Nykyaika vs mennyt aika

Asiat.asiana

Täällä julistetaan jatkuvasti sitä, miten asiat olivat ennen Suomessa paremmin nkuin nyt.

Olivatko? Mitkä asiat olivat vaikkapa 1800-luvulla paremmin kuin nyt?

Ja jos joidenkin suurten profeettojen mielestä nykypäivän koettelemukset ovat hirveitä ja johtuvat suomalaisten maallistumisesta, mistä johtuivat suomalaisten jatkuvat murheet Ruotsin vallan alusta 1950-luvulle saakka? Eivätkö suomalaiset tuolloinkaan olleet riittävän hurskaita uskovia?

Tein uudelleen, koska meni ensin väärään paikkaan.

36

316

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tähän luultavasti tulee jokunen vastaus umpikonservatiiveilta asioista jotka olivat paremmin tuolloin. Luuloihin perustuvia ja vääriä.

      • Asiat.asiana

        Epäilen, että pojilla on kiire nostella muita avauksia. Tähän on hankala änkyröiden sanoa mitään järkevää.


      • Mistä sen tietää kuka on kerservatiivi, kuka äärikonservatiivi, kuka ultrakonservatiivi ja kuka superlatiivi.


    • Kirjallisuus oli Suomessa 1800-luvulla ja 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla parempaa kuin nykyään.

      • TotuusSattuuQ

        Minusta suuri osa sen ajan kirjoista on nukuttavan tylsiä. Osa voi toki olla kirjallisesti ansioituneita mutta aika vähä niistä useimmilla on annettavaa nykypäivän ihmiselle. Poikkeuksia toki tästäkin on kuten vaikkapa Waltarin kirjat. Itse pidän paljon enemmän sodanjälkeisesti modernismista.


      • KirjatPuhuvat
        TotuusSattuuQ kirjoitti:

        Minusta suuri osa sen ajan kirjoista on nukuttavan tylsiä. Osa voi toki olla kirjallisesti ansioituneita mutta aika vähä niistä useimmilla on annettavaa nykypäivän ihmiselle. Poikkeuksia toki tästäkin on kuten vaikkapa Waltarin kirjat. Itse pidän paljon enemmän sodanjälkeisesti modernismista.

        Olen selaillut ja lueskellut läpi eri aikakausien suomalais kirjailijoiden kirjoja, ja on pakko todetta että vain suomalaiset naiset osaavat kirjoittaa hyviä kirjoja. Miesten kirjoittamat ova pinnallisia ja tylsiä, mutta naisten kirjoissa on sitä syvyyttä, sävyä, ajatuksia ja tunteita, joihin voi uooputua ja samaistua paremmin. Kirjat puhuvat joten anna niiden puhua sinulle ja puhutella.


      • TotuusSattuuQ kirjoitti:

        Minusta suuri osa sen ajan kirjoista on nukuttavan tylsiä. Osa voi toki olla kirjallisesti ansioituneita mutta aika vähä niistä useimmilla on annettavaa nykypäivän ihmiselle. Poikkeuksia toki tästäkin on kuten vaikkapa Waltarin kirjat. Itse pidän paljon enemmän sodanjälkeisesti modernismista.

        Ei tämä ole mielipidekysymys.


      • herrens_tiggare kirjoitti:

        Ei tämä ole mielipidekysymys.

        No mikäs se on ellei mielipide kysymys?


    • Asiat.asiana

      Kuten arvelin, ei näistä k e s k u s t e l i j o i s t a ole kantaa ottamaan.

    • UskonAsioitaPohtiva

      Minä kyllä haluaisin kuulla vastauksia tähän.

      • täällä.ei.kuulu.mitään

        Pyydä jos ääni päässäsi niitä sinulle kertoisi.


    • KaikkiOliEnnenHyvin

      Hyvät vanhat ajat pitää saada takaisin ja Kekkonen presidentiksi. Silloin kaikki oli paremmin, miehet oli miehiä ja naiset oli naisia. Kaikki olivat onnellisia ja kaikki oli hyvin. Kukaan ei valittanut, naiset ei ollu pappeina ja kaupoista sai kunnon lihaa eikä mitään kasvis-vege-kauramaito moskaa. Kaikki oli ennen paremmin.

    • Ympäristö oli paremmassa kunnossa kuin nyt.

      • Hyvä huomio. Siis: sekä luonnon että kulttuurin tila oli ennen parempi.


      • Myös eläimillä meni paremmin: ei ollut lihateollisuutta.


      • herrens_tiggare kirjoitti:

        Myös eläimillä meni paremmin: ei ollut lihateollisuutta.

        Hiukan yksioikoisesti. Kyllä lihaa kasvatettiin jo silloin ennen. Ei tietenkään yhtä tehokkaasti kuin nykyään. Mitä oloihin tulee niin luomutilalla istuvana voin sanoa , että hyvä on oltavat nykyään lihakarjalla . Valvonta on tarkkaa ja kun rahaa on hommassa paljon kiinni , niin parhaimman päälle hoidetaan, toki se elinkaari on se mikä on mutta ei aikaisemmillakaan ollut ikuinen, Sian teurasminen oli aika rakaa hommaa . Kirveellä vaan päähän jos sitäkään ja jos sika painaa vaikka 200kg niin tuskin ihan siihen kuukahtaa, eli nykyään katsoisimme eläinrääkkäykseksi. Naudoilta vedettiin vaan kurkut auki ja odoteltiin, että putoaa polvilleen. Pulttipyssyjä ei tuolloin vielä tunnettu.

