Se sokeri syyllinenkö?

Niin väärin tuo veikkaamasi tietolähde. https://www.ditchthecarbs.com/30-reasons-why-sugar-is-bad-for-us/

Tässä on ny kesä syöty reippaasti rasvaa jättäen poikkeen hiilarit ja paino on tippunut 10kg joten ohjeistuksesi arvaus on päin ärsettä.

Viesti oli kirjoitettu vastauksena toiseen, poistettuun viestiin. En muuten pidä kielenkäytöstäsi, etkö osaa keskustella asiallisesti?

Kyllä se on hiilihydraatti joka suomalaiset on lihottanut.

Voit olla oikeassa siinä, että rasvaa syödään enemmän kuin koskaan, mutta niin myös hiilihydraattia.

Katso mitä ihmisillä on ostoskärryssä, lähes jokaikinen tuote on hiilihydraattivoittoinen. Valmisruoat, limppari, karkit, pulla, leipä jne. Rasvavoittoisia on oikeasti aika vähän.

Siihen en ota kantaa, että onko hiilihydraatilla voimakkaampi lihottamisvaikutus kuin rasvalla, mutta ainakin se kerää kroppaan nestettä.

sdfsdfsdfsdfsdfsdfsdf kirjoitti:

Kyllä se on hiilihydraatti joka suomalaiset on lihottanut.

Voit olla oikeassa siinä, että rasvaa syödään enemmän kuin koskaan, mutta niin myös hiilihydraattia.

Katso mitä ihmisillä on ostoskärryssä, lähes jokaikinen tuote on hiilihydraattivoittoinen. Valmisruoat, limppari, karkit, pulla, leipä jne. Rasvavoittoisia on oikeasti aika vähän.

Siihen en ota kantaa, että onko hiilihydraatilla voimakkaampi lihottamisvaikutus kuin rasvalla, mutta ainakin se kerää kroppaan nestettä.

Lue lisää

Siis rasvan osuus on kasvanut ja hiilihydraatin osuus vastaavasti pienentynyt. Rasvaa menee nyt 37E% ja hiilihydraattia 43E% ja tuo 37E% on maailman huippuluokkaa. Rasva on aika salakavala aine. 100 g voita ja kilo perunaa tuottaa rasvasta 57%. Leivän syönti on vähentynyt pitkään, samaten perunan. Juuston ja lihan kulutus sitten nousee

Hiilihydraatti lihottaa hiukan vähemmän kuin rasva koska elimistö joutuu prosessoimaan sitä enemmän kuin rasvaa. Hiilihydraatti ei kerää nestettä mutta täysiin glykogeenivarastoihin on sitoutuneena muutama kilo vettä.

Sokeri on kyllä iso syyllinen lihomiseen koska sokeria käytetään paljon ruuan lisäksi.

hpv27 kirjoitti:

Siis rasvan osuus on kasvanut ja hiilihydraatin osuus vastaavasti pienentynyt. Rasvaa menee nyt 37E% ja hiilihydraattia 43E% ja tuo 37E% on maailman huippuluokkaa. Rasva on aika salakavala aine. 100 g voita ja kilo perunaa tuottaa rasvasta 57%. Leivän syönti on vähentynyt pitkään, samaten perunan. Juuston ja lihan kulutus sitten nousee

Hiilihydraatti lihottaa hiukan vähemmän kuin rasva koska elimistö joutuu prosessoimaan sitä enemmän kuin rasvaa. Hiilihydraatti ei kerää nestettä mutta täysiin glykogeenivarastoihin on sitoutuneena muutama kilo vettä.

Sokeri on kyllä iso syyllinen lihomiseen koska sokeria käytetään paljon ruuan lisäksi.

Lue lisää

En tiedä mistä nuo prosentit otit, mutta itselläni jakauma menee näin

hiilihydraatti 53E%
proteiini 15E%
rasva 32E%

Ensi vuonna, tarkoituksena olisi pienentää hiilihydraattien osuutta ja nostaa proteiinin määrää, siitä seuraa automaattisesti se, että rasvan suhteellinen osuus kasvaa.

Onko siis niin, että hiilihydraattien vähentämisestä seuraa terveysriski ja syömällä pullaa enemmän, olenkin terveellisemmässä suunnassa?

sdfsdfsdfsdfsdfsdfsdf kirjoitti:

En tiedä mistä nuo prosentit otit, mutta itselläni jakauma menee näin

hiilihydraatti 53E%
proteiini 15E%
rasva 32E%

Ensi vuonna, tarkoituksena olisi pienentää hiilihydraattien osuutta ja nostaa proteiinin määrää, siitä seuraa automaattisesti se, että rasvan suhteellinen osuus kasvaa.

Onko siis niin, että hiilihydraattien vähentämisestä seuraa terveysriski ja syömällä pullaa enemmän, olenkin terveellisemmässä suunnassa?

Lue lisää

Jos vaihdat hiilihydraattia proteiiniin niin rasvan osuus ei muutu.

