Harmaaritarille nainen

Tuo kuvahan on suuresti liioiteltu, jo ihanalla 50-luvulla naiset kykenivät hoitamaan kaiken ihan vain kahdella kädellä (klikkaamalla pääsee vinkkeihin):

http://a1950swifesguide.blogspot.fi/p/blog-page.html

Jos ajatellaan mten paljon kaikenlaiset koneet ja laitteet on kehittyneet tässä vuosien varrella niin nykyemäntien täytyy olla joko äärettömän tyhmiä, patalaiskoja tai vain kovia liioittelemaan tekemisiään jos eivät muka ehdi hoitamaan pieniä, yleensä vain minuutteja vaativia juttuja. Mieluiten ehkä ajattelisin että ovat vain kovia liiottelemaan :D

Tietysti on toki niin että nykyäänkin lapsi/lapset lisää työmäärää mutta sehän pitäisi naisen tiedostaa jo siinä vaiheessa kun alkaa lasta haluamaan eikä syyttää sen aiheuttamasta lisäkuormasta miestä joka on vain auttanut naista haaveessa saada lapsi/lapsia :)

Harmaaritari kirjoitti:

Tuo kuvahan on suuresti liioiteltu, jo ihanalla 50-luvulla naiset kykenivät hoitamaan kaiken ihan vain kahdella kädellä (klikkaamalla pääsee vinkkeihin):

http://a1950swifesguide.blogspot.fi/p/blog-page.html

Jos ajatellaan mten paljon kaikenlaiset koneet ja laitteet on kehittyneet tässä vuosien varrella niin nykyemäntien täytyy olla joko äärettömän tyhmiä, patalaiskoja tai vain kovia liioittelemaan tekemisiään jos eivät muka ehdi hoitamaan pieniä, yleensä vain minuutteja vaativia juttuja. Mieluiten ehkä ajattelisin että ovat vain kovia liiottelemaan :D

Tietysti on toki niin että nykyäänkin lapsi/lapset lisää työmäärää mutta sehän pitäisi naisen tiedostaa jo siinä vaiheessa kun alkaa lasta haluamaan eikä syyttää sen aiheuttamasta lisäkuormasta miestä joka on vain auttanut naista haaveessa saada lapsi/lapsia :)

Lue lisää

Hähää, se oli kuule tarkoituskin olla liioiteltu. Kuten varmaan arvasitkin, että metkuilen sulle. :D

Kyllä siinä voi vähän mukavuudenkin halua olla nykyemännillä. Mutta onhan siinä työnsarkaakin, kun ne pikku ihmisetkin toimii oman päänsä mukaan eikä äidin, niin menee kauheesti joskus aikaa laittaa ne ruotuun ja vahtia että ne siinä pysyy. :)

Helposti sitten väsähtää ja kaikki alkaa maistumaan puulta, ruokakin. ;)

muhkee_muhku kirjoitti:

Hähää, se oli kuule tarkoituskin olla liioiteltu. Kuten varmaan arvasitkin, että metkuilen sulle. :D

Kyllä siinä voi vähän mukavuudenkin halua olla nykyemännillä. Mutta onhan siinä työnsarkaakin, kun ne pikku ihmisetkin toimii oman päänsä mukaan eikä äidin, niin menee kauheesti joskus aikaa laittaa ne ruotuun ja vahtia että ne siinä pysyy. :)

Helposti sitten väsähtää ja kaikki alkaa maistumaan puulta, ruokakin. ;)

Lue lisää

Juu, toki arvasin mutta toisaan tuo että toimivat oman päänsä mukaan, oliskohan niin että nykyään vanhemmat on vähän turhankin arkoja laittamaan sääntöjä niille pikkuihmisille? Nehän kun toimii aikalailla niin kuin oppivat toimimaan ja kokeilevat tottakai rajoja niin siinä mielessä voi olla hyvä jos äippä pitää sen verran itsensä pomona että kaikki pääsee helpommalla loppupelissä. Se kun varmaan menee niin että arvovaltaäippä joutuu laittamaan ruotuun 5min per päivä ja arvovallaton koko päivän. Vaikka tuntuis itsestäkin kohtuuttomalta "vaatia" se voi olla niille lapsillekin loppupelissä mukavampi kun selkeesti tietää missä menee mutsin rajat.

Sun pitää ukolles sanoo että laittaa vähän enämpi maustetta pöäeröihin jos puulta maistuu :D

Harmaaritari kirjoitti:

Juu, toki arvasin mutta toisaan tuo että toimivat oman päänsä mukaan, oliskohan niin että nykyään vanhemmat on vähän turhankin arkoja laittamaan sääntöjä niille pikkuihmisille? Nehän kun toimii aikalailla niin kuin oppivat toimimaan ja kokeilevat tottakai rajoja niin siinä mielessä voi olla hyvä jos äippä pitää sen verran itsensä pomona että kaikki pääsee helpommalla loppupelissä. Se kun varmaan menee niin että arvovaltaäippä joutuu laittamaan ruotuun 5min per päivä ja arvovallaton koko päivän. Vaikka tuntuis itsestäkin kohtuuttomalta "vaatia" se voi olla niille lapsillekin loppupelissä mukavampi kun selkeesti tietää missä menee mutsin rajat.

