Testattiin porukassa tunkkaisen huoneilman (CO2 n. 600 ppm ) ja ulkoilman (CO2 n.380 ppm) lämpenemistä testipulloissa.
Kumpikin testipullo suljettiin omassa ympäristössään ja suljettiin viinipullokorkilla jonka läpi työnnettiin digitaalisen lämpömittarin antura samaan tapaan kuin paistimittari paistiin .
Pullot asetettiin samalla tavalla auringonvaloon ja seurattiin lämpötilaa,
Testin tulos KUMMANKIN pullon lämpötila pysyi samana!
Johtopäätökset kohonnut hiilidioksidipitoisuus ei anna lisälämpöä.
Kumpikin testipullo suljettiin omassa ympäristössään ja suljettiin viinipullokorkilla jonka läpi työnnettiin digitaalisen lämpömittarin antura samaan tapaan kuin paistimittari paistiin .
Pullot asetettiin samalla tavalla auringonvaloon ja seurattiin lämpötilaa,
Testin tulos KUMMANKIN pullon lämpötila pysyi samana!
Johtopäätökset kohonnut hiilidioksidipitoisuus ei anna lisälämpöä.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Hiilidioksidipitoisuuden mittalaitteet usein perustuvat siihen, että katsotaan kuinka hyvin tietyn aallonpituuden infrapunasäteily menee ilmasta lävitse. Mitä enemmän hiilidioksidia ilmassa sitä huonommin se läpäisee infrapunasäteilyä eli lämmön kulku ilman lävitse hidastuu.
Talon seinissä oleva vuorivilla ei estä lämpöä menemästä seinästä lävitse. Se vain hidastaa lämmön kulkua eli samasta pinta-alasta menee samalla lämpötilaerolla lävitse vähemmän watteja. Lämpöeristeiden eristyskyky aiheutuu tuosta lämmön kulun hidastumisesta.
Noinhan se on. Hiilidioksidi toimii vähän kuin vuorivilla.
Vanhojen jääkaappien eristysmateriaali oli huokoista muovia, jossa kaasukuplat olivat freonia täynnä. Syy kasvihuonekaasun käyttöön on yksinkertainen: Kaasun lävitse ei IR-säteily edennyt joten se toimi ilmaa tehokkaammin lämmönsiirron hidastimena. Ohut kerros kasvihuonekaasua eristeen osana paransi sen lämmöneristyskykyä.
Jos en muista väärin niin samanlaista eristystekniikkaa taidettiin käyttää hampurilaisten pakkauksissa, jotka olivat styroksin tapaisesta materiaalista tehtyjä. Sattuneista syistä johtuen freonin käyttö tuohon tarkoitukseen kiellettiin.
Freonia ei aikanaan kielletty sen kasvihuonevaikutuksen vuoksi vaan siksi, että se nosti reaktiivista klooria ja fluoria otsonikerrokseen asti ja aiheutti siten otsonikatoa.
Kannattaisiko perehtyä ensin asioihin, ennekuin jatkat itsesi nolaamista.
http://www.palikka.fi/palikka.fi/RAKENNUSFYSIIKKAA.html
Freonia käytettiin siksi, että se on raskas kaasu ja siksi huono siirtämään lämpöä kaasukuplan puolelta toiselle. Palamattomuus oli plussaa. Infrapunaläpäisevyydellä ei tuossa ollut mitään merkitystä.
Sitä freonia käytettiin jääkaapeissa ihan kylmäaineena siellä lämmön siirrossa kaapista ulkopuolelle.
Hiilidioksidin lämmittävät ominaisuudet todistetaan mm tuolla:
https://www.youtube.com/watch?v=kwtt51gvaJQ
Ja on todistettu tuhannesti erilaisissa kokeissa,
Hohhoijaa.
Ei todisteta.
No siitä sitten vaan kumoamaan videon faktoja äläkä puskasta ölise joutavia.
Videolla ei ollut mitään faktoja.
Jos sama virhe toistetaan satoja tai tuhansia kertoja ei se silti todista mitään. Videolla mitattiin vain pulloissa olevan kaasun lämpötilaa mutta ei painetta, joka pitäisi myös mitata, jotta kokeella olisi edes jonninmoista todistusvoimaa.
Hiilidioksidihan on ilmaa raskaampi kaasu, joka suljetussa tilassa lämmetessään aiheuttaa voimakkaamman paineen nousun, mikä kaasujen tilayhtälön mukaisesti nostaa samalla lämpötilaa. Jos tuollainen pullokoe suoritetaan oikein, eli jätetään pullonsuu auki tai avataan se ennen lämpötilan mittausta, ei mitään lämpötilaeroa pullojen välillä pysty kotikonstein havaitsemaan.
Luepa tuosta oikein vertaisarvioituja faktoja, jotka osoittavat tuon Jönssin postaaman linkin avuttomuuden. Eikä tarvitse lukea edes koko juttua, jutun yhteenvetokin riittää. Jutun lopussa tosin on pakollinen takaportti ilmastofiikeille, jotta juttu ylipäätään voitiin sallia.
http://rtobin.phy.tufts.edu/Wagoner AJP 2010.pdf
Laitapa metaania toiseen pulloon ja ilmaa toiseen pulloon niin johan alkaa lämpötilaeroja löytymään. Metaani on sellainen vuorivilla joka hidastaa eli kerää lämpöä vauhdilla metaani pulloon.
Muista käyttää suojalaseja, koska kiihtyvästi lämmetessään metaanipullo räjähtää hyvin pian, jos käytetään lasipulloa.
Sama asia, kun hiilidioksidilla lämmittää saunaa, niin takaisinsäteily voi sytyttää koko saunan tuleen. Tätähän hohhelikin kokeili.
