Olen 28v mies joka ei ole eläessään seurustellut.
Koen, että olen tilanteessa jossa moni kaltaiseni mies on, eli on tavallaan pudottu junasta kun kumppania ei löytynyt tarpeeksi nuorena eli ajoissa. Kolmenkympin kynnyksellä koen että minulla on tilanne, jossa en enää pysty saamaan 10 vuotta nuorempia, mutta oman ikäiset eivät oikeastaan kiinnosta eikä heidän kanssa ole mitään yhteistä. Sitä tavallaan ikuisesti haluaa sen ikäisen naisen jonka ikäisenä itse olisi alunperin halunnut päästä ensimmäiseen vakavaan suhteeseen. Ei se ikätoive tunnu nousevan oman iän mukana. Vanhenen joka vuosi ja aina vaan ne 19-vuotiaat kiinnostaa.
Oman ikäiset naiset kun eivät ole kokemattomia, ja eipä sitä halua hypätä syvään päähän jossa yrittää seurustella kahden avioliiton kokeneen kanssa. Mahdollisesti muksujakin tulee mukana, mikä on käsittämätöntä kun itse ei ole edes suudellut vielä. 30v nainen on minun silmissäni loputtoman kokenut ja täysin aikuinen, mitä itse en ole, sillä minulla ei ole ollut mahdollisuutta kypsyä parisuhteessa.
Ongelmaa kärjistää se, ettei naisia tunnu edes löytyvän mistään. Asun pienessä kaupungissa jossa ei ole yliopistoa tai muutakaan, eli 20-30v naiset loistavat poissaolollaan. Kaupungissa asuu nuoria, jotka muuttavat pois siinä 18v kynnyksellä, ja vanhuksia. Baarit ovat siis jokseenkin autioita.
Koen, että olen tilanteessa jossa moni kaltaiseni mies on, eli on tavallaan pudottu junasta kun kumppania ei löytynyt tarpeeksi nuorena eli ajoissa. Kolmenkympin kynnyksellä koen että minulla on tilanne, jossa en enää pysty saamaan 10 vuotta nuorempia, mutta oman ikäiset eivät oikeastaan kiinnosta eikä heidän kanssa ole mitään yhteistä. Sitä tavallaan ikuisesti haluaa sen ikäisen naisen jonka ikäisenä itse olisi alunperin halunnut päästä ensimmäiseen vakavaan suhteeseen. Ei se ikätoive tunnu nousevan oman iän mukana. Vanhenen joka vuosi ja aina vaan ne 19-vuotiaat kiinnostaa.
Oman ikäiset naiset kun eivät ole kokemattomia, ja eipä sitä halua hypätä syvään päähän jossa yrittää seurustella kahden avioliiton kokeneen kanssa. Mahdollisesti muksujakin tulee mukana, mikä on käsittämätöntä kun itse ei ole edes suudellut vielä. 30v nainen on minun silmissäni loputtoman kokenut ja täysin aikuinen, mitä itse en ole, sillä minulla ei ole ollut mahdollisuutta kypsyä parisuhteessa.
Ongelmaa kärjistää se, ettei naisia tunnu edes löytyvän mistään. Asun pienessä kaupungissa jossa ei ole yliopistoa tai muutakaan, eli 20-30v naiset loistavat poissaolollaan. Kaupungissa asuu nuoria, jotka muuttavat pois siinä 18v kynnyksellä, ja vanhuksia. Baarit ovat siis jokseenkin autioita.
Vastaukset 84
Vanhimmat
No mikset lähtenyt silloin 18-vuotiaana johonkin trendikkääseen isoon kaupunkiin naisten perässä?
Siellä kaupungissa olisit sitten hankkinut trendikkäät vaatteet, trendikkään kampauksen, pari jännä tatskaa ja salilla isot lihakset. Sitten olisit bailannut trendikkäissä yökerhoissa ja lukenut pelimiesoppaista ohjeita naisten iskemiseen. Hyvällä säkällä olisi varsin pian tavannut jonkun naisenkin.
18-vuotiaana olin isossa kaupungissa ammattikoulussa opiskelemassa itselleni ammattia, jolla elättäisin itseni. Vanhukset maksoivat olemiseni ja opiskeluni pienen mökin neljän lehmän maitotilistä. Ei ollut puhettakaan mistään trendeitä ja ainut sali oli Jehovan todistelijoitten sali josta pysyin visusti poissa. Hirveän monet koulun naisistakin (tytöistä) olivat jumalaisen kauniita, mutta totaalisesti väärän kotikasvatuksen saaneena en uskaltanut tehdä kenenkään kanssa ollenkaan tuttavuutta.
Ammatin sain luokkani parhaalla todistuksella, koska pakko oli ammatti saada. Ammatissa muutaman vuoden säästettyäni opiskelin lisää, nyt vähillä säästöilläni. Ja sainkin koulun parhaan päästötodistuksen. Sitten ulkomaille leipää tienaamaan, kun ei uusi ammatti sitä tuonut. Ja myöhemmin takaisin.
Niitä trendejä ei silloin tunnettu, tatuoidutkin oli kaikki homoja tai linnan kundeja, siis niitä naisten ihailemia Jännämiehiä. Ja lienevät vieläkin.
Silloin piti itse tienata leipänsä, ei ollut pappaa betaalassa. Joka ei siihepystynyt, kuoli hyvin pian ns veneen alle. Oli niitä sellaisiakin kansakoulukavereissa.
Vaikka en tuo tarkoittamasi ollut, niin vastasin silti sinulle. Meillä kun ei kaikilla ole yhtä helpot lähtökohdat kuin sinulla. Vaikka et usko, mutta niin se vain on.
Mitä tarkoitat sillä, että sulla ei ole mitään yhteistä oman ikäisten kanssa? Mitä yhteistä sinulla on 19-vuotiaan teinin kanssa? Millaisia yhdistäviä asioita edes toivot?
Suurin osa ikäisistäsi sinkkunaisista on lapsettomia. Nimittäin tilastojen mukaan ensimmäinen lapsi saadaan keskimäärin kolmekymppisenä (pääkaupunkiseudulla jopa yli 30v) ja yleensä ihmiset ovat ensin parisuhteessa vähintään pari vuotta ennen kuin edes harkitsevat lapsia. Joten todennäköisyys löytää lapseton kolmekymppinen on kyllä ihan hyvä.
Suurin osa menee naimisiin vasta 25-30-vuotiaana, ja vaikka tämä avioliitto päättyisikin eroon, se tapahtuu vasta joskus myöhemmin. Eli todennäköisesti sinun ikäiselläsi sinkkunaisella ei ole takanaan kahta avioliittoa - todennäköisesti ei ole vielä yhtään. Toki parisuhteita voi olla.
Mutta se on kyllä totta, että yleensä sinun ikäisesi ovat aikuisia. Itse toteat, että et ole. Voisikohan se olla syy siihen, että et saanut parisuhdetta nuorempanakaan? Jospa siis kokeilisit aikuistua ja sitten miettisit parisuhdetta. Jonkinlaiselta pimeältä pakkomielteeltä tuo kyllä kuulostaa, jos jämähtää 19-vuotiaan teinipojan tasolle. Ei se parisuhde tuossa olotilassa onnistu niiden nuorempienkaan kanssa.