Sun pitää ukolles sanoo että laittaa vähän enämpi maustetta pöäeröihin jos puulta maistuu :D

Lue lisää

Joko mulla on vilkkaat ja villit lapset tai mä en ole arvovalta mutsi, mutta kyllä niiden ruotuun saa aika monta 5 minuuttista vuorokaudessa käyttää.

Vähän väliä on kauhia mähinä päällänsä ja sitten jo kolisee....uteliaina ja itsenäisinä he ottavat usein oikeudekseen tehdä tarkempaa tutkimustyötä milloin mnkäkin asia tai sanotaanko paikan ja tavaroiden kanssa. Välillä täytyy vähän ottaa juoksuaskeliakin sisätiliissa ja löytää itsensä tai sisarensa nenä mytyssä vastaan tulkeesta seinästä.

Toisinaan kädessä on tuppo sisaren hiuksia, toisinaan hampaanjäljet tai kynnenjäljet koristaa ihoa. Huh, on päiviä kun ralliin väsähtää ja ääniala nousee.

Nimenomaan mausteita herran aterioihin ei sa liikaa työntää, alkaa muuten alahuuli väpättämään ja kuuluu jotain epämääräistä polinaa, jonka sivuutan sujuvasti kattilankansia kolistelemalla ja mitä sattuukaan käsiin osumaan.

Kotirouvan arki on kivaa, jos ei se muutu liikaa rutiiniksi.🤣

Mutta kyllä tää töissä ja koulussa käyminenkin antaa kivaa happea just arkeen ja niiden rutiinien jaksamiseen.

muhkee_muhku kirjoitti:

Joko mulla on vilkkaat ja villit lapset tai mä en ole arvovalta mutsi, mutta kyllä niiden ruotuun saa aika monta 5 minuuttista vuorokaudessa käyttää.

Vähän väliä on kauhia mähinä päällänsä ja sitten jo kolisee....uteliaina ja itsenäisinä he ottavat usein oikeudekseen tehdä tarkempaa tutkimustyötä milloin mnkäkin asia tai sanotaanko paikan ja tavaroiden kanssa. Välillä täytyy vähän ottaa juoksuaskeliakin sisätiliissa ja löytää itsensä tai sisarensa nenä mytyssä vastaan tulkeesta seinästä.

Toisinaan kädessä on tuppo sisaren hiuksia, toisinaan hampaanjäljet tai kynnenjäljet koristaa ihoa. Huh, on päiviä kun ralliin väsähtää ja ääniala nousee.

Nimenomaan mausteita herran aterioihin ei sa liikaa työntää, alkaa muuten alahuuli väpättämään ja kuuluu jotain epämääräistä polinaa, jonka sivuutan sujuvasti kattilankansia kolistelemalla ja mitä sattuukaan käsiin osumaan.

Kotirouvan arki on kivaa, jos ei se muutu liikaa rutiiniksi.🤣

Mutta kyllä tää töissä ja koulussa käyminenkin antaa kivaa happea just arkeen ja niiden rutiinien jaksamiseen.

Lue lisää

Joop, onhan ne varmaan aika villejä mutta toi että ääniala nousee. Ootko koskaan nähny että ääntä korottamalla oikeesti saa paremmin asiansa perille kuin jämäkästi ilmoittamalla? Vähän luulen että lapsetkin jo aikas pienenä tajuaa että ääntään korottava tuntee olevansa vähän epävarma mutta sellanen joka pysyy itte rauhallisena saa arvovallallaan asiansa perille. En epäile ettetkö sitäkin osais. Lapsiin varmaan pätee vähän sama luin koiriin, määrätietonen rauhallinen ote rauhottaa koulutettavnkin kun taas aistittava epävarmuus lisää rauhattomuutta.

Jaa vai sellanen herra :D No yks kaveri on samanlainen ettei varmaan ikinä mitään ylimäärästä laita ruokiin, pizzassa on tasan yks vaihtoehto kinkkupizza jne. No kukin tyylillään, hankalaa varmaan vaan sulle muistaa jos tykkää itte ropistaa mausteita sekaan.

Harmaaritari kirjoitti:

Joop, onhan ne varmaan aika villejä mutta toi että ääniala nousee. Ootko koskaan nähny että ääntä korottamalla oikeesti saa paremmin asiansa perille kuin jämäkästi ilmoittamalla? Vähän luulen että lapsetkin jo aikas pienenä tajuaa että ääntään korottava tuntee olevansa vähän epävarma mutta sellanen joka pysyy itte rauhallisena saa arvovallallaan asiansa perille. En epäile ettetkö sitäkin osais. Lapsiin varmaan pätee vähän sama luin koiriin, määrätietonen rauhallinen ote rauhottaa koulutettavnkin kun taas aistittava epävarmuus lisää rauhattomuutta.

