Määrittääkö olematon asia todellisuuden?

Idealismi on yksinkertaisin vaihtoehto.

Tietoteoreettisessa realismissa pitää olettaa henkilökohtaisen kokemuksellisuuden lisäksi entiteetti nimeltä "aine" josta taas ei ole eikä voi olla minkäänlaista riippumatonta tietoa ilman sitä kokemuksellisuutta.

Tietoisuus eli kokemuksellisuus on aina 1. persoonan (minän) näkökulma kun taas "aine", "aika" ja "avaruus" projisoidaan olemassaolevaksi yhteisen kielen ja kokemuksen kautta ja ne käsitteet viittaavat yhteiseen konsensustapaan tulkita omaa kokemusta.

Länsimaiselle mielelle idealismia helpompi vaihtoehto on jonkinlainen kaksoisaspektimonismi jossa "tietoisuus" on se millaisena todellisuuden perussubstanssi kokee itsensä ja "aine" taas se millaisena se sama substanssi kokee muut. Tässä tapauksessa sekä aine että tietoisuus ovat saman asian eri puolia - vain näkökulma vaihtelee.

Materialistit puhuvat usein "tietoisuuden illuusiosta" mikä on siinä mielessä huvittavan absurdia koska "illuusio" liittyy aina henkilökohtaiseen kokemukseen ja tietoisuuteen. Jos tietoisuus on illuusio (kuten ilmeisesti aloittajakin otaksuu) niin kenen illuusio se on?

Matematiikka ja logiikka helposti tuottaa harvakuvitelman varmuudesta jolloin sorrutaan puhumaan ns. "kovista" tieteistä kuten fysiikasta. Reduktionistinen materialismi on tyypillinen uskomus joka perustuu puhtaasti haaveiluihin tieteen kuvitelluista tulevista saavutuksista esim. fysiikan ja biologian aloilla.

Jos psykologiaa, biologiaa ja kemiaa ei pystytä käytännössä palauttamaan alkeishiukkasten käytäytymiseen niin on aivan turhaa ja harhaanjohtavaa höpöttää mistään kvarkkien tansseista kaiken selittäjänä.

Karl Popper kutsui tätä "lupailevaksi materialismiksi" (promisory materialism) jossa perustellaan näkemykset joihinkin tuleviin suuriin saavutuksiin esim. 10-20 v päästä.

Materialisti on kuin juoppo joka juo tilinsä paljon ennen kuin se on ansaittu. Idealisti taas tajuaa että loppujen lopuksi meillä ei ole tieteessä mitään muuta todistusaineistoa kuin henkilökohtainen subjektiivinen kokemuksemme.

Tieteen objektiivisuus on aina näennäistä ja perustuu lähinnä vain uskomuksiin ja sopimuksiin kuten kaikki muukin kuviteltu objektiivisuus - käytännössä kyseessä on vain jaettu konsensusuni tai kollektiivinen subjektiivisuus.

Mandraken_haamu kirjoitti:

Idealismi on yksinkertaisin vaihtoehto.

Tietoteoreettisessa realismissa pitää olettaa henkilökohtaisen kokemuksellisuuden lisäksi entiteetti nimeltä "aine" josta taas ei ole eikä voi olla minkäänlaista riippumatonta tietoa ilman sitä kokemuksellisuutta.

Tietoisuus eli kokemuksellisuus on aina 1. persoonan (minän) näkökulma kun taas "aine", "aika" ja "avaruus" projisoidaan olemassaolevaksi yhteisen kielen ja kokemuksen kautta ja ne käsitteet viittaavat yhteiseen konsensustapaan tulkita omaa kokemusta.

Länsimaiselle mielelle idealismia helpompi vaihtoehto on jonkinlainen kaksoisaspektimonismi jossa "tietoisuus" on se millaisena todellisuuden perussubstanssi kokee itsensä ja "aine" taas se millaisena se sama substanssi kokee muut. Tässä tapauksessa sekä aine että tietoisuus ovat saman asian eri puolia - vain näkökulma vaihtelee.

Materialistit puhuvat usein "tietoisuuden illuusiosta" mikä on siinä mielessä huvittavan absurdia koska "illuusio" liittyy aina henkilökohtaiseen kokemukseen ja tietoisuuteen. Jos tietoisuus on illuusio (kuten ilmeisesti aloittajakin otaksuu) niin kenen illuusio se on?

Matematiikka ja logiikka helposti tuottaa harvakuvitelman varmuudesta jolloin sorrutaan puhumaan ns. "kovista" tieteistä kuten fysiikasta. Reduktionistinen materialismi on tyypillinen uskomus joka perustuu puhtaasti haaveiluihin tieteen kuvitelluista tulevista saavutuksista esim. fysiikan ja biologian aloilla.