"Jospa siis kokeilisit aikuistua ja sitten miettisit parisuhdetta"
Kuten AP sanoi, suhde on se mikä kypsyttää ihmistä. Nainen39vee, eiköhän sinullakin ole nimenomaan parisuhteet se minkä kautta olet tutustunut ihmiseloon ja tosielämään. Jos olisit pelannut videopelejä ikävuodet 18-28v, eipä voi sanoa että aivoissa olisi tapahtunut minkäänlaista kasvamista - kun niitä tosielämän kokemuksiakaan ei ole.
Kuten monissa muissakin postauksissasi, olet ymmärtämätön monista asioista kuten siitä mitä koko elämän jatkunut sinkkuus tekee ihmiselle, varsinkin miehelle. Naiset kun eivät ole sinkkuja kuin omasta valinnastaan.
Love shy-miehen kokemusmaailma ja keskivertonaisen kokemusmaailma kohtaavat tässä kiehtovalla tavalla. Nämä kaksi kokemusmaailmaa ovat niin kaukana toisistaan, etteivät he pysty koskaan ymmärtämään toisiaan saati samaistumaan toisiinsa. Toisella ei ole seurusteluhistoriaa lainkaan ja toinen on elänyt eri miesten kanssa yli puolet elämästään.
Ikään kuin seipäänniellyt englantilainen siirtomaaisäntä kohtaisi alastomana toikkaroivan busmannin. Ei yhteistä kieltä, ei kulttuuria, ei mitään.
En ole "elänyt eri miesten kanssa" yli puolet elämästäni. En edes ole hetero ;)
"Kuten AP sanoi, suhde on se mikä kypsyttää ihmistä. Nainen39vee, eiköhän sinullakin ole nimenomaan parisuhteet se minkä kautta olet tutustunut ihmiseloon ja tosielämään. Jos olisit pelannut videopelejä ikävuodet 18-28v, eipä voi sanoa että aivoissa olisi tapahtunut minkäänlaista kasvamista - kun niitä tosielämän kokemuksiakaan ei ole.
Kuten monissa muissakin postauksissasi, olet ymmärtämätön monista asioista kuten siitä mitä koko elämän jatkunut sinkkuus tekee ihmiselle, varsinkin miehelle. Naiset kun eivät ole sinkkuja kuin omasta valinnastaan. "
Itse asiassa ei. Parisuhde toki parantaa parisuhdetaitoja. Mutta kyllä se varsinainen aikuistuminen tulee muuta kautta: yksin asuminen, yleensä ihmissuhteet, elämänkokemukset, opiskelu, harrastukset, työelämä, omasta elämästä vastuun kantaminen...
Minulla on yksi ystävä (nainen), joka seurusteli ensimmäisen kerran vasta 30-vuotiaana. Mutta ei hän todellakaan ollut minkään teinitytön tasolla siihen asti. Hän oli kuitenkin asunut yksin pitkään, tehnyt erilaisia töitä, opiskellut, kokenut läheisen ihmisen kuoleman, tuntenut paljon erilaisia ihmisiä ja ylläpitänyt hyviä ystävyyssuhteita, matkustellut, kokenut opiskeluaikana köyhyyttä, päässyt siitä köyhyydestä ylöspäin... ja olihan hän varmasti ollut ihastunut/rakastunut aiemminkin, vaikkei niistä mitään suhdetta ollut tullutkaan.
Elämässä on paljon muunkinlaisia kokemuksia kuin seurustelu! Lisäksi voi kehittää niitä aivojaan esim. lukemalla. Tosielämässä ihmiselle tapahtuu kaikenlaista - suurta ja pientä, ikävää ja mukavaa. Näistä kaikista kokemuksista voi ammentaa ja näiden myötä voi kasvaa aikuiseksi.
Eri asia toki, jos pelaa vaan videopelejä kymmenen vuotta. Uskon, että tällöin kasvu jää puolitiehen. Mutta tällöinhän ongelma ei ole se sinkkuus vaan peliaddiktio.
Niin ja en tarkoita vähätellä, kun sanoin että elämässä on muutakin kuin seurustelu. Tarkoitan siis vain, että aikuistuminen tapahtuu pääosin muuta kautta kuin seurustelemalla. Eipä ne ensimmäiset teiniajat seurustelut edes ihmisiä aikuista - kyllä se on toisenlainen prosessi ja tapahtuu enemmän sitä kautta, kun elää omaa elämäänsä ja ottaa siitä vastuutta, kypsyy henkisesti jne.
Niin yleensä suurin osa tämän palstan näistä naisettomista miehistä ei ole onnistunut kasvamaan teini-iästä aikuiseksi mieheksi, vaikka sitä ikää olisikin heillä jo 30 tai enemmänkin. Monet myös pitävät sitä seurustelua ja varsinkin sitä kokemattoman teinitytön löytämistä elämän ainoana tärkeänä asiana ja luulevat, etteikö sitä olisi muillakin asioilla elämässä merkitystä, kun vaan niillä seurustelu- ja parisuhdeasioilla.
Muutenkin ne palstan miehet luulevat aina sitä, että se naisen löytäminen muka ratkaisisi heiltä kertaheitolla ne kaikki elämän ongelmat.
Olen 31v mies. Asun omakotitalossa, työpaikka löytyy, joitain kavereitakin on, matkustelen jonkin verran ja pidän terveydestäni huolta. Minä vastaan täysin itsestäni ja tekemisistäni. Joten eipä minua voi teini-ikään jämähtämisestä moittia.
Kuitenkaan minulla ei ole minkäänlaisia kokemusta naisista ja suhteista. Tämä johtuu siitä, että kouluaikoina minä olin aina meidän luokan "sylkykuppi". Takaraivossa vaivaa ajatus, että miten minä koskaan kelpaisin minkäänlaiseen suhteeseen, kun en kerran kelvannut edes kaveriksi luokka tovereilleni. Tämä taas johti siihen, etten tyrkytä seuraani kenellekään joka ei rautalangasta väännä, että olisin tervetullut.
Siltikään minä en haaveile siitä teini tytöstä ja menetetyn nuoruuden uudelleen elosta. Oman ikäinen nainen kelpaisi ihan hyvin, mutten kuitenkaan halua mitään suhde haravaa. Samalla tavalla yksin jäänyt outolintu kelpaisi ihan hyvin, kyllä niitä varmasti naisistakin löytyy. Tässä saattaa vain mennä elinikä, kunnes sellaisen löydän ja tunnistan.
Mitä tulee tuohon, että kaikki ongelmat ratkeaa, kun löytää naisen. Kaikkia ongelmia se ei todellakaan korjaa, mutta joitain pahoja henkisiä lukkoja kylläkin. Kun katson tähän astista elämääni taaksepäin, niin en löydä yhtään kohtaa jossa olisin ollut lähelläkään päästä minkäänlaiseen suhteeseen. Tuollaisella menneisyyden kokemuksella, kun katsoo tulevaisuuteen niin tulevaisuuskin näyttää pitkältä ja yksinäiseltä. Jos minulla taas olisi joskus ollut vaikka vain 1kk kestänyt suhde, niin voisin tulevaisuutta miettiessäni ajatella, että olen kerran kelvannut jollekin, kenties tulen kelpaamaan joskus toisenkin kerran.
Kaikkia asioita ei vaan voi oppia muiden kertomien kokemusten pohjalta, vaan ne täytyy kokea ihan itse kantapään kautta. Esim. Täällä kerrotaan, ettei se parisuhde ole niin mahtavaa, kuin kuvitellaan, että sinkkuna oleminen on yhtä mukavaa ellei jopa mukavampaakin, kuin suhteessa oleminen. Tämä asia minun täytyisi oppia oman kantapään kautta, että tajuaisin ja hyväksyisin sen. Sen kokemuksen jälkeen pystyisin sitten siirtymään elämässäni eteenpäin ja elämään tyytyväisenä sinkkunakin.
