James Webb teleskooppi viedään avaruuteen 1,5 miljoonan kilometrin päähän maasta. Hubble on vain 560 kilometrin päässä joten sitä on voitu käydä korjaamassa ja huoltamassa.
Jos Webbiin tulee vikaa se pitää hylätä. Korjausmatka olisi liian kallis.
Todennäköisesti vikaa tulee ja avaruusteleskooppeja ei sen jälkeen lähetetä.
Maanpäälle tehdään nykyistä parempia teleskooppeja.
Jos Webbiin tulee vikaa se pitää hylätä. Korjausmatka olisi liian kallis.
Todennäköisesti vikaa tulee ja avaruusteleskooppeja ei sen jälkeen lähetetä.
Maanpäälle tehdään nykyistä parempia teleskooppeja.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Ihme olisi jos niin herkkä ja monimutkainen laite toimisi avaruudessa.
No toimikos Hubble?
Ja kaikki muutkin avaruustutkimus-, ym. laitteet joita avaruuteen on lähetetty?
Mutta tää nimenomainen laite on sit jostain syystä poikkeus?
James Webb pelastaa osp-teorian, kunhan ensin mieheni toimittaa pi-i-i-tkän kourun tuon teleskoopin eteen!
MrsNewTime
Vai kaipaa mrs pitkää kourua :)
Jo peilin aukaisu vioi epäonnistua. Sen jälkeen laite kiertää hyödyttömänä avaruudessa miljardeja vuosia
Peilihän on kuin taiteltu a 4 arkki. Sen pitäisi avautua avaruudessa.
Avaruustitanic
Tekninen laite johon ei tulisi vikoja olisi ihme.
Mutta luuletteko, etteikö sen mekanismia ja elektroniikkaa ole testattu maassa sen satoja kertoja. Ja tuollaisen laitteen komponentit ovat aivan eri tasoa, kuin mitä aliexpressistä tai ebaysta tilatut.
Miten pitkään kesti esim. Juno-luotain? Se piti tuhota ajamalla se Jupiterin pintaan, kun sen energiavarastot oli lopussa.
Nojoo, mut toisaalta: Olihan toi Hubblekin varmaa tarkistettu sen satoja kertoja maassa, mut eihän sekään ihan ekalla skulannu?! :P
Juu, tais olla peilinhionnassa väärinkäsityksiä, kun painovoima ei ollut vaikuttamassa peilin muotoon?
Niin tai sittenki kenties just päinvastoi? Ku peili muitaakseni valettiin maassa! :P
Joten: Koka painovoima vaikutti peilinhiontaan, niin ei enää ihan skulannutkaan avaruudessa kuten piti.
Noh! Eipä se toi CERNin VLCkään iha ekalla pelittäny. Pikkuvikoja.
Hah hah, ei avaruuteen mitään lähetetä, harvoin noita laitteita edes valmistetaan.
Isot pojat nauravat tyytyväisinä kääriessään muhkeat rahat taskuunsa.
Jos maan päälle tehdään parempia teleskooppeja kuin JW, niin: Pidätkö fyysikkoja todellakin niin idootteina, et he lähettäisivät tollasen palttiarallaa 10 mrd taalaa maksavan mötikän ihan huvikseen tonne avaruuteen lilluman?! :D :/
Avaruudesta käsin tietenkin saisi tarkempia kuvia, jos laitteet vain toimisivat. Hubblea käytiin monta kertaa huoltamassa ja korjaamassa.
Epäilen vain toimiiko herkkä laite kovin pitkään ilman korjaustarvetta.
Ja matka on niin pitkä että korjaamaan tuskin lähdetään.
Halvemmaksi tulisi lähettää uusi laite.
Hubblea voitiin huoltaa sukkulasta käsin. Sillä ei pääse 1,5 miljoonan kilometrin päähän. Kustannukset vastaisivat kuumatkaa tai enemmänkin.
Paljonhan kuumatka makso? Yritin ettii, mut en löytäny ku koko Apollo-ohjelman hintalapun (jotai 25 mrd paikkeil).