        Tästä kuitenkin tuli sellainen mieleen joka liittyy eläimiin ja pelkästään ihan ihmisen turhamaisuuteen. Turkistarhausta ei tuolloin tunnettu.


      • nähty.on kirjoitti:

        Hiukan yksioikoisesti. Kyllä lihaa kasvatettiin jo silloin ennen. Ei tietenkään yhtä tehokkaasti kuin nykyään. Mitä oloihin tulee niin luomutilalla istuvana voin sanoa , että hyvä on oltavat nykyään lihakarjalla . Valvonta on tarkkaa ja kun rahaa on hommassa paljon kiinni , niin parhaimman päälle hoidetaan, toki se elinkaari on se mikä on mutta ei aikaisemmillakaan ollut ikuinen, Sian teurasminen oli aika rakaa hommaa . Kirveellä vaan päähän jos sitäkään ja jos sika painaa vaikka 200kg niin tuskin ihan siihen kuukahtaa, eli nykyään katsoisimme eläinrääkkäykseksi. Naudoilta vedettiin vaan kurkut auki ja odoteltiin, että putoaa polvilleen. Pulttipyssyjä ei tuolloin vielä tunnettu.

        Tästä kuitenkin tuli sellainen mieleen joka liittyy eläimiin ja pelkästään ihan ihmisen turhamaisuuteen. Turkistarhausta ei tuolloin tunnettu.

        Parempi kauhea loppu kuin loputon kauheus, sanoi Paavo Haavikkokin. Ei se kuolema, vaan se elämä. Esimerkiksi metsästys ja kalastus ovat (minun mielestäni) moraalisesti hyväksyttävissä, vaikka siinä välillä haavakkoja tulisikin. Myös mainitsemasi kaltaiset luomutilat ovat (minun mielestäni) moraalisesti hyväksyttävissä.

        Mutta totuus on, että suurin osa ihmisten nykyään syömästä lihasta ei ole riistaa, kalaa ja luomulihaa, vaan tehotuotettua lihaa. Nykyisenlainen lihateollisuus on rakennettu vasta sotien jälkeen. Jos metsästystä, kalastusta ja luomulihaa pidetään moraalisesti hyväksyttävinä, niin siinä tapauksessa voidaan yksioikoisesti sanoa: ennen sotia lihansyöntiin ei liittynyt käytännössä lainkaan moraalisia ongelmia. Ennen maailma oli tältä osin parempi.

        Ennen ravinnoksi kasvatettavien eläinten määrä oli myös huomattavasti pienempi kuin nykyään. Vasta nykyaikana lihan määrä on räjähtänyt käsiin: maailmanlaajuisesti lihantuotanto on noin kuusinkertaistanut 1960-luvun alusta. Samassa ajassa syöjien eli ihmisten lukumäärä on vain noin kaksinkertaistunut.

        Lihan tehotuotanto on alusta loppuun pelkkää eläinrääkkäystä. Lihateollisuus ei kohtele eläimiä elävinä olentoina, vaan raaka-aineena, jota ei katsota tarvittavan kunnioittaa enempää kuin halkopinoa tai muoviämpäriä.

        Pahimmissa tapauksissa eläimet on turmeltu (sitä kutsutaan "jalostamiseksi"), jotta niistä tulisi "lihaisampia". Broileri on tästä pahin esimerkki: broileri on ihmisen luoma epäsikiö, jota ei pitäisi olla edes olemassa. Broilerin olemassaolo on huutavaa jumalanpilkkaa. Broilerin syöminen ei voi olla muuta kuin syntiä.


      • Tuo on vallan totta. Ennen teollistumista sekä elintason kasvua luonto voi paremmin.


      • TotuusSattuuQ

        "Ympäristö oli paremmassa kunnossa kuin nyt."

        Koko maan tasolla kyllä näin. Mutta havahduttavaa on että jo yli sata vuotta sitten oli paikallisesti onnistuttu saastuttamaan luontoa varsin pahasti. Esim. Helsingissä Töölönlahti oli aikoinaan haiseva kurja poukama johon laski mm. nahkatehdas päästönsä täysin puhdistamatta. Tuskin kukaan olisi suostunut uimaan siinä siihen aikaan.
        Samoin muu teollisuus päästi päästönsä täysin vapaasti maahan, veteen ja ilmaan ja aiheutti paikallisesti varsin pahojakin ongelmia jo yli sata vuotta sitten.


      • TotuusSattuuQ kirjoitti:

        "Ympäristö oli paremmassa kunnossa kuin nyt."

        Koko maan tasolla kyllä näin. Mutta havahduttavaa on että jo yli sata vuotta sitten oli paikallisesti onnistuttu saastuttamaan luontoa varsin pahasti. Esim. Helsingissä Töölönlahti oli aikoinaan haiseva kurja poukama johon laski mm. nahkatehdas päästönsä täysin puhdistamatta. Tuskin kukaan olisi suostunut uimaan siinä siihen aikaan.
        Samoin muu teollisuus päästi päästönsä täysin vapaasti maahan, veteen ja ilmaan ja aiheutti paikallisesti varsin pahojakin ongelmia jo yli sata vuotta sitten.

        Hyvä havainto, sitä mukaa kun teollistuminen lisääntyi, lisääntyi myös saasteet. Tuolloin ne olivat kuitenkin aika paikallisia, mutta varmasti ongelmia tuottavaa.


