Purjehduksen aloittaminen.

Hei

Tehdasvalmisteiset purjeveneet ovat erinomaisia...ne on toteutettu suunnittelun,kokemuksen ja tuotevalvonnan alla...eli ostat minkä tahansa purjeveneen,se on HYVÄ!!!

Mitä muuta tekemistä moottoriveneessä on? Ajamistakin vain yhdellä.

Ei varmaankaan ollut trolli. Itselläni oli kolme moottorivenettä ennenkuin vaihdoin purjepaattiin. Tuon "istua ja ajaa"-moodin lisäksi moottorivenessä oli kärsittävänä moottorin pörinä ja kaikki harmit, mitä pörinän yllättävä loppuminen tiesi. Vasta purkkariin siirtyessä huomasi, että saaristossa liikkuessa voikin kuunnella luonnon ääniä ja jopa nauttia hiljaisuudesta. ..Ja paljon muutakin. Kesäretkien pituus kasvoi Ahvenanmaan kierrosta jo ekalla purkkarilla tanskaan ja Saksaan. Sitten Itämerta kauemmaksi.
Aloittajan suunnitelma 27-jalkaisen purkkarin hankkimisesta on hyvä. Tietysti vene voi olla isompikin, mikäli on iso perhe mukana. Vanha havainto on, että kaikki kustannukset lisääntyvät progressiivisesti veneen koon kasvaessa.

Jos ajoit albatrossilla 6 tuntia niin purjeveneellä käytät samaan matkaan 15 tuntia, siinäpä sitä joutenoloa tarpeekseen.

cxdf kirjoitti:

Jos ajoit albatrossilla 6 tuntia niin purjeveneellä käytät samaan matkaan 15 tuntia, siinäpä sitä joutenoloa tarpeekseen.

Meillä on matkaa mökille 25 M. Se voidaan kulkea moottoriveneellä 1,5 tunnissa tai purjeveneellä 4 tunnissa. Käytännössä meidän perheessä kaikki haluavat mennä sinne purjeveneellä, koska silloin voi matkan aikana tehdä kaikenlaista, laittaa ruokaa ja syödä, lukea, piirtää, eikä tarvitse vain istua paikoillaan ja odotella perille pääsyä. Ja pystyy juttelemaan normaaliäänellä jne.

Karpaa-aasi kirjoitti:

Meillä on matkaa mökille 25 M. Se voidaan kulkea moottoriveneellä 1,5 tunnissa tai purjeveneellä 4 tunnissa. Käytännössä meidän perheessä kaikki haluavat mennä sinne purjeveneellä, koska silloin voi matkan aikana tehdä kaikenlaista, laittaa ruokaa ja syödä, lukea, piirtää, eikä tarvitse vain istua paikoillaan ja odotella perille pääsyä. Ja pystyy juttelemaan normaaliäänellä jne.

Lue lisää

Kyllä noita ihan samoja asioita voi myös moottoriveneessä tehdä, sehän on veneestä kiinni.
Plussana ettei kipparin tarvitse istua ulkona sateessa.

ytydd kirjoitti:

Kyllä noita ihan samoja asioita voi myös moottoriveneessä tehdä, sehän on veneestä kiinni.
Plussana ettei kipparin tarvitse istua ulkona sateessa.

Missä moottoriveneessä on kardaaniripustettu liesi, jolla voisi tehdä kulussa ruokaa? Muutenkin moottoriveneen liikkeet ovat niin paljon nopeampia kuin purjeveneen, että piirrellessä kynä lipsuu sinne tänne, ellei ole aivan sileä vesi. Silloinkin satunnainen vastaantulija aiheuttaa hutaisuja. Ja tämä sanottuna omasta kokemuksesta uppiksella, joka sentään oli hyvin hidasliikkeinen. Sadetta varten on sadevarusteet. Eikä varsin surkeana pidettynä päättyneenä kesänäkään sadeasua tainnut tarvita muulloin kuin kauden viimeisessä kilpailussa. Ja tylsää on se veneen kokoisissa tiloissa sateella kykkiminen, kun uloskin näkee vain siitä ikkunasta, jossa on pyyhin.

puppuppua kirjoitti:

Missä moottoriveneessä on kardaaniripustettu liesi, jolla voisi tehdä kulussa ruokaa? Muutenkin moottoriveneen liikkeet ovat niin paljon nopeampia kuin purjeveneen, että piirrellessä kynä lipsuu sinne tänne, ellei ole aivan sileä vesi. Silloinkin satunnainen vastaantulija aiheuttaa hutaisuja. Ja tämä sanottuna omasta kokemuksesta uppiksella, joka sentään oli hyvin hidasliikkeinen. Sadetta varten on sadevarusteet. Eikä varsin surkeana pidettynä päättyneenä kesänäkään sadeasua tainnut tarvita muulloin kuin kauden viimeisessä kilpailussa. Ja tylsää on se veneen kokoisissa tiloissa sateella kykkiminen, kun uloskin näkee vain siitä ikkunasta, jossa on pyyhin.

Lue lisää

Veneeni on 14 metriä pitkä painaa 20 tonnia, liikkeet on melko rauhallisia. Liesi on varustettu kardaaniripustuksella, mutta koskaan ei ole sitä tarvinnut vaan on lukittuna. Ruokaa voi tehdä myös mikroaaltouunilla.
Kyllä sentään sateella on mukavampi ajella T- paitasillaan sisällä kuin kastua ulkona sateessa.
Katsos kun näitä uppiksia on monen näköisiä ja kokoisia. PS. Luonnon satamaan tultaessa on jo saunakin lämmennyt valmiiksi

ytydd kirjoitti:

Kyllä noita ihan samoja asioita voi myös moottoriveneessä tehdä, sehän on veneestä kiinni.
Plussana ettei kipparin tarvitse istua ulkona sateessa.

Voi toki tehdä. Mutta mitä haittaa niistä mastoista on? Voithan hankkia purjeveneen, joka on 14 metriä pitkä, painaa 20 tonnia, ja jossa on sisäohjaamo, jos sellaista haluat. Kauniilla kelillä ja hyvällä tuulella kuljet purjeilla. En ymmärrä, mitä hyötyä tulee siitä, että veneessä ei ole mastoja. Paitsi tietysti sillat. Ei hitaassa moottoriveneessä ole juurikaan etua verrattuna purjeveneeseen. Siksipä niitä ei nykyisin juuri valmistetakaan ainakaan Suomen markkinoille.

ytydd kirjoitti:

Veneeni on 14 metriä pitkä painaa 20 tonnia, liikkeet on melko rauhallisia. Liesi on varustettu kardaaniripustuksella, mutta koskaan ei ole sitä tarvinnut vaan on lukittuna. Ruokaa voi tehdä myös mikroaaltouunilla.
Kyllä sentään sateella on mukavampi ajella T- paitasillaan sisällä kuin kastua ulkona sateessa.
Katsos kun näitä uppiksia on monen näköisiä ja kokoisia. PS. Luonnon satamaan tultaessa on jo saunakin lämmennyt valmiiksi

Lue lisää

Helvetinmoinen möhköfantti. Jos haluan itse olla sisällä lämpimässä sateella, pysyn kotona ja syön oikeasti tehtyä ruokaa, enkä mikromössöä.

kaada.ittelles kirjoitti:

Helvetinmoinen möhköfantti. Jos haluan itse olla sisällä lämpimässä sateella, pysyn kotona ja syön oikeasti tehtyä ruokaa, enkä mikromössöä.

