mitä jos laitatte koneen kiinni ja menette tänään ulos ja kävelemään yms ja kun näette toisen yksinäisen tai kiinnostavan niin pyydätte kahville yms ja esim kauppakeskuksissa on kahvilla tai ostoksilla ja shoppailemassa naiskaverukset tai mieskaverukset niin pyytämään heitä kahville yms ja jos ei tänään onnistu löytymään niin koko ensi viikko sama juttu niin löydättekin rakkauden ja sen oikean
sinkut miehet ja naiset
aikas.helppoa
31326
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
sinkut kun kysytte vaikka joka päivä jotakin kahville niin joku lähteekin ja siitä se sitten lähtee siis se parisuhde ja palstailut loppuvat osaltanne eli eikö ole kiva löytää kumppani eli se rakkain
Kävin ulkona ja aikalailla kaikki naiset kohtelivat minua kuin en olisi olemassakaan.
No palstailen varmasti, vaikka oisinkin suhteessa. Täällä voi lukea muitten kirjoituksia ja tuumia väliin jotain. On palstatuttuja ja sitäpaitsi väännän laikka punasena töitä...en mä kerkee mihkään kahville tästä...Ja milläs mä töitä tekisin, jos tään koneen kiinni laitan? Ehei...
vai palstailisitko vaikko kummiskin tekisit naisesi kanssa jotain muuta mitä naisesi on keksinyt tai yhdessä päättäneet eli tuskin palstailisit ja jos olisikin luppo aikaa ja kysyisit naiseltasi lupaa palstailla niin voi olla että keksii muuta tekemistä
No enhän minä jatkuvaan naisen kanssa ole. Ja oma elämä mulla on. En minä mitään lupia kysele...Missä nepalissa sä asut?
tai yhteis elämä mutta sitten juttelet naisesi kanssa palstailusta niin yhdessä sitten päätätte ja voihan olla että et enään haluakkaan palstailla kun parisuhde ja koti elämä onkin kivempaa
Niin, siis tää on mun juttu ja osa mun elämää, voihan tähän muutoksia tulla, mutta eipä tämä muuta mun tavan elämää, eikä tavan elämä tätä. Ei parisuhde mikään vankila pidä olla, vaan rento suhde, missä kumpikin saa tehdä omia juttujaan. Vaikka minä täällä kenen kanssa tahansa juttelisin, niin se oma muru ois oma muru.
Sulla on ihan kiltti ajatus tuossa. Parisuhde ja kotielämä on kivaa onnekkailla, mutta heistäkään kaikki eivät vietä ns perinteistä parisuhde-elämää, joksi se yleensä mielletään.
Ei palstailun tarvitse mikään peikko olla. Se on silti vain pieni osa elämää. Kuka haluaa vapaa-aikansa mitenkin viettää.
Kappas! Ellukin kömpinyt jostain tänne pyörähtämään. Joo, no hiuksenhieno hermostumishetki oli mulla tuossa yllä... Joskus näköjään viilipyttykin läiskyy...
No mulle palstailu on ollut henkireikä. Se on ollut kanava omille ajatuksille ja olen punninnut itseäni. Omasta elämästä ei saa niin hyvää kuvaa, kuin seuraamalla muita ja miettimällä sitä itseensä. En tosiaan tiedä mikä mun palstailu tulis olemaan, kun suhdestatus muuttuis, mutta perhanan tiukkaan tänne on juuttunut... Ja toisaalta taas osaan olla ilmankin.
Mut olenkin sanonut, että sinä voit lähteä palstalta, mutta palsta ei lähde sinusta. Ja jokseenkin olen tämän muistakin huomannut... Ja siksi en suotta ravistele palstailua itsestäni.
Jos olisi tatuoinnit, nutturat, trendivaatteet ja muut vastaavat tunnusmerkit niin sitten ehkä mies voisi jotain tuollaista yrittääkin. Silloin tilanteessa olisi sentään tietyt elementit kunnossa jotka nykyään "rakkauteen" vaaditaan. Tavallisen miehen lähestyminen olisi loukkaus - kuin jokin menneen maailman hyökkäys tätä suvaitsevaista ja spontaania aikakautta kohtaan.
Opettele katsomaan boxin ulkopuolelle ja huomaa että ajattelutapasi on vain median ja somen luoma kuva. Tuolla liberaalilla ajatusmallillasi elät itse siinä kuplassa jota vihaat etkä löydä normaalia rakkautta ainakaan!
Ätmiksi päätyy kun rakastaa enemmän ennakkoluulojaan kuin ihmisiä.
Jotkut on kyllä aivan ulalla nykymaailman paritumisista. Varmaan jotain ytmejä tai rikkaiden penskoja, joiden ei ole koskaan tarvinut kohdata naisten taskulaskimisen kylmää parinvalintaviettiä.
Jos alkaisin tekemään ehdottamallasi tavalla, niin tapahtuisi näin:
Menen juttelemaan jollekin yksin kävelevälle naiselle. Vastauksena tulisi mulkoileva katse, joka sanoo "mitä vittua tuokin hullu oikein meinaa?".
