VT perustelut biologialle

Mitä sinut on luotu syömään

Ihmisen kehityshistoriaan kuuluu miljoonia vuosia metsästäjänä ja keräilijänä. Ilman suurempia määriä hiilihydraatteja. Söimme mitä luonnosta löytyi, metsästimme, kalastimme ja söimme kaikkea muuta luonnosta löytyvää. Puhdasta tärkkelystä, leipää, pastaa, riisiä ja perunaa olemme syöneet maanviljelyksen opittuamme 5-10000 vuotta. Siinä ajassa ei geenimme ole sopeutuneet kuin rajallisesti mainittuun ravintoon.
Teollistumisen mukana, noin 100-200 vuotta sitten tulivat kuvaan mukaan tehtaat jotka valmistavat suuria määriä halpaa sokeria ja valkoisia jauhoja. Erittäin nopeasti liukenevia puhtaita hiilihydraatteja. Niihin emme ole ennättäneet sopeutua ollenkaan.
1980-luvulla kuvaan ilmestyi .luonnollisen rasvan pelko. Kevyttuotteet löivät itsensä läpi todenteolla. Kun rasvan määrää vähennetään niin täytyy syödä VIELÄ enemmän hiilihydraatteja tullakseen kylläiseksi. Siitä alkoi historia pahin ylipaino- ja diabetesongelma. Kaikkein pahiten on kärsinyt USA, rasvanpelon kotimaa. Myös Ruotsissa on ylipainoistaen määrä kaksinkertaistunut vuodesta 1989. Tänään tiedämme että aidon normaalin määrän rasvaa sisältävän ruoan pelko oli suuri erehdys.

Seuraava on ote kirjasta ”The Story of the Human Body”.

Kirjoittaja on Harvard:in arkeologian professori Daniel Lieberman.



Ihmisen kehityshistoria.

-apinaa muistuttavat esi-isät (5-8 milj. Vuotta sitten)
-kahdella jalalla liikkuvat keräilijät (3-4 milj. Vuotta sitten)
-metsästäjä ja keräilijä (pari milj. vuotta)
-moderni ihminen, nopeasti kehittyvä metsästys- ja keräilykulttuuri (noin 80 000 vuotta)
-maanvilelijä (10 000 vuotta) Phjolassa noin 4000 vuotta
-teollisuusyhteiskunnan jäsen (200 år)
Lisäksi (kirjassa) myös selitys siitä kuinka me nyky-yhteiskunnassa saamme suuria määriä sairauksia sen seurauksena että ympäristömme muuttuu nopeassa tahdissa- samalla aikaa kun kehomme ja geenimme eivät ennätä sopeutua muutokseen.



Oma lisäys:

Ei kai kukaan vakavissaan yritä väittää että olisimme sopeutuneet maataloustuotteisiin (viljoihin) tai margariineihin ja kevyttuotteisiin?

"Ei ole mitään karppausta vastaan, mutta en ymmärrä niitä aivottomia perusteluja, joilla yritetään saada väännettyä oma dieetti terveelliseksi ja ainoaksi oikeaksi ruokavalioksi. Eikö vain voi tunnustaa faktaa, ettei karppaus ole terveellistä kuten ei yleensäkään dieetit ole terveellisiä? Samalla voi tunnustaa myös sen, että jos sillä saa painoa pudotettua, silloin sillä on positiivisia terveysvaikutuksia kuten millä tahansa toimivalla dieetillä."

Väität siis että maalman johtavat ravinrotutkijat ovat väärässä ja THL ja Diabetesliitto ilman mitään löytyviä perusteluja oikeassa.

LCHF ei ole dieetti vaan elämäntyyyli jota tiede ja vahva käytännön kokemys tukee. Laihtua voi esim. nääntymällä johon monet dieetit perustuu. Vikana on vaan se että ne ei ole ikinä toimineet pitkällä tähtäimellä-eivätkä tule toimimaan.

Kysymällä saat lisää TIETOJA.

"Neanderintalinihmiset olivat ihmisiä, jotka elivät samaan aikaan kuin nykyihmiset. He olivat yhtä kaukana simpanssista kuin nykyihmisetkin. Neandertalinihmiset käyttäytyivät epäitsekkäästi ja empaattisesti, pitivät huolta vanhoista ja sairaista ja osasivat todennäköisesti puhua.

He söivät paljon lihaa, mutta myös kalaa, ostereita, linnunmunia, marjoja, pähkinöitä, silmuja, siemeniä.

– Neanderintalinihmiset eivät olleet esi-isiämme. Nykyihmisillä ja neandertilaisilla oli yhteinen esi-isä, heidelberginihminen, Valste painottaa."

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/358809-mika-yhdistaa-nykyihmista-neandertalilaiseen-biologi-juha-valste-vastaa-ja-kertoo

Kivikauden ihmiset söivät paljon hiilihydraattia tai proteiinia ja näkivät välillä nälkää. Luonnossa on erittäin vähän rasvaa ja se on pääasiassa kasvisrasvaa ja tulee erilaisista siemenistä ja pähkinöistä. Riistassa on hyvin vähän rasvaa joten eläinrasvan osuus dieetissä oli olematon. Hiilihydraattia tuli siemenistä, marjoista, hedelmistä ja juurista. Proteiinia riistasta,kalasta ja hyönteisistä.

Kyllä kivikauden ihminen karppasi silloin kun hiilihydraattia ei ollut saatavilla tai lihaa oli saatavilla paljon.

Ihminen lähti Afrikasta vasta noin 70 000 vuotta sitten, viljan viljely alkoi vasta noin 10 000 vuotta sitten. Karjan pito alkoi noin 7 000 vuotta sitten ja runsaasti eläinrasvaa on syöty reilu 100 vuotta tehomaanviljelyn alettua.

Eurooppalaisissa on noin 2% neanderthalin ihmisen geenejä.

Kai jokainen on huomannut että sianrasvakarppaus on valheeseen perustuva uskonto.