No, kaikki ei ole sinunkaltaisiasi fanaattisia ekstremistejä.

uke5syr4gthyjsytra kirjoitti:

No, kaikki ei ole sinunkaltaisiasi fanaattisia ekstremistejä.

Äärimmäistä ekstremismiä: olla kotona ja syödä hyvää ruokaa.

Bossu kirjoitti:

Voi toki tehdä. Mutta mitä haittaa niistä mastoista on? Voithan hankkia purjeveneen, joka on 14 metriä pitkä, painaa 20 tonnia, ja jossa on sisäohjaamo, jos sellaista haluat. Kauniilla kelillä ja hyvällä tuulella kuljet purjeilla. En ymmärrä, mitä hyötyä tulee siitä, että veneessä ei ole mastoja. Paitsi tietysti sillat. Ei hitaassa moottoriveneessä ole juurikaan etua verrattuna purjeveneeseen. Siksipä niitä ei nykyisin juuri valmistetakaan ainakaan Suomen markkinoille.

Lue lisää

On niistä mastoista se haitta että jää moni sillan takana oleva paikka käymättä, myös syväys purjeveneessä on rajoittava tekijä. On siinä hitaassa moottoriveneessä kuitenkin se etu että sillä vaihtaa paikkaa n.3 kertaa nopeammin kuin purjevene. Kauniilla ilmalla voi ajella ulkona kuten purjeveneelläkin.

ytydd kirjoitti:

On niistä mastoista se haitta että jää moni sillan takana oleva paikka käymättä, myös syväys purjeveneessä on rajoittava tekijä. On siinä hitaassa moottoriveneessä kuitenkin se etu että sillä vaihtaa paikkaa n.3 kertaa nopeammin kuin purjevene. Kauniilla ilmalla voi ajella ulkona kuten purjeveneelläkin.

Lue lisää

Minulla myös on hidas moottorivene purjeveneen lisäksi, mutta sillä ajelu on niin kyllästyttävää, ettei tahdo tuntia kauempaa jaksaa. Ja hyvällä tuulella harmittaa aika paljon se, kun ei voi nostaa purjeita. Asun paikassa, josta lähtiessä mastot ei haittaa oikeastaan mihinkään suuntaan mentäessä. Yhdessä suunnassa joutuu valitsemaan 10 minuuttia pidemmän reitin. Jos nopeutta ajattelee, hitaassa moottoriveneessä on paljon huonoja puolia verrattuna nopeaan moottoriveneeseen ja vain vähän etuja verrattuna sisäohjaamolliseen purjeveneeseen. Purjeveneellä voi myös ajaa moottorilla 6-8 solmua, jos on kiire ja tuuli hiljainen tai vastainen. Moottorivene, joka on purjevenettä kolme kertaa nopeampi liikkuu siis nopeudella 18-24 solmua. Jos se painaa 20 tonnia, on polttoaineenkulutus luokkaa 6 litraa per meripeninkulma. Mutta, kukin tyylillään, tärkeintä on, että on omaan valintaan tyytyväinen.

ytydd kirjoitti:

On niistä mastoista se haitta että jää moni sillan takana oleva paikka käymättä, myös syväys purjeveneessä on rajoittava tekijä. On siinä hitaassa moottoriveneessä kuitenkin se etu että sillä vaihtaa paikkaa n.3 kertaa nopeammin kuin purjevene. Kauniilla ilmalla voi ajella ulkona kuten purjeveneelläkin.

Lue lisää

Mitäs niitä siltojen takana olevia paikkoja oliskaan? Naantali on osittain rajoitettu ja Kökarin läpi pääsee vain rakenteiltaan maltillisen korkuisella moottoriveneellä. Muita luoksepääsemättömiä paikkoja ei mastollisen tule mieleen. Niihin kaislikkoihin, joihin menoa syväys rajoittaa, en välitä mennäkään. Lähitienoilla on kyllä yksi kanava ja siihen pari siihen liittyvää matalaa väylää. Nekin niin kapeita ja matalia paikkoja, ettei ainakaan 14 m 20 t rohjolla ole niihin mitään asiaa.

Bossu kirjoitti:

Minulla myös on hidas moottorivene purjeveneen lisäksi, mutta sillä ajelu on niin kyllästyttävää, ettei tahdo tuntia kauempaa jaksaa. Ja hyvällä tuulella harmittaa aika paljon se, kun ei voi nostaa purjeita. Asun paikassa, josta lähtiessä mastot ei haittaa oikeastaan mihinkään suuntaan mentäessä. Yhdessä suunnassa joutuu valitsemaan 10 minuuttia pidemmän reitin. Jos nopeutta ajattelee, hitaassa moottoriveneessä on paljon huonoja puolia verrattuna nopeaan moottoriveneeseen ja vain vähän etuja verrattuna sisäohjaamolliseen purjeveneeseen. Purjeveneellä voi myös ajaa moottorilla 6-8 solmua, jos on kiire ja tuuli hiljainen tai vastainen. Moottorivene, joka on purjevenettä kolme kertaa nopeampi liikkuu siis nopeudella 18-24 solmua. Jos se painaa 20 tonnia, on polttoaineenkulutus luokkaa 6 litraa per meripeninkulma. Mutta, kukin tyylillään, tärkeintä on, että on omaan valintaan tyytyväinen.

Lue lisää

Purjeveneellä purjehtiessa keskinopeus on luokkaa 3-4 solmua oman veneeni matkanopeus on 10-11 solmua. Kyllä se purjeveneenkin moottori omaa pärinäänsä pitää joten ei se sen autuaanpaa ole kuin moottoriveneelläkään ajo.
PS. Ajelen usein tuollaisia 8-10 tunnin pätkiä eikä koskaan vielä ole tullut aika pitkäksi.

mihineipääse kirjoitti:

Mitäs niitä siltojen takana olevia paikkoja oliskaan? Naantali on osittain rajoitettu ja Kökarin läpi pääsee vain rakenteiltaan maltillisen korkuisella moottoriveneellä. Muita luoksepääsemättömiä paikkoja ei mastollisen tule mieleen. Niihin kaislikkoihin, joihin menoa syväys rajoittaa, en välitä mennäkään. Lähitienoilla on kyllä yksi kanava ja siihen pari siihen liittyvää matalaa väylää. Nekin niin kapeita ja matalia paikkoja, ettei ainakaan 14 m 20 t rohjolla ole niihin mitään asiaa.