Jos vaihtaa hyvät hiilihydraatit (ts. täysjyväviljan) huonoihin rasvoihin (voi ja laardi) niin tuo on terveysriski. Jos vaihtaa huonot hiilihydraatit (puhdistetut viljat ja sokeri) hyviin rasvoihin niin terveys todennäköisesti kohenee. Pullaa taas ei ihmisille suositeta vaan täysjyvää.

hpv27 kirjoitti:

Jos vaihdat hiilihydraattia proteiiniin niin rasvan osuus ei muutu.

Jos vaihtaa hyvät hiilihydraatit (ts. täysjyväviljan) huonoihin rasvoihin (voi ja laardi) niin tuo on terveysriski. Jos vaihtaa huonot hiilihydraatit (puhdistetut viljat ja sokeri) hyviin rasvoihin niin terveys todennäköisesti kohenee. Pullaa taas ei ihmisille suositeta vaan täysjyvää.

Lue lisää

"Jos vaihdat hiilihydraattia proteiiniin niin rasvan osuus ei muutu."

En sanonut, että vaihdan päittäin, vaan pienennän hiilihydraattien määrää ja nostan proteiinien määrää. Kun hiilihydraatteja vähennetään 25g/vrk ja proteiineja nostetaan 8g/vrk, niin rasvan suhteellinen osuus kasvaa.

Tämä on asian vääntämistä väkisin, mutta kun tuot kovin esille tuota suomalaisten suurta rasvankulutusta, niin halusin osoittaa, että oikein saivartelemalla: pullan syöntiä vähentämällä (hiilareita pois), rasvan suhteellinen osuus suurenee, joka on mielestäsi kamala asia ja huonontaa terveyden tilaa.

No, tuo nyt on saivartelua, joten se siitä. Mutta... miltä tuo jakautumani näyttää sinun silmään, mihin suuntaan itse kääntäisit tuota. Olen ajatellut itse, että hiilareita alaspäin ja proteiineja lisää, mutta olenko yhtään menossa oikeaan suuntaan. Rasvan määrää en tiedä, nostaisinko vai laskisinko, joten luulen että menen siinä missä ennenkin, noin 70g/vrk.

Tarkoitus on myös hakea noita paremmista lähteistä kuin tähän mennessä, eli tosiaan se pullan syönti vähemmäksi ja kasviksia lisää lautaselle.

hpv27 kirjoitti:

Jos vaihdat hiilihydraattia proteiiniin niin rasvan osuus ei muutu.

Jos vaihtaa hyvät hiilihydraatit (ts. täysjyväviljan) huonoihin rasvoihin (voi ja laardi) niin tuo on terveysriski. Jos vaihtaa huonot hiilihydraatit (puhdistetut viljat ja sokeri) hyviin rasvoihin niin terveys todennäköisesti kohenee. Pullaa taas ei ihmisille suositeta vaan täysjyvää.

Lue lisää

Oletko joku maanviljelijä vai mistä tuo pakkomielle viljoihin?

Kaikki eivät voi syödä viljoja, joten sitten pitää katsella muita ruoka-aineita.

sdfsdfsdfsdfsdfsdfsdf kirjoitti:

"Jos vaihdat hiilihydraattia proteiiniin niin rasvan osuus ei muutu."

En sanonut, että vaihdan päittäin, vaan pienennän hiilihydraattien määrää ja nostan proteiinien määrää. Kun hiilihydraatteja vähennetään 25g/vrk ja proteiineja nostetaan 8g/vrk, niin rasvan suhteellinen osuus kasvaa.

Tämä on asian vääntämistä väkisin, mutta kun tuot kovin esille tuota suomalaisten suurta rasvankulutusta, niin halusin osoittaa, että oikein saivartelemalla: pullan syöntiä vähentämällä (hiilareita pois), rasvan suhteellinen osuus suurenee, joka on mielestäsi kamala asia ja huonontaa terveyden tilaa.

No, tuo nyt on saivartelua, joten se siitä. Mutta... miltä tuo jakautumani näyttää sinun silmään, mihin suuntaan itse kääntäisit tuota. Olen ajatellut itse, että hiilareita alaspäin ja proteiineja lisää, mutta olenko yhtään menossa oikeaan suuntaan. Rasvan määrää en tiedä, nostaisinko vai laskisinko, joten luulen että menen siinä missä ennenkin, noin 70g/vrk.

Tarkoitus on myös hakea noita paremmista lähteistä kuin tähän mennessä, eli tosiaan se pullan syönti vähemmäksi ja kasviksia lisää lautaselle.

Lue lisää

Riippuu siitä miten paljon liikut. 53E% (otithan huomioon, että rasvassa on yli 2 kertaa enemmän energiaa kuin hiilihydraatissa tai proteiinissa? Ts. 10 g rasvaa, 10 g hiilihydraattia ja 10 g proteiinia tuottaa jakauman 53:24:24) on aika paljon hiilihydraattia joten sitä voi hyvin vähentää jollei liiku ihan tuhottomasti joten sitä voi kyllä tiputtaa. 15E% proteiinia on sitten suosituksen alarajoilla.

sörsselsson_ kirjoitti:

Oletko joku maanviljelijä vai mistä tuo pakkomielle viljoihin?

