Heips paria etsivät!
Ottaisitteko työttömän puolison? Tuntuu, että aika monta sammakkoa täytyy suudella ennen kuin se prinssi löytyy, jos löytyy sittenkään. Tapasin aika mukavan miehen, mutta epäilyttää hieman perustaa parisuhdetta, kun mies ei ole töissä ja näyttää vähän siltä, että ei tule töitä löytämäänkään.
Ilmeisesti jollakin perustyöttömyyskorvauksella kitkuttelee. Eikö se ole jotakin tosi vähän? Tuntuu, että minä saisin tässä suhteessa kustantaa elämisemme tai sitten emme tee mitään, koska rahaa ei ole. Minulla on kyllä suhteellisen hyvä palkka, että kyllä perustoimeentulo olisi, mutta ei sitten mitään muuta.
Mitä tekisitte? Tuntuu, että jaksanko sitten pitemmän päälle sitä perässävedettävää kuitenkaan katsella.
Ottaisitteko työttömän puolison? Tuntuu, että aika monta sammakkoa täytyy suudella ennen kuin se prinssi löytyy, jos löytyy sittenkään. Tapasin aika mukavan miehen, mutta epäilyttää hieman perustaa parisuhdetta, kun mies ei ole töissä ja näyttää vähän siltä, että ei tule töitä löytämäänkään.
Ilmeisesti jollakin perustyöttömyyskorvauksella kitkuttelee. Eikö se ole jotakin tosi vähän? Tuntuu, että minä saisin tässä suhteessa kustantaa elämisemme tai sitten emme tee mitään, koska rahaa ei ole. Minulla on kyllä suhteellisen hyvä palkka, että kyllä perustoimeentulo olisi, mutta ei sitten mitään muuta.
Mitä tekisitte? Tuntuu, että jaksanko sitten pitemmän päälle sitä perässävedettävää kuitenkaan katsella.
Vastaukset 21
Vanhimmat
,, Työttömiä on erilaisia ,, tuohon ei ole oikeaa vastausta ,, varsinkaan sitä ei saa suomi24-palstoilta kyselemällä.
Väliaikainen työttömyys voi kohdata kenet tahansa - voi pitkittyäkin asuinpaikasta ja ikävaiheesta ja ammatista riippuen ,, joten pelkkä työttömyys ei ole mikään kriteeri.
jostaas kyseessä on siivelläeläjä niin senhän huomaa aika äkkiä ,,
Se pitää itse tietää. Työttömiäkin on eri tapaisia 13 tusinassa jos tuskin koskaan eron pääsyy on. Ite työskennellyt niiden parissa tiedän mistä kirjoitan.
Kyllä ottaisin jos toivoo kuitenkin työpaikkaa tai on valmis kouluttautumaan uuteen ammattiin. Sinua tekisin selväksi, että sinulla on sinun rahat ja hänellä omansa. Ruokakassi on yhteinen, jos samassa pöydässä ollaan.
Olen itse nainen, joka ollut pitkään työtön. Minun rahoilla ei pystynyt kustantamaan kahden aikuisen ruokia, mutta silloin tällöin kyllä. En tavannut miestä, jos rahat oli tiukilla, sillä en halunnut olla toiselle taakkana. Nyt olen jälleen työssä ja tilanne on toisin. Aina täytyy muistaa, että vaikka työtön saa työpaikan, voi hänellä olla pitkään vielä tiukkaa rahasta.
Ei naiset ota työtöntä koska naiset luulee että työttömät on köyhiä eikä työtön voi tehdä mitään elämässä. No arvaas mitä, minä säästin 4000 euroa työttömänä ja ostin veneeen. Työtön on naisten mielestä luuseri joka ei saa elämässä mitään aikaiseksi, ryyppää vaan ja rellestää. Sitä voi käydä kouluja mutta töitä ei ole, minullakin on kolme ammattia. Pätkätöitä enimmäkseen tehnyt olen 3-6 kk kerralla. Ei työtön nainen huoli työtöntä miestä eikä treffeille pääse. Naiset täydellisiä , ne saa aina töitä. Samoin naiset ajattelee että työssä käyvä toimitusjohtaja on tosi hyvä kumppani, siihen kannattaa heti rakastua, se kyllä elättää ja kohtelee naista hyvin.