Toi SpaceX taas on uhkaillu et veis porukkaa kuuhu parillasadalla miljoonalla?
Sovittasko miljardi? Nykyrahassa.
Ni kannattaaha se ny 10 miljardin kone (toi putki) korjata miljardilla?
PS: Yllättävän kallis "tönö" toi ISSki?! 400 miljardia maksanu seki! Voi olla suht rouhee neliöhinta? :D
Ja mikä tekee korjausmatkasta "liian kalliin"? Pelkkä etäisyys?
Cassini luotain kusahti just äskettäin kiertäessään Saturnusta, joka on yli MILJARDIN km päässä maasta! Siihen nähden JW on ihan tossa naapurissa!
Ja se ei o temppu eikä mikään lähettää sitä fiksaamaan vaikkapa joku korjausrobotti?
Hah hah vai että korjausrobotteja ruuvarit ja jokoavaimet käsissään muttereita avaruuteen kiertelemään
Näiden tähtihöhlien mielikuvitukset ylittävät naurettavuuksien kaikki rajat.
Ja sun oma korjausehdotukses on? :)
Vai annetaanko vaan olla paskana, ja naureskellaan vaan et "Nyt se hajos!!! eheheee"? :D
Lähettäisitkö sä kenties astronautteja korjaamaan sen noin kauas? :)
Kun toi nyt kuitenkin ON lähes 5 kertaa pitempi matka kuin missä tähän asti on käyty! (Eli: Kuu)
Ja ihmisten tekemät luotaimet on käyny ottamassa näytteitä jo ohikiitävistä asteroideistakin, joten: Onks toi sun mielestäs siihen nähden joku "Mission impossible" iskeä vastaavaan vekottimeen näytteenotto-kouran tilalle jakari? :) Varsinki ku toi koppero liikkuu (tai tulee liikkumaan) viel paljon hitaammin ku joku asteroidi!
Fyysikoilla ei juuri ole vaihtoehtoja, koska JW -teleskooppi on tarkoitettu tutkimaan juuri niitä taajuuksia, jotka maahan eivät ilmakehän suodatuksen ja heijastuksen vuoksi näy.
Ihmiselle näkyvän valon astronomia on nykyisin vain sivujuonne.
Kai tuollaiseen kaukoputkeen voi myös liittää mukaan robotisoidun korjausjärjestelmän mitä ohjataan maasta käsin.
On paljon halvempaa lähettää korjausropotti perään.
Ne sanovat piip piip kun etsivät kohdettaan siellä sitten. Niillä on sellainen korjauspakki mukana missä on pultteja ja muttereita ja maalipensseleitä.
Noiden korjausrobottien täytyy olla tosi tarkkana nykyisin etteivä lähde ruuvailemaan vääriä laitteita. Satelliitteja on jo yli 14.000. Jotkut niistä kai tykkäisivätkin uusista ruuvailijoista. Voisi syntyä vaikka koneiden välinen lemmenliekki?
Aurinko-Maa systeemin L2 pisteessä, johon laite on tarkoitus laittaa, ei vielä mitään isompaa tunkua pitäisi olla. Ehkä muutama laite saattaa olla entuudestaan.
No ei toi L2 näytä kovinka ruuhkane oleva? 7 muuta siel on. Suurin osa muistaki näköjää noit avaruustutkimussatelliittei.
Taitaa se toi geostationäärinen rata olla se himotuin, ja ruuhkasin mis hilluu satelliittii jo peräkanaa.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Lagrangian_point#Lagrangian_point_missions
Siel alhaalla se "missions" kohta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hubble-avaruusteleskooppi
Ensimmäisellä huoltolennolla (huoltolento 1), Endeavour-avaruussukkulan lennolla STS-61, 1993, Hubblen peilejä korjattiin asentamalla COSTAR-korjaussarja, sillä ensimmäiset peilit heijastivat hieman epätarkkaa kuvaa.[2] Korjauksen jälkeen Hubblen avulla on voitu erottaa avaruuden kohteita kymmenen kertaa tarkemmin kuin kaikkein tehokkaimmilla Maassa olevilla teleskoopeilla.
Toinen huoltolento (huoltolento 2) tehtiin helmikuussa 1997 Discovery-sukkulan lennolla STS-82. Kolmas huoltolento (huoltolento 3A) tehtiin joulukuussa 1999 Discovery-sukkulan lennolla STS-103 ja neljäs huoltolento (huoltolento 3B) maaliskuussa 2002 Columbia-sukkulan lennolla STS-109.[2]
Hubblen viides huoltolento (huoltolento 4) oli tarkoitus tehdä Atlantis-sukkulan lennolla STS-125 lokakuussa 2008, mutta kaksi viikkoa ennen laukaisua yhdellä Hubblen tietokoneista ilmeni ongelmia, joiden vuoksi esimerkiksi dataa ei enää pystytä lähettämään Maahan. Tämän vuoksi lento lykättiin vuoteen 2009.[5] Laukaisu onnistui lopulta 11. toukokuuta 2009. Huoltolento paransi Hubblen ottamien kuvien laatua selvästi.[6] Huollon tarkoituksena on pidentää avaruusteleskoopin käyttöikää vähintään vuoteen 2014 ja mahdollisesti pitempäänkin. Se on tarkoitus korvata Nasan ja ESAn yhteisellä uudella avaruusteleskoopilla, James Webb -avaruusteleskoopilla (JWST). JWST eroaa kuitenkin Hubblesta siinä, että se havaitsisi vain infrapunasäteilyä ja sijaitsisi noin 1,5 miljoonan kilometrin korkeudessa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/James_Webb_-avaruusteleskooppi
James Webb -avaruusteleskooppi (JWST) on rakenteilla oleva avaruusteleskooppi, joka on tarkoitettu Nasan Hubble-avaruusteleskoopin seuraajaksi. JWST:tä on suunniteltu vuodesta 1996, ja se on tarkoitus laukaista lokakuussa 2018.[1]
Avaruusaluksen suunnittelun ja rakentamisen pääurakoitsija on Northrop Grumman. Työosuuteen kuuluu muun muassa halkaisijaltaan 6,5-metrinen kokoontaittuva avaruudessa avautuva peili, jonka teknologia on hyvin vaikeaa. Avaruusalus toimii Lagrangen L2-pisteessä, 1,5 miljoonan kilometrin päässä Maasta, sen varjopuolella. Täten avaruusalusta ei voida huoltaa kuten Hubblea
Hubblen pääpeilin hiontavirhe aiheutui siitä, että testauksessa käytetty apupeili oli runsaan millin verran väärällä etäisyydellä, en enää muista kummin päin. Pieni viba, kallis lasku.
Minulla on jossain vintillä kaikki sen aikaiset Sky & Telescopet, mutta tämän takia en viitsi lähteä niitä penkomaan.
Kyllä, se on erinomaisen helppoa nykyrobotiikalla autonomisesti huoltaa 1,5 miljoonan kilometrin päässä maasta 10 miljardia dollaria maksavaa näkyvän valon ulkopuolella toimivaa avaruusteleskooppia! Nämä samat robotit veivät minun työni myymäläavustajana!
Ei se missää näkyvän valon ulkopuolella pelkästään toimi!
Ja oisit lukenu ittes rakettitiedemieheks! :P
Niin minä lähestulkoon teinkin. Aivan, siis James-Webb toimii infrapunasta näkyvän valon pitkille aallonpituuksille saakka. Ainoa tapa korjata tuollaista lähitulevaisuuden robotiikalla, olisi lähettää niitä saman tien kaksi tai useampi, ja roboteilla jotenkin ottaa niistä moduleja varaosiksi yhden toimivan ylläpitämiseksi?
Johtuisko siitä, et engelsmanneilla on se sananparsi: "If it 'aint broken, don't fix it?"
Ongelma on vain ettei sellaisia korjausrobotteja ole vielä olemassa.
No ei se o vielä radallakaan, joten: Tärkeysjärjestyksessä!
Katotaa ny ekan saaks ne sen ees ehjänä taivaalle.