Testattu on, pieraisin pulloon ja suljin korkin tiiviisti. Pullo alkoi auringon valossa ruokkimaan itseään ja nyt on lämpötila noussut jo 75 asteeseen . Edullinen lämpöpatteri saatiin taloon ,kiitos edistyneen ilmastolämpenemis fysiikan.
Todellisuudessa hillidioksidi hajoaa ilmassa eikä lämmitä sitä.
https://kirja.elisa.fi/ekirja/luonnonlait
Tuossa video, joka myös täydellisesti debunkkaa Jönssin linkkaaman lapsellisen aivopierun.
https://www.youtube.com/watch?v=ilbd702_DR0
Tellus jäähtyy vain säteilemällä. Koejärjestelyssä pullo jäähtyy pääosin ilman konvektiolla. Silloin CO2 pientä vaikutusta ei kykene kotikonstein havaitsemaan.
Mutta fakta on, että CO2 absorboi lämpösäteilyä tietyillä aallonpituuksilla. Se on vähän kun joku savu, joka varjostaa näkyvää auringon valoa. Siihen CO2 ei taas vaikuta nimeksikään.
Luonnollisesti+CO2+lämmittää+ilmaa.+Kasvihuoneissa+CO2+lisätään+ilmaan+tuplamäärä+eli+yli+800+ppm.+Toimenpide+säästää+kasvihuoneiden+lämmityskuluissa+yli+10%++eli+mittavista+säästöistä+on+kysymys.
Toimenpide lisää fotosynteesin tehokkuutta mutta ei paranna kasvihuoneen lämmöneristystä. Liian pieni hiilidioksidipitoisuus siihen tarkoitukseen nähden.
Lämmityskulujen säästöt tulevat silloin, kun päivällä valoisaan ja vähemmän lämpöä tarvitsevaan aikaan kasvien yhteytyksen käynnissä ollessa lisättävä hiilidioksidi otetaan pullosta eikä erikseen tuoteta propaania polttamalla.
Totta hemmetissä säästää lämmityskuluissa, kun nestekaasua poltetaan hiilidioksidiksi.
http://science.sciencemag.org/content/358/6359/101
Tuossa huolestutaan maaperän lämpenemisen vapauttamasta ylimääräisestä hiilidioksidista. Lämmitetyn alueen maaperästä 26 vuoden kuluessa vapautui merkittävä osa siihen varastoituneesta hiilestä. Paperissa esitettiin että tuosta aiheutuu positiivista takaisinkytkentää hiilidioksidin lämmittäessä ja lämpenemisen vapauttaessa lisää hiilidioksidia.
Onko tällä merkitystä ilmaston muutoksen suunnan kannalta on sitten toinen asia.
Voimakkain kivihiilen muodostumisen aika noin 300 miljoonaa vuotta sitten sitoi ilmakehästä niin paljon hiilidioksidia, että Maapallo oli lähellä päätyä pysyvästi jäätyneeksi planeetaksi. Tämä uutinen päivätty 9.10.2017:
h t t p s : / / p h y s . o r g / ne ws/2017-10- fo rm a ti on - c oa l - pl a ne t - sn ow ba ll . ht ml
https://urly.fi/PHX
Nyt samainen hiilidioksidi on osin jo palautunut ja palautumassa ilmakehään hyvin lyhyen ajan kuluessa.
Voit rauhoittua. Ei ole.
Hienoa. Noin vahvan argumentin "Voit rauhoittua. Ei ole." perusteella ymmärtävät lukijat olla huolestumatta asiasta. Se on melkein yhtä vakuuttava perustelu kuin tuo aiempi vastaus "Melkoista hömppää, ja joku tollo vielä postailee tuollasta tänne."
Onneksi palstalla päivystää väkeä, joka on valmiina vastaamaan täällä esitettyihin kysymyksiin ja väitteisiin vakuuttavalla ja rauhoittavalla tavalla.
Hiilidioksidin määrä eoseenikauden kasvihuoneilmiön aikana (Pa le oc en e–Eo ce ne Th er ma l Ma xi mu m 55.5 miljoonaa vuotta sitten) on arvioitu olleen luokka 2000ppm. Uuden tutkimustuloksen mukaan hiilidioksidia tuollon olikin jopa alle 1000ppm.
h t t p s : / / p h y s . o r g / n e w s /2017-10-c a r b o n - d i o x i d e - t h o u g h t - s u p e r -
g r e e n h o u s e . h t m l
https://urly.fi/PSh
Miljoonien vuosien takaa on CO2 pitoisuuksia varsin vaikea selvittää siksi, että jäänäytteitä on vain viimeiseltä 800000 vuodelta.
Ja höpöti höpö taas.
Mitään kasvihuoneilmiötä ei edelleenkään ole olemassa.
Ei nuo ilmastomallit kykene esittämään edes eilistä lämpötilaa, vaikka arvo annetteisiin suoraan. Saati sitten noin kauas mennyttä aikaa.
"Ja höpöti höpö taas."
Perustelusi ovat todella voimakkaat, joten pakkohan niihin on uskoa. En ole nähnyt ilmastotutkijoiden julkaisuissaan koskaan päässeet tuolle vakuuttavuuden tasolle. Melkein yhtä hyviä perusteluita olivat nuo aiemmat "Voit rauhoittua. Ei ole." ja "Melkoista hömppää, ja joku tollo vielä postailee tuollasta tänne."
Tämä on varmaan sitä lyhyttiedettä. Vältetään turha todistelu ja pitkästyttävä datan esittely löpinöineen. Ei hyödytöntä vertaisarviota.