Lue lisää

Noita sillan takana olevia paikkoja ( tai siis siltoja joiden ali ei purjeveneellä pääse) tuli äkkiseltään mieleeni ainakin. Pinonperän silta, Åva strömmenin silta, Töftö - Vårdö välinen silta, Granholm - Norrbacka välinen silta, Öra - Hammarland välinen silta. Siinä muutamia.

mihineipääse kirjoitti:

Mitäs niitä siltojen takana olevia paikkoja oliskaan? Naantali on osittain rajoitettu ja Kökarin läpi pääsee vain rakenteiltaan maltillisen korkuisella moottoriveneellä. Muita luoksepääsemättömiä paikkoja ei mastollisen tule mieleen. Niihin kaislikkoihin, joihin menoa syväys rajoittaa, en välitä mennäkään. Lähitienoilla on kyllä yksi kanava ja siihen pari siihen liittyvää matalaa väylää. Nekin niin kapeita ja matalia paikkoja, ettei ainakaan 14 m 20 t rohjolla ole niihin mitään asiaa.

Lue lisää

Noita sillan takana olevia paikkoja ( siis siltoja joiden ali ei pääse purjeveneellä) tuli äkkiseltään mieleeni ainakin. Pinonperän silta, Åva strömmenin silta, Töftö - Vårdö välinen silta, Granholm - Norrbacka välinen silta, Öra - Hammarland välinen silta. Siinä muutamia.

ytydd kirjoitti:

Purjeveneellä purjehtiessa keskinopeus on luokkaa 3-4 solmua oman veneeni matkanopeus on 10-11 solmua. Kyllä se purjeveneenkin moottori omaa pärinäänsä pitää joten ei se sen autuaanpaa ole kuin moottoriveneelläkään ajo.
PS. Ajelen usein tuollaisia 8-10 tunnin pätkiä eikä koskaan vielä ole tullut aika pitkäksi.

Lue lisää

Eipä noista silloista mikään estä pääsyä sillan toiselle puolen, korkeintaan estävät jonkin väylänpätkän käytön. Enkä niiden vuosikymmenten aikana, jotka olen maston kanssa kulkenut, ole koskaan noiden siltojen takia reittiäni joutunut muuttamaan, vaikka niissä maisemissa usein kuljen.

Toiset jaksavat istua paikoillaan vaikka nettiä selaten 8-10 h. Minä ikävystyisin kuoliaaksi. Enkä todellakaan ole mikään adhd, mutta joku raja istumiseenkin, sehän terveydellekin haitallista.

ytydd kirjoitti:

Purjeveneellä purjehtiessa keskinopeus on luokkaa 3-4 solmua oman veneeni matkanopeus on 10-11 solmua. Kyllä se purjeveneenkin moottori omaa pärinäänsä pitää joten ei se sen autuaanpaa ole kuin moottoriveneelläkään ajo.
PS. Ajelen usein tuollaisia 8-10 tunnin pätkiä eikä koskaan vielä ole tullut aika pitkäksi.

Lue lisää

14-metrisellä purjeveneellä on kyllä suurempi nopeus purjeilla. Varmaan sillä pääsee kymmentäkin solmua koneella. Eikä kukaan pakota purjehtimaan, jos ei halua niissä oloissa, kun purjeilla joutuisi ajamaan alle 7 solmua. Tänä kesänä oli sen verran tuulista, että lähemmäs puolet ajasta veneeni kulki samaa vauhtia kuin moottorilla, ja minä ajoin vähän moottorilla. Jäljelle jää siis nuo siltojen alitukset ja rantautumiset mataliin rantoihin.

mihineipääse kirjoitti:

Mitäs niitä siltojen takana olevia paikkoja oliskaan? Naantali on osittain rajoitettu ja Kökarin läpi pääsee vain rakenteiltaan maltillisen korkuisella moottoriveneellä. Muita luoksepääsemättömiä paikkoja ei mastollisen tule mieleen. Niihin kaislikkoihin, joihin menoa syväys rajoittaa, en välitä mennäkään. Lähitienoilla on kyllä yksi kanava ja siihen pari siihen liittyvää matalaa väylää. Nekin niin kapeita ja matalia paikkoja, ettei ainakaan 14 m 20 t rohjolla ole niihin mitään asiaa.

Lue lisää

Msston laatamalla ja jos syväys on luokkaa 1.6 voi purkkarillakin nauttia eu alueen kanavista jos reviiri on laajempi, mikä moottoriveneilijällä helposti on. 2-3 päivässä Itämeren toisella puolella länsi puolella Trawemundessä ja siitä 6 solmua nauttimaan ....

ytydd kirjoitti:

Purjeveneellä purjehtiessa keskinopeus on luokkaa 3-4 solmua oman veneeni matkanopeus on 10-11 solmua. Kyllä se purjeveneenkin moottori omaa pärinäänsä pitää joten ei se sen autuaanpaa ole kuin moottoriveneelläkään ajo.
PS. Ajelen usein tuollaisia 8-10 tunnin pätkiä eikä koskaan vielä ole tullut aika pitkäksi.

Lue lisää

Aika surkeaa on purjehdus, jos 14 m veneellä keskinopeudeksi tulee 3-4 solmua. Oma vene on vain reilut 10 m, mutta kyllä keskinopeus on yleensä yli 5 solmua ja parhaimmillaan yli 7 laskettuna mittariston käynnistyksestä sammutukseen eli ennen köysien irroitusta ja jälkeen köysien kiinnityksen. Noin laskettena keskinopeus oli Göteborgin reissulla melko tasan 5 solmua, mutta tuossa on mukana hyvin hitaat kanavasulkeiset toiseen suuntaan. Ilman sisävesiosuutta keskinopeus oli 5,8 solmua.

10-11 solmua on jo selkeästi yli runkonopeuden. Taitaa dieseliä kulua aika runsaasti tuolla painolla ja vauhdilla? Tuskin heitetty 6 l/mpk on kaukana. Purjeveneellä menee koneella järkivauhtia ajaen enintään kymmenesosa tuosta.

