Teenkö virheen nyt jos pakenen?

Olen ollut vuosia itseni sisällä ja vältellyt muita miehiä erään miehen vuoksi, jonka kanssa lopulta kuitenkin välit menivät kokonaan, koska halusimme eri asioita, hän piti minua laastarina ja minäkin osittain häntä, tiesimme että jossain vaiheessa lopullinen "eroaminen" tulee tapahtumaan. Pian lopullisesta yhteisesti päätetystä "erosta" (ei pidetä enää yhteyttä), tapasin vanhan tutun, jolla oli vasta ero takana ja jonka kanssa nyt olemme tapailleet ystävinä. Kuitenkin tuntuu, että haluaisin päästä hänen lähelleen enemmän ja hän jo aluksi päästikin minut lähelleen, mutta sitten vetäytyi täysin. Kertoi, että ei halunnut antaa väärää kuvaa itsestään eikä ole valmis suhteeseen, ei tiedä onko sitä edes ensi viikolla, ensi kuussa tai vuoden päästä. Olen myös sanonut hänelle etten halua seurustella ennen kuin itse olen varma siitä, että haluan myös samalla yhteisen tulevaisuuden. Hän on vastannut ettei vika ole minussa, mutta silti tuntuu etten ole haluttava enkä tule koskaan olemaankaan. Pohdinkin tässä että onko aivan turhaa ns. odottaa hänen olevan valmis, hätiköinkö jos lähdenkin sitten tapailemaan muita miehiä ja pidän hänet vain kaverina? Ainakin minun jarruni löivät myös sutiin tässä vaiheessa ja tuntuu että en voi antaa nyt itsestäni enempää ja tekisi mieli vain paeta ja jättää koko asia sikseen, kaverina voin olla, mutta en halua kiintyä ihmiseen, tottakai itsekin pelkään että tulen taas hylätyksi. Odotin vuosia turhaan edellisessä kaverisuhteessa, että olisimme joskus samalla aaltopituudella seurustelun suhteen. Sisimmässäni tiesin ja ääneenkin sen sanoin, ettei meillä tulisi ikinä olemaan mitään - mutta silti panttasin itseäni enkä päästänyt ketään muita lähellekään. Nyt siis mietin että onko aivan turhaa pitää itseään odottamassa jotakin joka ei ehkä ole koskaan sinulle se oikea. Tietenkin pelkään, että loukkaan häntä jos nyt häivyn, mutta toisaalta eikö hän ole itse myös antanut ymmärtää niin ettei minun kannata edes odottaa. Teenkö siis oikean ratkaisun jos vedän liinat kiinni ja pidän hänet vain pelkkänä ystävänä?
064
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


sitoutumiskammoinenko kirjoitti:

Olen ollut vuosia itseni sisällä ja vältellyt muita miehiä erään miehen vuoksi, jonka kanssa lopulta kuitenkin välit menivät kokonaan, koska halusimme eri asioita, hän piti minua laastarina ja minäkin osittain häntä, tiesimme että jossain vaiheessa lopullinen "eroaminen" tulee tapahtumaan. Pian lopullisesta yhteisesti päätetystä "erosta" (ei pidetä enää yhteyttä), tapasin vanhan tutun, jolla oli vasta ero takana ja jonka kanssa nyt olemme tapailleet ystävinä. Kuitenkin tuntuu, että haluaisin päästä hänen lähelleen enemmän ja hän jo aluksi päästikin minut lähelleen, mutta sitten vetäytyi täysin. Kertoi, että ei halunnut antaa väärää kuvaa itsestään eikä ole valmis suhteeseen, ei tiedä onko sitä edes ensi viikolla, ensi kuussa tai vuoden päästä. Olen myös sanonut hänelle etten halua seurustella ennen kuin itse olen varma siitä, että haluan myös samalla yhteisen tulevaisuuden. Hän on vastannut ettei vika ole minussa, mutta silti tuntuu etten ole haluttava enkä tule koskaan olemaankaan. Pohdinkin tässä että onko aivan turhaa ns. odottaa hänen olevan valmis, hätiköinkö jos lähdenkin sitten tapailemaan muita miehiä ja pidän hänet vain kaverina? Ainakin minun jarruni löivät myös sutiin tässä vaiheessa ja tuntuu että en voi antaa nyt itsestäni enempää ja tekisi mieli vain paeta ja jättää koko asia sikseen, kaverina voin olla, mutta en halua kiintyä ihmiseen, tottakai itsekin pelkään että tulen taas hylätyksi. Odotin vuosia turhaan edellisessä kaverisuhteessa, että olisimme joskus samalla aaltopituudella seurustelun suhteen. Sisimmässäni tiesin ja ääneenkin sen sanoin, ettei meillä tulisi ikinä olemaan mitään - mutta silti panttasin itseäni enkä päästänyt ketään muita lähellekään. Nyt siis mietin että onko aivan turhaa pitää itseään odottamassa jotakin joka ei ehkä ole koskaan sinulle se oikea. Tietenkin pelkään, että loukkaan häntä jos nyt häivyn, mutta toisaalta eikö hän ole itse myös antanut ymmärtää niin ettei minun kannata edes odottaa. Teenkö siis oikean ratkaisun jos vedän liinat kiinni ja pidän hänet vain pelkkänä ystävänä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu