Kelan tuoreet

Perusosan alentamisesta laissa: "10 §
Alennettu perusosa

Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että:

1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen; (28.12.2012/1004)

2) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia; (30.12.2010/1390)

3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun aktivointisuunnitelman tai työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa (1369/2014) tarkoitetun monialaisen työllistymissuunnitelman laatimiseen; (30.12.2014/1373)

4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 2 a luvun 13 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. (8.6.2012/291)
(30.12.2002/1294)

Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työ- ja elinkeinoviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Kansaneläkelaitoksen tulee tiedottaa hakijalle kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ja ohjata tämä kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee myös välittömästi toimittaa kunnan sosiaalitoimelle tiedoksi perusosan alentamista koskeva päätös ja ilmoittaa tästä hakijalle. (26.6.2015/815)

Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia:

1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai (28.12.2012/939)

2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.
(30.12.2002/1294)

Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien.
", jos nyt luen oikein yuon lainkohdan, niin sama kieltäytyminen ei voi olla peruste uudelleen alentamiselle eli laki ei anna mahdollisuutta kiristämiselle toimeentulotuen avulla, kun taas ohjeistus antaa tällaisen mahdollisuuden, LAITONTAKO?
Ohjeistus: "1.7.3. Perusosan alentaminen
Toimeentulotuen perusosan alentaminen on poikkeuksellinen toimenpide, sillä toimeentulotuki
on viimesijainen etuus, joka on tarkoitettu lyhytaikaiseksi etuudeksi ja auttamaan tilapäisten
vaikeuksien yli tai ehkäisemään sellaisten syntymistä.
Kun harkitaan perusosan alentamista, lähtökohta on, että jokaisella on velvollisuus kykynsä
mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan. Toimeentulotukilaissa on säädetty
nimenomaiset perusteet perusosan alentamiselle. Kun nämä edellytykset täyttyvät, tulee arvioida,
onko tuen alentaminen kohtuullista. Jos perusosan alentaminen esimerkiksi 20 %:lla olisi
asiakkaan tilanteessa kohtuutonta, perusosaa voidaan alentaa myös vähemmän. Jos tuen
alentaminen tekisi asiakkaan kokonaistilanteen kohtuuttomaksi, perusosaa ei tule alentaa.
49
KELA Toimeentulotuki 19.09.2017
Perusosan määrää voidaan alentaa enintään 20 tai moitittavan menettelyn toistuessa enintään 40%.
JATKUU

Lawetorder kirjoitti:

Perusosan alentamisesta laissa: "10 §
Alennettu perusosa

Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että:

1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen; (28.12.2012/1004)

2) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia; (30.12.2010/1390)

3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun aktivointisuunnitelman tai työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa (1369/2014) tarkoitetun monialaisen työllistymissuunnitelman laatimiseen; (30.12.2014/1373)

4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 2 a luvun 13 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. (8.6.2012/291)
(30.12.2002/1294)

Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työ- ja elinkeinoviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Kansaneläkelaitoksen tulee tiedottaa hakijalle kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ja ohjata tämä kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee myös välittömästi toimittaa kunnan sosiaalitoimelle tiedoksi perusosan alentamista koskeva päätös ja ilmoittaa tästä hakijalle. (26.6.2015/815)

Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia:

1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai (28.12.2012/939)

2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.
(30.12.2002/1294)

Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien.
", jos nyt luen oikein yuon lainkohdan, niin sama kieltäytyminen ei voi olla peruste uudelleen alentamiselle eli laki ei anna mahdollisuutta kiristämiselle toimeentulotuen avulla, kun taas ohjeistus antaa tällaisen mahdollisuuden, LAITONTAKO?
Ohjeistus: "1.7.3. Perusosan alentaminen
Toimeentulotuen perusosan alentaminen on poikkeuksellinen toimenpide, sillä toimeentulotuki
on viimesijainen etuus, joka on tarkoitettu lyhytaikaiseksi etuudeksi ja auttamaan tilapäisten
vaikeuksien yli tai ehkäisemään sellaisten syntymistä.
Kun harkitaan perusosan alentamista, lähtökohta on, että jokaisella on velvollisuus kykynsä
mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan. Toimeentulotukilaissa on säädetty
nimenomaiset perusteet perusosan alentamiselle. Kun nämä edellytykset täyttyvät, tulee arvioida,
onko tuen alentaminen kohtuullista. Jos perusosan alentaminen esimerkiksi 20 %:lla olisi
asiakkaan tilanteessa kohtuutonta, perusosaa voidaan alentaa myös vähemmän. Jos tuen
alentaminen tekisi asiakkaan kokonaistilanteen kohtuuttomaksi, perusosaa ei tule alentaa.
49
KELA Toimeentulotuki 19.09.2017
Perusosan määrää voidaan alentaa enintään 20 tai moitittavan menettelyn toistuessa enintään 40%.
JATKUU