Jaa vai sellanen herra :D No yks kaveri on samanlainen ettei varmaan ikinä mitään ylimäärästä laita ruokiin, pizzassa on tasan yks vaihtoehto kinkkupizza jne. No kukin tyylillään, hankalaa varmaan vaan sulle muistaa jos tykkää itte ropistaa mausteita sekaan.

Lue lisää

Itseasiassa meillä just se äänialan nouseminen vasta pysäyttää. Olenkin joskus neuvolassa asiasta reilusti puhunut, että kun mua jää itseä kalvamaan tämä mun tapa polttaa käämini. Kun useamman nätin tai napakankaan kehoituksen ja ohjeen jälkeen ei tahdo tapahtua. Härdellin vaan pienen seisauksen jälkeen jatkuu sellaisenaan tai joskus jopa kiihtyy. Kunnes mulla sitten se ääni nousee (armeijan tyyliin) ja vasta sitten tänttärät seisahtuu ja alkaa katselemaan. Oho oho, nut varmaan pitää himmata, kun äiskällä alkaa kiehumaan.

Neuvolasta sanoi, että ei pidä tuntea syyllisyyttä siitä, että tilanteisiin väsyy, jos kuitenkin pääasiassa puhumalla menee perille, niin välillä käämähtäminen vaan kasvattaa lastakin tajuamaan, että nyt se mitta tuli äidilläkin täyteen. :)

Eli on ihan hyvä nähdä mitä se mitan täyteen tuleminen aiheuttaa. Voi jopa suuttua ja karjaista kunnolla. Kunhan ei lapseen käsiksi käy, tuo ei riko josllei se ole ihan tapa kasvattaa lasta. Ja sanoipa hän senkin, että miestä myöden eli erilaiset lapset vaativat erilaiset otteet ja tavat saada pysähtymään ja kuuntelemaan.

Ei ole yhden tavan lapsia ja yhden tavan kasvatusta. Järki toki tarvitsee koittaa pitää päässä ja kyetä taaskin perustelemaan miksi näin tekee ja toimii se vanhempi. Minähän puhun kyllä paljon asioista lapsille ja perustelen ehkä enemmän, kuin tuon ikäisille edes olisi aina tarpeenkaan.

Jotta kyllä se kiekaisu on se viimeinen konsti, kun ei enää kuula kstä show must go onnia ja pitää tulla loppu. Ja desibelit on jo niin korkeat, ettei puhe kuulu läpikään. Toki minä monesti meen ja pysäytän konkreettisesti, nyt stop ja kuuntelet. Ja alan paasaamaan....se vaan tahtoo olla tehottomampaa, kun kiekasta joskus äänekkäästi. JA NYT SE JUOKSEMINEN LOPPUI ÄÄÄÄÄÄRRRR!!! >:(

Luonne vaikuttaa, isompi ei juuri silmäänsä räpäytä jos kiekaisee...pienempi taas menee hämilleen. Siksipä välimaastossa taiteilu on tosiaan taiteilua toisinaan. Väsyneenä varsinkin ei jaksa jaaritella enää tuhannetta kertaa samaa rainaa....

Isäntä on ihan omanlaisensa kulinaristi, oma ruoka maku mutta kyllä se mielummin syö kun näkee nälkää. Ja on se monesti sanonut, että hyvää ruokaa oli, meidän äiskä osaa tehdä maittavat pöperöt. Mutta juu mitään eksoottisempia mausteita ei paranae kipata kun omalle lautaselleen. :)

muhkee_muhku kirjoitti:

Itseasiassa meillä just se äänialan nouseminen vasta pysäyttää. Olenkin joskus neuvolassa asiasta reilusti puhunut, että kun mua jää itseä kalvamaan tämä mun tapa polttaa käämini. Kun useamman nätin tai napakankaan kehoituksen ja ohjeen jälkeen ei tahdo tapahtua. Härdellin vaan pienen seisauksen jälkeen jatkuu sellaisenaan tai joskus jopa kiihtyy. Kunnes mulla sitten se ääni nousee (armeijan tyyliin) ja vasta sitten tänttärät seisahtuu ja alkaa katselemaan. Oho oho, nut varmaan pitää himmata, kun äiskällä alkaa kiehumaan.

