hei ei mitään moralisointii ja psykologiii kiitos, mutta mielellään aatoksia vastaavissa tilanteissa eläviltä:
1. en rakasta miestäni, kiintymystä toki on
2. ollaan yhdessä koska kaikki helpompaa näin; perhe,talous
3. etsin kyllä rakkautta mutten usko katinkultaan
4. eroamme noin 5-10 vuoden sisään ja aloitan oman elämän murkkujen kanssa
oletko samassa jamassa? kysymys on ajatusten muuttamisesta. se mikä oli on jo ohi mutta arkea on kilometreittäin edessä, jaksan sen ja ihan tyytyväisenä
1. en rakasta miestäni, kiintymystä toki on
2. ollaan yhdessä koska kaikki helpompaa näin; perhe,talous
3. etsin kyllä rakkautta mutten usko katinkultaan
4. eroamme noin 5-10 vuoden sisään ja aloitan oman elämän murkkujen kanssa
oletko samassa jamassa? kysymys on ajatusten muuttamisesta. se mikä oli on jo ohi mutta arkea on kilometreittäin edessä, jaksan sen ja ihan tyytyväisenä
Vastaukset 6
Vanhimmat
samassa tilanteessa mietin eroa noin 10v
kunnes rohkenin sen toteuttaa.
Elimme kuin sisko ja sen veli.
En ole päivääkään katunut lähtöäni ja
olemme hyvissä väleissä edelleen.
Erostamme on kulunut kohta 5v
Ero päätös on vaikea, lähestulkoon aina... Täytyy vain uskaltaa muuttaa sitä tuttua ja turvallista, koska koko elämää ei kannata elää niin että siitä ei voi itse nauttia...
Minulla oli vastaava tilanne, rakkaus oli jo outo käsite mutta silti oltiin kiinni toisisamme ja en uskonut koskaan eroavani...
Minusta ei olisi ollut päätöstä tekemäänkään mutta mieheni halusi muutoksen omaan elämäänsä...
Me erottiin noin vuosi sitten ja kyllä kaipaan joskus sitä tuttua ja turvallista mutta elämä on antanut paljon uusia asioita ja olen varma että muutaman vuoden kuluttua olen todella tyytyväinen tilanteeseeni...
Ainahan uuteen hyppääminen on pelottavaa, koska meillä ei ole kristallipalloa mutta jos jotain haluaa saada on myös jostain uskallettava päästää irti...
Olet näemmä realisti , siitä plussat sulle
olen samoissa mietteissä oleva mies.En voinut
sanoa elävä koska tuntuu että elämä on jotain
toisenlaista. ONNEA sulle
onnittelut :)
realismilla syö makaroonia vaikka sata vuotta:):)
Miksi olet naimisissa miehen kanssa, jota et rakasta? Oletko koskaan rakastanutkaan, koska vieläkin etsit rakkautta? Luuletko, ettei kohdallesi voisi osua toinenkin rakkaus, vaikka rakastaisit miestäsikin?
Lapsille haitallisinta on vanhempien ero heidän ollessa murkkuikäisiä. Etsitkö lapsista turvaa erossa vai minkä takia haluat erota juuri silloin, kun he tarvitsivat eniten turvaa ja vastusta vanhemmiltaan? Mitäpä jos erossa jättäisit lapset isälleen? Sori vaan, mutta minusta on tosi lapsellista erota sen tähden, että lähtee etsimään rakkautta. Kaunista ja rohkeaa...?? Odottaisit siihen asti kunnes lapset ovat täysi-ikäisiä ellet keksi parempaa syytä eroon.
Kirjoituksestani tuli vähän kitkerä. Olen todella kurkkua myöten täynnä murkkuikäisten yksinhuoltajaäitejä, jotka etsivät unelmien prinssiään kokonaisia viikonloppuja unohtaen jälkikasvunsa bailaamaan/möykkäämään/harrastamaan ilkivaltaa kotipuoleen naapurien vahdittaviksi.
Rakkaus on rakkautta, kaiken se antaa ja kaiken se kestää...vai kestääkö?
Tunneihminen voi rakastua uudelleen.
Lapset etsivät turvaa minusta ja isästään siksi tässä. Ja saavat sitä molemmilta aina jatkossakin. Olemme vanhempina upeita.
Huomaan, että olet täynnä muita naisia. Et tue heitä etkä ymmärrä. Se on se pikkytytöstä aikuiseksi kasvamisen lyhyt oppimäärä vielä edessä. Sitten ymmärrät "se on vain elämää".