Joakim1 kirjoitti:

Aika surkeaa on purjehdus, jos 14 m veneellä keskinopeudeksi tulee 3-4 solmua. Oma vene on vain reilut 10 m, mutta kyllä keskinopeus on yleensä yli 5 solmua ja parhaimmillaan yli 7 laskettuna mittariston käynnistyksestä sammutukseen eli ennen köysien irroitusta ja jälkeen köysien kiinnityksen. Noin laskettena keskinopeus oli Göteborgin reissulla melko tasan 5 solmua, mutta tuossa on mukana hyvin hitaat kanavasulkeiset toiseen suuntaan. Ilman sisävesiosuutta keskinopeus oli 5,8 solmua.

10-11 solmua on jo selkeästi yli runkonopeuden. Taitaa dieseliä kulua aika runsaasti tuolla painolla ja vauhdilla? Tuskin heitetty 6 l/mpk on kaukana. Purjeveneellä menee koneella järkivauhtia ajaen enintään kymmenesosa tuosta.

Lue lisää

Veneeni vesilinjan pituus on 12,5 metriä, ei se 10 solmua kovin paljon yli runkonopeuden ole.
Dieseliä kuluu 1,7 litraa maili, joten ei sekään paljon ole. Sitä paitsi ei sillä dieselin kulutuksella mitään merkitystä ole kun kauden ajotunnit jäävät n.200 tuntiin.

ytydd kirjoitti:

Veneeni vesilinjan pituus on 12,5 metriä, ei se 10 solmua kovin paljon yli runkonopeuden ole.
Dieseliä kuluu 1,7 litraa maili, joten ei sekään paljon ole. Sitä paitsi ei sillä dieselin kulutuksella mitään merkitystä ole kun kauden ajotunnit jäävät n.200 tuntiin.

Lue lisää

Juu, neljä tonnia polttoaineeseen kaudessa, ei näissä rahoissa es huomaa :)

Jurristikko kirjoitti:

Juu, neljä tonnia polttoaineeseen kaudessa, ei näissä rahoissa es huomaa :)

Harrastukset maksaa, ja eihän tuo nyt niin iso raha ole. Moni laittaa viinaankin paljon enemmän vuodessa, minä en sitä käytä.
PS. Säästän tuon rahan telakointikustannuksissa kun voin jättää paatin jäihin talveksi.

ytydd kirjoitti:

Veneeni vesilinjan pituus on 12,5 metriä, ei se 10 solmua kovin paljon yli runkonopeuden ole.
Dieseliä kuluu 1,7 litraa maili, joten ei sekään paljon ole. Sitä paitsi ei sillä dieselin kulutuksella mitään merkitystä ole kun kauden ajotunnit jäävät n.200 tuntiin.

Lue lisää

1,7 l/mpk ja kaudessa alle 200 h, mitähän noista saisikaan kauden kulutukseksi.

hyvät.yksiköt kirjoitti:

1,7 l/mpk ja kaudessa alle 200 h, mitähän noista saisikaan kauden kulutukseksi.

Eipä ole korkeampaa matikkaa, 1,7 l/mpk * 10 mpk/h = 17 l/h
"ajotunnit jäävät n.200 tuntiin" 17 l/h * n. 200 = n. 3400 litraa

ytydd kirjoitti:

Veneeni vesilinjan pituus on 12,5 metriä, ei se 10 solmua kovin paljon yli runkonopeuden ole.
Dieseliä kuluu 1,7 litraa maili, joten ei sekään paljon ole. Sitä paitsi ei sillä dieselin kulutuksella mitään merkitystä ole kun kauden ajotunnit jäävät n.200 tuntiin.

Lue lisää

12,5 m vesilinjalla runkonopeus on 8,6 solmua, joten 10-11 solmua on varsin reilusti yli sen. En kyllä usko, että tuolla vesilinjalla ja 20 tonnin painolla 1,7 l/mpk riittää alkuunkaan 10-11 solmun nopeudella. Tässä vertailuksi EU-projektissa mitattua dataa Malö 46 purjeveneestä VP D2-75 koneella:
http://www.hymar.org/upload/BMEA_211009.pdf
Tässä tietoa veneestä: http://www.sailguide.com/batfakta/1490
LOA 14 m, LWL 11,65 m ja paino 14 tonnia.

Selvästi kevyempi ja hiukan lyhyemmällä vesilinjalla (runkonopeus 8,3 solmua).

Huippunopeus parhaalla potkurilla 8,6 solmua ja kulutus potkurista riippuen 18-21 l/h eli yli 2 l/mpk jo noin lievällä runkonopeuden ylityksellä paljon kevyemmällä veneellä.

8 solmussa eli 4% alle runkonopeuden kulutus oli taloudellisimmalla potkurilla 10 l/h eli 1,25 l/mpk. Ehkä vastaavalla nopeudella eli 8,3 solmua pääset painavammalla veneelläsi siihen 1,7 l/mpk, mutta 10-11 solmussa menee ainakin tuplasti enemmän.

Järkevä vauhti tuolla Malöllä olisi ajaa 6-7 solmua, jolloin kulutus 4-6 l/h eli reilusti alle 1 l/mpk ja 5 solmussa kulutus on jo alle 0,5 l/mpk.

Joakim1 kirjoitti:

12,5 m vesilinjalla runkonopeus on 8,6 solmua, joten 10-11 solmua on varsin reilusti yli sen. En kyllä usko, että tuolla vesilinjalla ja 20 tonnin painolla 1,7 l/mpk riittää alkuunkaan 10-11 solmun nopeudella. Tässä vertailuksi EU-projektissa mitattua dataa Malö 46 purjeveneestä VP D2-75 koneella:
http://www.hymar.org/upload/BMEA_211009.pdf
Tässä tietoa veneestä: http://www.sailguide.com/batfakta/1490
LOA 14 m, LWL 11,65 m ja paino 14 tonnia.

Selvästi kevyempi ja hiukan lyhyemmällä vesilinjalla (runkonopeus 8,3 solmua).

Huippunopeus parhaalla potkurilla 8,6 solmua ja kulutus potkurista riippuen 18-21 l/h eli yli 2 l/mpk jo noin lievällä runkonopeuden ylityksellä paljon kevyemmällä veneellä.

8 solmussa eli 4% alle runkonopeuden kulutus oli taloudellisimmalla potkurilla 10 l/h eli 1,25 l/mpk. Ehkä vastaavalla nopeudella eli 8,3 solmua pääset painavammalla veneelläsi siihen 1,7 l/mpk, mutta 10-11 solmussa menee ainakin tuplasti enemmän.

Järkevä vauhti tuolla Malöllä olisi ajaa 6-7 solmua, jolloin kulutus 4-6 l/h eli reilusti alle 1 l/mpk ja 5 solmussa kulutus on jo alle 0,5 l/mpk.