Kokeneet naiset on hyviä kumppaneita. 19 vuotiaita halutaan ainoastaan seksin takia koska ovat kauniita ja kroppa kaunis.
"Kokeneet naiset on hyviä kumppaneita"
Niin jos on itsekin kokenut... Mikä paha on siinä että pelokas, ujo neitsytmies haluaa tasoisensa naisen?
Siinä ei ole mitään pahaa. Se vaan jää ikuisesti sille haluamisen tasolle. Saantia ei tule olemaan.
Kyllä mun mielestä nainen39v puhuu tossa ihan täyttä asiaa, sillä eipä sitä kolmekymppisellä miehellä ole mitään yhteistä niiden 18-20 vuotiaiden nuorten naisten kanssakaan.
Kyllä sitä pitäisi aloittajan vaan aikuistua melkoisesti ja etsiä sitä seuraa mieluummin niistä oman ikäisistä ja vaikka itse vanhemmistakin naisista, eikä mistään alle parikymppisistä teineistä. Eikä se nyt pitäisi mitään haitata, jos naisella olisikin siinä iässä jo lapsia tai ainakin niitä aikaisempia parisuhteita.
Oletko idiootti? Kokematon mies ja kokematon nainen ovat samalla viivalla eli sopivat toisilleen kuin nenä päähän eli tottakai saantia tulee olemaan.
Ätmit ei kelpaa edes ätneille. :)
Höpö höpö. 28-vuotias mies saa minkä ikäisen naisen tahansa.
Nää ulisijat tällä todistaa jatkuvasti ihan toista.
Ei vaan AT-naiset eivät kelpaa edes AT-miehille. Se on vanha nainen joka yrittää epätoivoisesti vongata AT-miehiltä eikä kelpaa edes niille. Turha änkyttää vastaan, olen nähnyt noita tilanteita ihan tarpeeksi.
Miksi sitten on ätmejä jotka ei ole koskaan saanut seksiä edes 40-vuoden ikään mennessä jos kerran saantia on?
1) Seksi ahdistaa ätmejä. Ei naiset väkisin vie.
2) Ätmit on niin sosiaalisesti kömpelöitä, että karkoittaa kiinnostuneet naiset. Jälleen: ei naiset väkisin vie.
Nuori nainen on parempi kun monen jännnämiehen nussima vanha kurppa
Jännämies on parempi kuin kokematon vanha ätmi.
Eipä taida ne nuoretkaan kiinnostaa sen vertaa, että pystyisit tutustumaan?
Ei kuulosta siltä että ongelmanasi olisi ikä.
Minä olin täyskokematon 33-vuotiaaksi, kun aloin seurustelemaan 24-vuotiaan naisen kanssa jolla oli ollut yksi silloin täyskokematon poikaystävä ennen minua. Erosimme hyvinä ystävinä kolme vuotta myöhemmin kun hän alkoikin haluamaan lapsia, ja minä en yhäkään halunnut. Nyt olen suhteessa taas, kun peikko on pois selästä niin on paljon helpompaa olla aloitteellinen.
"Oman ikäiset naiset kun eivät ole kokemattomia, ja eipä sitä halua hypätä syvään päähän jossa yrittää seurustella kahden avioliiton kokeneen kanssa. Mahdollisesti muksujakin tulee mukana, mikä on käsittämätöntä kun itse ei ole edes suudellut vielä. 30v nainen on minun silmissäni loputtoman kokenut ja täysin aikuinen, mitä itse en ole, sillä minulla ei ole ollut mahdollisuutta kypsyä parisuhteessa.
Ongelmaa kärjistää se, ettei naisia tunnu edes löytyvän mistään. Asun pienessä kaupungissa jossa ei ole yliopistoa tai muutakaan, eli 20-30v naiset loistavat poissaolollaan. Kaupungissa asuu nuoria, jotka muuttavat pois siinä 18v kynnyksellä, ja vanhuksia. Baarit ovat siis jokseenkin autioita."
Tuossahan se ongelma tuli, eli paikkakunta. Pienessä kaupungissa tuon ikäiset naiset voivatkin olla naimisissa tai eronneita, sinkut kun asuvat isommissa kaupungeissa. Jos nyt ajatellaan että suhteissa keskimäärin mies taitaa olla kolmisen vuotta vanhempi, niin harvalla 25v opiskelijoilla tai vastavalmistuneilla on lapsia...eikä kaikki ole mitään superkokeneita tuhat miestä läpikäyneitä syöjättäriä.
Nyt ei auta kuin joko muutto kaupunkiin tai sitten alat vierailemaan siellä. TODELLA moni mies löytää ensimmäisen kumppaninsa tuon ikäisenä, sitä ei vain myönnetä. Palstalla ollaan oikeassa siinä että nuorilla naisilla on kova suosio ja moni ihan hyvä mies jää paitsioon.
Jospa sana nainen tarkoittaa "homoa"? Siinä se ongelma on.
Pösilöä sakkia täällä. Putini voisi tarjota teille töitä. Sähkäleellä ki on naisen kuva.
Tättä Räättä Trääää!
Tämän tason aloitus ja hukkaan mennyt aika. Hyvä taso, mutta nolla substanssi.
Suomi on aika pieni maa. Uskoisin, että niihin miljardeihin ihmisiin maailmalla sijoittuu tuhansia ja tuhansia naisia, ikäisiäsi, joilla ei ole mitään kokemusta, eli ovat puhtaita.
Etenkin varakkaimmissa piireissä on helposti tällaisia laadukkaampia naisia.
Niitä ei kiinnosta "jännämiehet" eikä mitkään sekopäät.
He ovat mielummin yksin, kun uhraavat elämäänsä ongelmapesiin.
Näitä on. Onhan niitä Suomessakin, mutta miten tavoittaisit heitä ja löytäisit sen omasi.
Itse ajattelen, että parisuhde on yliarvostettua. Varsin onnellisia ihmisiä on parisuhteessa melko vähän. Yhteiskunta tuottaa epäyksilöitä, jotka pariutuvat ja elävät ongelmissaan sitten.
Hankala tilanne. Sen tiedän, että aloittajan kaltaisia ihmisiä on suuret määrät, niin miehiä kun naisia. Aloittajalla on järkeä päässä, kuten näillä muillakin vastaavassa tilanteessa olevilla. Kehitelkää joku systeemi kohtata toisenne. Edes jutella. Siitä se sitten lähtee tai ei lähde, mutta ainakin on tullut tutkittua tilannetta paremmin.
Olin itse myös 28v totaalikokematon mies ja sanoisin että tilanne ei ole vielä menetetty jos pystyt joustamaan tuosta ikätoiveesta naisille.
Jos on vaikeuksia saada naisia niin ei voi olla hirveän nirso, varsinkaan iän suhteen. Kyllähän naiset näyttää 30 vuotiaaksi asti ihan hyvältä ja ei kaikki heistä ole hirveän kokeneita.
Vali vali vali. Jos on pinnallinen, niin saapi olla yksin. Jos kumppanissa on tärkeintä että näyttää hyvältä aina niin ei voi muuta kuin viettää yksinäisen loppuelämän sillä ei kukaan näytä enää niin hyvältä vanhana
Luulisi, että ennestäänkin huono itsetunto kokisi lisää kolauksia, jos kolmekymppisenä seurustelisi teinin kanssa - siinä kun äkkiä huomaisi, että aika on ajanut ohi jopa teinijutuissa, eikä enää pääsekään elämään uudestaan sitä kadotettua omaa nuoruuttaan, koska teineillä on nykyisin ihan eri jutut. Itse sitten vaikuttaisi ihme dinasaurukselta, kun yrittäisi sovittaa yhteen kymmenen vuoden takaista teiniyttä nykyteinien maailman kanssa.