Lue lisää

Alentaminen voidaan tehdä vain laissa mainituissa (perusosan alentamine enintään 20% ja perusosan alentaminen enintään 40%)
tai oikeuskäytännön perusteella niihin rinnastuvissa
tilanteissa ja se voidaan tehdä enintään kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan saman kieltäytymisen
tai laiminlyönnin johdosta.
Ensimmäinen alentamispäätös tehdään aina kuukauden ajalle.
Ajanjakso lasketaan siitä, milloin kieltäytyminen tai laiminlyönti on tapahtunut. Sitä ei siis lasketa
siitä ajankohdasta, jolloin henkilö toimeentulotukea hakee tai jolloin sitä on hänelle myönnetty.
Alentaminen koskee ainoastaan toimenpiteen kohteena olevan henkilön perusosaa eikä sillä ole
vaikutusta esimerkiksi muiden perheenjäsenien perusosiin. Ennen alentamista asiakkaalle pitää
tiedottaa seurauksista, joita hänelle voi tulla kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä. Tieto sisällytetään
niiden havaitsemista seuraavaan toimeentulotukipäätökseen.
Alentamismenettely etenee seuraavasti:
Kela saa tiedon, että asiakas ei ole hoitanut velvollisuuttaan pitää huolta itsestään ja omasta
elatuksestaan vaan on kieltäytynyt työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jokin muu perusosan
alentamiskriteeri täytyy.
Asiakasta tulee informoida alentamisen uhkasta ja tarvittavista
toimenpiteistä, jotta alentamista ei tehtäisi, joko päätöksen yhteydessä, erillisellä kirjeellä (PCS09)
tai puhelimitse. Olennaista on, että asiakas saa tiedon Kelan mahdollisuudesta tehdä perusosan
alentamisharkinta, jos asiakas ei korjaa laiminlyöntiään.
Tarvittaessa otetaan yhteyttä kuntaan esim. puhelinta tai skypeä käyttäen ja selvitetään
alentamisen näkökulmasta kunnan arviota alentamisen tarkoituksenmukaisuudesta. Lisäksi
harkitaan, voiko alentaminen vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaisen
välttämättömän toimeentulon ja voidaanko alentamista pitää muutenkaan kohtuullisena. Mikäli
kunnan sosiaalityöntekijän arvioi, ettei alentaminen ole kohtuullista, alentamista ei yleensä tehdä.
Seuraavan hakemuksen yhteydessä ratkaistaan, täyttyvätkö perusosan alentamiskriteerit. Jos
alentamiseen päädytään, tieto välitetään kuntaan eTotun kautta.
Kunnan tehtävänä on sen jälkeen
laatia suunnitelma asiakkaan itsenäisestä suoriutumisesta.
Hakasulkeissa täysin lainvastainen ohjeistus ja antaa mahdollisuuden kiristämiseen, että kokonaista 6kk alentamiseen jopa 40%.
[Esimerkki alentamisen etenemisestä:
•
1. päätös (1 kk) kerrotaan alentamisen uhkasta ja tarvittavista toimenpiteistä
•
2. päätös (1 kk) alennetaan laiminlyönnin perusteella max 20 % kun alentaminen on
kohtuullista (tieto eTotu kautta ja yhteistyö)
•
3. päätös (2 kk) jatketaan alentamista kun asiakas jatkaa laiminlyöntiä. Kerrotaan
mahdollisuudesta alentaa 40 % jos ei korjaa laiminlyöntiä
•
4. päätös (2 kk) alennetaan max 40 % kun laiminlyönti/kieltäytyminen toistuvaa
•
5. päätös –onko vielä kohtuullista – arvio kunnan sosiaalityöntekijältä jos vielä jatketaan on]