    • Aika mustavalkoinen aloitus; "kaikki asiat ovat nykyään paremmin kuin ennen", -sanoisiko paremmin että kiihkoilevaa.

      Aloittaja kysyy:

      "Mitkä asiat olivat vaikkapa 1800-luvulla paremmin kuin nyt?"

      Vastaus: monikin asia!
      Esim. ihmiskunta ei kuluttanut kuin murto-osan siitä mitä nykyään. Luontoa ei saastutettu läheskään samassa mittakaavassa. 1800 -luvulla elettiin vaatimattomasti, mutta luonnollisesti: jokaisella ihmisellä olis kosketus maahan, metsään ja luontoon joka tarjosi elannon ja ruokaa pöytään. Myöskään ei vieroksuttu ruumiillista työtä niinkuin nykyajan laskimukset.

      Uskonto oli kansalle enemmän normi kuin nykyään ja jumalanpilkasta saattoi saada kuolemanrangaistuksen, eli sekin oli ennen paremmin. Muutenkin maallinen laki oli ankarampi ja kansa oli nöyrempää, eli siivommin, -ei käyttänyt päihteitä eikä huumeita siinä mittakaavassa kui nnykyään.

      Ennen ei myöskään ollut liikaa vapaa-aikaa ja siitä johtuvia itse keksittyjä "identiteetti-kriisejä", vaan pojat oli poikia ja tytöt tyttöjä. Ne harvat häiriintyneet jotka keksivät olevansa homoja, pysyivät kaapissa eli sekin oli ennen paremmin. Ei ollut setaa, ei sateenkaariliikkeitä eikä homokulkueita.

      Lapset olivat paljon tottelevaisempia vanhemmilleen ja heistä kasvoi kunnon ahkeria ja lainkuuliaisia kansalaisia eikä niinkuin nykyään että haistettelevat vanhemmille ihmisille päon näköä. Ennen annettiin sellaisille akaroille raippoja perseelle eli sekin oli paljon paremmin kuin nykyään. Enne oli rajat ja rakkautta. Nykyään ei ole mitään rajoa eikä siten rakkauttakaan vaan paljasta välinpitämättömyyttä.

      Ennen oli toiset asiat paremmin ja nykyään on toiset asiat paremmin. Sabnalla sanoen: 1800 -luvulla aika moni asia oli paremmin kuin nykyään. Toki nykyäänkin on moni asia paremmin kuin 1800 -luvulla että ei kannattaisi olla niin yksisilmäinen vaikka onkin anarkisti-ateisti-
      tai liberaali (=eli ateisti) sateenkaari-ihminen- jolla ei ole mitään moraalia.

      • Kopsaanpa tähän taas vanhan kirjoitukseni joka liittyy asiaan:

        Luin sellaisen kirjan kuin Ilmajoen historia 1800-1900 luvuilla joka löytyi kesäpaikkamme vintiltä. Sellainen 1000-sivuinen järkäle joka sisältää hyvin paljon aikansa virallistakin dokumentaatiota ja jopa silminnäkijöiden kuvauksia esim. suurten katovuosien ajalta koska aineistoin kerääminen oli aloitettu jo vuosisadan vaihteessa vaikka työ saatettiiin loppuun ja kirja painettiin vasta -50 luvun alussa.

        Henkirikostilastot, murhat ja tapot olivat tuolloin aivan eri tasolla kuin nykyisin (lääketieteen kehitys toki vaikuttaa uhrien määrään mutta ei selitä 6-12 kertaisia eroja nykyaikaan verrattuna) ja IImajoen suurpitäjä ei ollut edes väkivaltaisinta tienoota, ei varsinaisesti mitään puukko-junkkareiden temmellyskentää.

        Vielä 1800-luvun alussa kuolinsyyluetteloissa esim. kupan, tuberkuloosin ja isorokon ohella mainittiin mm. lapsen murha joten ilmeisesti tämä ei aivan tavatonta ollut eikä ollutkaan koska tuomioitakin jaettiin. Nykyisin näitä ei tapahdu edes vuosittain. Joskus lapsen vain annettiin riutua hengiltä kun ei enää haluttu ruokittavia suita yhtään lisää.

        Köyhän osa oli kova, vammainen, orpo, mielenvikainen jne. oli vain rasite ja kohtelu julmaa vaivaistalo- ja huutolaisjärjestelmineen joka oli usein puhdasta orjakauppaa.

        Moraalikaan ei ollut mainittavan korkea, tai ainakaan se ei ollut kovinkaan Raamatullinen, sillä lähes 10% lapsista syntyi tuolloinkin aviottomina. Tuolloin se tarkoitti käytännössä sitä ettei lapsen isä osallistunut lapsen elatukseen eikä elämään muutoinkaan, lapsi oli virallisestikin isätön.

        Aborttien lukumäärää voidaan vain arvailla mutta kyllä jotkin niistä itselleen sivutoimen saivat: lapsenlähdettäjät. Taito periytyi usein äidiltä tyttärelle.

        Muitakin epämääräisenä pidettyjä ammatteja oli, kuten huora ja varastetun tavaran kätkijä. Näitä löytyi pienestä pitäjästä lukuisia. Mitä sitten tuolloin varastettiin? Esimerkiksi siemenperunoita, ikkunaklaseja ja reen jalaksia.