Ja jos aikuistua haluaa, niin luulisi että epäkypsien teinien seura ei ole paras keino aikuistumiseen ;)
Ihmisillä on usein kummallisia harhakäsityksiä itsestään. Luullaan aina, että ollaan se oman ikäluokan nuorekkain ja sen vuoksi tulee noita "ei ole mitään yhteistä oman ikäisten kanssa". Useimmiten se on harhaa, ja joko se tarkoittaa sitä, ettei oikein vaan osaa sosiaalista kanssakäymistä ja tulkitsee sen vuoksi, että on vaan itse muita parempi (lue: nuorekkaampi). Huono itsetunto yhdistettynä tähän torppaa ihmissuhteen kuin ihmissuhteen.
Voisi olla hyvä idea yrittää ensin tutustua ihmisiin, myös naisiin, ihan kaverillisesti - ehkäpä ne ihmissuhdetaidotkin paranisivat, ja saattaa huomata jopa, että kyllähän sitä tuleekin toimeen muiden kanssa.
Sama tilanne. Pitää luovuttaa ja täyttää elämä muulla sisällöllä, jotta naiset olisivat mahdollisimman vähän ajatuksissa. Pitää ymmärtää, että toivoa ei ole, ja luovuttaa. Se, että luulee itsellään olevan pienen pienikin määrä toivoa löytää kumppani, aiheuttaa vain huonoja asioita, koska toivo on perusteeton.
Se ero itselläni tosin, että asun "suuressa" yliopistokaupungissa, tilastojen mukaan kyllä täälläkin on huomattavan paljon enemmän nuoria miehiä kuin naisia. Matut ovat muuttaneet täällä tilanteen. Matut ja suomalaisten miesten parhaimmisto hoitelevat kaikki naiset, tytöt ja mummot.
Rikolliset pääsevät ilmaiseksi seksuaalisen halun poistohoitoon, mutta minä en.
Miksi ihmeessä sitä nyt muka pitäisi turhan takia luopua toivosta jo noin nuorena??
Eihän siinä nyt ole mitään järkeä, kun 28-vuotias on vielä todella nuori ja noin nuorena sitä ehtii kyllä ihan hyvin sen naisen vielä löytämään. Ehkä sulla on vaan itselläsi ollut huono tuuri, kun et ole naista vielä löytänyt. Ei pidä kuitenkaan sen vuoksi turhaan tollaista yleistää, että vain jotkut rikolliset ja ulkomaalaiset saisivat suomessa naisia.
Mutta kyllähän säkin vielä ehdit oikein hyvin sen naisen löytämään, kun pidät vaan mielialan positiivisena, etkä turhaan vaivu tollaiseen tappiomielialaan.
Sama havainto minulla ja pätee yhä vieläkin, kauan eläkkeellä olleena. Oman ikäluokan naisetkin vakavasti sairastuneita lukuunottamatta kelpuuttavat edelleenkin vain ne jännämiehet tai ovat koko ajan haku päällä jos ei enää löydy. Ei niille muut kelpaa.
https://www.youtube.com/watch?v=PBkII8WKgI0
Älä huoli, ei pelimiehilläkään ole nykyään helppoa noiden hypergamisten otusten suhteen. MGTOW-liike on aikaansa edellä.
Mulla ongelmana on yksinkertaisesti se, että olen 32v mies ja karsastan 25 naisia koska tiedän että niillä on sitä kokemusta niin helkkaristi. En vaan pysty diilaamaan sen kanssa että seksikumppaneita on pahimmillaan kymmeniä ja ylipäänsä seksiä on harrastettu, koska minulle jo pussaaminen on todella iso asia (olen haaveillut siitäkin koko elämäni).
Olen siis päässyt asemaan jossa minä en osaa vielä edes pussata, mutta ikäiseni nainen on jo seksiin täysin kyllästynyt, käynyt läpi eri kokoisia peniksiä ja alkanut jo vaatimaankin tiettyä kokoa, tiettyjä taitoja yms yms, siinä missä itselleni seksi on yhä se valtava haave kuten teinipoikana. Lievästi sanottuna koen paineita harteillani kun pitäisi pikkupojan kokemustaidoilla hypätä aikuisten ihmisten maailmaan. Päässäni pyörii kauhukuvia siitä miten kokenut 35v pirttihirmu vertailee minua kaikkiin exiinsä, koska sitähän se tulee tekemään. En voi mitenkään vertautua positiivisesti hänen exiinsä. Exillä on isompi vehje, paremmat taidot ja he ovat kiinnostavampia koska heistä huokuu ammattimaiset otteet naisten kanssa.
Joku sanoi tuolla ylempänä että aikuistuminen tulee jostain ihan muusta kuin parisuhteista, mutta en voi ainakaan suhteessa tai varsinkaan makuuhuoneessa olla mitään muuta kuin vikisevä pikkupoika, koska mitään kokemuksia ei ole.
Miten parisuhde voi alkaa siltä pohjalta että 32v mies ei ole koskaan edes pussannut? Koen että miehenä en tahdo olla se jota "opetetaan kädestä pitäen" ja tuo on itseasiassa suurin painajaiseni - mies kun olen. Tahdon olla suhteen Mies, ja mies on se joka vie. Välttelen viimeiseen asti pistettä jossa olen olevinani suhteen mies, mutta todellisuudessa kokeneen naisen oppipoika. Tuntisin alemmuutta ja häpeää. Ja koska olen tätä tilannetta vältellyt oikeastaan aina, ikävuodet 20-30 meni sitten yksin.
Joku sanoi minulle kerran, että mun olisi pitänyt parikymppisenä ottaa joku teennäinen suhde jonkun ruman naisen kanssa vain jotta saisin kokemustasoani nostettua, mutta ei toisaalta kiinnosta leikkiä kenenkään tunteilla vain tämän takia.
Koen, että minulla on ylipäänsä henkinen yhteys vain kokemattomiin ihmisiin, eli jos nainen on surustellut niin tunnen välittömästi, että hän on täysin erilainen kuin minä. Jos ei ole kuluttanut kymmeniä vuosia yksin kärsien, ei voi olla samalla tasolla kanssani.
Lyhyesti: tahdon omalla kokemustasollani varustetun naisen, mutta sellaisia ei minun iässäni enää ole.
Kiltti nainen jolla on ollut esim. 1-3 parisuhdetta, mutta ei irtosuhteita/panosuhteita eikä seurustelua pelimiesten/jännämiesten kanssa, voisi hyvin sopia sinulle.
Sellaisen voi vielä löytääkin, neitsytnaiset ovat tuossa iässä todella harvassa.
"Joku sanoi tuolla ylempänä että aikuistuminen tulee jostain ihan muusta kuin parisuhteista, mutta en voi ainakaan suhteessa tai varsinkaan makuuhuoneessa olla mitään muuta kuin vikisevä pikkupoika, koska mitään kokemuksia ei ole."
Vai vikisevä pikkupoika? Uskotko, että kaikki miehet ovat ensimmäisissä seksikerroissaan olleet vikiseviä pikkupoikia? Ja kuinka monta kertaa uskot, että pitää harrastaa seksiä, jotta voi sen jälkeen olla aikuinen ja kohdata toisen ihmisen aikuisen tasolla?
"Miten parisuhde voi alkaa siltä pohjalta että 32v mies ei ole koskaan edes pussannut? "
Ei mikään (normaali) parisuhde tuolta pohjalta alakaan. Mutta eipä normaali parisuhde siltäkään pohjalta ala, että molemmilla on kokemuksia. Nuo ovat puitteita ja henkilöhistoriaa. Mutta itse parisuhde alkaa yleensä siltä pohjalta, että molemmat ovat kiinnostuneita ja ihastuneita toisiinsa, tuntevat seksuaalista ja muutakin vetoa toisiaan kohtaan, haluavat olla yhdessä ja haluavat olla toistensa lähellä.
"Koen että miehenä en tahdo olla se jota "opetetaan kädestä pitäen" ja tuo on itseasiassa suurin painajaiseni - mies kun olen. Tahdon olla suhteen Mies, ja mies on se joka vie. "
No, vaikka olisit hyvinkin kokenut, niin sun pitäisi silti olla valmis kuuntelemaan kumppaniasi ja myös hänen antamiaan ohjeita ja toiveita. Siis mikäli haluat, että seksi sujuu. Kaikki ihmiset ovat vähän erilaisia ja eri ihmisiin toimii hiukan erilainen koskettaminen. Ja sellaista se elämä nyt vaan on, että joskus jokainen mieskin on seksissä kokematon. Miten tämä tilanne olisi ollut eri joskus teininä? Olisit sinä silloinkin ollut kokematon. Kun sinulla selvästi on itsetunto-ongelma tähän asiaan liittyen ja koet miehisen egosi kärsivän kokemattomuudestasi, niin ehkäpä tuo kuitenkin on helpompi kohdata fiksun aikuisena kanssa, joka osaa suhtautua ymmärtäväisemmin kuin joku teini. Ja ainakin sen aikuisen kanssa saattaisit oppia asioita nopeammin kuin jonkun teinin kanssa aikoinaan.
"Koen, että minulla on ylipäänsä henkinen yhteys vain kokemattomiin ihmisiin, eli jos nainen on surustellut niin tunnen välittömästi, että hän on täysin erilainen kuin minä. Jos ei ole kuluttanut kymmeniä vuosia yksin kärsien, ei voi olla samalla tasolla kanssani.
Lyhyesti: tahdon omalla kokemustasollani varustetun naisen, mutta sellaisia ei minun iässäni enää ole. "
Tilastollisesti varmasti on aika vähän, mutta ei tuokaan poissuljettu vaihtoehto ole. No, ainakin tiedät, mitä toivot ja haluat. Mutta toisaalta voisit miettiä sitäkin, onko sinulla suhteessa tärkeintä tuollaiset asiat vai merkitseekö kiinnostus toista ihmistä kohtaan, molemminpuolinen synkkaaminen ja mahdollisesti jopa voimakas ihastuminen mitään?
Hyvin kirjoitettu kohtalo toveri, itselläni on samanlaisia tuntemuksia. Jos ajattelisin, että päätyisin suhteeseen jonkin "juoksunsa juosseen" kanssa, niin kyllä se varmaan olisi yhtä stressaavaa olla siinä suhteessa kuin mitä ikuisena sinkkunakin.
Aina olisi ajatus takaraivossa, että olisi jotenkin se heikompi osainen suhteessa, jolle kaikki pitäisi neuvoa kädestä pitäen. Ja jota verrataan niihin kokeneisiin ex-miehiin ja jolle puistellaan ihmetellen päätä, että miten sinä et tuotakaan tajua.
Tulisi tunne että on joku naisen viimeinen käyttämätön oljenkorsi sen jälkeen kun kaikki "hyvät miehet" on jo käyty läpi.
Synkimmistä aivosoluista nousisi vielä ajatuksia, että jos syntyisi tilaisuus päästä pettämään. Niin tilaisuuden voisi käyttää harmitta hyväksi. Onhan naisellakin paljon kumppaneita. Minä ottaisin naista vain yhdellä kiinni, että päästäs tasaveroisempaan suhteeseen.
Jualauta jätkät missä harhoissa elätte. Naisetta jäätte noiden omien fobioidenne ja ennakkoluulojenne takia. Nainen39vee puhuu järkeä, kuunnelkaa sitä.
Ihminen ei muutu simsalabim jostain yhdestä seksikokemuksesta eikä tosiaan kaikilla 3-kymppisillä naisilla oo paljoa kokemusta. Eivätkä haluaaan.
Viesti-poistettu tässä alla noine pettämispuheineen on jo sellainen paskiainen, että ei mitään naista ansaitsekaan. Luottamus hoi.
Suurempi ongelma lienee ihmissuhdetaitojen puute kuin mitkään seksikokemukset. Ja ihmissuhdetaitojen puutteen takaa taas löytyy noi traumat, niihin jämähtänyt maailmankuva ja ehkä myös se että toiset ihmiset (naisetkin on ihmisiä, hox) ei vaan kiinnosta.
Noin se on monella, et ole ainoa. Ensin naiset antavat kokemuksia nuorina vain hyvin harvoille miehille ja vanhemmalla iällä mies ei kelpaa jos on kokematon. Eli naiset syyttävät miehiä asiasta ja tilanteesta, jonka naiset ovat itse aiheuttaneet.
Naiset vertaavat miestä aina exiinsä, seksin ja kaiken muunkin suhteen.
Tuo nyt olikin tuollaista järjenvaraan luotua teoreettista pohdiskelua, joka ei toimi oikeassa elämässä. Siinä ei ole otettu huomioon, että minkälaisia kiintymyksen tunteita olisi sitä toista kohtaan. En edes minä ole niin epätoivoinen, että ottaisin ketään ilma kiintymyksen tunteita, vain sen takia ettei tarvitsisi olla yksin.
Kyllä sitä esikarsinta arvojen pitäisi blokata pahimmat "jännä jennat". Sitten jos sitä pääsisi suhteeseen jonkun kanssa jota kunnolla rakastaisi, niin enhän minä tosiaankaan sitä suhdetta uhkapelais millään pettämis sekoiluilla. Varsinkaan näin pitkän tavoittelemattoman sinkkuuden jälkeen.
Kyllä kumppanissa pitäisi kiinnnostaa muukin kuin vaan se ulkonäkö.. Eihän se suhde muuten tule mitenkään kestämään, kun ihmiset muuttuu iän myöt'... Jos siis etsit kestävää parisuhdetta, ehkä sinun on aika lakata olemasta niin pinnallinen ja lakata etsimästä vaan sitä kauneinta/komeinta..ETsiä sentään ihmistä kenen luonteesta pidät,ja kuka on muutenkin mielestäsi jollain tapaa viehättävä..
No mites kun itse olet mallin näköinen mies ja pitäis ottaa ruma nainen??
Tiedän että naiset nykyään saa seuraa paljon helpommin kuin miehet, mutta en aio niellä tätä nykypäivän trendiä että mies ottaa itseään 2 tasoa alemman naisen.
Sinun pitää kiinnostua niistä omanikäisistäsi. Saisit varmaan jonkun yksinhuoltajan jos sulla on edes joku työpaikka ja tykkäät lapsista. Ihan hyvä vaihtoehto kokemattomalle miehelle. Miehen pitää ottaa se kenet saa koska et saa niitä missi naisia ainakaan
Kuulostaa ihan siltä kuin DarkFear olisi kirjoittanut tuon viestin. Gotcha! Mutta vastaillaans, että yh:t kelpaavat pantaviksi ja panosuhteisiin, mutta siinä se sitten onkin.
Itse oli aloittajan iässä täsmälleen samassa tilanteessa.
Ratkaisin, tai ajauduin tilanteeseen, ja suhteeseen muutaman vuoden itseäni vanhempien naisten kanssa(2kpl). Se oli tietysti hiukan noloa kun olisin halunnut lapsia ja perheen ja noilla naisilla se aika oli jo takana päin ja 10vuotiaita lapsia, eronneita naisia siis toisella kierroksella ja etsivät "aisuria", johon kelpasin heille hyvin.
Mutta en erehtynyt sitoutumaan heihin, vaan olin heidän kanssaan vain hankkiakseni niitä minulta puuttuvia seksikokemuksia ja taitoja, jotka on ehdottoman välttämättömiä jos aikoo joskus saada jonkun naisen rakastumaan itseensä.
Nuo naiset opetti minulle mitä nainen haluaa, ja sen jälkeen ei mennyt kauaakaan kun löysin itseäni 10v nuoremman naisen jonka kanssa mentiin aika pian naimisiin ja nyt 3 lasta ja okt.
Eli hae ne kokemukset/opit mistä/miten tahansa ne vain saat, ellei muuta niin ulkomailta, että saat nostettua itsesi/"naiskohteluseksitaitopuheymsosaamisesi" naisten poikkeuksetta edellyttämälle minimitasolle, muutoin pysyt sen tason alapuolella loppu ikäsi etkä saa ketään koskaan.
"naiskohteluseksitaitopuheymsosaamisesi" naisten poikkeuksetta edellyttämälle minimitasolle,
^Tässä on sellanen helmi, jonka soisi sinkkumiesten sisäistävän. Se, että ei olla kiinnostuneita johtuu ettei minimitaso täyty. Ja sitä minimitasoa on ihan se miten puhuu naisille ja naisista.
Aloittajan syytä hakeutua ikäistensä seuraan ja katselta sieltä kumppania teinien sijasta. Olisi ehkä todennäköisempää että joku päivä kävelee vastaan oman ikäinen nainen jonka kanssa kemia toimii, on halua molemmilla. Ei löydy etsimällä vaan elämällä. Naurettavaa mikäli 40-50 mies hakee 18-20 naista, ei siitä hyvää suhdetta synny. Varttuneempi nainen ikäiselleen mihelle parhain kumppani. Kasvakaa aikuisiksi.
Ei kukaan halua ylipainoista jo rupsahtanutta moneen kertaa eronnutta monen lapsen yksinhuoltaja-äitiä. Kyllä lapsettomalle kokemattomalle miehelle täytyy löytyä tasoisensa nainen eli nuorempi kokematon nainen.
Mutta ei voi mitään kun ainakin Suomessa tämä on täyttä utopiaa ja elämä on ikuista käteenvetoa.
Tarkoitatko, että kolmikymppisen kokemattoman ja saamattoman vanhanpojan kanssa voidaan katsoa tasavertaiseksi häntä nuorempi kokematon nainen? Vieläpä 19-vuotias. Miten ihmeessä tuo on samaa tasoa? Miksei saman ikäinen suhteellisen kokematon? Käteenveto lie tässä tapauksessa ihan oman valinta. Ja onhan ihmisissä muitakin mittareita kuin ikä ja kokemattomuus.
"Ei kukaan halua ylipainoista jo rupsahtanutta moneen kertaa eronnutta monen lapsen yksinhuoltaja-äitiä. Kyllä lapsettomalle kokemattomalle miehelle täytyy löytyä tasoisensa nainen eli nuorempi kokematon nainen.
Mutta ei voi mitään kun ainakin Suomessa tämä on täyttä utopiaa ja elämä on ikuista käteenvetoa."
Samaa kommentoin kuin Riiiiiiiiii. Jos ajatellaan, että se kokematon kolmekymppinen on komematon siksi, että on naisten mielestä niin epäkiinnostava, niin tottahan hänelle silloin kuuluu "tasoisensa" kumppani eli joku epäkiinnostava, muiden karttama kolmekymppinen kokematon nainen. Ja mitä ylipainoisempi ja rupsahtaneempi tai muuten ulkonäöllisesti ei-puoleensavetävä se kolmekymppinen kokematon mies on, sitä ylipainoisempi ja rupsahtaneempi nainen on edes etäisesti relistinen vaihtoehto.
Kyllä sitä voi runkkaillessa haaveilla siitä 19-vuotiaasta, ikäluokkansa kaunottaresta, mutta hyvä tietysti, jos tajuaa sen olevan utopiaa.
Kyllä te olette huvittavia. Toivottavasti myös trolleja. Jotenkin pelottava ajatus, jos tuollaisia ihmisyksilöitä kulkee "vapaana" kaupungilla :D
Melkein sama tilanne kuin aloittajalla ainoastaan sillä erotuksella että olen muuttanut isompaan kaupunkiin mutta ei sieltäkään mitään naista löydä kun olen sosiaalisesti niin estynyt ja baareihin menen joka kerta yksin eikä naiset edes katso minuun päin.
En myöskään tietenkään uskalla tehdä aloitteita kun ei ole pätkääkään itseluottamusta eikä niin minkäänlaista ajatusta siitä mitä naisille pitäis puhua ja sanat ei vain tule ulos suusta millään. Oletan myös automaattisesti että naiset eivät ole kiinnostuneita minusta kun välttelevät katsekontaktia ja viihtyvät joko keskenään tai jännämiesten seurassa.
Mulla sama homma että haluaisin yhä mieluiten sen 18-20-vuotiaan naisen mutta taitaa olla jo juna mennyt sen haaveen suhteen ja mahdotonta se oliskin kun ei naiset vieläkään selvästikkään kiinnostu minusta vaan ennemmin karttavat kuin ruttoa.
Minusta olet vain tyhmä kun jankkaat aina tuota samaa että haluat 18-20 v naisen. Kukaan sellainen ei sun kanssa ala mitään koskaan koska sulla ei ole mitään yhteistä niin nuoren kanssa.
Itse asiassa 28-vuotiaan miehen kriteeriksi ikävuodet 18-20 kuulostaa enemmän siltä, että seksi ja seurustelu pelottavat ja siksi on keksitty joku mahdollisimman epärealistinen toive, vieläpä harvinaisen pienellä ikähaitarilla :D Sitten kun toiveiden mukaista naista ei (tietenkään) löydy, voi vaipua itsesääliin valittamaan miten ankeaa elämä on kun "kukaan ei kiinnostu" ja "ketään ei saa".
Tosiasiassa et haluaisi sitä 20-vuotiastakaan. Mutta haaveissa on turvallista rypeä.
Riippuu paljonkin miehestä onko joku 20v yhtään sen epärealistisempi kuin 28v nainen. Edellisiä on kuitenkin paljon enemmän vapaana ja liikkeellä. He ovat epävarmempia mutta myös avoimempia. Suurin osa 28v naisista taas on jo nähnyt niin paljon, että on jo kaiketi aika tarkka käsitys itsestään ja mitä haluaa. Ja se harvoin lienee joku "junasta pudonnut".
Varmaan ensimmäinen asia mistä voin olla ainakin osittain samaa mieltä että on turvallista haaveilla sellaisesta mitä ei voi saada.