Kaikki eivät voi syödä viljoja, joten sitten pitää katsella muita ruoka-aineita.

Vain terveystietoinen. Täysjyvävilja on terveellistä ja on sääli jollei sitä voi käyttää.

hpv27 kirjoitti:

Vain terveystietoinen. Täysjyvävilja on terveellistä ja on sääli jollei sitä voi käyttää.

Täysjyvävilja ei ole sen terveellisempää kuin mikään muukaan ruoka-aine. Se sopii joillekin, joillekin ei.

genther kirjoitti:

Täysjyvävilja ei ole sen terveellisempää kuin mikään muukaan ruoka-aine. Se sopii joillekin, joillekin ei.

Harvardin tutkimuksen mukaan yli 70 g täysjyväviljaa päivässä syövien kuolleisuus oli 22% pienempää kuin niiden jotka eivät syöneet täysjyvää lainkaan tai söivät sitä vähän. Muutkin tutkimukset tukevat tätä.

Kaikki eivät voi tai halua syödä täysjyvää, valitettavasti. Yksilöllisiä erojakin varmasti löytyy mutta pääsääntöisesti täysjyvä parantaa terveyttä.

Väittämä insuliinin lihottavasta vaikutuksesta osoittaa sen, että henkilö ei tiedä mistä puhuu.

Tuo väite on VHH ihmisten suosima, mutta valitettavasti siinä vedetään aidat niin mataliksi kuin mahdollista. Oiotaan kaikki mahdolliset teoriat ja mennään yksinkertaisen mallin kautta, joka ei tarkalleenottaen edes pidä paikkaansa.

sdfsdfsdfsdfsdfsdfsdf kirjoitti:

Väittämä insuliinin lihottavasta vaikutuksesta osoittaa sen, että henkilö ei tiedä mistä puhuu.

Tuo väite on VHH ihmisten suosima, mutta valitettavasti siinä vedetään aidat niin mataliksi kuin mahdollista. Oiotaan kaikki mahdolliset teoriat ja mennään yksinkertaisen mallin kautta, joka ei tarkalleenottaen edes pidä paikkaansa.

Lue lisää

Ruuassa lihottaa sen energia ja ihmisen perusinsuliinineritys riittää kaiken ravinnon rarastoitumiseen. Jos pelkkä insuliini lihottaisi niin sitä pistettäisiin tuotantoeläimiin. Toki jos diabeetikko pistää liikaa lyhytvaikutteista insuliinia niin verensokeri laskee liian alas ja se syötättää mutta noin ei käy terveelle.

sdfsdfsdfsdfsdfsdfsdf kirjoitti:

Väittämä insuliinin lihottavasta vaikutuksesta osoittaa sen, että henkilö ei tiedä mistä puhuu.

Tuo väite on VHH ihmisten suosima, mutta valitettavasti siinä vedetään aidat niin mataliksi kuin mahdollista. Oiotaan kaikki mahdolliset teoriat ja mennään yksinkertaisen mallin kautta, joka ei tarkalleenottaen edes pidä paikkaansa.

Lue lisää

sdfsdfsdfsdfsdfsdfsdf

Insuliini on kehon eniten rasvaa varastoiva hormooni. PISTE.

rasva ei nosta insuliinitasoa
proteiini nostaa hieman
hiilihydraatti / sokeri nostaa rajusti (koske myös kokojyvätuotteita)

vpkorjasi123 kirjoitti:

sdfsdfsdfsdfsdfsdfsdf

Insuliini on kehon eniten rasvaa varastoiva hormooni. PISTE.

rasva ei nosta insuliinitasoa
proteiini nostaa hieman
hiilihydraatti / sokeri nostaa rajusti (koske myös kokojyvätuotteita)

Lue lisää

Isä meidän joka uskot VHH:n voimaan....

Jos hiilihydraatti muuttuu hetkessä rasvaksi vyötäröllä, insuliinin voimasta, niin mitä tapahtuu rasvalle?

Jos vedät naamaasi puhdasta rasvaa, ei se katoa olemattomiin sen jälkeen kun se suusta häviää. Lipaasit pilkkovat sen pienemmiksi osiksi ja sinne rasvakudokseen se siistyy. Hieman erilaisen prosessoin kautta kuin hiilihydraatti mutta lopputulos on aikalailla sama.

VHH:n voima perustuu siihen, että kokonaisenergiamäärä jää pienemmäksi, kun sitä rasvaa ei pysty (ainakaan normaali ihminen) syömään montaa sataa grammaa päivässä.

Kannattaa joskus laskeskella niitä energiamääriä (jos osaa), ja havaita tuo asia ihan itse, ilman että tarvitsee hölmöläisenä huutaa että kaloriteoria ei pidä paikkaansa. Kyllä se meinaan pitää.