        Piispan ja kirkkoherran mielestä pitäjän helmasyntejä olivatkin haureus (salavuoteus) ja juopottelu. Piispain tarkastuksessa piispa oli tyytyväinen kun kirkonmenoissa ei ollut enempää juopuneita kuin mitä oli. Olivat kai vieraskoreita.

        Viinankeitto saavuttikin sellaiset mittasuhteet, että polttimoita ja salakapakoita kitkemään kutsuttiin aikoinaan jopa kasakat apuun.

        Läheltä kesäpaikkaamme kulkee nk. tokerotie. Tie on saanut nimityksensä tokerotie koska se rakennettiin katovuosina hätäaputöinä ja tekijöiden palkka oli ruoka, usein tokerovelliä koska muuta ei ollut. Tokerovelli oli kylmään veteen sekoitettua ruisjauhoa.

        Katovuodet harvensivat väestöä kovalla kädellä: 25000 tuhannen asukkaan pitäjässä saatettiin haudata yli kaksikymmentä nälkään kuollutta viikossa. Suhteutetaan: pääkaupunkiseudulla on 1,1 miljoonaa asukasta, se olisi lähes 900 nälkään kuollutta viikossa...

        Tienrakentajia on pitäjään haudattukin, kokonaisia muualta saapuneita perheitäkin, eivät sieltä selvinneet.

        Suurina katovuosina ruuan varastamisesta jaettiin epäinhimillisiäkin tuomioita kuten eräs silminnäkijäkuvaus kertoo kuinka nälän heikentämät ihmiset jopa kuolivat saamiinsa raipparangaistuksiin. Karua luettavaa ovat myös kuvaukset nälkään kuolleista.

        Tienrakentajia on pitäjään haudattukin, kokonaisia muualta saapuneita perheitäkin, eivät sieltä selvinneet.

        Köyhyys on toki suhteellista sekin mutta tuolloin siitä oli usein suhteellisuus kaukana, se oli täysin absoluuttista.

        Mäkitupalaista tai torppariakin kupattiin häikäilemättä vaikka heidän asemansa olikin monia muita parempi. Käytännössä he olivat usein velkavankeudessa jossa uhkana oli koko ajan torpan menetys. Ehdot olivat usein kohtuuttomia vaikka poikkeuksiakin oli, joistakin torppareista tuli jopa talollisia mutta yleistä se ei ollut.

        Oli selkeä yhteiskunnallinen jako jossa luokkayhteiskunta kukoisti, omistava luokka oli paljon suppeampi kuin nykyisin.


      • Niin, onhan tämä ollut tiedossa vaikka harvemmin sitä suoraan sanotte ettette voi sietää homoseksuaaleja tasa-arvoisina yhteiskunnan jäseninä. Olkoot nytarmostamme olemassa mutta näkyä ja kuulua ei saa.

        Pertsa toi ilmi saman näkemyksen, samoin rekkaamaton nimimerkki yksi.uskis.

        Tuossa onkin sitten aivan riittävät perusteet torpata kaikki yrityksenne vaikuttaa kenenkään muiden kuin itsenne elämäänne sillä jos sellainen ihme tapahtuisi, että saisitte tahtonne läpi ja homot kaappii olisitte seuraavassa hetkessä kaapittamassa jotakin muuta ryhmää eikä se loppuisi ennen kuin teitä olisi kaksi jäljellä kaapittamassa toisianne.


      • a-teisti kirjoitti:

        Kopsaanpa tähän taas vanhan kirjoitukseni joka liittyy asiaan:

        Luin sellaisen kirjan kuin Ilmajoen historia 1800-1900 luvuilla joka löytyi kesäpaikkamme vintiltä. Sellainen 1000-sivuinen järkäle joka sisältää hyvin paljon aikansa virallistakin dokumentaatiota ja jopa silminnäkijöiden kuvauksia esim. suurten katovuosien ajalta koska aineistoin kerääminen oli aloitettu jo vuosisadan vaihteessa vaikka työ saatettiiin loppuun ja kirja painettiin vasta -50 luvun alussa.

        Henkirikostilastot, murhat ja tapot olivat tuolloin aivan eri tasolla kuin nykyisin (lääketieteen kehitys toki vaikuttaa uhrien määrään mutta ei selitä 6-12 kertaisia eroja nykyaikaan verrattuna) ja IImajoen suurpitäjä ei ollut edes väkivaltaisinta tienoota, ei varsinaisesti mitään puukko-junkkareiden temmellyskentää.

        Vielä 1800-luvun alussa kuolinsyyluetteloissa esim. kupan, tuberkuloosin ja isorokon ohella mainittiin mm. lapsen murha joten ilmeisesti tämä ei aivan tavatonta ollut eikä ollutkaan koska tuomioitakin jaettiin. Nykyisin näitä ei tapahdu edes vuosittain. Joskus lapsen vain annettiin riutua hengiltä kun ei enää haluttu ruokittavia suita yhtään lisää.

        Köyhän osa oli kova, vammainen, orpo, mielenvikainen jne. oli vain rasite ja kohtelu julmaa vaivaistalo- ja huutolaisjärjestelmineen joka oli usein puhdasta orjakauppaa.

        Moraalikaan ei ollut mainittavan korkea, tai ainakaan se ei ollut kovinkaan Raamatullinen, sillä lähes 10% lapsista syntyi tuolloinkin aviottomina. Tuolloin se tarkoitti käytännössä sitä ettei lapsen isä osallistunut lapsen elatukseen eikä elämään muutoinkaan, lapsi oli virallisestikin isätön.