perusteltu
Tehdään yhteistyötä kunnan sosiaalityöntekijän kanssa silloin, kun tarvitaan lisätietoa alentamisen
tai sen jatkamisen kohtuullisuudesta.
Jos edellä mainittu tieto asiakkaan laiminlyönnistä tulee kesken pitkän toimeentulotukipäätöksen,
kehotetaan asiakasta korjaamaan laiminlyönti, annetaan määräaika sekä kerrotaan, että
perusosaa on mahdollista alentaa tekemällä tarkistuspäätös.
Alentaminen lopetetaan seuraavin ehdoin:
• Asiakas on tehnyt ne toimenpiteet, joiden laiminlyönti johti perusosan alentamiseen. Hän on
esimerkiksi ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon, osallistunut kuntouttavan työtoiminnan
aktivointisuunnitelman tai kotoutumissuunnitelman tekemiseen tai niiden perusteella
järjestettävään kuntouttavaan työtoimintaan tai kotoutumistoimenpiteisiin.
• Alentaminen vaarantaisi ihmisarvoisen elämän välttämättömän toimeentulon.
50
KELA Toimeentulotuki 19.09.2017
• Alentaminen johtaisi asiakkaan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, esimerkiksi, jos
rahat eivät riitä ruokaan, laskuja alkaa kerääntyä (velkakierre), tulee häädön uhka. Erityistä
huomiota on kiinnitettävä lapsiperheisiin ja asiakkaiden kykyyn huolehtia itsestään.
Alentamisen keskeytys tehdään siitä lukien kun asiakas on korjannut laiminlyöntinsä. Alentamaton
perusosa huomioidaan laskelmalla seuraavan kuukauden alusta.
Ennen kuin jatkopäätös tehdään 2 kk:n jälkeen, on myös Kelassa arvioitava henkilökohtaisen
tapaamisen tarve. Tapaaminen voidaan hoitaa ajanvarauksessa.
Esimerkki
Uusi toimeentulotuen asiakas Sauli on kieltäytynyt tarjotusta työstä 10.9 ja saanut
määräaikaisen karenssn najalle 10.9. – 9.11.. Sauli hakee 10.9. toimeentulotukea ajalle
10.9.-31.10..
Perusosan alentaminen voidaan tehdä vasta kieltäytymisestä lukien ja se voi olla
kestoltaan enintään kaksi kuukautta. Saulin perusosan alennusta ei voida tehdä
syyskuun tukeen, koska kieltäytyminen työstä on tapahtunut 10.9.
Käsittelijä soittaa Saulille, mutta tämä ei vastaa puhelimeen. Saulille tehdään ajalle
JATKUU vai jatkaiskohan paskan kourimista enään?

Lawetorder kirjoitti:

Alentaminen voidaan tehdä vain laissa mainituissa (perusosan alentamine enintään 20% ja perusosan alentaminen enintään 40%)
tai oikeuskäytännön perusteella niihin rinnastuvissa
tilanteissa ja se voidaan tehdä enintään kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan saman kieltäytymisen
tai laiminlyönnin johdosta.
Ensimmäinen alentamispäätös tehdään aina kuukauden ajalle.
Ajanjakso lasketaan siitä, milloin kieltäytyminen tai laiminlyönti on tapahtunut. Sitä ei siis lasketa
siitä ajankohdasta, jolloin henkilö toimeentulotukea hakee tai jolloin sitä on hänelle myönnetty.
Alentaminen koskee ainoastaan toimenpiteen kohteena olevan henkilön perusosaa eikä sillä ole
vaikutusta esimerkiksi muiden perheenjäsenien perusosiin. Ennen alentamista asiakkaalle pitää
tiedottaa seurauksista, joita hänelle voi tulla kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä. Tieto sisällytetään
niiden havaitsemista seuraavaan toimeentulotukipäätökseen.
Alentamismenettely etenee seuraavasti:
Kela saa tiedon, että asiakas ei ole hoitanut velvollisuuttaan pitää huolta itsestään ja omasta
elatuksestaan vaan on kieltäytynyt työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jokin muu perusosan
alentamiskriteeri täytyy.
Asiakasta tulee informoida alentamisen uhkasta ja tarvittavista
toimenpiteistä, jotta alentamista ei tehtäisi, joko päätöksen yhteydessä, erillisellä kirjeellä (PCS09)
tai puhelimitse. Olennaista on, että asiakas saa tiedon Kelan mahdollisuudesta tehdä perusosan
alentamisharkinta, jos asiakas ei korjaa laiminlyöntiään.
Tarvittaessa otetaan yhteyttä kuntaan esim. puhelinta tai skypeä käyttäen ja selvitetään
alentamisen näkökulmasta kunnan arviota alentamisen tarkoituksenmukaisuudesta. Lisäksi
harkitaan, voiko alentaminen vaarantaa ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaisen
välttämättömän toimeentulon ja voidaanko alentamista pitää muutenkaan kohtuullisena. Mikäli
kunnan sosiaalityöntekijän arvioi, ettei alentaminen ole kohtuullista, alentamista ei yleensä tehdä.
Seuraavan hakemuksen yhteydessä ratkaistaan, täyttyvätkö perusosan alentamiskriteerit. Jos
alentamiseen päädytään, tieto välitetään kuntaan eTotun kautta.
Kunnan tehtävänä on sen jälkeen
laatia suunnitelma asiakkaan itsenäisestä suoriutumisesta.
Hakasulkeissa täysin lainvastainen ohjeistus ja antaa mahdollisuuden kiristämiseen, että kokonaista 6kk alentamiseen jopa 40%.
[Esimerkki alentamisen etenemisestä:
•
1. päätös (1 kk) kerrotaan alentamisen uhkasta ja tarvittavista toimenpiteistä
•
2. päätös (1 kk) alennetaan laiminlyönnin perusteella max 20 % kun alentaminen on
kohtuullista (tieto eTotu kautta ja yhteistyö)
•
3. päätös (2 kk) jatketaan alentamista kun asiakas jatkaa laiminlyöntiä. Kerrotaan
mahdollisuudesta alentaa 40 % jos ei korjaa laiminlyöntiä
•
4. päätös (2 kk) alennetaan max 40 % kun laiminlyönti/kieltäytyminen toistuvaa
•
5. päätös –onko vielä kohtuullista – arvio kunnan sosiaalityöntekijältä jos vielä jatketaan on]

perusteltu
Tehdään yhteistyötä kunnan sosiaalityöntekijän kanssa silloin, kun tarvitaan lisätietoa alentamisen
tai sen jatkamisen kohtuullisuudesta.
Jos edellä mainittu tieto asiakkaan laiminlyönnistä tulee kesken pitkän toimeentulotukipäätöksen,
kehotetaan asiakasta korjaamaan laiminlyönti, annetaan määräaika sekä kerrotaan, että
perusosaa on mahdollista alentaa tekemällä tarkistuspäätös.
Alentaminen lopetetaan seuraavin ehdoin:
• Asiakas on tehnyt ne toimenpiteet, joiden laiminlyönti johti perusosan alentamiseen. Hän on
esimerkiksi ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon, osallistunut kuntouttavan työtoiminnan
aktivointisuunnitelman tai kotoutumissuunnitelman tekemiseen tai niiden perusteella
järjestettävään kuntouttavaan työtoimintaan tai kotoutumistoimenpiteisiin.
• Alentaminen vaarantaisi ihmisarvoisen elämän välttämättömän toimeentulon.
50
KELA Toimeentulotuki 19.09.2017
• Alentaminen johtaisi asiakkaan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, esimerkiksi, jos
rahat eivät riitä ruokaan, laskuja alkaa kerääntyä (velkakierre), tulee häädön uhka. Erityistä
huomiota on kiinnitettävä lapsiperheisiin ja asiakkaiden kykyyn huolehtia itsestään.
Alentamisen keskeytys tehdään siitä lukien kun asiakas on korjannut laiminlyöntinsä. Alentamaton
perusosa huomioidaan laskelmalla seuraavan kuukauden alusta.
Ennen kuin jatkopäätös tehdään 2 kk:n jälkeen, on myös Kelassa arvioitava henkilökohtaisen
tapaamisen tarve. Tapaaminen voidaan hoitaa ajanvarauksessa.
Esimerkki
Uusi toimeentulotuen asiakas Sauli on kieltäytynyt tarjotusta työstä 10.9 ja saanut
määräaikaisen karenssn najalle 10.9. – 9.11.. Sauli hakee 10.9. toimeentulotukea ajalle
10.9.-31.10..
Perusosan alentaminen voidaan tehdä vasta kieltäytymisestä lukien ja se voi olla
kestoltaan enintään kaksi kuukautta. Saulin perusosan alennusta ei voida tehdä
syyskuun tukeen, koska kieltäytyminen työstä on tapahtunut 10.9.
Käsittelijä soittaa Saulille, mutta tämä ei vastaa puhelimeen. Saulille tehdään ajalle
JATKUU vai jatkaiskohan paskan kourimista enään?

