oon aina ihmetelly sellasia perheitä, missä äidin pitää mennä töihin vanhempainvapaan jälkeen! vaikka äiti itte haluais jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan, niin se ei käykkään miehelle! kuinka jotku isät voi ajatella niin, että raha on tärkeempää ku omat lapset?!
oon tässä vierestä vaan seurannu kahta eri tapausta;
toisessa ystäväni ois halunnu jäädä hoitaan kuopusta kotiin, mutta mies halus uuden auton (perheessä kaks lasta joten isompaan ei ois tarvinnu vaihtaa) ja veneen (niillä ei oo edes mökkiä!). niin ystäväni sitten piti mennä töihin.
nyt toinen painii miehensä kans saman asian kanssa. mies on sitä mieltä et perheen pikkusen pitäs mennä 9kk ikäsenä hoitoon, et tuloja tulis n.200E enemmän kuussa! siis 200. se on hinta siitä että lapsi ei saa olla kotona oman äidin kans vaan laitetaan vieraalle hoitoon ja äiti töihin. neki kuitenki (äidin puheitten mukaan) pärjäis taloudellisesti, vaik lapsi oiski kotona.
mikä siinä on et äiti ei sais hoitaa omaa lasta kotona? onko isä kenties mustasukkanen? luuleeko äidin "pääsevän liian helpolla" ollessaan "vaan kotona"? onko oma mukavuudenhalu tärkeempää ku omien lasten (ja äidin) hyvinvointi?
oma mielipiteeni on se, että kyllä pienten lasten paikka on kotona (varsinki jos on kerran taloudellisesti mahollista). ite oon nyt kolmatta vuotta kotiäitinä, enkä vaihtais tätä mihinkään! onneks mun mies on ollu alusta asti samoilla linjoilla -lapset hoidetaan kotona!
vastatkaa miehet ja kommentteja naiset!
oon tässä vierestä vaan seurannu kahta eri tapausta;
toisessa ystäväni ois halunnu jäädä hoitaan kuopusta kotiin, mutta mies halus uuden auton (perheessä kaks lasta joten isompaan ei ois tarvinnu vaihtaa) ja veneen (niillä ei oo edes mökkiä!). niin ystäväni sitten piti mennä töihin.
nyt toinen painii miehensä kans saman asian kanssa. mies on sitä mieltä et perheen pikkusen pitäs mennä 9kk ikäsenä hoitoon, et tuloja tulis n.200E enemmän kuussa! siis 200. se on hinta siitä että lapsi ei saa olla kotona oman äidin kans vaan laitetaan vieraalle hoitoon ja äiti töihin. neki kuitenki (äidin puheitten mukaan) pärjäis taloudellisesti, vaik lapsi oiski kotona.
mikä siinä on et äiti ei sais hoitaa omaa lasta kotona? onko isä kenties mustasukkanen? luuleeko äidin "pääsevän liian helpolla" ollessaan "vaan kotona"? onko oma mukavuudenhalu tärkeempää ku omien lasten (ja äidin) hyvinvointi?
oma mielipiteeni on se, että kyllä pienten lasten paikka on kotona (varsinki jos on kerran taloudellisesti mahollista). ite oon nyt kolmatta vuotta kotiäitinä, enkä vaihtais tätä mihinkään! onneks mun mies on ollu alusta asti samoilla linjoilla -lapset hoidetaan kotona!
vastatkaa miehet ja kommentteja naiset!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tätähän se on nykyään. Minä minä ja minä! Sit viel minä...
Itse olen kotona ja eihän se aina hauskaa ole. Pitää aina siivota, laittaa ruokaa - ihan kivoja juttuja mutta kyllästyttäähän se välillä. Lapset ovat kuitenkin ihanat ja lämpöiset, huumorintajuiset tenavat. Ja ennenkaikkea he ovat todella läheisiä minulle ja miehelleni. Ehkä siksi juuri että jaamme arkea iloineen ja suruineen niin paljon.
Minulle kotiäitiys oli valinta. Minulle kävisi niin että jos menisin töihin, saisin käteen tarhamaksujen ja matkakulujen jälkeen ehkä sen 200 e. Mielestäni lasteni hoitaminen kotona itse on paljon arvokkaampaa, voiko sitä edes rahassa mitata, hehän ovat vain kerran pieniä.