Neuvolasta sanoi, että ei pidä tuntea syyllisyyttä siitä, että tilanteisiin väsyy, jos kuitenkin pääasiassa puhumalla menee perille, niin välillä käämähtäminen vaan kasvattaa lastakin tajuamaan, että nyt se mitta tuli äidilläkin täyteen. :)

Eli on ihan hyvä nähdä mitä se mitan täyteen tuleminen aiheuttaa. Voi jopa suuttua ja karjaista kunnolla. Kunhan ei lapseen käsiksi käy, tuo ei riko josllei se ole ihan tapa kasvattaa lasta. Ja sanoipa hän senkin, että miestä myöden eli erilaiset lapset vaativat erilaiset otteet ja tavat saada pysähtymään ja kuuntelemaan.

Ei ole yhden tavan lapsia ja yhden tavan kasvatusta. Järki toki tarvitsee koittaa pitää päässä ja kyetä taaskin perustelemaan miksi näin tekee ja toimii se vanhempi. Minähän puhun kyllä paljon asioista lapsille ja perustelen ehkä enemmän, kuin tuon ikäisille edes olisi aina tarpeenkaan.

Jotta kyllä se kiekaisu on se viimeinen konsti, kun ei enää kuula kstä show must go onnia ja pitää tulla loppu. Ja desibelit on jo niin korkeat, ettei puhe kuulu läpikään. Toki minä monesti meen ja pysäytän konkreettisesti, nyt stop ja kuuntelet. Ja alan paasaamaan....se vaan tahtoo olla tehottomampaa, kun kiekasta joskus äänekkäästi. JA NYT SE JUOKSEMINEN LOPPUI ÄÄÄÄÄÄRRRR!!! >:(

Luonne vaikuttaa, isompi ei juuri silmäänsä räpäytä jos kiekaisee...pienempi taas menee hämilleen. Siksipä välimaastossa taiteilu on tosiaan taiteilua toisinaan. Väsyneenä varsinkin ei jaksa jaaritella enää tuhannetta kertaa samaa rainaa....

Isäntä on ihan omanlaisensa kulinaristi, oma ruoka maku mutta kyllä se mielummin syö kun näkee nälkää. Ja on se monesti sanonut, että hyvää ruokaa oli, meidän äiskä osaa tehdä maittavat pöperöt. Mutta juu mitään eksoottisempia mausteita ei paranae kipata kun omalle lautaselleen. :)

Lue lisää

Ja siis itsehän mä olen ollut siitä kun opin kävelemään aina 5-vuotiaaksi saakka ihan elohopea. Juosten mennyt ja toimittanut kaikki asiat. Todella vilkas, vilkkaampi kun omani. Varmaan olisin jonkun ylivilkkaus diagnoosin saanut, jos silloin 70-luvulla ja 80-luvulla olisi ollut tapana jaella diagnooseja, kuten nykyään. :)

Jotta ei kai se omppu kauhean kauas puusta putoa. Sitä saa mitä kylvää. :)

Onhan ne nyt kivoja ja kilttejä verraten moneen muuhun, kun minäkin olen vuosien aikana ehtinyt nähdä ihan kaikenlaisia lapsia ja vanhempiakin. Että siinä mielssä saan olla ihan iloinen kyllä, että paljon vaikeampaakin voisi olla. Eikä se ole aina edes vanhempien syy tai kenenkään syy...

Sitä vaan huomaa olevansa aika raakile ja vanhemmaksi joutuu tosiaan kasvamaan, ei siihen valmiina synnytä. Tietysti jos on ihan viilipytyt lapset, ne istuu a:sta ö:hön aina aloillaan ja ohjautuu aikuisen johdolla suitsait, onhan se helppoa ja voi alkaa ajattelemaan, että muut ei vaan osaa kun omat menee näin nätisti. Mutta tempperamentti vaikuttaa hyvin paljon...netistä ei koskaan kannattaisikaan lueskella mammojen ohjeita. Aina tuomitaan tyyliin lekalla päähän asenteella, jos joku uskaltaa tunnustaa ettei aina mee ihan kuin strömsössä ja tulee jopa ihan suututtuakin. :D

Well, matskun mukaan.

Harmaaritari kirjoitti:

Tuo kuvahan on suuresti liioiteltu, jo ihanalla 50-luvulla naiset kykenivät hoitamaan kaiken ihan vain kahdella kädellä (klikkaamalla pääsee vinkkeihin):

http://a1950swifesguide.blogspot.fi/p/blog-page.html

Jos ajatellaan mten paljon kaikenlaiset koneet ja laitteet on kehittyneet tässä vuosien varrella niin nykyemäntien täytyy olla joko äärettömän tyhmiä, patalaiskoja tai vain kovia liioittelemaan tekemisiään jos eivät muka ehdi hoitamaan pieniä, yleensä vain minuutteja vaativia juttuja. Mieluiten ehkä ajattelisin että ovat vain kovia liiottelemaan :D

Tietysti on toki niin että nykyäänkin lapsi/lapset lisää työmäärää mutta sehän pitäisi naisen tiedostaa jo siinä vaiheessa kun alkaa lasta haluamaan eikä syyttää sen aiheuttamasta lisäkuormasta miestä joka on vain auttanut naista haaveessa saada lapsi/lapsia :)

Lue lisää

Sulla mahtaa lla tosi sottanen kämppä, jos sä sen parissa minuutissa "siivoat". Ei siinä ajassa ehdi kuin pikkasen järjestellä paikkoja. Kaikki lika jää pinttymään.