Lue lisää

Jatketaan nyt vielä tämän verran, vaikka tämä kohta on ristiriidassa ohjeistuksessa aikaisemmin olleen 1.8.1.2. Tulojen määräytymisaika ja jakaminen osiin ja 1.8.1.2.1.

"Tulojen jakaminen osiin ja Työttömyysturvan jaksottaminen
Toimeentulotuki määrätään yleensä kalenterikuukaudelta. Erityisesti pitkäaikaistyöttömälle
tulee aina vuoden aikana yksi sellainen kuukausi, jolloin tulee maksettavaksi kaksi 20 päivän
työttömyysturvajaksoa. Työttömyyspäivärahan maksupäiviä on siten käytännössä keskimäärin
21,5 päivää kuukaudessa.
Työttömyysturva huomioidaan toimeentulotuessa 20 päivän kuukausitulon mukaisena siihen
saakka, kunnes asiakkaalle on maksettu kaksi maksuerää saman kuukauden aikana. Tulo
huomioidaan 20 päivän mukaisena vielä kuukauden ajan sen jälkeen. Tämän jälkeen siirrytään
käyttämään kerrointa 21,5.
Esimerkki
Lauri on toimeentulotuen saaja. Laurille on maksettu työmarkkinatukea 1.7. ja 29.7.
Laurin toimeentulotuki tarkistetaan syyskuun alusta, jolloin työmarkkinatuki muutetaan
kuukausituloksi kertoimella 21,5.
Jos asiakas on saanut kaksi työttömyysturvajaksoa ennen toimeentulotukiasiakkuutta, sitä
ei huomioida. Kun kerrointa on asiakkaan kohdalla ryhdytty käyttämään, sitä käytetään
johdonmukaisesti niin kauan kuin sama työttömyyskausi jatkuu, Samaa kerrointa käytetään myös
silloin, kun asiakas saa seuraavan kerran kaksi työttömyysturvan maksuerää samassa kuussa.
Jos työttömyysetuuteen tulee vähintään 30 vuorokauden katkos, alkaa uusi työttömyysturvakausi.
Työttömyyspäivärahan jaksotus alkaa tällöin toimeentulotuessa alusta.
Asiakkaalle tulee aina tiedottaa kertoimen käytöstä ennen jaksotuksen aloittamista".

Kertokaa minulle työttömyysturvaa saava henkilö joka saa sen korvauksen TASAN TARKKAAN 20 päivän välein, eli kun 20 päivää on mennyt, niin on taas rahaa tilillä heti seuraavana päivänä.

Tämä on ainoastaan keino säästää sosiaalimenoissa, sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa ja koska laskennallisesti on sula mahdottomuus saada rahaa 20 päivän välein, saatikka sitten tasantarkkaan 28 päivän välein, MIKSI; OI MIKSI TÄMÄ ON NIIN VAIKEA KÄSITTÄÄ, ETTEI SITÄ SAA, E I K Ä T U L E.

20 viikonloput 4x2 = 28 päivää ja siihen lisää KÄSITTELYPÄIVÄ 1 JA LISÄKSI 2 PANKKIPÄIVÄÄ. nii jakso on 31 päivää, vaikka siitä kuinka tuo kolme päivää siirtyykin seuraavan jakson alkuun, niin siitä huolimatta siellä on taas se sama 3 päivää jakson lopussa jolloin vasta tulee se raha tilille eli rahaa tulee tilille VASTA AINA JAOLLA 31 päivää.

Eikö oikeastikkaan kukaan tätä tajua?????

Lawetorder kirjoitti:

Jatketaan nyt vielä tämän verran, vaikka tämä kohta on ristiriidassa ohjeistuksessa aikaisemmin olleen 1.8.1.2. Tulojen määräytymisaika ja jakaminen osiin ja 1.8.1.2.1.