Ai mistäkö tiedän? No minäkin olin VHH:lla useaan otteeseen ja tutustuin aiheeseen hieman pintaakin syvemmältä. Kyllä sillä paino alenee, kun energiamäärä on alhainen, mutta ei se välttämättä kovinkaan terveellistä touhua ole pidemmän päälle.

sdfsdfsfsdfdfsfsdf kirjoitti:

Isä meidän joka uskot VHH:n voimaan....

Jos hiilihydraatti muuttuu hetkessä rasvaksi vyötäröllä, insuliinin voimasta, niin mitä tapahtuu rasvalle?

Jos vedät naamaasi puhdasta rasvaa, ei se katoa olemattomiin sen jälkeen kun se suusta häviää. Lipaasit pilkkovat sen pienemmiksi osiksi ja sinne rasvakudokseen se siistyy. Hieman erilaisen prosessoin kautta kuin hiilihydraatti mutta lopputulos on aikalailla sama.

VHH:n voima perustuu siihen, että kokonaisenergiamäärä jää pienemmäksi, kun sitä rasvaa ei pysty (ainakaan normaali ihminen) syömään montaa sataa grammaa päivässä.

Kannattaa joskus laskeskella niitä energiamääriä (jos osaa), ja havaita tuo asia ihan itse, ilman että tarvitsee hölmöläisenä huutaa että kaloriteoria ei pidä paikkaansa. Kyllä se meinaan pitää.

Ai mistäkö tiedän? No minäkin olin VHH:lla useaan otteeseen ja tutustuin aiheeseen hieman pintaakin syvemmältä. Kyllä sillä paino alenee, kun energiamäärä on alhainen, mutta ei se välttämättä kovinkaan terveellistä touhua ole pidemmän päälle.

Lue lisää

Aikalailla sun linjoilla, rasva on melkoinen energiapommi.

Mielestäni VHH-ruokavaliotakin suosittelevat tahot pitäisi saada puhumaan enemmän rasvojen oikeista määristä ja siitä missä suhteessa noita rasvoja tulisi nauttia keskenään.

Tutkimukset toisensa perään osoittavat tiettyjen kasvisrasvojen (esim. avokado ja oliiviöljy) olevan kaikkein terveellisimpiä ja niitä pitäisi suosia eniten ja vasta toiseksi eniten tyydyttyneitä rasvoja (voi ja eläinrasvat). Silti moni karppaaja vetää päivässä parisataa grammaa tyydyttyneitä rasvoja ja sivuuttaa kokonaan ne rasvat joita pitäisi käyttää.

Edelleenkin suomalaiset syövät keskimäärin 37E% rasvasta ja tuo ei ole rasvatonta vaan noin kolmanneksi suurin rasvan käyttö maailmassa. Suomalaisten suhteellinen rasvan käyttö on lisäksi lisääntynyt jatkuvasti. 1970 suomalaiset söivät keskimäärin 30 kg maitorasvaa ja 20 kg sianlihaa vuodessa. Margariinia meni 8 kg. Kasvirasvoja ei juurikaan käytetty joten rasvasta tuli ehkä 25E% eli suomalaisten rasvan käyttö on lisääntynyt suuresti.

Sokeri ei muuten ole mitenkään erityisen nopea hiilihydraatti. Vaalea leipä nostaa verensokeria 50% nopeammin kuin se.

hpv27 kirjoitti:

Edelleenkin suomalaiset syövät keskimäärin 37E% rasvasta ja tuo ei ole rasvatonta vaan noin kolmanneksi suurin rasvan käyttö maailmassa. Suomalaisten suhteellinen rasvan käyttö on lisäksi lisääntynyt jatkuvasti. 1970 suomalaiset söivät keskimäärin 30 kg maitorasvaa ja 20 kg sianlihaa vuodessa. Margariinia meni 8 kg. Kasvirasvoja ei juurikaan käytetty joten rasvasta tuli ehkä 25E% eli suomalaisten rasvan käyttö on lisääntynyt suuresti.

Sokeri ei muuten ole mitenkään erityisen nopea hiilihydraatti. Vaalea leipä nostaa verensokeria 50% nopeammin kuin se.

Lue lisää

Väliin tuntuu että sotket tietoisesti keskustelua takertumalla epäoleelliseen tietoon.

Mikään tutkimus ei osoita sitä että 37E% rasvasta olisi hälyttävä raja, vaan käytännössä pitäisi katsoa enemmänkin kokonaisenergian käyttöön ja ymmärtää sen merkitys ylipainoepidemialle.

Pitää myös ymmärtää tekijät jotka saavat ihmisen tuntemaan sellaista näläntunnetta että noita järjettömiä ruokamääriä ahdetaan kitusiin. Olen ollut hiilariholisti ja tiedostan sen, että se oli suurin yksittäinen syy syömähimolleni. Syön nykyään suhteellisesti enemmän rasvaa kuin ennen, mutta nyt kun hillitsen hiilareiden kulutusta, kokonaisenergian käyttöni on alhaisemalla tasolla.