Eikä ruuanlaittokaan ole muuta kuin mikroateria lämmitystä, jos se vain tuon pari minsaa kestää.

muhkee_muhku kirjoitti:

Itseasiassa meillä just se äänialan nouseminen vasta pysäyttää. Olenkin joskus neuvolassa asiasta reilusti puhunut, että kun mua jää itseä kalvamaan tämä mun tapa polttaa käämini. Kun useamman nätin tai napakankaan kehoituksen ja ohjeen jälkeen ei tahdo tapahtua. Härdellin vaan pienen seisauksen jälkeen jatkuu sellaisenaan tai joskus jopa kiihtyy. Kunnes mulla sitten se ääni nousee (armeijan tyyliin) ja vasta sitten tänttärät seisahtuu ja alkaa katselemaan. Oho oho, nut varmaan pitää himmata, kun äiskällä alkaa kiehumaan.

Neuvolasta sanoi, että ei pidä tuntea syyllisyyttä siitä, että tilanteisiin väsyy, jos kuitenkin pääasiassa puhumalla menee perille, niin välillä käämähtäminen vaan kasvattaa lastakin tajuamaan, että nyt se mitta tuli äidilläkin täyteen. :)

Eli on ihan hyvä nähdä mitä se mitan täyteen tuleminen aiheuttaa. Voi jopa suuttua ja karjaista kunnolla. Kunhan ei lapseen käsiksi käy, tuo ei riko josllei se ole ihan tapa kasvattaa lasta. Ja sanoipa hän senkin, että miestä myöden eli erilaiset lapset vaativat erilaiset otteet ja tavat saada pysähtymään ja kuuntelemaan.

Ei ole yhden tavan lapsia ja yhden tavan kasvatusta. Järki toki tarvitsee koittaa pitää päässä ja kyetä taaskin perustelemaan miksi näin tekee ja toimii se vanhempi. Minähän puhun kyllä paljon asioista lapsille ja perustelen ehkä enemmän, kuin tuon ikäisille edes olisi aina tarpeenkaan.

Jotta kyllä se kiekaisu on se viimeinen konsti, kun ei enää kuula kstä show must go onnia ja pitää tulla loppu. Ja desibelit on jo niin korkeat, ettei puhe kuulu läpikään. Toki minä monesti meen ja pysäytän konkreettisesti, nyt stop ja kuuntelet. Ja alan paasaamaan....se vaan tahtoo olla tehottomampaa, kun kiekasta joskus äänekkäästi. JA NYT SE JUOKSEMINEN LOPPUI ÄÄÄÄÄÄRRRR!!! >:(

Luonne vaikuttaa, isompi ei juuri silmäänsä räpäytä jos kiekaisee...pienempi taas menee hämilleen. Siksipä välimaastossa taiteilu on tosiaan taiteilua toisinaan. Väsyneenä varsinkin ei jaksa jaaritella enää tuhannetta kertaa samaa rainaa....

Isäntä on ihan omanlaisensa kulinaristi, oma ruoka maku mutta kyllä se mielummin syö kun näkee nälkää. Ja on se monesti sanonut, että hyvää ruokaa oli, meidän äiskä osaa tehdä maittavat pöperöt. Mutta juu mitään eksoottisempia mausteita ei paranae kipata kun omalle lautaselleen. :)

Lue lisää

Joo no neuvolan täti on varmaan ihan oikeassa siinä ettei ne siitä rikki mene jos joskus jyrähtää :D Pointti on varmaanmin siinä ettei jatkuvasti pidä ääntä korkealla (sellaisiakin mutseja kuulemma on) kun se jurikin syö sen uskottavuuden, sulla selvästikin sitä on eikä vielä liikaa korotuksia taustalla kun ne korotukset jotka annetaan tulevat myös huomioiduksi, noin sen pitää ollakin.

Joo, voihan se olla että sitä vilkkautta on tullut perintönä sulta niin tavallaan ainakin sitten omaa mutsia nyt hyvin ymmärrät ja eikähn noi tuosta vielä tasoitu aikanaan, parissakymmenessä vuodessa :D On toi ihan hyvä kuitenkin että jos on vähäb vilkkaita on myös sitten varmaan myös sen verran sosiaalisia & rohkeita että löytävät kavereita ja sitäkautta sitten tulee normaaleja nuoria noista eikä mitään eristäytyneitä erakkoja kun vaikkei niissäkään mitään vikaa ole helpommalla pääsee elämässä ne vähän sosiaalisemmat.