Naiselle tuo on oikeastaan paljon helpompaa. Nykymaailmassa se nyt vaan on fakta, että jos alat miehenä juttelemaan jollekin tuntemattomalle naiselle, sinua pidetään hulluna raiskarina suunnilleen. Miehenä taas voin sanoa, että jos joku nainen tulisi juttelemaan minulle, niin se olisi oikein kiva yllätys. Joten ehdotuksesi ei ole mahdollista miehelle toteuttaa. Vain baareissa/yökerhoissa on sosiaalisesti hyväksyttävää tehdä tuttavuutta toisen kanssa. Näin se vaan on. Piste.
Tämän takia jätän aloitteiden teon naisille. Se on heidän tehtävänsä nykymaailmassa. Jos he ovat vätyksiä eivätkä tee, niin olkoot. Elän sitten yksin. Koska mitenkään ei voi tietää onko nainen kiinnostunut, ellei hän tule itse sitä sanomaan miehelle. Näin se vaan menee. Piste.
No ei nyt sentään. Mutta siinä olet oikeassa, että harvemmin noista mitään sen kummempaa tulee. Kyllähän minullekin monet juttelevat - niin naiset kuin miehetkin - eri tilanteissa, mutta itse otan ne vaan sellaisina kivoina kohtaamisina, joissa on ihan kiva vähän aikaa jutella ennestään tuntemattoman ihmisen kanssa. Toki ne tilanteet pitää olla luontevia, kuten bussipysäkki, ratikka tms. Jos olen vaan kävelemässä ja joku juoksee kiinni alkaakseen kysellä jotain niitä-näitä, niin kyllähän siitä kummallinen fiilis tulee, oli se toinen sitten kuka tahansa.
Mutta minä en edes ota aloitteina jotain tällaisia random kohtaamisia. Ja jos olen vaikka bussissa matkalla töihin, ystävän luo, terveyskeskukseen, kauppaan, harrastuksiin, tms, niin en todellakaan katkaise sitä matkaa jonkun randon juttutuokion takia. Eli voin vaihtaa muutaman sanan, jos ehdin, mutta kunhan oma pysäkkini tulee, jään ratikasta pois, toivotan hyvää päivänjatkoa ja sanon, että oli kiva jutella. (Näin myös silloin, kun olin sinkku ja olisin toivonut löytäväni jonkun.) Tämä on ehkä se TODENNÄKÖISIN asia, mitä tapahtuu. Eli ihan mukava kohtaaminen, mutta sellaiseksi jää. ´
Jos ei ole yhtään sosiaalista silmää, niin ei sitten kyllä mistään mitään tulekaan.
Tarkoitatko nyt minua? En minä kiinnostu jostain random tyypeistä, joista en tiedä yhtään mitään, vaan jonkun "onpa kaunis päivä" -tyyppisen keskustelun perusteella. Joten minulle tällaisissa kohtaamisissa RIITTÄÄ se, että hetki jutustellaan. En ole koskaan ollut sellainen, että hakisin potentiaalista kumppania jokaisesta vastaantulijasta. Ihan mukavasti on kuitenkin onnistunut elämässä deittailu ja suhteiden muodostuminen.
Kyllä mun mielestä ois niin ihanaa kun joku mies tulis joskus kysymään kahville ihan vaikka bussia ootellessa yms.. aina vastailen kaikille jotka tulee juttelemaan, mutta en itse uskaltaisi kellekkään mennä puhumaan :/
Lähtisitkö kanssani kahville taikka leffaan joskus?
Vastauksen voi laittaa suoraan meiliini;)
Mutta kun olen liian ruma.
Täysi mahdottomuus Suomessa.
Vieraalle ihmiselle jutteleminen esim ruokakaupassa tai lenkkipolulla.
Se on mielenkiintoinen asia kun sitä syvemmin pohtii. Miksi se on kiellettyä? Jos menen kirjastossa tai lehtilukusalissa istumaan naisen kanssa samaan pöytään ja alan juttelemaan hänelle, miksi hän suhtautuu minuun kuin hulluun? Hän ehkä vaivalloisesti vastaa jotain ja lähtee pois heti kun siihen on mahdollisuus. Kerran olin kävelylenkillä pururadalla keskellä metsää ja olin unohtanut puhelimen kotiin. Vastaan tuli kaksi noin 30v naista ja kun aloin kyselemään heiltä kellonaikaa, he juoksivat ohitse suu auki. Kuulin kun toinen kysyi toiselta, että mikähän hullu tuokin oli?
Miksi tämä Suomi on tällainen maa?
Olen tätä asiaa ennenkin pohtinut ja olen tajunnut, etten tule koskaan löytämään naista. Ihan vain siitä syystä, koska en osaa enkä uskalla tehdä tuntemattomalle naiselle aloitetta ja toisaalta se on kiellettyä. Naisten suunnalta on aivan turha odottaa mitään suoraa aloitetta. Naiset hymyilevät, se on heidän aloite.
Suomessa saa jutella vain ennestään tuttujen ihmisten kanssa...
Jos joskus elämässäni haluan harrastaa seksiä, minun on alennuttava menemään maksulliselle naiselle. Ei ole muita vaihtoehtoja.