        Aborttien lukumäärää voidaan vain arvailla mutta kyllä jotkin niistä itselleen sivutoimen saivat: lapsenlähdettäjät. Taito periytyi usein äidiltä tyttärelle.

        Muitakin epämääräisenä pidettyjä ammatteja oli, kuten huora ja varastetun tavaran kätkijä. Näitä löytyi pienestä pitäjästä lukuisia. Mitä sitten tuolloin varastettiin? Esimerkiksi siemenperunoita, ikkunaklaseja ja reen jalaksia.

        Piispan ja kirkkoherran mielestä pitäjän helmasyntejä olivatkin haureus (salavuoteus) ja juopottelu. Piispain tarkastuksessa piispa oli tyytyväinen kun kirkonmenoissa ei ollut enempää juopuneita kuin mitä oli. Olivat kai vieraskoreita.

        Viinankeitto saavuttikin sellaiset mittasuhteet, että polttimoita ja salakapakoita kitkemään kutsuttiin aikoinaan jopa kasakat apuun.

        Läheltä kesäpaikkaamme kulkee nk. tokerotie. Tie on saanut nimityksensä tokerotie koska se rakennettiin katovuosina hätäaputöinä ja tekijöiden palkka oli ruoka, usein tokerovelliä koska muuta ei ollut. Tokerovelli oli kylmään veteen sekoitettua ruisjauhoa.

        Katovuodet harvensivat väestöä kovalla kädellä: 25000 tuhannen asukkaan pitäjässä saatettiin haudata yli kaksikymmentä nälkään kuollutta viikossa. Suhteutetaan: pääkaupunkiseudulla on 1,1 miljoonaa asukasta, se olisi lähes 900 nälkään kuollutta viikossa...

        Tienrakentajia on pitäjään haudattukin, kokonaisia muualta saapuneita perheitäkin, eivät sieltä selvinneet.

        Suurina katovuosina ruuan varastamisesta jaettiin epäinhimillisiäkin tuomioita kuten eräs silminnäkijäkuvaus kertoo kuinka nälän heikentämät ihmiset jopa kuolivat saamiinsa raipparangaistuksiin. Karua luettavaa ovat myös kuvaukset nälkään kuolleista.

        Tienrakentajia on pitäjään haudattukin, kokonaisia muualta saapuneita perheitäkin, eivät sieltä selvinneet.

        Köyhyys on toki suhteellista sekin mutta tuolloin siitä oli usein suhteellisuus kaukana, se oli täysin absoluuttista.

        Mäkitupalaista tai torppariakin kupattiin häikäilemättä vaikka heidän asemansa olikin monia muita parempi. Käytännössä he olivat usein velkavankeudessa jossa uhkana oli koko ajan torpan menetys. Ehdot olivat usein kohtuuttomia vaikka poikkeuksiakin oli, joistakin torppareista tuli jopa talollisia mutta yleistä se ei ollut.

        Oli selkeä yhteiskunnallinen jako jossa luokkayhteiskunta kukoisti, omistava luokka oli paljon suppeampi kuin nykyisin.

        ”…lähes 10% lapsista syntyi tuolloinkin aviottomina.”

        Luku on huomattavan paljon suurempi, sillä jo kihlaus laskettiin avioliiton kaltaiseksi. Köyhillä se oli pelkkä suusanallinen sopimus. Pitkälti 1940 luvulle papit kiersivät pitkin pitäjiä vihkimässä näitä kihlapareja, joilla saattoi olla liuta lapsia. Lapset sitten kastettiin samaan syssyyn.

        ”…nälän heikentämät ihmiset jopa kuolivat saamiinsa raipparangaistuksiin.”

        Kun suuret nälkävuodet alkoivat, joutuivat ihmiset lähtemään kerjuulle pitkin suomea. Nälän heikentämänä he sairastuivat mm. lavantautiin, punatautiin ja hinkuyskää ja kuolema niitti satoaan. Näitä kerjäläisiä halveksittiin, ja heitä vain pidettiin saamattomina, laiskoina ja työtä vieroksuvina. Suomen kansasta kuoli noin 8 % eli lähes 150 000 henkeä kuoli.


      • mummomuori kirjoitti:

        ”…lähes 10% lapsista syntyi tuolloinkin aviottomina.”

        Luku on huomattavan paljon suurempi, sillä jo kihlaus laskettiin avioliiton kaltaiseksi. Köyhillä se oli pelkkä suusanallinen sopimus. Pitkälti 1940 luvulle papit kiersivät pitkin pitäjiä vihkimässä näitä kihlapareja, joilla saattoi olla liuta lapsia. Lapset sitten kastettiin samaan syssyyn.

        ”…nälän heikentämät ihmiset jopa kuolivat saamiinsa raipparangaistuksiin.”

        Kun suuret nälkävuodet alkoivat, joutuivat ihmiset lähtemään kerjuulle pitkin suomea. Nälän heikentämänä he sairastuivat mm. lavantautiin, punatautiin ja hinkuyskää ja kuolema niitti satoaan. Näitä kerjäläisiä halveksittiin, ja heitä vain pidettiin saamattomina, laiskoina ja työtä vieroksuvina. Suomen kansasta kuoli noin 8 % eli lähes 150 000 henkeä kuoli.