Harmaaritari kirjoitti:

Joo no neuvolan täti on varmaan ihan oikeassa siinä ettei ne siitä rikki mene jos joskus jyrähtää :D Pointti on varmaanmin siinä ettei jatkuvasti pidä ääntä korkealla (sellaisiakin mutseja kuulemma on) kun se jurikin syö sen uskottavuuden, sulla selvästikin sitä on eikä vielä liikaa korotuksia taustalla kun ne korotukset jotka annetaan tulevat myös huomioiduksi, noin sen pitää ollakin.

Joo, voihan se olla että sitä vilkkautta on tullut perintönä sulta niin tavallaan ainakin sitten omaa mutsia nyt hyvin ymmärrät ja eikähn noi tuosta vielä tasoitu aikanaan, parissakymmenessä vuodessa :D On toi ihan hyvä kuitenkin että jos on vähäb vilkkaita on myös sitten varmaan myös sen verran sosiaalisia & rohkeita että löytävät kavereita ja sitäkautta sitten tulee normaaleja nuoria noista eikä mitään eristäytyneitä erakkoja kun vaikkei niissäkään mitään vikaa ole helpommalla pääsee elämässä ne vähän sosiaalisemmat.

Lue lisää

Heh, joo en usko että noi rikki menee. Onhan niillä meidän kovat kallot geeniperimänä. Määkin vaan innostun, jos joku alkaa mulle huutamaan. ;)

Sitten on mopo jo pahasti karannut käsistä, jos jatkuvasti tarvii huuata ja roinata. Siinä on alas istumisen paikka ja mietinnän hetki, että miksi on niin loppu ettei muuta konstia osaa, kun huutaa. Kyllähän lapset osaa vanhemmastaan nyhtää ne negatiivisetkin piirteet esiin, siinä ne on sangen taitavia. ja huomaa, kun on huono hetki, jota pitää vähän testata aika ajoin. Ja on siinä sekin, että ne on niin omien juttuensa lumoissa ja vielä niin ehdollistumattomia, ettei ne tajua ettei semmosta tai tämmöstä saisi tehdä. Kun se on niin kivaa...eikä näe mitä sen seuraavan mutkan takana on vastassa, sitä ei niin kivaa jos homma vaan jatkuu. :)

Mulla vaan on herkkä toi omatunto soimaamaan, kun tunnistan kyllä herkästi jos kohtelen toista jotenkin huonosti tai liian "voimmakkaalla" tätsillä. Eli reagoin yliampuvastikin jopa tai siltä se itsestä joskus tuntuu, kun sitten saapi olla selittelemässä että anteeksi, mulla meni hermo kun olen väsynyt ja en millään enää jaksa kuunnella ja katsella tätä riehumista. Ja ja ja niin edelleen.

En tiedä miksi ne omat epäonnistumiset on helpompi nähdä, kun ne onnistumiset? :/

Juu, mun vanhemmat oli kanssa joskus ihan äkäsiä, kun kaiken aikaa sai toppuutella ettei jotain satu ja tapahdu, mikä sitten olis jopa vaarallista. Mutta ei mustakaan ihan ( omasta mielestä) pitelemätön tullut. :D

Kyllä se siitä hyväksi tulee, ja sanotaan että omapäiset lapset pärjää maailmassa premmin, kun ne jotka aina tekee kaiken muiden mieliksi. Joten ehkä tuo kaikki onkin vaan plussaa loppujen lopuksi, kun on omaa tahtoa ja lujaa luonnetakin. Kun kuitenkin osaa myös periksikin antaa tarvittaessa.

Musta on ihan hienoa, että kumpikin piana osaa näyttää tunteensa, niin ne känkkämäiset kun ne hellät ja lempeätkin ja surunsa. Kiukkuuaa kun kiukuttaa ja halaa kun halituttaa, ikävöidään ja surraan kun surututtaa jne. Ja kaikista loppujen lopuksi voidaan aina puhua avoimesti. :)

Ihan sosiaalisia nuo tuntuu olevan, toinen enempi seurailee eikä heti mee mukaan, kun toinen menee rinnalle leikkimään ja kohta huokaa olevansa jo leikkien touhussa muiden mukana. :)

muhkee_muhku kirjoitti:

Heh, joo en usko että noi rikki menee. Onhan niillä meidän kovat kallot geeniperimänä. Määkin vaan innostun, jos joku alkaa mulle huutamaan. ;)

Sitten on mopo jo pahasti karannut käsistä, jos jatkuvasti tarvii huuata ja roinata. Siinä on alas istumisen paikka ja mietinnän hetki, että miksi on niin loppu ettei muuta konstia osaa, kun huutaa. Kyllähän lapset osaa vanhemmastaan nyhtää ne negatiivisetkin piirteet esiin, siinä ne on sangen taitavia. ja huomaa, kun on huono hetki, jota pitää vähän testata aika ajoin. Ja on siinä sekin, että ne on niin omien juttuensa lumoissa ja vielä niin ehdollistumattomia, ettei ne tajua ettei semmosta tai tämmöstä saisi tehdä. Kun se on niin kivaa...eikä näe mitä sen seuraavan mutkan takana on vastassa, sitä ei niin kivaa jos homma vaan jatkuu. :)