Et jaksa. Kalliiksi tulee. Varsinkin pitkäaikaistyöttömät ovat aina käsi ojossa hyödyntämässä jotenkin.
Ei ollut tarkoitus mitenkään työttömiä ihmisenä käsitellä. Varmaan on kaikenlaista porukkaa ja kuka vain voi joutua työttömäksi, mutta jos itsestään ja osaamisestaan pitää huolta, niin töitäkin kyllä on tarjolla.
Lähinnä pohdiskelen sitä yhteiselämää rahan kannalta. Jos mitään haluamme tehdä; mennä teatteriin, matkoille, ostaa uuden sohvan ym. niin minun on yksin otettava vastuu kaikesta, että rahamme riittävät.
Toinen ei siis toisi yhteiseen elämäämme kuin sen tulon, että juuri ja juuri saa omat ruokansa ostettua. Tuntuu aika raskaalle alkaa vetämään sellaista perässään. On tässä hieman miettimistä, että kannattako tätä suhdetta jatkaa.
Olet jo mielessäsi päätöksen tehnyt, eikös vain? Ole kiltti ja tee asia selväksi myös miehelle ja nopeasti.
Pitääkö sitä sitten mennä yhteistalouteen? ,, ,, muutenkin voi elää
Eikä työttömyys ole mikään parantumaton sairaus - eikä peruuttamton tila !!
Pääasia on kai että viihtyy keskenään ,,
En ole vielä päätöstä tehnyt. En ole mitään pitkittämässä, yritän vain selvittää ajatuksiani ja sitä, että voisiko mies edes joskus työllistyä. Tästä ei kyllä taida olla toivoa. Ammatitaito on auttamatta vanhentunut ja ei ole kiinnostunut lähtemään koulutukseen tai muuten hankkimaan osaamista työllistymistä varten.
Minun on aika vaikea ymmärtää työttömänä lojumista, kun mielestäni avustukset kuuluvat lapsille ja vanhuksille, ei terveille aikuisille. On tämä vaikea tilanne.
Ei pidä mennä yhteistalouteen, mutta toinen nököttää kotona ja minä harrastan ja matkustelen. Miten tämä epäsuhta mielestäsi ratkaistaisiin?
Miehen ammattitaito on vanhentunut, eikä ole kiinostunut lähtemään koulutukseen, eikä ilmeisesti ole vasmis tekemään muutakaan sen eteen että työlistyisi, niin ei teillä ole yhteistä tulevaisuutta, se kävisi sinulle liian raskaaksi pitkällä aikavälillä.
Puhu asiasta miehen kanssa ja kerro hänelle että jos hän ei ole valmis lähtemään koulutukseen tai tekemään muutakaan asian suhteen, niin teidän juttu ei jatku.
Ei ole työnarkomaanissakaan kehumista, ukko lähtee klo5 töihin ja tulee iltakahdeksan jälkeen odottaen että sapuska on valmista. Sen jälkeen painuu nukkumaan ja tietenkään ei jaksa harrastaa seksiä. Ymmärtäisin vielä arkipäivät mutta kun pitää lähteä työmaalle vielä viikonlopppuisinkin. Olen ratkaissut asian hankkimalla työttömän rakastajan joka kyllä jaksaa peittoa heiluttaa. Heilukoon oma ukko työmaillaan.
eikö ukon vaihto olisi oikeampi vaihtoehto. Vai onko ne ukon rahat sittenkin se rakkaampi vaihtoehto
Ei voi viiden lapsen kanssa lähteä omille teille. Seksisuhteen hedelmä työttömän rakastajani kanssa ilmoitti juuri tulostaan joten en tämänkään takia voi lähteä.
Kaksi samanlaista pitkäaikaistyötöntä menisi, istutuisivat kotona telkkaria katsoen arjet ja viikonloput, kuin eläkeläiset.