        Menneiden aikojen romantisointi ja luulottelu "silloin oli kaikki hyvin" perustuu vain tietämättömyyteen.

        Eihän ihmiselämä alati silloinkaan kurjaa tietenkään ollut mutta haastavaa se vähintään oli. Ellei sitten kurjaa.

        Tuolloin 70% kansasta oli vailla mitään säätyoikeuksia ja siten myös vailla vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnassa.


      • TotuusSattuuQ
        a-teisti kirjoitti:

        Menneiden aikojen romantisointi ja luulottelu "silloin oli kaikki hyvin" perustuu vain tietämättömyyteen.

        Eihän ihmiselämä alati silloinkaan kurjaa tietenkään ollut mutta haastavaa se vähintään oli. Ellei sitten kurjaa.

        Tuolloin 70% kansasta oli vailla mitään säätyoikeuksia ja siten myös vailla vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnassa.

        "Menneiden aikojen romantisointi ja luulottelu "silloin oli kaikki hyvin" perustuu vain tietämättömyyteen. "

        Ja aika pitkälti myös siihen että ollaan tyytyväisiä siihen jos asiat edes näyttävät olevan kuten halutaan. Eli julkisivu on kunnossa ja häiritsevät tekijät on siivottu pois näkyvilta. Ihmiset toki varmaan vaikutivat 1800-luvulla olevan siivompia, raittiinpia, uskovampia ja siväempiä kuin nykyään. Mutta on täysin toinen asia että olivatko he sitä ihan oikeasti vai oliko heidät vain ankarilla rangaistuksilla ja kovalla sosiaalisella kontrollilla sellaisiksi pakotettu.
        Vanhojen aikojen haikailijat siis yleensä käytännössä kannattavat ankaraa kontrolliyhteiskuntaa joka määrittää tarkasti mikä on sopivaa ja mikä ei. Yksilön onni ja vapaus ei heillä mene koskaan yhteiskunnan edelle.


      • TotuusSattuuQ kirjoitti:

        "Menneiden aikojen romantisointi ja luulottelu "silloin oli kaikki hyvin" perustuu vain tietämättömyyteen. "

        Ja aika pitkälti myös siihen että ollaan tyytyväisiä siihen jos asiat edes näyttävät olevan kuten halutaan. Eli julkisivu on kunnossa ja häiritsevät tekijät on siivottu pois näkyvilta. Ihmiset toki varmaan vaikutivat 1800-luvulla olevan siivompia, raittiinpia, uskovampia ja siväempiä kuin nykyään. Mutta on täysin toinen asia että olivatko he sitä ihan oikeasti vai oliko heidät vain ankarilla rangaistuksilla ja kovalla sosiaalisella kontrollilla sellaisiksi pakotettu.
        Vanhojen aikojen haikailijat siis yleensä käytännössä kannattavat ankaraa kontrolliyhteiskuntaa joka määrittää tarkasti mikä on sopivaa ja mikä ei. Yksilön onni ja vapaus ei heillä mene koskaan yhteiskunnan edelle.

        Niin tai haikaillaan tiettyjä osia tuosta ajasta. Jos sitten todellisuudessa siirtyisimme takaisin tuonaikaiseen järjestykseen niin luulempa , että menisi monella konservatiivi uskovallakin poru kurkkuun. Kovin kun tuntuvat hekin olevan omien oikeuksiensa perään ja suurinosahan kansasta tipahtaisi tuohon 70 % :tiin jolloinka jäljelle jäisi pelkät velvollisuudet. Aika harvalla suomalaisella nimittäin jotkut ylimmistön sukujuuret on.


      • todellinen_menneisyys
        a-teisti kirjoitti:

        Kopsaanpa tähän taas vanhan kirjoitukseni joka liittyy asiaan:

        Luin sellaisen kirjan kuin Ilmajoen historia 1800-1900 luvuilla joka löytyi kesäpaikkamme vintiltä. Sellainen 1000-sivuinen järkäle joka sisältää hyvin paljon aikansa virallistakin dokumentaatiota ja jopa silminnäkijöiden kuvauksia esim. suurten katovuosien ajalta koska aineistoin kerääminen oli aloitettu jo vuosisadan vaihteessa vaikka työ saatettiiin loppuun ja kirja painettiin vasta -50 luvun alussa.

        Henkirikostilastot, murhat ja tapot olivat tuolloin aivan eri tasolla kuin nykyisin (lääketieteen kehitys toki vaikuttaa uhrien määrään mutta ei selitä 6-12 kertaisia eroja nykyaikaan verrattuna) ja IImajoen suurpitäjä ei ollut edes väkivaltaisinta tienoota, ei varsinaisesti mitään puukko-junkkareiden temmellyskentää.

        Vielä 1800-luvun alussa kuolinsyyluetteloissa esim. kupan, tuberkuloosin ja isorokon ohella mainittiin mm. lapsen murha joten ilmeisesti tämä ei aivan tavatonta ollut eikä ollutkaan koska tuomioitakin jaettiin. Nykyisin näitä ei tapahdu edes vuosittain. Joskus lapsen vain annettiin riutua hengiltä kun ei enää haluttu ruokittavia suita yhtään lisää.

        Köyhän osa oli kova, vammainen, orpo, mielenvikainen jne. oli vain rasite ja kohtelu julmaa vaivaistalo- ja huutolaisjärjestelmineen joka oli usein puhdasta orjakauppaa.

