Kun aivovammaiset ja kehitysvammaiset ovat saaneet jo vuosia olla työnantajina heitä vessakäynneillä ja ruokailussa auttaville henkilökohtaisille avustajilleen, miksei tuota samaa oikeutta anneta lapsille eikä vanhuksille? Viisivuotiaalla voi olla vähintään yhtä hyvät valmiudet selviytyä työpaikkahaastattelijana, työtuntilistojen suunnittelijana, työn ohjaajana, työtodistusten kirjoittajana kuin jollain kehitysvammaisella. Päiväkotien työntekijät pitäisi laittaa suoraan alamaisuussuhteeseen työnantajiensa, lasten suhteen. Näin kukin lapsi, tai työnantajien yhteenliittymä eli koko lapsiparvi, saisi mieleistään apua heitä palvelevilta työntekijöiltä. Sama systeemi vanhainkoteihin. Pieni dementia ei tee vanhuksesta kyvytöntä toimia työnantajana - tai ainakin hän on yhtä kykenevä kuin aivovammainen.
Niin, ehkä ette tiennytkään, että vammaisten henkilökohtaiset avustajat eivät ole kunnan työntekijöitä, vaikka kunta maksaa heidän palkkansa. Heidän työnantajansa on avustettava henkilö itse. Jos ette usko, ottakaapa selvää.
Niin, ehkä ette tiennytkään, että vammaisten henkilökohtaiset avustajat eivät ole kunnan työntekijöitä, vaikka kunta maksaa heidän palkkansa. Heidän työnantajansa on avustettava henkilö itse. Jos ette usko, ottakaapa selvää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Täytyy olla aika vakavasti työtön, että hakee henkilökohtaiseksi avustajaksi. Huh huh!
Ja mikähän rasismi estää sen, ettei virkamiehiä pidetä kuntalaisten ja valtion kansalaisten työntekijöinä? Kansalaiset maksavat heidän palkkansa, joten kansahan on heidän työnantajansa, vielä selvemmin kuin vammainen on avustajansa työnantaja - eihän vammainen edes maksa palkkaa.
Sossun ja Kelan ja työnestotoimiston muijelit ruotiin ja potkut, jos eivät ala tanssia oikeiden työnantajiensa pillin mukaan.
Mää oon kehitys vammanen ja mun mutsi kirjottaa tät juttuu mun puolesta mun sanelun mukaan. Miks ne ei oo kehitys vammasii jotk tekee ksaikkee pahaa, ne tappaa ja räjäyttelee toisii ihmisii ja heijjä talojaa. Sit me jotka ollaa virallisesti kehareita pietää ns epä normaalin, vaik ei me tehä läheskää niin kauheita tekoi kun nää niin sanotut normaalit. Mää opin nippa nappa lukemaa, ja kun mää nyt käytän tietokonetta, melkke siinä ku ne mielestää viisaat, nii ne tulee vihasiks jos minä puhun tietokoneista ja mitä sillä teen. Mun mutsi sanoo, et niitten mielestä mun ei kuulu osata tietokoneen käyttöö ja ne on sen takii mulle vihasii kun mää osaan sitä käyttää melkein kuten nekii.
Minkä takia viisaat saa panna toisiaa suuhu ja perseesee ja meilt kehareilta kielletää se ns normaalikii panemine? Mää väitän vaa, et kyl ne normaait tekee kaik sairaimmat temput nainnissakii. Mää ihmettelen, et mite ne naiset siel porno sivul voi ottaa noi kaks kymmentä senttii kyrpää suuhu tukehtumata siihen, jos minä tekisin tuommosta niin minut varmaa pantas häkkii jokskii aikka.
Aloitus ei siis ollut vammaisten mollaamista, vaan tyrmistystä siitä, että apua tarvitsevat vammaiset ja vammautuneet ihmiset pakotetaan nimellisesti 'työnantajan' rooliin kaikkine vastuuksineen, vaikka heillä ei ole siihen mitään edellytyksiä eikä halua. Heidän pitäisi saada vastaanottaa tarvitsemansa ja haluamansa apu asiakkaana, ei yrittää olla joku työnantaja!
Jos joku varakas ihminen vammautuu ja haluaa ostaa itselleen apua henkilökohtaiselta avustajalta, totta kai hän silloin on oikeasti työnantaja. Mutta kun kunta maksaa koko homman ja pesee kuitenkin kätensä työnantajuudestaan, se tässä on väärin. Kun vammainen sitten käyttäytyy niin kuin vammainen käyttäytyy, 'työtaistelu' on avustajan ja avustettavan välinen asia. Kuvitelkaa! Köyhä avustaja joutuu valitsemaan sietämättömän työn ja TE-toimiston karenssin välillä ja luultavasti itse sairastuu stressistä tai joutuu puille paljaille, kun vammaisen päässä niksahtaa ja hän irtisanoo avustajansa, koska se vaan nyt tuntuu niin 'voimaannuttavalta'.