Mieheni on keskituloinen, asuntolainaa on, joten herroiksi tässä ei mitenkään elellä.
Kukin tekee tietysti tavallaan, jokaisen tilanne on erilainen. Mutta väitän että moni vanhempi on tänäpäivänä niin mukavuudenhaluinen ja (oman)arvonsa tunteva, että ei alennu olemaan kotona. Asia erikseen on yksinhuoltajat tai matalapalkkaiset perheet. Aina ei voi todellakaan valita niinkuin haluaa, elämä on kallista.
Kotona olen hoitanut 2 vanhinta lastani 3-vuotiaaseen asti ja niin ajattelin hoitaa nyt tämän "iltatähtenikin".Tulot on pienet,mutta niin on ollut aina,pärjätty on kuitenkin.Pidän tärkeämpänä sitä että saan olla lasteni kanssa ja nähdä itse hänen ottavan esim.ensiaskeleet yms.ensimmäisenä,eikä niin että joku tarhantäti kertoo mulle niistä.Raha ei mulla mene perheen edelle,vaikka välillä tosi tiukkaa onkin ja tiädän perheitä joissa molemmat vanhemmat työssä ja ei sittenkään koskaan rahaa.
Kerroin vain oman näkemykseni ja että näin meillä.En mielestäni tuominnut ketään kuka haluaa töihin mennä vaikka lapset pieniä.Koetkohan jotain huonoa omaatuntoa jostain kun noin hyökkäävä asenne muiden mielipiteitä vastaan,kerroithan itsekkin oman kantasi ja että sinä menet töihin vaikka lapsesi pieni.Se on sun valinta ja mun valinta on,että hoidan lapset itse.Kumpikaan ei ole väärä valinta!
Äiti ei saa mennä töihin???? Jos todellakin on sen verran tiukka talous,niin mikä on muut äidit toisia tuomitsemaan? Minä laitan omani hoitoon 9kk ja lähden takaisin töihin. Hoitakaa omat kakaranne ja jättäkää muiden äitien arvostelut. Jokainen tekee omalleen kuten haluaa.
en omastamielestäni kyllä tuominnu äitejä jotka menee omasta tahdostaan heti töihin... vaan kysymys kuului miksi äitien on pakko mennä töihin, vaikka eivät itte haluais?! edelleen odotan sitä miesnäkökulmaa tähän...!? se on jokasen oma valinta hoitaako lapset kotona, vai ei. toisille pitkä kotona olo ei sovi. se suotakoon heille.
Ottamatta kanttaa keskusteluun enempää niin kerron kuitenkin tömänkin esteen kotiin jäämiselle.
On äitejä ja isejä myös joilla on pitkä koulutus takana ja sellainen ammatti johon on erittäin vaikea tulla takaisin pitkän työelämästä poissa olon jälkeen.
Toihin paluu varhain voi olla näin perusteltua ja järkevää. Onhan lasten ja kokoperheen hyvin vointia myös se että leikki-iän jälkeenkin perhe voi myös taloudellisesti hyvin. Toisin sanoen ei syrjäydytä työelämästä siksi että ei olla enään tyämarkkinoilla "käytettävissä" siksi että ollaan pudottu ns. kärryltä.
Itse palasin töihin mm. tästä syystä lastemme jälkeen mahd.pian.
Ammattiani oli pidettävä yllä.
Yksityisyrittäjyys on myö sellainen usein, joka on este jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Aina ei voi yrittäjä pitää edes kunnolla äitiyslomaa.
toinen ystäväni on laitoshuoltaja ja toisen täytyy ruveta etsimään töitä. että tästä ei ollut kyse. mutta totta varmasti tuokin.
...jo töissä ollessakin! Olen itse korkeasti koulutettu, mutta päätin jäädä kotiin lastani hoitamaan 1.5 vuotiaaksi asti. Periaatteessa voisin olla kotona tuon 3 vuottakin, niin ihana on seurata lapsen kehitystä. Mielestäni näinä nettiaikoina oleellista on kyky hankkia ja omaksua tietoa eikä se kotona ollessakaan häviä. Riippuu aina itsestä ja tietysti alasta, jolla työskentelee. Joka tapauksessa nykyään on pakko sopeutua töissä ollessa vaihtuviin tilanteisiin eikä ns. kokemuksella ole välttämättä samaa merkitystä kuin aiemmin.