Lue lisää

Mutku just kymmenen yhentoista solmun vauhissa tuo teräsmöhky kyntää komiasti - on nii mukava kattoo mite ne köyhät peräaalloissa pomppii :D Eikä se meikäläisen rahoissa tunnu, män sitte neljä tai kymmene tonnii kesässä löpöihi. Harrastukset maksaa, ja eihän tuo nyt niin iso raha ole. Moni laittaa viinaankin paljon enemmän vuodessa, minä en sitä käytä.

Pöröhö kirjoitti:

Mutku just kymmenen yhentoista solmun vauhissa tuo teräsmöhky kyntää komiasti - on nii mukava kattoo mite ne köyhät peräaalloissa pomppii :D Eikä se meikäläisen rahoissa tunnu, män sitte neljä tai kymmene tonnii kesässä löpöihi. Harrastukset maksaa, ja eihän tuo nyt niin iso raha ole. Moni laittaa viinaankin paljon enemmän vuodessa, minä en sitä käytä.

Lue lisää

Sanoisin että viestissäsi kuultaa jonkinmoinen kateus.

cvxthh kirjoitti:

Sanoisin että viestissäsi kuultaa jonkinmoinen kateus.

"Narsisti uskoo kuuluvansa kadehdittujen kastiin, jota tavallinen rahvas ei voi ymmärtää. Ylemmyydessään narsisti käyttää muita hyväkseen, ja kun nämä alkavat kysellä vastavuoroisuuden ja reiluuden perään, narsisti leimaa kyseenalaistukset kadehtijoiden panetteluksi", kertoo Tiede-lehti.
Mutta aika harhaista tai äärimmäistä narsismia on olettaa että joku purjehtija olisi kateellinen merta möyryvälle aallontekokoneelle - tai ainakaan sen kipparille. Ihan varakkuustasosta riippumatta, meitä on nimittäin moneksi vaikka ilmaista tuulta käytämmekin käyttövoimana.

Joakim1 kirjoitti:

12,5 m vesilinjalla runkonopeus on 8,6 solmua, joten 10-11 solmua on varsin reilusti yli sen. En kyllä usko, että tuolla vesilinjalla ja 20 tonnin painolla 1,7 l/mpk riittää alkuunkaan 10-11 solmun nopeudella. Tässä vertailuksi EU-projektissa mitattua dataa Malö 46 purjeveneestä VP D2-75 koneella:
http://www.hymar.org/upload/BMEA_211009.pdf
Tässä tietoa veneestä: http://www.sailguide.com/batfakta/1490
LOA 14 m, LWL 11,65 m ja paino 14 tonnia.

Selvästi kevyempi ja hiukan lyhyemmällä vesilinjalla (runkonopeus 8,3 solmua).

Huippunopeus parhaalla potkurilla 8,6 solmua ja kulutus potkurista riippuen 18-21 l/h eli yli 2 l/mpk jo noin lievällä runkonopeuden ylityksellä paljon kevyemmällä veneellä.

8 solmussa eli 4% alle runkonopeuden kulutus oli taloudellisimmalla potkurilla 10 l/h eli 1,25 l/mpk. Ehkä vastaavalla nopeudella eli 8,3 solmua pääset painavammalla veneelläsi siihen 1,7 l/mpk, mutta 10-11 solmussa menee ainakin tuplasti enemmän.

Järkevä vauhti tuolla Malöllä olisi ajaa 6-7 solmua, jolloin kulutus 4-6 l/h eli reilusti alle 1 l/mpk ja 5 solmussa kulutus on jo alle 0,5 l/mpk.

Lue lisää

En tiedä teorioistasi, mutta kokemuspohjaa veneestäni on 18 vuoden ajalta. Pidän lokikirjaa johon on merkitty mm. kauden tankkaukset ja ajotunnit ja siitä laskien on kulutus tuo mainitsemani.

ytydd kirjoitti:

En tiedä teorioistasi, mutta kokemuspohjaa veneestäni on 18 vuoden ajalta. Pidän lokikirjaa johon on merkitty mm. kauden tankkaukset ja ajotunnit ja siitä laskien on kulutus tuo mainitsemani.

Lue lisää

Kerroppa sitten kauden tunnit, mailit ja dieselin kulutus. 1,7 l/mpk on täysin uskottava, mutta silloin tyypillinen matkavauhti ei voi olla 10-11 solmua noilla mitoilla.

Onko tuo teräsvene vai miksi painoa on noin tolkuttomasti? Lähes 50% enemmän kuin siinä Malössä, jossa oli jo mukana 5500 kg kölipaino.

ytydd kirjoitti:

En tiedä teorioistasi, mutta kokemuspohjaa veneestäni on 18 vuoden ajalta. Pidän lokikirjaa johon on merkitty mm. kauden tankkaukset ja ajotunnit ja siitä laskien on kulutus tuo mainitsemani.

Lue lisää

Tankkaukset ja ajotunnit kertovat kulutuksen l/h, ei l/mpk. Ja sitä omaa l/mpk lukemaasi hehkuttelit kehuen sen tarkoittavan kulutusta vähintään 10 kts nopeudella. Sääli, että väittämäsi todistettiin vääräksi. Nopeutesi onkin vain sama tai pienempi kuin vastaavalla purjeveneellä.

Joakim1 kirjoitti:

Kerroppa sitten kauden tunnit, mailit ja dieselin kulutus. 1,7 l/mpk on täysin uskottava, mutta silloin tyypillinen matkavauhti ei voi olla 10-11 solmua noilla mitoilla.

Onko tuo teräsvene vai miksi painoa on noin tolkuttomasti? Lähes 50% enemmän kuin siinä Malössä, jossa oli jo mukana 5500 kg kölipaino.

Lue lisää

Keväällä kun tankkaan 2000 litraa niin sillä ajelee 1150 mailia ja tunteja tulee sellaiset 115.
Teräsvene on, painoa lisää se kun polttoaine tankit on 2000 litraa ja vesitankit 1000 litraa, paino tietenkin kevenee sitä mukaa kun tankit tyhjenee. Myös varusteet lisää painoa aika paljon. Kone painaa 850 kiloa, generaattori vajaa 300 kiloa. Kyllä sitä painoa kertyy.

ytydd kirjoitti:

Keväällä kun tankkaan 2000 litraa niin sillä ajelee 1150 mailia ja tunteja tulee sellaiset 115.
Teräsvene on, painoa lisää se kun polttoaine tankit on 2000 litraa ja vesitankit 1000 litraa, paino tietenkin kevenee sitä mukaa kun tankit tyhjenee. Myös varusteet lisää painoa aika paljon. Kone painaa 850 kiloa, generaattori vajaa 300 kiloa. Kyllä sitä painoa kertyy.

Lue lisää

Kevyesti kulkee, jos vielä ottaa huomioon kaikki satamarumpsutukset tyhjäkäynnillä tai vähemmällä vauhdilla niin kyllähän sinun keskimääräinen matkanopeus on reilusti päälle 12 solmun tuolla tunti- ja ajomäärällä.
Siitä mukava tää netti ettei täällä fysikan lait haittaa, ja teoriassa kaik kulkee kivasti ja uskotaanhan me kaikki mitä kerrotaan :D
Joka tapauksessa 20t vene joka kulkee n. 3-4 kn yli runkonopeuden tekee aika mojovat peräaallot, ootko hoksannut?

Jurristikko kirjoitti:

Kevyesti kulkee, jos vielä ottaa huomioon kaikki satamarumpsutukset tyhjäkäynnillä tai vähemmällä vauhdilla niin kyllähän sinun keskimääräinen matkanopeus on reilusti päälle 12 solmun tuolla tunti- ja ajomäärällä.
Siitä mukava tää netti ettei täällä fysikan lait haittaa, ja teoriassa kaik kulkee kivasti ja uskotaanhan me kaikki mitä kerrotaan :D
Joka tapauksessa 20t vene joka kulkee n. 3-4 kn yli runkonopeuden tekee aika mojovat peräaallot, ootko hoksannut?

Lue lisää

Eipä juuri ole mitään satamarumpsutuksia kun yleensä olen ankkurissa luonnonsatamissa niin jää manoveeraukset aika vähiin. Eipä ole veneeni peräaallot koskaan itseäni haitanneet.

ytydd kirjoitti:

Keväällä kun tankkaan 2000 litraa niin sillä ajelee 1150 mailia ja tunteja tulee sellaiset 115.
Teräsvene on, painoa lisää se kun polttoaine tankit on 2000 litraa ja vesitankit 1000 litraa, paino tietenkin kevenee sitä mukaa kun tankit tyhjenee. Myös varusteet lisää painoa aika paljon. Kone painaa 850 kiloa, generaattori vajaa 300 kiloa. Kyllä sitä painoa kertyy.

Lue lisää

Jotain on kyllä pielessä antamissasi arvoissa! Tuosta siis tulisi 10 solmun keskinopeus mukaan lukien koneen käyttö ankkuroitaessa, satamasta lähdettäessä, ajettaessa nopeusrajoitusalueilla jne. eli matkanopeuden pitäisi olla suurempi. Mailia kohti tosiaan kulutus olisi vain 1,7 l/mpk noilla luvuilla, mutta se ei ole mahdollista tuolla vesilinjalla ja painolla yli 10 solmun nopeudella.

Tässä erittäin tunnetun ja arvostetun venesuunnittelijan ja -tutkijan julkaisu taloudellisen moottoriveneen suunnittelusta: http://oa.upm.es/14340/2/Documentacion/3_Formas/Semidisplacement_motor_yacht_hull_form_design.pdf

Erittäin optimoidulle rungolle (pituus/leveys 5,2 eli 14 m vene vain 2,7 m leveä, optimoitu bulbi jne) saadaan Ctl=0,2 Frouden luvulla Fn=0,48, mikä vastaaa 10,5 solmua eli 5,4 m/s veneelläsi. 20 tonnin painolla tuolla 0,2:lla vastus olisi 9,3 kN, mikä vastaa 50,4 kW työntötehoa. Uppoumarunkoiselle moottoriveneelle erinomaisella potkurin hyötysuhteella 60% (vaatii ko. tapauksessa 32" halkaisijan ja optimoidun potkurin) konetehoa tarvittaisiin 84 kW eli 114 hv. Tuolla teholla vaikkapa VP D4-180 vie potkurikäyränsä mukaisesti 22 l/h eli 2,1 l/mpk.

Jos tuohon edelle laskettuun pääsisit, sinulla olisi äärimmäisen optimoitu runko ja sen vähäisestä vastuksesta voisit tehdä julkaisuja. Mutta sinähän pistit paremmaksi eli vain 1,7 l/mpk!

Todennäköisemmin Ctl on n. 0,3 ja potkurin hyötysuhde n. 50% (vaatii 27" halkaisijan), jolloin tehontarve onkin jo 205 hv ja kulutus vastaavasti yli 40 l/h eli n. 4 l/mpk.

Mikäs on koneteho ja huippunopeus?

Joakim1 kirjoitti:

Jotain on kyllä pielessä antamissasi arvoissa! Tuosta siis tulisi 10 solmun keskinopeus mukaan lukien koneen käyttö ankkuroitaessa, satamasta lähdettäessä, ajettaessa nopeusrajoitusalueilla jne. eli matkanopeuden pitäisi olla suurempi. Mailia kohti tosiaan kulutus olisi vain 1,7 l/mpk noilla luvuilla, mutta se ei ole mahdollista tuolla vesilinjalla ja painolla yli 10 solmun nopeudella.

Tässä erittäin tunnetun ja arvostetun venesuunnittelijan ja -tutkijan julkaisu taloudellisen moottoriveneen suunnittelusta: http://oa.upm.es/14340/2/Documentacion/3_Formas/Semidisplacement_motor_yacht_hull_form_design.pdf

Erittäin optimoidulle rungolle (pituus/leveys 5,2 eli 14 m vene vain 2,7 m leveä, optimoitu bulbi jne) saadaan Ctl=0,2 Frouden luvulla Fn=0,48, mikä vastaaa 10,5 solmua eli 5,4 m/s veneelläsi. 20 tonnin painolla tuolla 0,2:lla vastus olisi 9,3 kN, mikä vastaa 50,4 kW työntötehoa. Uppoumarunkoiselle moottoriveneelle erinomaisella potkurin hyötysuhteella 60% (vaatii ko. tapauksessa 32" halkaisijan ja optimoidun potkurin) konetehoa tarvittaisiin 84 kW eli 114 hv. Tuolla teholla vaikkapa VP D4-180 vie potkurikäyränsä mukaisesti 22 l/h eli 2,1 l/mpk.

Jos tuohon edelle laskettuun pääsisit, sinulla olisi äärimmäisen optimoitu runko ja sen vähäisestä vastuksesta voisit tehdä julkaisuja. Mutta sinähän pistit paremmaksi eli vain 1,7 l/mpk!

Todennäköisemmin Ctl on n. 0,3 ja potkurin hyötysuhde n. 50% (vaatii 27" halkaisijan), jolloin tehontarve onkin jo 205 hv ja kulutus vastaavasti yli 40 l/h eli n. 4 l/mpk.

Mikäs on koneteho ja huippunopeus?

Lue lisää

Kone on 250 hv ja potkuri on 32" nelilapainen kytkimen alennus 2,6:1

ytydd kirjoitti:

Kone on 250 hv ja potkuri on 32" nelilapainen kytkimen alennus 2,6:1

Huippunopeus?