Mulla vaan on herkkä toi omatunto soimaamaan, kun tunnistan kyllä herkästi jos kohtelen toista jotenkin huonosti tai liian "voimmakkaalla" tätsillä. Eli reagoin yliampuvastikin jopa tai siltä se itsestä joskus tuntuu, kun sitten saapi olla selittelemässä että anteeksi, mulla meni hermo kun olen väsynyt ja en millään enää jaksa kuunnella ja katsella tätä riehumista. Ja ja ja niin edelleen.

En tiedä miksi ne omat epäonnistumiset on helpompi nähdä, kun ne onnistumiset? :/

Juu, mun vanhemmat oli kanssa joskus ihan äkäsiä, kun kaiken aikaa sai toppuutella ettei jotain satu ja tapahdu, mikä sitten olis jopa vaarallista. Mutta ei mustakaan ihan ( omasta mielestä) pitelemätön tullut. :D

Kyllä se siitä hyväksi tulee, ja sanotaan että omapäiset lapset pärjää maailmassa premmin, kun ne jotka aina tekee kaiken muiden mieliksi. Joten ehkä tuo kaikki onkin vaan plussaa loppujen lopuksi, kun on omaa tahtoa ja lujaa luonnetakin. Kun kuitenkin osaa myös periksikin antaa tarvittaessa.

Musta on ihan hienoa, että kumpikin piana osaa näyttää tunteensa, niin ne känkkämäiset kun ne hellät ja lempeätkin ja surunsa. Kiukkuuaa kun kiukuttaa ja halaa kun halituttaa, ikävöidään ja surraan kun surututtaa jne. Ja kaikista loppujen lopuksi voidaan aina puhua avoimesti. :)

Ihan sosiaalisia nuo tuntuu olevan, toinen enempi seurailee eikä heti mee mukaan, kun toinen menee rinnalle leikkimään ja kohta huokaa olevansa jo leikkien touhussa muiden mukana. :)

Lue lisää

Vähän luulen ettei sun tarviis itttees juurikaan soimailla. Ihan jo juttujes perusteella täällä vois kuvitella ettet oo suinkaan pahimmastä päästä mutseja ja näkeehän sen varmaan noista muksuistakin kun ne niin kovasti touhuaa, jos ne ois peloteltu pilalle ei ne uskaltais mitään ja toisaalta taas jos ei ois mitään rajaa ei välittäis ollenkaa edes siitä ajoittaisesta jyrähdyksestä, ihan hyvii niistä varmaan tulee :) Mun mielestä ei ehkä liikaa pitäis anteeksikaan pyydellä, sulla kun se auktoriteetin homma ja kun auktoriteetti on just sen takia auktoriteetti että sitä uskotaan vaikka se ois joskus väärässäkin niin ei pidä liikaa sortua selittelemisiin, vrt. armeija. Kyllä ne muksut varmaan tajuu sen että oot vähän pahollas jos tuli ylireagoitua ilman isoja selittelyjäkin kun annat sit vähän siimaa sitten toisessa kohtaa.

Harmaaritari kirjoitti:

Vähän luulen ettei sun tarviis itttees juurikaan soimailla. Ihan jo juttujes perusteella täällä vois kuvitella ettet oo suinkaan pahimmastä päästä mutseja ja näkeehän sen varmaan noista muksuistakin kun ne niin kovasti touhuaa, jos ne ois peloteltu pilalle ei ne uskaltais mitään ja toisaalta taas jos ei ois mitään rajaa ei välittäis ollenkaa edes siitä ajoittaisesta jyrähdyksestä, ihan hyvii niistä varmaan tulee :) Mun mielestä ei ehkä liikaa pitäis anteeksikaan pyydellä, sulla kun se auktoriteetin homma ja kun auktoriteetti on just sen takia auktoriteetti että sitä uskotaan vaikka se ois joskus väärässäkin niin ei pidä liikaa sortua selittelemisiin, vrt. armeija. Kyllä ne muksut varmaan tajuu sen että oot vähän pahollas jos tuli ylireagoitua ilman isoja selittelyjäkin kun annat sit vähän siimaa sitten toisessa kohtaa.

Lue lisää

Onhan tuossa perää, mitä auktoriteetista kirjoitat. Mulla on ajatuksena tuossa anteeksi pyytämisessä, että sekin että jos menettelen liioitellusti käytökselläni, että auktoriteetitkin tekee joskus virheitä ja liioittelee. Ja kun semmoista tapahtuu, auktoriteetitikin voi toimia esimerkillisesti ja pyytää anteeksi.