Suurin osa ylipainoisista ihmisistä käyttää määrällisesti liikaa rasvaa ja hiilareita, mutta käytännössä kokonaisenergiasta rasvan osuus voisi olla prosentuaalisesti suuremmassa merkityksessä.

exteurassika kirjoitti:

Väliin tuntuu että sotket tietoisesti keskustelua takertumalla epäoleelliseen tietoon.

Mikään tutkimus ei osoita sitä että 37E% rasvasta olisi hälyttävä raja, vaan käytännössä pitäisi katsoa enemmänkin kokonaisenergian käyttöön ja ymmärtää sen merkitys ylipainoepidemialle.

Pitää myös ymmärtää tekijät jotka saavat ihmisen tuntemaan sellaista näläntunnetta että noita järjettömiä ruokamääriä ahdetaan kitusiin. Olen ollut hiilariholisti ja tiedostan sen, että se oli suurin yksittäinen syy syömähimolleni. Syön nykyään suhteellisesti enemmän rasvaa kuin ennen, mutta nyt kun hillitsen hiilareiden kulutusta, kokonaisenergian käyttöni on alhaisemalla tasolla.

Suurin osa ylipainoisista ihmisistä käyttää määrällisesti liikaa rasvaa ja hiilareita, mutta käytännössä kokonaisenergiasta rasvan osuus voisi olla prosentuaalisesti suuremmassa merkityksessä.

Lue lisää

Kyse ei ole hälyttävästä rajasta vaan siitä, että suomalaiset syövät suhteessa valtavasti rasvaa eli maailmassa noin kolmanneksi eniten ja vastaavasti vähän hiilihydraatteja (joskin sokerin suhteen olemme myös aika korkealla). Tämä taas tarkoittaa sitä, että suomalaiset keskimäärin lihottavat itseään enemmän rasvalla kuin muiden maiden ihmiset. Jenkit taas lihottavat itseään keskimäärin enemmän hiilihydraatilla.

Yksilökohtaisia eroja on mutta näin tilastojen valossa. Prosenttiosuuksilla ei tietysti ole väliä, lihomisen aiheuttaa liiallinen energian saanti ja se onnistuu ihan hyvin niin rasvalla kuin hiilihydraateillakin.

Eihän karppauksessa ole mitään vikaa kunhan se ei ole tätä suomalaista laardikarppausta kovalla rasvalla ja ilman täysjyvää, hedelmiä ja hyvin pienellä määrällä kasviksia.

hpv27 kirjoitti:

Kyse ei ole hälyttävästä rajasta vaan siitä, että suomalaiset syövät suhteessa valtavasti rasvaa eli maailmassa noin kolmanneksi eniten ja vastaavasti vähän hiilihydraatteja (joskin sokerin suhteen olemme myös aika korkealla). Tämä taas tarkoittaa sitä, että suomalaiset keskimäärin lihottavat itseään enemmän rasvalla kuin muiden maiden ihmiset. Jenkit taas lihottavat itseään keskimäärin enemmän hiilihydraatilla.

Yksilökohtaisia eroja on mutta näin tilastojen valossa. Prosenttiosuuksilla ei tietysti ole väliä, lihomisen aiheuttaa liiallinen energian saanti ja se onnistuu ihan hyvin niin rasvalla kuin hiilihydraateillakin.

Eihän karppauksessa ole mitään vikaa kunhan se ei ole tätä suomalaista laardikarppausta kovalla rasvalla ja ilman täysjyvää, hedelmiä ja hyvin pienellä määrällä kasviksia.

Lue lisää

Ainakaan tämä tilasto:

http://chartsbin.com/view/1156

ei puolla sitä että suomalaiset käyttäisivät kolmanneksi eniten rasvaa.

Ranskassa, jossa eletään keskimäärin kauemmin kuin Suomessa, vedetään rasvaa 164g/henkilö päivässä, Suomessa sama luku on vain 129g/henkilö.

Tuohon väliin mahtuu monta sivistysvaltiota joissa eletään Suomea pidempään. Onko se rasva sittenkään niin vaarallista...

Toisaalta:

http://www.huffingtonpost.com/entry/japan-healthiest-people-in-the-world-carbs-high-grain-diet_us_56f08cc4e4b084c6722139ca

väittää että japanissa syödään huomattavia määriä hiilihydraatteja, silti siellä eletään pitkään.

Olisiko niin, että rasvan määrä tai hiilihydraattien määrä ei selitä terveysvaikutuksia, vaan rasvan ja hiilihydraatin laatu on enemmän ratkaisevassa asemassa kuin määrä

sdfsdfsdfsdfsdfsdfsdf kirjoitti:

Ainakaan tämä tilasto:

http://chartsbin.com/view/1156

ei puolla sitä että suomalaiset käyttäisivät kolmanneksi eniten rasvaa.

Ranskassa, jossa eletään keskimäärin kauemmin kuin Suomessa, vedetään rasvaa 164g/henkilö päivässä, Suomessa sama luku on vain 129g/henkilö.

Tuohon väliin mahtuu monta sivistysvaltiota joissa eletään Suomea pidempään. Onko se rasva sittenkään niin vaarallista...

