Miten lopettaa suhde?

Korosta miehen hyviä puolia ja sano, että vaikka olet hyvä mies, niin mulla on tunne että emme kuulu yhteen.

Jos mies ei uskalla mennä kauppaan (?), ei hae töitä (ei uskalla?), ei pidä huolta hygieniasta ja on aloitekyvytön, niin ei ihan kuulosta että masennus olisi ohi? Mutta jos et enää rakasta, niin ei sitä oikein säälistäkään voi yhdessä olla. Hänhän voi löytää samantapaisen naisen, jota ei häiritse nuo asiat, jotka sinua häiritsevät.

Erilaiset elämäntavat ja erilaisuus ovat ihan pätevä syy erota, syyttämättä ketään. Ylipainoisuudesta mainitseminen olisi julmaa, mutta jos kaikki johtuu masennuksesta niin häntä voisi kannustaa ottamaan yhteyttä terapeuttiin uudelleen eron takia.

Teet molemmille väärin, pysymällä suhteessa. Jokaisen ihmisen kuuluu itsenäistyä ja ottaa vastuuta itsestään ja elämästään. Alat pikkuhiljalleen vihaamaan miestäsi ja hän kyllä aistii sen.

Sinulla ei ole mitään velvollisuutta tuhlata omaa elämääsi hänen kanssaan ja pitää häntä pystyssä. Tuo ei mielestäni ole mikään parisuhde, vaan toimit miehesi äitinä. Tuntuu kovilta sanat, mutta et voi enää siirtää väistämätöntä.

Voit todella auttaa häntä pääsemään oman elämänsä alkuun ystävänä, auttaa asunnon hankkimisessa, kehoittaa hakemaan terapiaan ym.

Miehesihän on varsin fiksu ja sinä oot se hölmö!
Miksi miehes täytyisi mihinkään muuttua?? Eihän hänen tarvitse, koska vaikka sä nalkutat hänelle, niin sä et kuitenkaan tee mitään asioiden eteen vaan tyydyt tilanteeseen. Ja teet sitten itse ne kaikki asiat mistä sä hänelle valitat.
Kuka hänelle tuo sipsit? Kuka pyykkää hänen pyykit? Kuka tekee sapuskat ja kuka siivoaa? Sinä! Ei hänen tarvitse muuttua vaan saa maata sohvalla kuin paskarätti. Ja sä passaat.
Jatka siis vaan sitä passaamistasi - saatkin varmaan olla loppuelämäs sun miehesi passaajana tuolla asenteella.

Kyllähän nyt hyvänen aika miehen pitää jo lopulta tajuta että täysin saamaton ja epäsosiaalinen mies ei pidemmän päälle jaksa kiinnostaa naista. Jos hän ei sitä tajua niin kyllä elämän realiteetit ovat pahasti hukassa.
Jos mies ei ole valmis yhtään ponnistelemaan elämänsä parantamiseksi niin ei se hänen rakkautensa sinua kohtaan lopulta niin suurta ole.

Kun olet vihjannut suhteen lopettamisesta, on miehesi tivannut rehellistä syytä siihen. Miksi ihmeessä panttaat asiaa, joka on itsellesi aivan selvä? Miehesi ei tapojaan korjaa, ei ainakaan jos et asiaa ota määrätietoisesti esille.

Teet selväksi, että jos aiomme jatkossa asua yhdessä, sinä teet näinä päivinä nämä asiat. Mikäli haluat hänestä eron ottaa ja hän alkaa tivaamaan, että mikä vika hänessä muka on, voit aivan huoletta sanoa että tyhmyys ja laiskuus.

Ihminen voi olla kritiikille herkkä, mutta olipa miehesi sille miten herkkä tahansa, on hänen ymmärrettävä velvollisuutensa ainakin asuinkumppanina. Sinä et ole häntä hemmotteleva ja pilalle kasvattava äiti.

Mitä masennusalttiuteen tulee, ei se ole syy alistua kenenkään palvelijaksi. Mikäli hän kovasti uudesta asenteestasi taikka eroilmoituksestasi masentuu, voit antaa hänelle ohjeet julkisten mielenterveyspalvelujen saamiseksi. Yhdessä eläminen uhalla, että kumppani muutoin masentuu, ei ole kannattavaa, koska niissä olosuhteissa eläminen on omiaan aiheuttamaan vähintäänkin sen toisen osapuolen masentumisen, vaikka kumppani masennukselta kaiken passaamisen myötä säästyisikin.

Luultavasti tämän ketjun aloittaja on luonteeltaan hyvä- ja helläsydäminen ihminen. Ikävä vain, että hän on päätynyt yhteen näiden ominaisuuksien hyväksikäyttäjän kanssa. Kukaan normaali ihminen ei halua pahaa taikka onnettomuutta läheiselleen. Monesti ihminen ei kuitenkaan näe omaa asemaansa ulkopuolisen silmin. Tässäkin tapauksessa aloittaja pelkää, että aiheuttaisi eroamalla vahinkoa toiselle, vaikka koko suhde perustuu hänen hyväksikäyttämiseensä, ymmärsi hyväksikäyttävä osapuoli sitä taikka ei.

Ilmiselvästi joko miehesi on masentunut tai sitten hänen älykkyysosamääränsä on hyvin alhainen.

Kyllä aikuisen miehen pitäisi muutakin osata kuin pyyhkiä oman peffansa ja avata television ja sipsipussin. Jos mies ei kykene pyytämättä käymään edes pesulla , niin kyllä pitäisi hälytyskellojen soida ja kovaa.
Jos te tekisitte joskus lapsen, ethän sinä voisi heitä kahta koskaan kaksin jättää.

Jos hän tosiaan on noin toistaitoinen, olisiko kehitysvammaisille tarkoitettu tuettu asumismuoto miehellesi parempi kuin noin epätasapainossa oleva parisuhde?

Olen miettinyt myös tuota samaa, ettei mies ehkä pystyisi asumaan yksin. Ehkä hän vain "otti minut kun helpolla sai" ja minä tyhmä menin tähän lankaan josta on vaikea päästä irti. En haluaisi loukata, mutta en voi säälistäkään seurustella.