"Tulojen jakaminen osiin ja Työttömyysturvan jaksottaminen
Toimeentulotuki määrätään yleensä kalenterikuukaudelta. Erityisesti pitkäaikaistyöttömälle
tulee aina vuoden aikana yksi sellainen kuukausi, jolloin tulee maksettavaksi kaksi 20 päivän
työttömyysturvajaksoa. Työttömyyspäivärahan maksupäiviä on siten käytännössä keskimäärin
21,5 päivää kuukaudessa.
Työttömyysturva huomioidaan toimeentulotuessa 20 päivän kuukausitulon mukaisena siihen
saakka, kunnes asiakkaalle on maksettu kaksi maksuerää saman kuukauden aikana. Tulo
huomioidaan 20 päivän mukaisena vielä kuukauden ajan sen jälkeen. Tämän jälkeen siirrytään
käyttämään kerrointa 21,5.
Esimerkki
Lauri on toimeentulotuen saaja. Laurille on maksettu työmarkkinatukea 1.7. ja 29.7.
Laurin toimeentulotuki tarkistetaan syyskuun alusta, jolloin työmarkkinatuki muutetaan
kuukausituloksi kertoimella 21,5.
Jos asiakas on saanut kaksi työttömyysturvajaksoa ennen toimeentulotukiasiakkuutta, sitä
ei huomioida. Kun kerrointa on asiakkaan kohdalla ryhdytty käyttämään, sitä käytetään
johdonmukaisesti niin kauan kuin sama työttömyyskausi jatkuu, Samaa kerrointa käytetään myös
silloin, kun asiakas saa seuraavan kerran kaksi työttömyysturvan maksuerää samassa kuussa.
Jos työttömyysetuuteen tulee vähintään 30 vuorokauden katkos, alkaa uusi työttömyysturvakausi.
Työttömyyspäivärahan jaksotus alkaa tällöin toimeentulotuessa alusta.
Asiakkaalle tulee aina tiedottaa kertoimen käytöstä ennen jaksotuksen aloittamista".

Kertokaa minulle työttömyysturvaa saava henkilö joka saa sen korvauksen TASAN TARKKAAN 20 päivän välein, eli kun 20 päivää on mennyt, niin on taas rahaa tilillä heti seuraavana päivänä.

Tämä on ainoastaan keino säästää sosiaalimenoissa, sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa ja koska laskennallisesti on sula mahdottomuus saada rahaa 20 päivän välein, saatikka sitten tasantarkkaan 28 päivän välein, MIKSI; OI MIKSI TÄMÄ ON NIIN VAIKEA KÄSITTÄÄ, ETTEI SITÄ SAA, E I K Ä T U L E.

20 viikonloput 4x2 = 28 päivää ja siihen lisää KÄSITTELYPÄIVÄ 1 JA LISÄKSI 2 PANKKIPÄIVÄÄ. nii jakso on 31 päivää, vaikka siitä kuinka tuo kolme päivää siirtyykin seuraavan jakson alkuun, niin siitä huolimatta siellä on taas se sama 3 päivää jakson lopussa jolloin vasta tulee se raha tilille eli rahaa tulee tilille VASTA AINA JAOLLA 31 päivää.

Eikö oikeastikkaan kukaan tätä tajua?????

Lue lisää

Kansankielisesti sitten, vittu ku sit jää kuukaus nii lyhyeks ja vittu sit vuosi ei olekkaan 365 päivää ja vittu ku lasketaan 21.5 x nii tulot oo vittu mitä on ja vittu.

Lawetorder kirjoitti:

Jatketaan nyt vielä tämän verran, vaikka tämä kohta on ristiriidassa ohjeistuksessa aikaisemmin olleen 1.8.1.2. Tulojen määräytymisaika ja jakaminen osiin ja 1.8.1.2.1.