Joakim1 kirjoitti:

Huippunopeus?

Enpä ole koittanut, ei viitsi vanhaa konetta revittää.

Aloitus vene vai aloitusvene..

Ei tämä ole mikään kieliopin saitti eli Guy 27 on ihan hyvä purjehduksen aloittamiseen .
Itse ymmärrän molemmat. Heja Sverige.

pulmaa kirjoitti:

Aloitus vene vai aloitusvene..

Olen itsekin joskus käynyt Guy 27 purje venettä katsomassa.
Tässä purje aluksessa on tyylikäs sivu profiili. Kupera kansi antaa vauhdikkaan kuvan.
Uima tason asennus saattaa teettää jonkin verran lisä töitä. Tämä tietysti johtuu tuosta loivasta perä peilistä.
Sisällä on sitten lisää erikoisuuksia. Taka hyttiin meno on toteutettu mielenkiintoisesti.
Sivu sohvalla istuminen saattaa tehdä tiukkaa pitkä selkäiselle - sivu kansi on lähellä.
Vessa kopin puute saattaa olla joillekin epä miellyttävä kokemus.
Minun osto aikeeni tyssäsi juuri tuohon matalaan sisä tilaan. Muilta osin pidin todella paljon tästä purje veneestä.

Miksi guy 27 purje veneessä on noin pitkä perä peili eikö kansi voisi jatkua taakse asti tuossa menee kansi tilaa hukkaan ja istuma kaukalo jää aika pieneksi nyky pursissa perä peili on pystyssä onko tuo jonkun vanhan tasoitus säännön vuoksi noin vino ?

Ssdsssssss kirjoitti:

Miksi guy 27 purje veneessä on noin pitkä perä peili eikö kansi voisi jatkua taakse asti tuossa menee kansi tilaa hukkaan ja istuma kaukalo jää aika pieneksi nyky pursissa perä peili on pystyssä onko tuo jonkun vanhan tasoitus säännön vuoksi noin vino ?

Lue lisää

Tasoitussäännöstä se perä on lähtöisin. Toisiin veneisiin on laitettu jatkoperiä samaa tavoitellessa. Ja samaa säännönkiertoa yritettiin myöhemmin IOR-veneisiin tekemällä ylipitkiä peräylityksiä.

Emme tarvitse mitään kielipoliisia meitä kiusaamaan. Asia on meille tärkeintä.

Jokaisessa lauseessa sisimpänä ajatuksena on päästä tekemästä mitään. Siis juuri se, minkä aloittaja haluaa jättää taakseen. Sen verran erilaisia ollaan, minä kun kun purjeen sisään rullaamisen ja kortsun vetämisen sijaan viikkaan päivän purjehduksissa tarvitut purjeet satamaan tultua. Kun ei ole sitä rullaa, mutta vähän paremmat trimmausmahdollisuudet.

Väylien ajaminen menee suurimmalta osalta täysin ulkomuistiila noin monen vuoden kokemuksella. Ja nykytekniikalla uudetkin reitit menevät aivan minimaalisella työllä, korkeintaan hieman sormilla tekemistä.

Entä ne vauhdikkaat sivutuulet, kun purje kiskoo veneen kallelleen ja eteenpäin ja ne leppeät kesäillat, kun rauhallisessa sivumyötäisessä keinutaan Kihdillä kohti Kökaria? Etkö muista niitä?

Bossu kirjoitti:

Entä ne vauhdikkaat sivutuulet, kun purje kiskoo veneen kallelleen ja eteenpäin ja ne leppeät kesäillat, kun rauhallisessa sivumyötäisessä keinutaan Kihdillä kohti Kökaria? Etkö muista niitä?

Lue lisää

On purjehduksessa ollut hetkensä ja minulle sopii mainiosti muiden siitä nauttivan.

Jos en olisi vaihtanut vene tyyppiä, olisi veneilyt veneilty ja moni paikka ja luonto kokemukset jäänyt kokematta. Minulla kausi ja matkat ovat pidentyneet asuttavassa pitkän matkan moottori aluksessa. Nautin todella paljon matkanteosta 6-8 solmun nopeudella ja en koe sitä mitenkään tylsäksi. Tänä kautena maileja takana 2500 ja lähdössä vielä kauden viimeiselle lenkille pariksi viikoksi, jos aluksena olisi pursi, en kyllä jaksaisi lähteä sateeseen ja tuuleen matkaa tekemään nauttimaan syksyisestä saaristosta. Olen liian lässy ja mukavuuden haluinen purjehtijaksi nykyään...

Hyvä, että löytyy valinnan mahdollisuuksia nauttia merestä, saaristosta ja matkailusta luonnon helmassa. Olen katsellut miten siistiä, kun nuoret Tukholman saaristossa ovat hoksanneen merikajakit teltat, pääsevät edullisesti saaristosta nauttimaan ja sellaisiin paikkoihin mitä matkaveneillä tyypistä riippumatta ei mitään asiaa. Lisäksi ei tarvitse murehtia aluksen kunnossapidosta siinä määrin mitä purje/moottoriveneilijät.

Itse hankin viime kesänä kanootin. Onhan se kätevä, mutta viimeistään noin sadan metrin jälkeen purjeveneen ylivoimaisuus tulee väistämättä mieleen.

Tuulivoima antaa lihasvoimaa mukavampaa kyytiä.

Kerroit kuinka purjehdus on hankalaa "esim. liikuntarajoitteiselle tai vanhuksille" ja epäilet monen eläkeläisen siirtyneen "moottoriavusteiseen veneilyyn". Itse aloin pidentää purjehdusreissujani välittömästi eläkkeelle päästyäni. Heti alkuun Atlantin ylitys. Sitten muut valtameret. Aika suuri osa maailman merillä seilaavista on sinun tarkoittamiasi "vanhuksia". Tunnen useita yli 75-vuotiaita, jotka purjehtivat edelleen aktiivisesti eivätkä vielä suunnittele moottoriveneen hankkimista. Aika moni meistä tämän ikäluokan purjehtijoista kyllä käyttää moottoriavusteista etenemistä rantautumisissaan tai vaikkapapa ahtailla saaristoväylillä liikkuessaan.

purjehtiva.vanhus kirjoitti:

Kerroit kuinka purjehdus on hankalaa "esim. liikuntarajoitteiselle tai vanhuksille" ja epäilet monen eläkeläisen siirtyneen "moottoriavusteiseen veneilyyn". Itse aloin pidentää purjehdusreissujani välittömästi eläkkeelle päästyäni. Heti alkuun Atlantin ylitys. Sitten muut valtameret. Aika suuri osa maailman merillä seilaavista on sinun tarkoittamiasi "vanhuksia". Tunnen useita yli 75-vuotiaita, jotka purjehtivat edelleen aktiivisesti eivätkä vielä suunnittele moottoriveneen hankkimista. Aika moni meistä tämän ikäluokan purjehtijoista kyllä käyttää moottoriavusteista etenemistä rantautumisissaan tai vaikkapapa ahtailla saaristoväylillä liikkuessaan.