Jos ja kun on menetellyt väärin tai kohtuuttomasti rikkeeseen nähden. Mun kuitenkin tarvisi olla se järkevä osapuoli ja tajuta oikeat mittasuhteet. On siinä sekin, että lapsikin on ihmisenä yhtä arvokas ja oikeutettu anteeksi pyyntöön, silloin kun minä teen häntä kohtaan väärin. ☺️

Kai mä ajattelen, että opetan samalla sen että vaikka hermo joskus menee, se voi mennä turhastakin joskus ja lapsellekin vois selittää eikä huutaa. Ja mäkin joskus arvioin tilanteita väärin ja silloin mulla on velvollisuus korjata se edes anteeksi pyytämällä.

Kai mä haluan olla reilu ja opettaa olemaan reilu. Toki auktoriteetti tarvii säilyttää selitellessäkin.

Kyllä ne tajuu varmaan kuten sanot, että olen pahoillani. Mutta en halua sivuuttaa sanojen merkitystä.... Ja sitä että asioista voidaan sopia puhumalla, sivuuttamatta pieleen mennyttä mokaa.

:D Arvasinkin että tuo pieni loppukaneetti ehkä saattaa saada kannatusta :D Joo, en nyt ihan tosissaan tuossa ollut, on varmaan vielä muutama hyväkin nainen jopa Suomessa jolle varmaan löytyisi parempaakin käyttöä, tuo koski lähinnä niitä kokeneita juoksunsa juosseita jotka kuvittelee olevansa jonkinlainen palkinto vaikka todellisuudessa lähinnä kai taakka.

Tuo on kyllä hyvä juttu jos appivanhemmat maksaa lystin, voi vaan kuvitella niiden pettymystä kun yleensähän naiset raahaa alttarille jos jonkinlaista rötkylää ja jännämiestä niin että tulskin tulee edes kivin kestävää liitosta.

Mulla ei tuo ikävaatimus ole ihan noin ehdoton, valitettavasti vaan tosiaan siveellisiä neitosia on sitä vähemmän mitä edemmäs mennään ikäluokissa niin siinä mielessä olet kyllä tavallaan oikeassa.

No hei!

SÄ olisit just sopiva.. !!

Tuossa on totta se että pitäis pestä lattiat oikeastaan, siinä vaimo olisi kyllä kätevä niin voitaisiin yhdessä siivota, se on kivaa:

https://thumb9.shutterstock.com/display_pic_with_logo/1390159/582233926/stock-photo-young-couple-with-woman-or-wife-kneeling-washing-and-cleaning-the-floor-scrubbing-and-man-or-582233926.jpg

Mieluusti vielä vaihtopää -mallia.

Sano ny vielä että hesarin toimittaja. Luulen että sellasen kanssa menis arvomaailmat niin ristiin että paree jos tulis niinkin nyöhään kuin joskus 2050 takas jos heti lähtee.

Harmaaritari kirjoitti:

Sano ny vielä että hesarin toimittaja. Luulen että sellasen kanssa menis arvomaailmat niin ristiin että paree jos tulis niinkin nyöhään kuin joskus 2050 takas jos heti lähtee.

Lue lisää

Aivan tyhmyri. Entä iltalehtien tai maidon toimittaja kauppoihin?

Joo, se alimmainen se on, ehdottomasti :D

Harmaaritari kirjoitti:

Joo, se alimmainen se on, ehdottomasti :D

Jihuu, nappi suoritus!!! :DD

muhkee_muhku kirjoitti:

Jihuu, nappi suoritus!!! :DD

Juu, täytyy myöntää että tuskin itsekään ihan hetkessä olisin löytänyt kuvaa jossa on kaikki oleellinen noin hyvin kohdillaan :) Jos jotain pitäis tuosta vaihtaa niin se ois tapetti mutta avarakatseisena eurooppalaisena miehenä toki ajattelen että nainen saa päättää sisustuksesta niin en siitäkään ala kyllä ollenkaan nipottamaan.

Harmaaritari kirjoitti:

Juu, täytyy myöntää että tuskin itsekään ihan hetkessä olisin löytänyt kuvaa jossa on kaikki oleellinen noin hyvin kohdillaan :) Jos jotain pitäis tuosta vaihtaa niin se ois tapetti mutta avarakatseisena eurooppalaisena miehenä toki ajattelen että nainen saa päättää sisustuksesta niin en siitäkään ala kyllä ollenkaan nipottamaan.

Lue lisää

Pitää olla mustavalkoinen tai piirretty. :))

Jutussa puhutaan naisesta, mutta videolla on miehen ääni.

Wwuu kirjoitti:

Jutussa puhutaan naisesta, mutta videolla on miehen ääni.

Nainen on kyseessä, paukkurauta-kati
https://youtu.be/gD2Tbe5i1FY

Wwuu kirjoitti:

Nainen on kyseessä, paukkurauta-kati
https://youtu.be/gD2Tbe5i1FY

Eikun Anne.