Kiitos naiset.
Suomessa arvostetaan omaa tilaa. Kun olen ulkona yksin, niin olen itseni kanssa, omissa mietteissäni. En jaksa avautua kenenkään muiden jutuille.
Ystävät valitaan tarkkaan, suurimman osan ihmisistä jutut ei vaan kiinnosta. Uusiin hyviin tyyppeihin tutustuu sitten kaverien kaverien kautta, todennäköisemmin yhteensopiva maailmankuva jne.
Tästä voi jo päätellä miten tutustutaan, jos osaa.
No kun lenkkipolulla ihmiset haluavat lenkkeillä ja keskittyä siihen urheiluun. Lehtilukusalissa halutaan lukea lehtiä. Tosin tässä jälkimmäisessä voidaan kyllä vaihtaa pari sanaa jonkun kanssa, kunhan ei häiritä muita lukijoita. Mutta jos toinen on täysin tuntematon, joka vaan istuu siihen viereen paikassa, jossa lähtökohtaisesti luetaan hiljaa, niin kyllähän se voi tuntua häiritsevältä. Kaikki ihmiset kun eivät etsi seuraa jatkuvasti. Jos on ajatellut lukea päivän lehdet, voi oikeasti olla ärsyttävää, että pitäisi alkaa viihdyttää jotain tyyppiä, josta ei tiedä mitään.
Kellon kysyminen on tietenkin ihan ok.
Mutta jos nyt aloitteen tekoa mietitään, niin kyllähän sen TEORIASSA voi tehdä missä vaan. Mutta KÄYTÄNNÖSSÄ kannattaa vähän huomioida juuri se, mitä kirjoitin: kaikki eivät etsi seuraa 24/7. Moni ei etsi aktiivisesti seuraa ollenkaan. Tällaisille ihmisille lenkkeilyt ovat lenkkeilyä, eivät seuranhakua. Kirjastot ovat kirjastoja, ei seuranhakua. Nämäkin ihmiset voivat silti kiinnostua, jos tutustuvat sopivasti toiseen, mutta he voivat noissa mainitsemissasi tilanteissa olla täysin toisenlaiselle taajuudelle virittäytyneenä. Ja sellaisessa tilanteessa, kun joku tuntematon tyyppi ilmestyy kuin tyhjästä, hän on todellakin vain tuntematon tyyppi, joka ilmestyy tyhjästä. Sinä olet voinut alustavasti kiinnostua naisesta, mutta hänelle ei ole vastaavaa ajatusta ehtinyt syntyä. Näin ollen hänelle se tilanne voi olla vain ohimenevä kohtaaminen. Vika ei siis ole sinussa eikä vika ole hänessä, mutta nuo tilanteet ovat teille erilaisia.
Ja olet väärässä. Ei naisen aloite ole hymy. Nojaa, voihan sillä lailla toki flirttailla, mutta kyllä nykyisin naiset tekevät aloitteita, jos ovat kiinnostuneita. Eivät toki kaikki, mutta eivät tee kaikki miehetkään.
Vierasiin suhtaudutaan epäluuloisesti. Mikä on seurausta sille, että monet ikävät tapahtumat ovat tapahtuneet siellä, missä kulkee vähemmän ihmisiä. Lenkkipolut ovat yksi tälläinen paikka.
Musiikki- ja urheilutapahtumat taas ovat aivan toinen juttu.
Olin jo lauantaina baarissa. Mentiin puhumaan ties kuinka monelle muijalle, mutta eihän sitä kellekään kelvannut. Lähtivät aina jossain vaiheessa "pakoon". Lopuksi menin puhumaan jollekin varatulle 40 muijalle. Ihan sama vaikka oli varattu, kyllä sitä oli pakko vähän kosketellakin, hehheh. Mies ei ollut mukana. Pitäähän sitä välillä kokeilla tuota jännäilyäkin. Ulos kun lähdin, niin muistaakseni jotain muijaparia koitin pokailla, mutta ei kelvannut heillekään. Näin käy lähes aina.
Naiset vihaavat tunkeilevia vässyköitä.
Ensi viikonloppuna vedät pään täyteen kotona.
Sano mitä sanot. Teen ihan mitä lystää, enkä välitä naisten(kaan) mielipiteistä. Enkä varsinkaan hae hyväksyntää naisilta.
En viitti mennä kun en ennenkään ole käynyt missään.
Jos olisin joku matu tai jännämies niin kyllä kadulta sais naisen iskettyä. Muuten naiset ei edes juttele. Ei naiset juttele töissä edes mitään. Juttelevat sille pomolle koska sillä hieno auto ja komea.
No eikö se käy paljon luontevammin vaikkapa täällä netissä. Sen kun alkaa kirjottelemaan ja tutustumaan kun on meiliosotteet ja kaikki annettu. Ihmiset vaan tahtovat olla kovin vaisuja, laiskoja tututumaan ja pelokkaita, vaikka periaatteessa seuraa kaipaavatkin.
Toimii vain jos asuu kaupungissa tai jossain kuntakeskuksessa, täällä maalla vastaan tulee vain mettän eläimiä.