Lue lisää

Henkilökohtaisesti minäkin tunnen sekä eläviä että jo edesmenneitä purjehtijoita, joita eivät ikävuodet eivätkä juuri liikuntarajoitteetkaan estä purjehtimasta. Pieniä apuvälineitä ja normaalia enemmän ennakointia tarvitaan, mutta lopettaminen on melkein ainoastaan tahdosta kiinni.

Jos rikkaus, purjeet kestävät...mikkihiiri konrrsta purressa ei ole "keleissä" juurikaan apua rätit repeävät tai joku rikkauksesta ontuu, vai eri mieltä...

RajansaKaikellaon kirjoitti:

Jos rikkaus, purjeet kestävät...mikkihiiri konrrsta purressa ei ole "keleissä" juurikaan apua rätit repeävät tai joku rikkauksesta ontuu, vai eri mieltä...

Sitä varten on purkkareissa on yleensä vararättejä, ja pahimman varalla moottori. Onko moottorveneissä varamoottoreita , jos tulee konerikko? Epäilen. ?

RajansaKaikellaon kirjoitti:

Jos rikkaus, purjeet kestävät...mikkihiiri konrrsta purressa ei ole "keleissä" juurikaan apua rätit repeävät tai joku rikkauksesta ontuu, vai eri mieltä...

Hyvä että saatiin tällainen asiantuntijalausuntokin.

niinonkin kirjoitti:

Hyvä että saatiin tällainen asiantuntijalausuntokin.

Meni joltain masto poikki orhisaaren tienoilla syksyllä esimerkiksi...ei siis hypoteettinen riski

Juuri päin vastoin! Pinna on kaikin puolin paras ratkaisu sen kokoluokan veneessä, jota keskustelun avaaja on harkitsemassa. Miksi pitäisi ajaa seisten ja mistä liukumisesta kerroit? Itse olen selkävaivainen ja koen nykyisen pinnaveneeni selän kannalta hyväksi. Voin "styyrata" seisten tai istuen tai antaa autopilotin ohjata. Pinnapilotti on pieni investointi. Kaksi edellistä venettäni oli ruorirattiveneitä 40-jalkaisten kokoluokassa. Nykyinen on jälldeen 30ft kokoluokan paatti. Moottoriveneistä aikanaan siirryin purjehtijaksi. Ensimmäiset purkkarini olivat niin ikään 30-jalkaisten kokoluokan paatteja. Niillä kierreltiin Itämeri ja Pohjanlahti perhemiehistöllä (ennenkuin reissut vähitellen pitenivät Itämerta kauemmaksi).

pinnaveneellä kirjoitti:

Juuri päin vastoin! Pinna on kaikin puolin paras ratkaisu sen kokoluokan veneessä, jota keskustelun avaaja on harkitsemassa. Miksi pitäisi ajaa seisten ja mistä liukumisesta kerroit? Itse olen selkävaivainen ja koen nykyisen pinnaveneeni selän kannalta hyväksi. Voin "styyrata" seisten tai istuen tai antaa autopilotin ohjata. Pinnapilotti on pieni investointi. Kaksi edellistä venettäni oli ruorirattiveneitä 40-jalkaisten kokoluokassa. Nykyinen on jälldeen 30ft kokoluokan paatti. Moottoriveneistä aikanaan siirryin purjehtijaksi. Ensimmäiset purkkarini olivat niin ikään 30-jalkaisten kokoluokan paatteja. Niillä kierreltiin Itämeri ja Pohjanlahti perhemiehistöllä (ennenkuin reissut vähitellen pitenivät Itämerta kauemmaksi).

Lue lisää

Autopilotti on hyvä selkävaivaiselle. Matala hytti on hankala mutta väistämätön alle 30-jalkaisten kokoluokassa.

Bossu kirjoitti:

Autopilotti on hyvä selkävaivaiselle. Matala hytti on hankala mutta väistämätön alle 30-jalkaisten kokoluokassa.

höpö höpö. Useimmissa 80-90 luvun 28-30 jalkaisissa on salongissa helposti vähintään 180 cm pentterissä ja 175 edempänä. Joissain jopa enemmän. Polvet kun joustaa myös hieman jos pitää pitkiä aikoja sisällä seistä pää katossa .... en tosin tiedä miksi kun kotonakin harvemmin pitkiä aikoja seison?!? suihkussa ja lieden edessä lähinnä.

Jos olet pitkä, niin tulee se seisomakorkeus vastaan aina ennemmin tai myöhemmin. Suomalaisten miesten keskipituus lienee kuitenkin jonkin verran alle 180cm ja naisten 5cm siitä vähemmän, joten keskiverto "Virtanen" seisoo suorana tämän kokoluokan veneissä, ainakin jossain kohtaa, muallakin kuin kansiluukkujen/sisäänkäynnin kohdalla ;-)

JoskusTarttisBussiakin kirjoitti:

höpö höpö. Useimmissa 80-90 luvun 28-30 jalkaisissa on salongissa helposti vähintään 180 cm pentterissä ja 175 edempänä. Joissain jopa enemmän. Polvet kun joustaa myös hieman jos pitää pitkiä aikoja sisällä seistä pää katossa .... en tosin tiedä miksi kun kotonakin harvemmin pitkiä aikoja seison?!? suihkussa ja lieden edessä lähinnä.

Jos olet pitkä, niin tulee se seisomakorkeus vastaan aina ennemmin tai myöhemmin. Suomalaisten miesten keskipituus lienee kuitenkin jonkin verran alle 180cm ja naisten 5cm siitä vähemmän, joten keskiverto "Virtanen" seisoo suorana tämän kokoluokan veneissä, ainakin jossain kohtaa, muallakin kuin kansiluukkujen/sisäänkäynnin kohdalla ;-)

Lue lisää

No, mulla ei ole näistä tällaista kokemusta, kun olen 195 cm. Matalilta ne aina tuntuvat, paitsi uudet 40 -jalkaiset.

Bossu kirjoitti:

No, mulla ei ole näistä tällaista kokemusta, kun olen 195 cm. Matalilta ne aina tuntuvat, paitsi uudet 40 -jalkaiset.

Niinno, jos on pitkä ja tarve seistä jatkuvasti sisällä, niin silloin pitää mitoittaa tarpeen mukaan. Tai hankkia Buster. Piirretyissä Hessu Hopokin ajaa aina avoautolla. :-)