"Tulojen jakaminen osiin ja Työttömyysturvan jaksottaminen
Toimeentulotuki määrätään yleensä kalenterikuukaudelta. Erityisesti pitkäaikaistyöttömälle
tulee aina vuoden aikana yksi sellainen kuukausi, jolloin tulee maksettavaksi kaksi 20 päivän
työttömyysturvajaksoa. Työttömyyspäivärahan maksupäiviä on siten käytännössä keskimäärin
21,5 päivää kuukaudessa.
Työttömyysturva huomioidaan toimeentulotuessa 20 päivän kuukausitulon mukaisena siihen
saakka, kunnes asiakkaalle on maksettu kaksi maksuerää saman kuukauden aikana. Tulo
huomioidaan 20 päivän mukaisena vielä kuukauden ajan sen jälkeen. Tämän jälkeen siirrytään
käyttämään kerrointa 21,5.
Esimerkki
Lauri on toimeentulotuen saaja. Laurille on maksettu työmarkkinatukea 1.7. ja 29.7.
Laurin toimeentulotuki tarkistetaan syyskuun alusta, jolloin työmarkkinatuki muutetaan
kuukausituloksi kertoimella 21,5.
Jos asiakas on saanut kaksi työttömyysturvajaksoa ennen toimeentulotukiasiakkuutta, sitä
ei huomioida. Kun kerrointa on asiakkaan kohdalla ryhdytty käyttämään, sitä käytetään
johdonmukaisesti niin kauan kuin sama työttömyyskausi jatkuu, Samaa kerrointa käytetään myös
silloin, kun asiakas saa seuraavan kerran kaksi työttömyysturvan maksuerää samassa kuussa.
Jos työttömyysetuuteen tulee vähintään 30 vuorokauden katkos, alkaa uusi työttömyysturvakausi.
Työttömyyspäivärahan jaksotus alkaa tällöin toimeentulotuessa alusta.
Asiakkaalle tulee aina tiedottaa kertoimen käytöstä ennen jaksotuksen aloittamista".

Kertokaa minulle työttömyysturvaa saava henkilö joka saa sen korvauksen TASAN TARKKAAN 20 päivän välein, eli kun 20 päivää on mennyt, niin on taas rahaa tilillä heti seuraavana päivänä.

Tämä on ainoastaan keino säästää sosiaalimenoissa, sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa ja koska laskennallisesti on sula mahdottomuus saada rahaa 20 päivän välein, saatikka sitten tasantarkkaan 28 päivän välein, MIKSI; OI MIKSI TÄMÄ ON NIIN VAIKEA KÄSITTÄÄ, ETTEI SITÄ SAA, E I K Ä T U L E.

20 viikonloput 4x2 = 28 päivää ja siihen lisää KÄSITTELYPÄIVÄ 1 JA LISÄKSI 2 PANKKIPÄIVÄÄ. nii jakso on 31 päivää, vaikka siitä kuinka tuo kolme päivää siirtyykin seuraavan jakson alkuun, niin siitä huolimatta siellä on taas se sama 3 päivää jakson lopussa jolloin vasta tulee se raha tilille eli rahaa tulee tilille VASTA AINA JAOLLA 31 päivää.

Eikö oikeastikkaan kukaan tätä tajua?????

Lue lisää

Lain toimeentulotuesta mukaan toimeentulotuen tarve pitää toteutua käytettävissä olevien tulojen mukaan, EIKÄ LASKENNALLISTEN, eli ohjeistus 21.5 kertoimen käyttämisestä, se on yks vitun maku tapahtuuko se kuukauden päästä taikka 3 kk päästä, niin ei ole merkitystä koska tällöin päätös toimeentulotuesta ei tapahdu käytettävissä olevien tulojen mukaan, vaan laskennallisten.