        Moraalikaan ei ollut mainittavan korkea, tai ainakaan se ei ollut kovinkaan Raamatullinen, sillä lähes 10% lapsista syntyi tuolloinkin aviottomina. Tuolloin se tarkoitti käytännössä sitä ettei lapsen isä osallistunut lapsen elatukseen eikä elämään muutoinkaan, lapsi oli virallisestikin isätön.

        Aborttien lukumäärää voidaan vain arvailla mutta kyllä jotkin niistä itselleen sivutoimen saivat: lapsenlähdettäjät. Taito periytyi usein äidiltä tyttärelle.

        Muitakin epämääräisenä pidettyjä ammatteja oli, kuten huora ja varastetun tavaran kätkijä. Näitä löytyi pienestä pitäjästä lukuisia. Mitä sitten tuolloin varastettiin? Esimerkiksi siemenperunoita, ikkunaklaseja ja reen jalaksia.

        Piispan ja kirkkoherran mielestä pitäjän helmasyntejä olivatkin haureus (salavuoteus) ja juopottelu. Piispain tarkastuksessa piispa oli tyytyväinen kun kirkonmenoissa ei ollut enempää juopuneita kuin mitä oli. Olivat kai vieraskoreita.

        Viinankeitto saavuttikin sellaiset mittasuhteet, että polttimoita ja salakapakoita kitkemään kutsuttiin aikoinaan jopa kasakat apuun.

        Läheltä kesäpaikkaamme kulkee nk. tokerotie. Tie on saanut nimityksensä tokerotie koska se rakennettiin katovuosina hätäaputöinä ja tekijöiden palkka oli ruoka, usein tokerovelliä koska muuta ei ollut. Tokerovelli oli kylmään veteen sekoitettua ruisjauhoa.

        Katovuodet harvensivat väestöä kovalla kädellä: 25000 tuhannen asukkaan pitäjässä saatettiin haudata yli kaksikymmentä nälkään kuollutta viikossa. Suhteutetaan: pääkaupunkiseudulla on 1,1 miljoonaa asukasta, se olisi lähes 900 nälkään kuollutta viikossa...

        Tienrakentajia on pitäjään haudattukin, kokonaisia muualta saapuneita perheitäkin, eivät sieltä selvinneet.

        Suurina katovuosina ruuan varastamisesta jaettiin epäinhimillisiäkin tuomioita kuten eräs silminnäkijäkuvaus kertoo kuinka nälän heikentämät ihmiset jopa kuolivat saamiinsa raipparangaistuksiin. Karua luettavaa ovat myös kuvaukset nälkään kuolleista.

        Tienrakentajia on pitäjään haudattukin, kokonaisia muualta saapuneita perheitäkin, eivät sieltä selvinneet.

        Köyhyys on toki suhteellista sekin mutta tuolloin siitä oli usein suhteellisuus kaukana, se oli täysin absoluuttista.

        Mäkitupalaista tai torppariakin kupattiin häikäilemättä vaikka heidän asemansa olikin monia muita parempi. Käytännössä he olivat usein velkavankeudessa jossa uhkana oli koko ajan torpan menetys. Ehdot olivat usein kohtuuttomia vaikka poikkeuksiakin oli, joistakin torppareista tuli jopa talollisia mutta yleistä se ei ollut.

        Oli selkeä yhteiskunnallinen jako jossa luokkayhteiskunta kukoisti, omistava luokka oli paljon suppeampi kuin nykyisin.

        Ja tämä on vasta tätä suomisentrististä hattivattiparatiisia. Jos joku oikeasti haikailee takaisin 1800-luvulle niin tulisi mielestäni ottaa myös huomioon koko sen ajan Euroopan tilan. Heitän lyhyesti muutaman esimerkin Euroopasta ja Viktoriaanisesta Lontoosta.

        "Henkirikostilastot, murhat ja tapot olivat tuolloin aivan eri tasolla kuin nykyisin"

        - Viiltäjä Jack, jota koskaan ei saatu kiinni. Sormenjälkiä ruvettiin käyttämään kriminologiassa vasta 1800-luvun lopulla. Sitä ennen oli enemmän kuin onnekasta päästä murhasta kuin koira veräjästä. Sama kriminologinen taantumus vaikutti myös Suomessa.

        "Vielä 1800-luvun alussa kuolinsyyluetteloissa esim. kupan, tuberkuloosin ja isorokon"

        - Lontoossa tukehduttiin savusumuun. Kivihiiltä polttavat, höyryvoimalla käyvät tehtaat sijaitsivat teollisuusajan alussa vielä kaupunkien asutusalueiden keskellä. Savusumu saatiin Lontoossa kuriin vasta vuonna 1952 kun siihen puututtin lailla.

        - Euroopan suurkaupunkeja vaivasi kolera, mikä johtui olemattomasta viemäristöstä. Jätökset heitetettiin ikkunasta suoraan kadulle. Suomessa taudit jylläsivät maltillisemmin kaupunkien pienten asukasmäärien takia.

        "Köyhän osa oli kova, vammainen, orpo, mielenvikainen jne. oli vain rasite ja kohtelu julmaa vaivaistalo- ja huutolaisjärjestelmineen joka oli usein puhdasta orjakauppaa."

        - Englannissa kodittomia köyhiä perheitä sullotiin yhteismajoitukseen "poor houseihin" jossa eläminen maksettiin kovalla työnteolla lapsesta vaariin ja ruumillisilla rangaistuksilla, koska köyhyys oli häpeällistä, oma vika ja rikos. Pienestä velastakin saattoi joutua vankeuteen ja oma vankeustuomion aikainen ylläpito piti maksaa vankilalle takaisin sillä uhalla, ettei joutuisi takaisin velkavankeuteen.