Naisia on joka paikassa ja sinkkuja. Asun 30 000 asukkaan paikkakunalla ja olen seurustellut 5 kertaa. Ei mun kriteerit ole kun et nainen on savuton ja liikunnallinen. Aloittaja on nirso kun ei kelpaa tavis naiset ja samanikäiset. Ihan oma syysi ette tutustu naisiin. Netissäkin löytää naisia paljon, pitää vaan olla suora ja pyytää treffeille. Jos joku antaa pakit niin sitten yrität vaikka sata kertaa muita naisia, joku lopulta suostuu.
Onhan tuo ehkä osittain totta että rima on liian korkealla mutta eipä minusta kiinnostu edes ne omasta mielestä kaikkein epäkiinnostavimmat naiset ja lisäksi olen love shy tyyppiä joka käytännössä vesittää loputkin mahdollisuudet parisuhteeseen tai seksiin yhdenkään naisen kanssa riippumatta siitä mikä on naisen markkina-arvo.
Se ei ole meidän naisten vika jos olet pudonnut junasta. Jospa nyt kuitenkin alat sosialisoitumaan ja menet sinne missä naisia on eli baareihin ja tapahtumiin niin olisi mahdollisuus että tapaisit naisia. Ja itse sun pitää aloite tehdä koska naiset ei tee.
Kannattaa myös huolehtia että juo riittävästi alkoholia. Jos ei ole aikaisemmin pahemmin ryypännyt, pitää alkaa harjoittelemaan tuota että se luonnistuu sitten baareissakin. Jos baareissa antaa epävarmaa kuvaa itsestään ja alkoholi ei tunnu "omalta jutulta", haistavat naiset tämän ja eivät kiinostu. Kun juominen on luonteva osa omaa persoonaa, osaa olla myös baariympäristössä kuin kotonaan ja siellä olevat naisetkin kiinostuvat tälläisestä itsevarmasta miehestä.
Junaan voi hypätä vauhdissa. Kelpuutat vaan jonkun yh naisen.
Mun tuntemat yh:t ovat usein jopa sinkkuja tarkempia siitä, kenen kanssa ovat. Ja ainakin heidän kanssaan juttu etenee hitaasti, kun eivät halua sotkea lasten elämää miessuhteella, joka ei sitten kestäkään.
Minua välillä ihmetyttää se, että kuinka iso ongelma se sinkkuus ja kokemattomuus oikein ovat? Jos parisuhteen saaminen on elämän suurin haave, niin eikö sen eteen pitäisi olla valmis tekemään tosi paljon töitä, jotta se unelma toteutuisi?
Minusta kokematon mies voisi harkita:
- muutto isommalle naisvoittoiselle paikkakunnalle esim. joku yliopistokaupunki. Jopa solu-asuminen voisi olla hiljaiselle ja ujolle hyvä keino olla avoimempi.
- sosiaalisten suhteiden kehittäminen eli ylipäätään puhumisen lisääminen ja hakeutuminen tilanteisiin, joissa pitää mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Sen sijaan, että hoidat kaikki asiat netissä, somessa, sähköpostilla tms, niin ala hoitamaan asioita puhumalla kasvotusten ja puhelimessa. Tämä sosiaalinen huonous on suomalaisten valtavan iso ongelma. Siinä moni ulkomaalainen päihittää suomalaiset mennen tullen, vaikka suomalaisella saattaa olla yliopistokoulutukset, isot tulot jne.
- hakeutuminen tilanteisiin, joissa on naisia. Voi esim. hakeutua osa-aikaiseksi opiskelijaksi (esim. iltakoulut täynnä kunnianhimoisia lapsettomia sinkkunaisia), käydä opiskelijabileissä, alkaa harrastaa itseä kiinnostavia asioita, joissa pyörii myös naisia.
- tee asioita jotka sinua kiinnostavat. Ole aktiivinen ylipäätään elämässäsi. Kodistasi ei tule kukaan sinua hakemaan.
- hanki söpö koira. Sitä kautta pääsee juttusille monen muun koiran ulkoiluttajan kanssa. Sitä kautta ne sosiaaliset taidotkin kasvavat.
Jos sinua kiinnostaa siis vaikkapa vihreät elämänarvot, niin poliitiikan kautta, luontoyhdistysten kautta, vaellusretkien yms. kautta löytää eläimistä ja luonnosta pitäviä liikunnallisia naisia.
Minusta moni miettii myös ihan liikaa sitä, että millaista elämä on sitten, kun asutaan yhdessä. Ei mietitä ollenkaan sitä, että hyvin paljon ehtii tapahtumaan_ennen_yhteenmuuttoa. Juttelu, tutustuminen, puhelinnumeron pyytäminen, treffailu, seurustelun aloitus, eka seksikerta, yhteisestä tulevaisuudesta juttelu, yhteenmuuton suunnittelu. Jos jompi kumpi osapuoli huomaa tässä tutustumisprosessissa toisesta ominaisuuksia, joita ei voi hyväksyä, niin suhde ei koskaan päädy yhteenmuuttoon asti. Sen sijaan tällainen tapailu on hyvinkin kasvattavaa ja opettavaista. Siksi ei saisi olla nirso, vaan olla avoimin mielin liikkeellä. Aina voi käydä kerran kahvilla!
Vielä yksi kommentti naisten seksuaalisesta kokemuksesta. Näissä on hirmuisesti eroja. On esimerkiksi ongelmanuoria, jotka antavat suunnilleen kenelle vain seksiä, mutta samaan aikaan on niitäkin naisia, joille on hyvin iso kynnys antautua seksiin. Itselläni oli yli kolmekymppiseksi asti ollut vain kaksi seksikumppania eli mistään panoringistä ei tosiaankaan voi puhua. Kannattaa myös muistaa, että parisuhteessakin seksi voi olla huonoa. Jos esimerkiksi seksi miehen kanssa kestää aina muutamasta sekunnista maksimissaan minuuttiin, niin voiko seksi olla silloin naiselle mikään tajunnanräjäyttävä kokemus? Minusta ei voi. Suhde on silti voinut olla muilla tasoilla hyvä ja rakas.
Jos mies on_nyt_kokematon, niin sehän ei tietenkään tarkoita sitä, että mies olisi kokematon ja osaamaton jatkossakin. Minusta joillakin miehillä on halu tyydyttää naista ja tulla mahdollisimman hyväksi rakastajaksi. Sen sijaan on paljon miehiä, joita ei oikeastaan kiinnosta mikään muu kuin oma nautinto ja on ymmärrettävää, että sellaisessa tapauksessa miehestä ei koskaan tule hyvää rakastajaa. Minusta ei siis kannata liikaa huolehtia ensimmäisestä kerrasta. Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa. Nykyään on sentään aikuisviihteet, netit ja muut, kun taas ennen miehet joutuivat naisen kanssa petipuuhiin niin, ettei heillä ollut välttämättä oikein käsitystä siitä, että missä se reikä oikein onkaan.
"- tee asioita jotka sinua kiinnostavat. Ole aktiivinen ylipäätään elämässäsi. Kodistasi ei tule kukaan sinua hakemaan."
Tämä on ihan väärä neuvo. Pitää tehdä sellaisia asioita joissa voi kohdata naisia ja opetella uskottavasti esittämään että on oikeasti kiinostunut tälläisestä. Jos esim. on kiinostunut radioamatööritoiminnasta tai elektroniikasta, ei tälläisiä asioita voi tehdä jos naisia haluaa tavata. Sensijaan pitää esittää kiinostunutta sellaisista asioista joiden parissa voi tavata naisia. Ennenkaikkea tämä tarkoittaa ryyppäämistä ja bailaamista. Vaikka baarielämä ei oikeasti kiinostakaan, pitää oppia uskottavasti esittämään että pitää tälläisestä toiminnasta.