Ja tuski se nyt iha heti hajoo, jos saavat?
Ja vaikka hajoiski, ni on kai siinäki joku takuu? :D
Huipputekninen laite joka toimii vuosia huoltamatta. Toivotaan.
Kaikki raketit räjähtelevät nykyisin lähtöalustoilleen.
Lisäksi on naurettavaa ajatella jonkun korjausrobotin lähtevän matkaan, löytävän kohteensa ja alkamaan ruuvailla jotain pulttia tai mutteria!
Edes lapset eivät voisi kuvitella moista roskaa kuin nämä pilvissä kulkevät "tähtitietäjät"...D
Mitä väliä sillä onko 1,5 miljoonan päässä maasta vai muutaman sadan kilometrin pääässä.
Tarkoitus kai on tutkia kaukaisia kohteita joten on aivan sama tuollainen etäisyys silloin.
Mitään kalliita tutkimuslaitteita ei taivaalle ammuta. Sehän olisi täysin järjetöntä.
Niitä ei valmisteta kuin paperilla ja niillä kusetetaan massoilta rahat pois.
Vastineeksi annetaan köyhän näköisiä maalauksia.
Kyllä minä olen lukenut, että esim. Cassini-projektista syntyi 4000 tieteellistä julkaisua tai väitöskirjaa. Jos noiden arvo on lähes mittaamaton, projektin hintalappu 4-5 mrd on pilkkahinta. Kauniista kuvista toki saisi myös taidehistorian graduja, ja koko projektista ja siihen liittyvistä ilmiöistä sosiologian graduja.
Luit vai? Mistä?
Ja oletettaisko me, et suurin osa noista syntyi Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa? Ja kukas Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa maksaa opinnot?
Olisko nää opiskelijat itse? (tai varmaanki ylseisemmin: pappa betalar.)
Joten: Kuka noi tieteelliset julkaisut ja väitöskirjat siis kustans, koska mun tietääkseni jenkki-yliopistot EI pyöri tappiolla!?
Koko avaruushömppä on tietenkin valtaisa bisnes ja eliitti nauraa kun se kusettaa rahvaalta miljardit toisensa perään ja tulo on jatkuvaa.
Onneksi sinua ei ole kusetettu. Sinulla nesteesi tallella. Päässä.
Ei eliitti ole niin tyhmää että se valmistaisi ja ampuisi taivaalle miljardien edestä romuja kun voi oikein hyvin olla niitä valmistamatta.
Syntyneet taskurahat ovat merkittäviä.
Eliitti ei maksa yhtään mitään, vaan tonki putken kustantaa Yhdysvaltain ja EUn veronmaksajat! Vai paljon on sun mielestä NASAn ja/tai ESAn pörssikurssi?
Juuri näin; veronmaksajat kustantavat kaiken. Eliitti ei lähetä mitään rojuja taivaalle vaan uskottelee että niin tehdään.
Keräävät huijaamalla miljardien tulot taskuihinsa ja nauravat partaansa massojen tyhmyydelle.
Kuinka tyhmä täytyy olla, että uskoisi johonkin tuonkin paskan uppoavan. Halveksit lukijoita kirjoittamalla ala-arvoista satiiria.
Tätä mahtavaa avaruus- huijausta ei voida pois pyyhkäistä mollaamalla siitä kirjoittavaa.
Ymmärrän hyvin pettymyksen ja katkeruuden mikä ehkä vuosikymmenien valheiden nielemisestä on syntynyt.
Rojua ammutaan miljardien edestä taivaalle? Tässä vaiheessa älykäs yksilö ryhtyy miettimään että miksi? Eikö olisi kannattavampaa antaa massojen vain luulla niin ja kääriä muhkeat rahat omiin taskuihinsa?
Juuri näin toimitaan.
Mun lautasantenni toimi silloin kun ei vielä ollut kaapeliyhteyttä ja nykyääm GPS toimii vallan mainiosti. Ilmatieteenlaitoksen sääsivuilta löytyy jatkuvasti päivttyvä pilvitilanne.
Miten ne mahtavatkaan toimia ilman satelliiteja.