        "Moraalikaan ei ollut mainittavan korkea, tai ainakaan se ei ollut kovinkaan Raamatullinen"

        - Päälinpuolin tiukasti säädyllisessä Viktoriaanisessa Lontoossa kukoisti s/m-seksi ja erilaiset fetissit. Tulevan aviopuolison kättä tuli kuitenkin hurskaasti neuvotella tarkoin koodein ja kiertoilmauksin. Vapautunut heteroseksielämä oli ylemmän luokan muotia, kun taas köyhempi naimaton miesväki tyytyi vakiseksiin maksua vastaan kaupunkien lukuisilta prostituoiduilta.

        "Oli selkeä yhteiskunnallinen jako jossa luokkayhteiskunta kukoisti, omistava luokka oli paljon suppeampi kuin nykyisin."

        1800-luvulla pääosa Euroopasta eli tiukassa monarkiassa. Etenkin maata omistava luokka oli pääosin aatelisto. Myös kirkoilla oli paljon omaisuutta, josta hyötyi etenkin papisto. Teollistumisessa rikastui pääosin tehtaanomistajat, kun taas köyhät työntekijät elivät kädestä suuhun tehden 14-tuntisia työpäiviä perheen pienempiä myöten koko-perheen voimalla.


      • "Tulevan aviopuolison kättä tuli kuitenkin hurskaasti neuvotella tarkoin koodein ja kiertoilmauksin."

        Niin, persettähän siinä pyydetään eikä mitään kättä :)


      • a-teisti kirjoitti:

        "Tulevan aviopuolison kättä tuli kuitenkin hurskaasti neuvotella tarkoin koodein ja kiertoilmauksin."

        Niin, persettähän siinä pyydetään eikä mitään kättä :)

        Kyllä yläluokalla oli pelissä enemmän. Siinä neuvoteltiin omaisuuksista sekä yhteiskunnallisesta asemasta.


    • jeesusfani1

      Kyselet ”mistä johtuivat suomalaisten jatkuvat murheet Ruotsin vallan alusta 1950-luvulle saakka?”

      Joidenkin tutkijoiden mukaan Ruotsin valta alkoi ilmetä Suomessa vuonna 1266, kun Birger-herttua pakotti Lyypekin kronikassa Suomen kuulumaan Ruotsiin.

      Tilastojen mukaan 1200-luvulla Suomen väestö käsitti 65 000 asukasta.
      Ei ollut kovin paljon murehtijoita. Ei ollut 1800-luvun alussakaan väkiluvun ollessa tuolloinkin vain 832 700 asukasta. Mikäli murehtijoita tuossa joukossa oli, niin he siirtyivät Venäjän vallan alaisuuteen vuonna 1809, joka valta päättyi Suomen itsenäistyessä vuonna 1917.

      Eivät nuo suomalaisten murehtijoiden murheet näyttäneet päättyvän vuoteen 1950, vaan ovat milloin mistäkin syystä jatkuneet aina tähän päivään asti, ja tulevat jatkumaan, ja jatkuessaan todella rysähtämäänkin.
      Nuoret ovat huolissaan siitä mihin ammattiin tulisi panostaa, joka digitalisaation edetessä vauhdilla olisi vielä olemassa 5 – 6 vuoden kuluttua opiskelujen jälkeekin. Huolissaan myös siitä kuinka liki 5,5 miljoonainen väestö pystyy maksamaan tulevaisuudessa Suomen nyt jo yli 300 miljardiin euroon kipuavat velat. Huolissaan ilmastonmuutoksesta, joka seurauksena aavikot lisääntyvät, ja joka nostaa merenpintaa niin paljon, että yli 200 miljoonaa ihmistä joutuu jättämään asuinsijansa. Huolissaan ”maahantunkeutujista” myös itärajan kautta tulevista, tulevasta sodanuhasta, maailmantaloudesta, jne., jne.
      Maanviljelijämmekin painiskelevat tänä vuonna, etenkin jo ennestään velkavankeudessa olevat, kuinka käy elintarvikekäyttöön soveltuvalle viljalle, vai meneekö koko sato pilkkahinnalla rehuksi.

      Ennen oli pienet murheet, nyt näyttävät olevan paljon suuremmat murheet ihmiskunnan ratkaistavana, joissa ratkaisuissa pikku Suomi on vain murto-osatekijä.

      • Ennen oli huoli pysyä elossa, saada ruokaa ja suojaa. Nyt todella ongelmat ovat laajempia. Sanotaan että tieto lisää tuskaa-


    • AsiatAsiana

      Avauksen ydinkysymykseen eivät uskovaiset tuomuopäivän profeetat saa vastattua.

      Olivatko suomalaiset ennen syntisempiä kuin nyt, koska elämä oli kovempaa?

      • Jostain syystä on keskitytty niin täysin tämän ajan kauhisteluun , että viittaukset johonkin toiseen aikaan lienevät vain kursorisia?


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      130
      5275
    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      32
      3287
    3. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      16
      1857
    4. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      22
      1830
    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      19
      1685
    6. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      71
      1531
    7. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      11
      1415
    8. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      11
      1306
    9. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      16
      1297
    10. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      19
      1277
    Aihe