Muistan kun seurustelin tyttöystäväni kanssa niin silloin jo alkoi se sekaantuminen asioihini, lähipiiri mietti että onkos noin nuori nainen sulle nyt sopiva, eikös vanhempi olisi parempi, missäs tapasitte, oletteko ja harrastaneet seksiä ja käytit kai kumia ettei käy vahinkoa. Kun muutettiin yhteen sama jatkui isommassa mitakaavassa, joskus jopa kummankin äidit ja iskät jakamaan neuvoja miten pitää olla ja elää että menee hyvin, tultiin välillä kutsumatta kotiimme ja siinä sitten kyräiltiin. Olisivat vielä neuvoneet miten lasta pitää kasvattaa tai tulihan siitäkin ohjeita. Sitten alkoi vaan mitta täyttyä ja sanoin avopuolisollekin että sanoo nätisti vanhemmilleen ja minä omilleni että nyt lopetatte sen vaahtoamisen ja annatte meidän olla, vähäksi aikaa hiljeni ja taas jatkui. Jos niiden elämänohjeiden mukaan olisi eletty tiedä missä oltais, ei ehkä yhdessäkään enää. Vähän kauemmin yhdessä olleet tuttava pariskunnatkin joita tunsimme vielä jakelemaan ohjeitaan miten parisuhteessa pitää elää ja kun lapsikin on niin ei kannata juuri alkoholiin koskea ettei saa vaikutteita tai saa väärää kuvaa, voi hyvä veli. On aika lähellä ollut ettei nämä ulkopuolisten neuvot ja hyysääminen ole pilanneet kokonaan parisuhdetta ja perhe elämää. Mä olen kyllä haistattanut pitkät muille nätisti ja sanonut että eiköhän me kotiseinien sisällä hoideta hommat. En tiedä onko muilla kokemuksia vastaavasta kun vielä tässä iässäkin sekaannutaan asioihimme ja olemme iältämme 44v ja 48v.
Onko kokemuksia...
halutaanrauhaa
294
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Täs on muutama vaihtoehto. Joko ootte liian herkkänahkaisia ja kaikki ihan normaalikin tuntuu siltä, että teitä holhotaan ja neuvotaan.
Tai sitten ootte jotenkin reppanoita. Kun ei uskota, että pystytte itsekin ajattelemaan asioita.
Voisin kuvitella, et jos kaks lievästi kehitysvammaista tai muuten avutonta ihmistä menee yksiin, niin niitä sukulaiset ja ystävät tollain seurailisi ja neuvoisi.
Muuten en tajuu ollenkaan. Ei oo kukaan ikinä kertonut mistään tollasesta ongelmasta, kun kyseessä on sentään jo ton ikäset ihmiset.
Kokemuksia ei ole, omakohtaisia. Sen sijaan tiedän tuollaista tapahtuvat useinkin joissain "lähipiireissä". Eli menee paljolti suvun ja muiden läheisten suvun mukana. Yleensä sekaantumisen saa loppumaan kunnon torppaamisella. Ilmoittaa vaan kerta toisensa jälkeen, että elää omaa elämäänsä omien ohjeiden mukaan. Tai ottaa "vinkit" vastaan huumorilla, eikä ainakaan yhtään vakavasti. Vastaa vain, jos katsoo aiheelliseksi. Kunnolla etäisyyttä moiseen saa, kun muuttaa eri paikkakunnalle ;).