No, jos haluaa bilettäjänaisen, niin siinä tapauksessa.
On niitä nörttinaisiakin, joita voisi jopa kiinnostaa radioamatööritoiminta ja elektroniikka, tai jos ei just nuo, niin sitten naisella on ehkä jokin oma nörttiaihe, josta tykkää. (Ja minä en tarkoita sanalla nörtti mitään negatiivista, minusta esim. Nörttityttöjen sivut netissä ovat kiinnostavimpia mihin olen törmännyt.) Ja todennäköisemmin fiksu, asioista kiinnostunut nörttinainen haluaa samantyyppisen miehen eikä jotain sellaista, jota kiinnostaa lähinnä bailaaminen ja ryyppääminen.
Vai onko jokin este sille, ettei nörttimies voisi etsiä seuraa nörttinaisesta...?
Niitä nörttinaisia on todella vähän miehiin verrattuna. Heistä on kova kilpailu ja harva mies tälläistä saa.
nörttinaisia on paljon, mut ovat vaikeita tyhmille miehille, kun vaativat miehiltä henkistä ja tunneälykästä tasoa.
"- hakeutuminen tilanteisiin, joissa on naisia. Voi esim. hakeutua osa-aikaiseksi opiskelijaksi (esim. iltakoulut täynnä kunnianhimoisia lapsettomia sinkkunaisia), käydä opiskelijabileissä, alkaa harrastaa itseä kiinnostavia asioita, joissa pyörii myös naisia. "
Iltakoulujen kielikursseilla ei ainakaan ole koskaan ollut 20-30 -vuotiaita sinkkunaisia kun niissä olen vuosien varrella ollut. Naisvaltaista toki väki on, mutta pääasiassa perheellisiä naisia niissä on ollut. Valtaosa yli 40-vuotiaita jotka tuskin ovat aloittajan kohderyhmää.
Lisäksi naiset eivät ole kovin halukkaita tutustumaan miehiin tälläisissä tilanteissa. Kyllä ne suhteet syntyvät baareissa ja yökerhoissa joissa ollaan humalassa ja halukkaampia tutustumaan vastakkaiseen sukupuoleen.
Jaa-a. Omassa tuttavapiirissäni taitaa olla vain pari sellaista pariskuntaa, jotka olisivat tavanneet baarissa. Suurin osa on tavannut toisensa opiskeluissa, töissä, harrastuksissa tai tuttavien kautta. Niin ja taitaa muutama olla tavannut netissäkin.
Voi olla että alkuun on tavattu jossain muualla, mutta yleensä totuus on se, että suhteeksi tänä tuttavuus on edennyt vasta siinä vaiheessa kun nämä samat ihmiset on tavattu baareissa tai muualla ryyppäämässä oltaessa.
Vaikeeta löytää noista piireistä kun en ole ollut koulussa, töissä 10 vuoteen enkä myöskään harrasta mitään. Tuttavatkin on nykyään aika minimissä kun ei kukaan jaksa enää pitää yhteyttä minuun. Olen mielenterveysongelmien takia varhaiseläkkeellä tai kuntoutustuella tai en nyt oikein itsekkään muista mikä sen tuen nimi on.
Enkä kyllä löytänyt silloinkaan kun vielä olin koulussa kun en saanut suutani auki vaikka olis ehkä jokunen potentiaalinen tilaisuus ollut. Mun kavereillakaan ei ole juurikaan sellaisia naispuolisia tuttuja joihin vois mitenkään tutustua eikä enää nykyään juuri pidetä sellaisia bileitäkään joihin vois tulla naisia.
Mut aivan sama, ei oikeestaan enää edes kiinnosta kun peli on jo menetetty.
No vaikeaahan se silloin on, täytyy myöntää. Eipä niitä ihmisiä oikein missään tapaa, jos ei missään käy. Mutta kuulostaa siltä, että ehkä nyt ei ole parisuhteen aika, jos on mielenterveysongelmien hoito kesken? Jospa palaat asiaan sitten kun olet kuntoutunut ja pääset taas menemään sinne ihmisten ilmoille.
Ja tämä ei ollut vittuilua. En vaan usko, että suhteesta tulee mitään, jos toisella on psyykkisen puolen hoidot pahasti kesken. Mutta hyvä puoli asiassa on kuitenkin se, että saat hoitoa ja apua ongelmiisi - jossain vaiheessa tilanne näyttää varmasti paremmalta ja sitten voi olla että ihmissuhteetkin alkavat näyttää realistisemmilta mahdollisuuksilta.
Takuueläke se taisi olla.
"Mutta+kuulostaa+siltä,+että+ehkä+nyt+ei+ole+parisuhteen+aika,+jos+on+mielenterveysongelmien+hoito+kesken?+Jospa+palaat+asiaan+sitten+kun+olet+kuntoutunut+ja+pääset+taas+menemään+sinne+ihmisten+ilmoille."
Kyllä multa ajaa koko elämä ohi ennenkuin pääsen sairauksistani eroon ja kuolema tulee kylään jo ennen sitä.
Vanhemmat on yrittänyt olla tukena ja "pakottanut" mut menemään mielenterveyshoitoihin mutta ei ne enää kauaa voi mua pakottaa kun laitan stopin koko hommalle.
"Voi olla että alkuun on tavattu jossain muualla, mutta yleensä totuus on se, että suhteeksi tänä tuttavuus on edennyt vasta siinä vaiheessa kun nämä samat ihmiset on tavattu baareissa tai muualla ryyppäämässä oltaessa."
Ei välttämättä. Ihan on kuule vaikka voitu pyytää toista kahville.
Noissa+harrastuksissa,+vaikka+ammunta,+offroad+tai+joku+100%+miesten+harrastus,+auttaa+siinä+että+tapaa+erilaisia+ihmisiä+ja+uusia+ympyröitä,+voi+tullaa+harrastuksen+puitteissa+käytyä+eri+paikkakunnillakin+tms.+Usein+käy+niin+että+siinä+kuitenkin+uusia+naisiakin+kuvioissa+joskus+käy,+ja+voi+olla+jonkun+miehen+sisko,+exiä+tms.++Että+on+niistä+hyötyä+naisasioissakin,+ja+oppii+sosiaalisemmaksi.
Harrastusten parissakin pätee se, että suhteet syntyvät silloin kun ollaan harrastusporukan kanssa ryyppäämässä.
Oi voi.
🚂🚃🚃🚃🚃 🤕💔
Ei tuohon ole mitään muuta apua kun että menet sinne missä on muita ihmisiä eli naisia. Opettele sosiaaliseksi. Netissäkin on vaikka minkälaisia deitti palveluja, facebuukissa on sinkkuryhmiä, liityt sellaisiin ja sitten alat juttelee ihmisille. Minäkin olin nuorena ujo enkä uskaltanut tytöille puhua aluksi. Sitten oli vaan pakko ja siitä se lähtee että pakottaa itsensä.
Jollei sua kiinnosta omaikäiset niin sitten olet vaan sinkku ja yksinäinen. Et tule saamaan enää 10 v nuorempia ellet voita lotossa miljoonia niin sitten voi olla mahiksia mutta nainen ei rakastaisi sinua vaan rahojasi. Koita nyt vaan hyväksyä se että sinun pitää niitä omaikäisiäsi yrittää.