Minäkään en ymmärtäisi työikäisen kotona lojumista ja ettei halua itseään kehittää ja palata työelämään ansaitsemis- ja elämäntapa syidenkin vuoksi. Peruspäivärahalla sitkuttelu on hänelle elämäntapa johon on laiskistuneena tyytyväinen näemmä.
Rahaa ei meilläkään paljon ole, mutta sitä suuremmalla ilolla yhteisistä ansaituista säästöistä päästään välillä jotain mukavaa tekemään, yhdessä.
Aloittajalle:
Varmaan aluksi suhde voi vielä hyvin, mutta kun arki tulee kuvioihin ja kitkaa, niin varmaan myös toisen rahattomuus alkaa ottamaan päähän. Parisuhteen hoitamiseen (piristämiseen) tarvitaan yleensä rahaa, joten jos nyt jo ennen yhteenmuuttoa sisäinen ääni sanoo sinulle että et halua toista elättää, niin tee periaatepäätös että katsotte vielä suhdettanne ERI OSOITTEISSA jolloin kaiken voi vielä kätevästi purkaa (erota) jos alkaa ahdistamaan. Voit siis seurustella mutta älä muuta yhteen. Anna ajan kulua ja kuulostele miltä sisimmässäsi tuntuu tuo tilanne.
Jouduin pohtimaan melkein samaa tänä vuonna, että alanko seurustelemaan työttömän miehen kanssa. Mutta tärkeintä siinä oli se, että minusta hän vaikutti mukavalta, no siis ihan ihanalta, joten mietin, että jos suhde muuten toimii, niin ei se ole tärkeintä. Voinhan itsekin menettää työn milloin tahansa ja olisin edelleen sama ihminen.
No seurustelimme ja kannustin tietysti siinä sivussa töitä etsimään, vaikka toki teki sitä ilman minun kannustustakin ja yht äkkiä hän olikin vakituisessa kokopäivä työssä. Suhde jatkui, mutta sitten tuli haasteita vuorovaikutuksessa ja erimielisyyden ratkaisemisessa ja suhde päättyi kuin seinään.
Kyllä ne tärkeimmät asiat löytyvät muualta kuin töissä tai työtön, minun kokemuksella tässä tilanteessa ja meidän välillä.
Itsestä tuntuu siltä että ei riitä sekään että on vakituisesti kokopäivätöissä kun työ ei ole sitä korkean statuksen työtä..
No ei naiset ota sitä työtä tekevääkään. Tienasin hyvin 10 vuoden ajan mutta en päässyt edes treffeille. Nykyään töitä on pätkissä eikä pääse silleen tienaamaan paljoa. Ei se minua haittaa, voin sitten tehdä muuta kuten kalastaa ja kuntoilla.
Hyväksyisin jos mies kuitenkin olisi opiskelemassa/kurssilla tai tekee jotain muuta, mutta missään tapauksessa en alkaisi miestä elättämään enkä neuvoisi kenenkään naisen tekevän niin, vaikka olisikin varaa. Jos kävisin itse työssä ja mies makaisi aina sohvalla päivät pitkät jäisi sellainen tunne että toinen haluaa vain hyötyä ja sitten tietysti olettaisi naisen vielä maksavan kaiken ja tekevän kotityötkin niin ei, ei ja ei. Eri asia jos mies tekisi jotain ja maksaisi puolet kaikesta. Jos tuohon liittyisi vielä työttömyys ja päihteet niin ehdottomasti ei. Onhan niitä tapauksia että esim. miljonääri julkkisnainen ottanut itseään 20-40 vuotta nuoremman miehen elätettäväksi, mutta harva noin elävä on yhdessä muuta kuin hetken.
Se vähän riippuu miehestä. Jos on alkoholisti niin en ota. Jos käyttää työttömyysrahoja muuhun kun alkoholiin niin ottaisin. Vaikka jos harrastaa jotain kuntosalia tai jotain. Usein työttömät juopottelee joka viikonloppu. Muutaman miehen olen tavannut ja niiden ainoa harrastus oli juopottelu. Aika paljon on työttömiä suomessa, tuskin ne alkoholistit töitä saavat. Jos harrastaa vaikka kalastusta niin sekin olisi jo kiinnostava mies.