rahoitus jaetaan tasan kuntien ja valtion kesken.

- Aktivointijakson aikaisista kustannuksista vastaa valtio samalla tavoin kuin nykyisin.

- Kunnille kompensoidaan rahoitusvastuun muutoksista aiheutuva lisärasitus kokonaisuudessaan
ja siten, että se yksittäisen kunnan osalta vastaa mahdollisimman tarkasti rahoitusmuutoksesta
aiheutuvaa lisämenoa.

- Valtio sitoutuu omalta osaltaan sellaiseen työvoimapolitiikkaan, että resurssit aktivointiasteen
korottamiseksi tavoitetilan tasolle toteutuvat ja säilyvät suhteellisesti vähintään samalla
tasolla.
Ehdotusten tavoitteena on muodostaa nykyistä tasapainoisempi rahoitusrakenne yli 500 päivää työmarkkinatukea passiivitukena saaneiden toimeentuloturvaan jakamalla passiivimenojen rahoitusvas-
tuu kuntien ja valtion kesken. Rahoitusratkaisulla edistetään sitä, että valtiolla ja kunnilla on yhtäläinen
taloudellinen intressi parantaa työllisyyttä nykyistä kestävämmällä tavalla. Työmarkkinatuen
ja toimeentulotuen uusi rahoitusmalli luo voimakkaan kannustimen aktiivikauden toimenpiteiden
lisäämiseen ja laadun parantamiseen paikallisena yhteistyönä. Rahoitusuudistuksen keskeisinä tavoitteina on siirtää maksetun tuen painopistettä passiivituesta aktiivitukeen.

Rahoituksen kokonaisratkaisulla ei siirretä työttömiä kuntien vastuulle eikä yksinään kuntien työllistämistoimien vastuulle. Aktiivitoimenpiteet ja niiden lisäykset rahoitetaan ja järjestetään valtion,
kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyönä kuten nykyisinkin. Ratkaisu palkitsee kuntia, jotka edistävät
työttömien aktivoitumista ja työllistymistä. +++


??? Kuten tuolla jo mainitsin, valtio huolehtii siitä että kaikissa kunnissa siirretään osa täistä näiden pakkotyöllistettyjen avulla hoidettavaksi. Valtio ja kunta maksavat kulut puoliksi, sitten valtio kompensoi kuntia työttömyyden kustannuksista. Eli, jos kunta ei halua teettää töitä 500 €/kk palkalla, se ei saa valtionosuuksia lainkaan. Kaikki kunnat siis pakotetaan siirtymään siihen että vähintään 30 % sen työntekijöistä on näitä pakkotyöllistettyjä ja joille maksetaan 500 €/kk. ???



+++Työmarkkinatukea yli 500 päivää saaneita oli vuoden 2004 toukokuussa 98 000 henkilöä, joista
aktiivitoimenpiteissä 20 prosenttia. Työmarkkinatukea on maksettiin vuonna 2003 yli 500 päivää
tukea saaneille yhteensä 716,4 milj. euroa, josta passiivitukena 515,3 milj. euroa (vuositasolla
78 400 tuen saajaa). Toimeentulotukimenot vuonna 2003 olivat 490 milj. euroa, josta ei-harkinnanvaraisen tuen osuudeksi on arvioitu 441 milj. euroa.

Rahoitusmuutos yhdessä aktivointiasteen nostaminen kanssa johtaisi kokonaismenojen lisääntymiseen
36 milj. eurolla. Aktivointiin käytettäisiin 100 milj. euroa nykyistä enemmän. Kuntien kustannusrasitus
kasvaisi tavoitetilassa 150 milj. euroa, jonka valtio kompensoi täysimääräisesti kunnille.

Koska muutoksen tavoitteena on alentaa virtaa pitkäaikaistyöttömyyteen uudistus alentaa vähitellen
työttömyyden hoitoon käytettäviä menoja. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden osuuden
pieneneminen 10 prosentilla (9 800 henkilöllä) alentaisi kokonaismenoja nykytasosta varovaisesti
arvioituna 39 milj. euroa. Säästö kohdistuu sekä kunnille että valtiolle.

Työmarkkinatuen uudistuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta olennaista on, että työllistymismahdollisuuksia ns. matalan tuottavuuden toimialoilla saadaan lisättyä.+++


??? Tässä tämä sama numeroilla kerrottuna. Kokonaissäästö 125 miljoonaa euroa kun kunnan työntekijät korvataan pakkotyöntekijöillä.


Sitten vielä kysyn teiltä hyvät lukijat. Löydättekö tästäkään esityksestä yhtään kohtaa, jolla pyrittäisiin lisäämään uusien, oikeiden työpaikkojen syntymistä? Minä en löydä. En ole löytänyt yhdestäkään työministeriön esityksestä. En ole löytänyt niitä muidenkaan ministeriöiden esityksistä.

Sen sijaan löydän kohtia kaikkien esityksestä siitä, että lähes kaikki työt tullaan teettämään tulevaisuudessa 500 €/k tai sitä luokkaa olevalla palkalla. Tämä varmistetaan sillä, että itsensä työllistäminen on tehty mahdottomaksi muille kuin sikarikkaille (ja heitä on vähän, ei siis haittaa). Sitten osa töistä muutetaan pakkotöiksi työttömyyteen vedoten (vaikka oikeita työpaikkoja syntyisi kaikille jos itsensä työllistäminen olisi mahdollista) suureen työttömyyteen.

Jos työministeriö on eri mieltä esittämistäni kommenteista, se voi poistaa aivan kaikki epäilyt muuttamalla työttömyysturvalain sisältöä sellaiseksi, että itsensä ja toisten työllistäminen on sen jälkeen mahdollista. Muutos voidaan tehdä monellakin tavalla, mutta paras vaihtoehto olisi työttömyysturvan saannin edellytyksen muuttaminen nykyisestä työaikapohjaisesta tulopohjaiseen. Eli suomeksi sanottuna, jos saa tuloja enemmän kuin työmarkkinatuki lisättynä 50 %:lla, ei saa työttömyystukea. Jos tulo jää alemmas, saa tukea osan eli samaan tapaan kuin nykyinen soviteltu päiväraha (jota ei voi saada jos työllistää itsensä).

Ongelma työministeriön kannalta tässä on se, että silloin ei olisi pian enää ketään näihin pakkotöihin, koska kaikille syntyisi oikeita työpaikkoja eikä työttömyyttä enää olisi. ???