Kaukosuhdetta on takana muutama kuukausi. Nyt fiilis on todella matalalla ja olo on masentunut. Työ ei luista eikä mikään huvita. Viisumiasioista ja lentolippujen hinnasta johtuen ei ole varmutta milloin tavataan - jos koskaan! Ehkä jo 1 kuukauden kuluttua. Tuntuu niin turhalta ja järjettömältä tämä itsensä kiduttaminen ja epävarmuudessa eläminen että tekisi mieli luovuttaa...
Mikä auttaa tässä tilanteessa?
Mikä auttaa tässä tilanteessa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itsekin elän kaukosuhteessa ja välillä se on todella masentavaa.Silloin yritän keskittyä positiivisiin asioihin-siihen,että meillä on toisemme,vaikka yli tuhannen kilometrin välimatka meidät sillä hetkellä erottaisikin,että rakastamme toisiamme ja seuraava tapaaminen on joka hetki lähempänä.Meillä ei kylläkään ole epävarmuutta siitä,onnistuuko tapaaminen ylipäätään,en tiedä,miltä se tuntuu.
En voi luovuttaa,koska rakastan poikaystävääni niin paljon,olen peruuttamattomasti rakastunut ja kiintynyt häneen.Ymmärrän kyllä,että luovuttaminen voi käydä mielessä,mutta auttaisiko se sinua?Sinun täytyy miettiä,onko erossaolon tuska vai rakkaus merkittävämpi.Minua auttavat myös pitkät puhelut ja muutenkin tiivis yhteydenpito.Tuska on suurta,mutta rakkaus on suurempaa.