On ihan se ja sama milloin se tk alkaa pyöriin, mutta alkuun saattaa, viivästyksistä johtuen taikka ettei kaikki pyydetyt todisteet ole käytettävissä, niin saattaa tulla se maksu kaksi kertaa, MUTTA EI ENÄÄN SEN JÄLKEEN, KOSKA SE ON SULA MAHDOTTOMUUS ja ei sitä kiertoa lasketa KORVAUSPÄIVIEN MUKAAN, vaan sen mukaan kuin kierto onkin todellisuudessa.
Esim. Oletetaan, että ville velkainen laittaa ensimmäisen korvaushakemuksen 2 viikkoa omavastuuajan jälkeen eli työttömäksi jäätyään 19 päivän jälkeen ja jos villen työt loppuneet 8p tammikuuta niin tällöin ville laittaa hakemuksen 27p tammikuuta, no kela töpeksii niin paljon, että ville ehtii jo täyttää seuraavaa hakemusta aina viimeisimpään perjantaihin ja vie lapun kelaan maanantaina eli eletään jo loppukuuta helmikuussa ja kas ollakkaan, ville saa ensimmäisen hakemuksen rahat maanantaina eli samana päivänä kuin uuden vei sisään ja sen maksatus sujuukin joutuisammin ja ville saa lisää rahaa jo perjantaina, mutta kun se ensimmäisen hakemuksen rahat kuuluu tammikuulle, ei helmikuulle ja taas perjantaina tullut raha on helmikuulle tarkoitettu, no nyt ville täyttelee uutta hakemusta jo seuraavalle kuulle eli maaliskuulle ja siinä on jo se viikon verran olevaa täytettyna ja vielä täyttää 3 viikkoa eli sen 21 päivää ja nyt maksu tulee, niin että kun ville vie lapun maanantaina aamusta ja kelantäti sen käsittelee samana päivänä, niin villelle tupsahtaa rahaa jo keskiviikkona tilille, ELI 28 3 päivää ja tuosta eteen päin on aina se 28 3 päivää, se aika ei tuosta lyhene taikka pitene, ei minnekkään ja onko tuo aika sitten se 31 päivää. Olisi täysin eri asia, jos sen lapun saa laittaa sunnuntaina ja se käsitellään samana päivänä ja maksatus lähtee samana päivänä ja rahat on tilillä samana päivänä

Edellisen jakson ja korvauksen odotu päivät SISÄLTYY aina seuraavaan ja jne jne ja jne.

Eli 20 8 / 3 17 8 / 3 17 8 /3 17 8 / 3 eli raha oikeasti tulee 28 päivän jakson jälkeen 3 päivää jo seuraavan jakson kuluessa, ei siis tasan tarkkaan 28 päivän välein, vaan juurikin 31 päivän välein on maksupäivä silloin kun alkusuma on ohitse

Eihän tämä ole kuin simppeliä matematiikkaa herranen aika sentään.

Kela toimii järjestelmällisesti lain vastaisesti kohtuulistamalla toimeentulotukilain 2:7b§:n mukaisten kustannusten ottamisessa menona huomiooon. Laissa sanotaan että menot otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon PeVL 31/1997 vp- HE 21711997 vp mukaan toimeentulotukilain 2:7b§:n (ent. 7§) mukaisten menojen sisällyttämistä toimeentulotuen perusosaan on säädettävä lailla. Osa noista entisen 7§:n mukaista menoista on sellaisia joista voidaan säätää asetuksella.

Tietääkseni toimeentulotukilain 2:7b§:n kohtien 2-7 mukaisista menoista on Kela ohjeistanut jotain normeja mutta lakia tai asetusta niistä ei ole ja siksi nuo kohtuullsitamiset on laittomia ja niiden ohjeiden mukainen toiminta on varastamista asiakkaalle lain mukaan kuuluvasta toimeentulotuesta. Kelan ohjeissa on paljon toimeentulotukilain ja jopa perustuslain vastaisuuksia ja niiden tulkinnassa vielä paljon enemmän johtuen päätösten tekijöiden ”sian peluusta”.
Kela ei voi päättää tuosta tarpeen suuruutta yleisellä valtakunnallisella ohjeella vaan se on tehtävä yksilökohtaisesti hakijan olosuhteiden perusteella ja jo päätöksen tekovaiheessa hallintolain 31§:n asettaman selvitysvelvollisuuden perusteella eikä sitä voi jättää muutoksenhaun varaan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434#L6P31

Tuo Elli sai alkukuusta minulta sähköpostia koskien alaistensa valehtelusta, ei ole vielä vastannut. Nuo Kelan lakimiehet ne kummia satusetiä ja -tätejä ovat. Tämän kesän ja syksyn aikana kolme Kelan lakimiestä on kertonut minulle satuja joille päiväkodissakin buuattaisi niiden epäuskottavuuden vuoksi. Ei tällainen 6-kymppinen äijä enää usko ainakaan noin huonoihin satuihin. Yhdestä Kelan lakimiehen huonosta sadusta tuli pahoittelut etuusjohtaja Anne Neimalalta väärän tiedon antamisesta, vai olikohan ne väärän tiedon antamisesta kiinni jäämisestä, sanamuodosta voi päätellä ihan kummin tahansa .

Elli Aaltonen.