Toisaalta:

http://www.huffingtonpost.com/entry/japan-healthiest-people-in-the-world-carbs-high-grain-diet_us_56f08cc4e4b084c6722139ca

väittää että japanissa syödään huomattavia määriä hiilihydraatteja, silti siellä eletään pitkään.

Olisiko niin, että rasvan määrä tai hiilihydraattien määrä ei selitä terveysvaikutuksia, vaan rasvan ja hiilihydraatin laatu on enemmän ratkaisevassa asemassa kuin määrä

Lue lisää

Tietysti rasvan ja hiilihydraatin laadulla on merkitystä. Molemmista löytyy huonoja ja hyviä.

Kattava tilasto maailman ravitsemustaseesta löytyy tällaisesta tutkimuksesta kuin 'Global, regional, and national consumption levels of dietary fats and oils in 1990 and 2010: a systematic analysis including 266 country-specific nutrition surveys'.

Washington Postin artikkeli ko tutkimuksesta löytyy kun googlaa 'Washington Post Where people around the world eat the most sugar and fat'.

Ei Ranskassa syödä 164 g rasvaa päivässä. Tuosta tulee 1500 kcal eli 60E%.

Tuosta Washington Postin artikkelista sitten selviää että itsensä voi lihottaa sekä rasvalla että sokerilla.

Älä jankkaa kuule tuota viattomuus soopaasi. Kävin justiinsa lähikaupassa. Vanhan Penan kulmakaupassa. Mieletön sokerinhimo iski päälle. Ei tullut yöllä millään uni silmään, kun ajattelin vain sokeria. Ostin Penalta kolme kilonpussia hillosokeria ja paketin Sirkku palasokeria. Pulmu palasokeri oli hiiskatti vieköön päässyt loppumaan. Huomautin asiasta närkästyneenä kauppiaalle. Hän lupasi korjata asian ensitilassa. Olen premium asiakas. Hyvä mies se kauppias Pena on pohjimmiltansa. Joskus vaan unohtaa varastontäydennykset. Ei siinä mitään. Asiat järjestyy. Huomenna saan taas Pulmua. Pulmu on isompana jotenkin kivempaa naposteltavaa ja liukenee kivasti suussa. Pidän aina kourallisen sokerinpaloja taskussani. Etenkin kun on tuo refluksikin kiusana, niin saan hapon maut huuhdottua pois suustani. Suu on taas laakista pusuvalmis. Nyt istuksin paraillansa keittiönpöydän ääressä. Lapioin lusikalla hillosokeria suuhuni kahvikupista. Ja nautin. Ihanaaaa! Reseptivinkkinä rakkaille lukijoilleni. Täytä kuppi puoliväliin ruskealla siirapilla. Lisää hillosokeria, kunnes kuppi on piripinnassa reunoja myöten täynnänsä. Sekoita seos tahmaiseksi massaksi lusikalla. Syntisen hyvää. Nyt takaisin keittiön pöydän ääreen. Eka kupillinen vasta menossa. Päässä on jo mukava voimaannuttava pörinä. Enkä meinaa ensimmäiseen kupillliseen lopettaakkaan. DDDD. Menestystä laihduttamiseen. Älkää ottako hommaa liian vakavasti. Elämää tämä vain on. https://www.youtube.com/watch?v=G-dnmD-otdc

Hulluinta tässä kaikessa on se, että 60-luvulla syötiin valtavasti perunaa ja leipää. Suomi oli maailman huippua perunankulutuksessa. Pääosa energiasta saatiin hiilihydraatista. Edullista ravintoa. Lihaa käytettiin nykyistä reilusti vähemmän. Se oli kallista. Nyt kun perunansyönti on lähes lopahtanut maassamme, niin 2-tyypin diabetes on räjähtänyt käsiin. Vielä 60-luvulla ja 70-luvulla ihmiset olivat solakoita ja jänteviä, huolimatta perunan ja leivän jatkuvasta ahmimisesta. Itsekin juoksin 12 min cooperin armeijassa varusmiehenä v 1976 ilman erikoisempaa urheilupohjaa melkein pelkän perunan voimalla. Sellaiset nafti 3400 metriä osapuillensa. En ollut mikään poikkeus. Sitten sitä tilastodataa. Vuonna 1961 Suomessa kulutettiin asukasta kohden vuodessa elintarvikkeita ( muutama tässä) seuraavasti: jauhoja 110 kg, perunoita 113 kg, rasvatuotteita vain 19kg per asukas. Ihmiset olivat tuolloin hoikkia ja kakkostyypin diabetes oli lähes tuntematon asia.

faktoja_pöytään kirjoitti:

Hulluinta tässä kaikessa on se, että 60-luvulla syötiin valtavasti perunaa ja leipää. Suomi oli maailman huippua perunankulutuksessa. Pääosa energiasta saatiin hiilihydraatista. Edullista ravintoa. Lihaa käytettiin nykyistä reilusti vähemmän. Se oli kallista. Nyt kun perunansyönti on lähes lopahtanut maassamme, niin 2-tyypin diabetes on räjähtänyt käsiin. Vielä 60-luvulla ja 70-luvulla ihmiset olivat solakoita ja jänteviä, huolimatta perunan ja leivän jatkuvasta ahmimisesta. Itsekin juoksin 12 min cooperin armeijassa varusmiehenä v 1976 ilman erikoisempaa urheilupohjaa melkein pelkän perunan voimalla. Sellaiset nafti 3400 metriä osapuillensa. En ollut mikään poikkeus. Sitten sitä tilastodataa. Vuonna 1961 Suomessa kulutettiin asukasta kohden vuodessa elintarvikkeita ( muutama tässä) seuraavasti: jauhoja 110 kg, perunoita 113 kg, rasvatuotteita vain 19kg per asukas. Ihmiset olivat tuolloin hoikkia ja kakkostyypin diabetes oli lähes tuntematon asia.

Lue lisää

Yksityiskohtien sijaan pitäisi keskittyä kokonaisuuteen, painonhallinnassakin on muutamia perusasioita jotka kaikki on huomioitava jotta koko keskustelussa olisi yhtään järkeä.

Energian kulutus ja nautittava energian määrä ovat yksi tärkeä osa kokonaisuutta. Jos ajatellaan kaveria joka vetää "kylmiltään" cooperin testissä 3400 metriä, niin oletettavasti hän ei ole tehnyt pitkää työuraa toimistopöydän ääressä ja viettänyt vapaa-aikaansa herkkuleivosten ja kaakaomukin ääressä. Noihin lukemiin pääsee vain henkilö joka tekee fyysistä työtä koko ajan.

Minä olen elänyt elämänvaiheen jolloin liikunta vei neljäsosan valveillaoloajastani. On selvää että tuohon aikaan elimistöni olisi polttanut rautanaulaakin jos olisin joutunut niitä syömään. Kaikki tuttuni ihmettelivät kuinka pystyn syömään täysin käsittämättömiä ruoka-annoksia lihomatta, nykyään vähän valveutuneempana aikana kaikki ymmärtävät että elimistöni poltti hurjia määriä energiaa pysyäkseen käynnissä.

Lopetin jossain vaiheessa liikkumisen, mutta ruokahalu säilyi. Yhtälö on turmiollinen, siitä seuraa elimistön rasvoittuminen, ja sen myötä vartalossa rasvan osuus suhteessa lihasmassaan kasvaa niin suureksi että energiankulutus hidastuu. Näin kävi minullekin, jokainen lihapiirakka siirtyi melkein kokonaan rasvaksi etureppuun.

Onneksi asialle on helppo tehdä korjausliike, ryhtyy syömään vähemmän kuin polttaa energiaa. Mulle hiilihydraattien säännöstely on tarjonnut oikotien laihtumiseen, laihdun syömällä järkevämmin eikä tarvitse rääkätä itseään ylipainoisena.

Nyt kun paino on jälleen järkevissä mitoissa, olen aloittanut liikunnan ja lihaskunnon parantamisen. Tässä vaiheessa käytän ja poltan myös hiilareita, ilman niitä en jaksaisi liikkua niin paljon että saisin lihaskuntoa paremmaksi.

faktoja_pöytään kirjoitti:

Hulluinta tässä kaikessa on se, että 60-luvulla syötiin valtavasti perunaa ja leipää. Suomi oli maailman huippua perunankulutuksessa. Pääosa energiasta saatiin hiilihydraatista. Edullista ravintoa. Lihaa käytettiin nykyistä reilusti vähemmän. Se oli kallista. Nyt kun perunansyönti on lähes lopahtanut maassamme, niin 2-tyypin diabetes on räjähtänyt käsiin. Vielä 60-luvulla ja 70-luvulla ihmiset olivat solakoita ja jänteviä, huolimatta perunan ja leivän jatkuvasta ahmimisesta. Itsekin juoksin 12 min cooperin armeijassa varusmiehenä v 1976 ilman erikoisempaa urheilupohjaa melkein pelkän perunan voimalla. Sellaiset nafti 3400 metriä osapuillensa. En ollut mikään poikkeus. Sitten sitä tilastodataa. Vuonna 1961 Suomessa kulutettiin asukasta kohden vuodessa elintarvikkeita ( muutama tässä) seuraavasti: jauhoja 110 kg, perunoita 113 kg, rasvatuotteita vain 19kg per asukas. Ihmiset olivat tuolloin hoikkia ja kakkostyypin diabetes oli lähes tuntematon asia.

Lue lisää

Yksi fakta on sekin, että suomalaisten eliniänodote on kasvanut roimasti 1960-luvulta lähtien. Vaikka silloin oltiin solakampia, niin terveempiä ei oltu, ja elämä päättyi yli 10 vuotta aikaisemmin kuin nykyään. Etenkin sydän- ja verisuonitaudit olivat suuri vitsaus, joka kaatoi miehiä ennenaikaiseen hautaan etenkin itäisessä Suomessa. Pohjois-Karjala projektin jälkeen luvut paranivat huomattavasti. Niitä vanhoja aikoja ei silti kannata haikailla ... https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00474

Toki nykyään elintason nousun myötä on toisenlaisia ongelmia. Kun ruoka on suhteessa tulotasoon halvempaa kuin koskaan, se näkyy yliravitsemuksena ja siitä aiheutuvina sairauksina.

heikki.s kirjoitti:

Yksityiskohtien sijaan pitäisi keskittyä kokonaisuuteen, painonhallinnassakin on muutamia perusasioita jotka kaikki on huomioitava jotta koko keskustelussa olisi yhtään järkeä.

Energian kulutus ja nautittava energian määrä ovat yksi tärkeä osa kokonaisuutta. Jos ajatellaan kaveria joka vetää "kylmiltään" cooperin testissä 3400 metriä, niin oletettavasti hän ei ole tehnyt pitkää työuraa toimistopöydän ääressä ja viettänyt vapaa-aikaansa herkkuleivosten ja kaakaomukin ääressä. Noihin lukemiin pääsee vain henkilö joka tekee fyysistä työtä koko ajan.

Minä olen elänyt elämänvaiheen jolloin liikunta vei neljäsosan valveillaoloajastani. On selvää että tuohon aikaan elimistöni olisi polttanut rautanaulaakin jos olisin joutunut niitä syömään. Kaikki tuttuni ihmettelivät kuinka pystyn syömään täysin käsittämättömiä ruoka-annoksia lihomatta, nykyään vähän valveutuneempana aikana kaikki ymmärtävät että elimistöni poltti hurjia määriä energiaa pysyäkseen käynnissä.

Lopetin jossain vaiheessa liikkumisen, mutta ruokahalu säilyi. Yhtälö on turmiollinen, siitä seuraa elimistön rasvoittuminen, ja sen myötä vartalossa rasvan osuus suhteessa lihasmassaan kasvaa niin suureksi että energiankulutus hidastuu. Näin kävi minullekin, jokainen lihapiirakka siirtyi melkein kokonaan rasvaksi etureppuun.

Onneksi asialle on helppo tehdä korjausliike, ryhtyy syömään vähemmän kuin polttaa energiaa. Mulle hiilihydraattien säännöstely on tarjonnut oikotien laihtumiseen, laihdun syömällä järkevämmin eikä tarvitse rääkätä itseään ylipainoisena.

Nyt kun paino on jälleen järkevissä mitoissa, olen aloittanut liikunnan ja lihaskunnon parantamisen. Tässä vaiheessa käytän ja poltan myös hiilareita, ilman niitä en jaksaisi liikkua niin paljon että saisin lihaskuntoa paremmaksi.

Lue lisää

"os ajatellaan kaveria joka vetää "kylmiltään" cooperin testissä 3400 metriä, niin oletettavasti hän ei ole tehnyt pitkää työuraa toimistopöydän ääressä ja viettänyt vapaa-aikaansa herkkuleivosten ja kaakaomukin ääressä. Noihin lukemiin pääsee vain henkilö joka tekee fyysistä työtä koko ajan.
"

Tuo ei pidä paikkaansa, ainakaan omalla kohdallani.

Itse juoksin 3400 metriä cooperin testissä, ainoa mitä tein, oli polkeminen fillarilla kouluun ja takaisin kotiin, 6km suuntaansa.

Kaiken muun ajan lorvin ja katselin televisiota, enkä syönytkään mitenkään erityisen terveellisesti.

EipäTaidaOlla kirjoitti:

"os ajatellaan kaveria joka vetää "kylmiltään" cooperin testissä 3400 metriä, niin oletettavasti hän ei ole tehnyt pitkää työuraa toimistopöydän ääressä ja viettänyt vapaa-aikaansa herkkuleivosten ja kaakaomukin ääressä. Noihin lukemiin pääsee vain henkilö joka tekee fyysistä työtä koko ajan.
"

Tuo ei pidä paikkaansa, ainakaan omalla kohdallani.

Itse juoksin 3400 metriä cooperin testissä, ainoa mitä tein, oli polkeminen fillarilla kouluun ja takaisin kotiin, 6km suuntaansa.

Kaiken muun ajan lorvin ja katselin televisiota, enkä syönytkään mitenkään erityisen terveellisesti.

Lue lisää

Sotkit fillarilla kouluun ja takaisin vuosikaudet, ja sitten kertoilet että ihan rapakuntoisena lähdit inttiin. Se on kumma jos intti-ikäinen kolli on rapakunnossa tuollaisen hyötyliikunnan jäljiltä.

Kesäisin taisi olla heinäntekoa ja kaikennäköistä aitan ja aidan korjuuta, tuvan katto piti kunnostaa ja potut nostaa. Talvisin hiihtäen kouluun ja kotiin, lumityöt ja vedet vesikelkalla himaan. Loppuaika sitten löhöilyä ja roskaruuan ja makeisten syöntiä...ai niin, ei ollut mitään roskaruokia ja makeisiakin sai vain jouluisin.