Jos psykologiaa, biologiaa ja kemiaa ei pystytä käytännössä palauttamaan alkeishiukkasten käytäytymiseen niin on aivan turhaa ja harhaanjohtavaa höpöttää mistään kvarkkien tansseista kaiken selittäjänä.

Karl Popper kutsui tätä "lupailevaksi materialismiksi" (promisory materialism) jossa perustellaan näkemykset joihinkin tuleviin suuriin saavutuksiin esim. 10-20 v päästä.

Materialisti on kuin juoppo joka juo tilinsä paljon ennen kuin se on ansaittu. Idealisti taas tajuaa että loppujen lopuksi meillä ei ole tieteessä mitään muuta todistusaineistoa kuin henkilökohtainen subjektiivinen kokemuksemme.

Tieteen objektiivisuus on aina näennäistä ja perustuu lähinnä vain uskomuksiin ja sopimuksiin kuten kaikki muukin kuviteltu objektiivisuus - käytännössä kyseessä on vain jaettu konsensusuni tai kollektiivinen subjektiivisuus.

Lue lisää

Hieno esitys.

Idealismin houkuttavuus on siinä, että ilmeisesti todellisuus on varsin erilainen kuin luulemme. Emme näe tässä olevaa henkimaailmaa emmekä monta muutakaan asiaa, mutta jotenkin aavistamme että näin on tämä ei ole syvempi todellisuus.

Platon sanoi sitä lisäulottuvuudeksi. Sanoisin sitä pikemminkin todelliseksi maailmaksi, me elämme puolinaisessa maailmassa.

Toinen, tietellisempi, filosofisempi syy, on että kaikki tieto tulee meille aistiemme kautta, suoraa tietoa ei ole, das ding an sich (Kant), pakenee aina, käsittelemme sitten puolinaista tietoa rationaalisella tiedollamme, matematiikalla ja logiikalla, joka lähinnä ansoluuttista tietoa on, koska se pätee kaikissa mahdollisissa maailmoissa.

Silti on väärin ajatella, että se todellisuus olisi jotenkin olematon, pelkkä havainto, psyykinen asia. Jotenkin näin tämä asia oikeasti on, vaikka kysymys on ikuinen. Realismi kuitenkin pitää paikkansa, vaikka sen naivi puoli hylättäisiin.

Olli.S kirjoitti:

Hieno esitys.

Idealismin houkuttavuus on siinä, että ilmeisesti todellisuus on varsin erilainen kuin luulemme. Emme näe tässä olevaa henkimaailmaa emmekä monta muutakaan asiaa, mutta jotenkin aavistamme että näin on tämä ei ole syvempi todellisuus.

Platon sanoi sitä lisäulottuvuudeksi. Sanoisin sitä pikemminkin todelliseksi maailmaksi, me elämme puolinaisessa maailmassa.

Toinen, tietellisempi, filosofisempi syy, on että kaikki tieto tulee meille aistiemme kautta, suoraa tietoa ei ole, das ding an sich (Kant), pakenee aina, käsittelemme sitten puolinaista tietoa rationaalisella tiedollamme, matematiikalla ja logiikalla, joka lähinnä ansoluuttista tietoa on, koska se pätee kaikissa mahdollisissa maailmoissa.

Silti on väärin ajatella, että se todellisuus olisi jotenkin olematon, pelkkä havainto, psyykinen asia. Jotenkin näin tämä asia oikeasti on, vaikka kysymys on ikuinen. Realismi kuitenkin pitää paikkansa, vaikka sen naivi puoli hylättäisiin.

Lue lisää

Aihe kuin aihe samalla tyylillä.

Mandraken_haamu kirjoitti:

Idealismi on yksinkertaisin vaihtoehto.

Tietoteoreettisessa realismissa pitää olettaa henkilökohtaisen kokemuksellisuuden lisäksi entiteetti nimeltä "aine" josta taas ei ole eikä voi olla minkäänlaista riippumatonta tietoa ilman sitä kokemuksellisuutta.

Tietoisuus eli kokemuksellisuus on aina 1. persoonan (minän) näkökulma kun taas "aine", "aika" ja "avaruus" projisoidaan olemassaolevaksi yhteisen kielen ja kokemuksen kautta ja ne käsitteet viittaavat yhteiseen konsensustapaan tulkita omaa kokemusta.

Länsimaiselle mielelle idealismia helpompi vaihtoehto on jonkinlainen kaksoisaspektimonismi jossa "tietoisuus" on se millaisena todellisuuden perussubstanssi kokee itsensä ja "aine" taas se millaisena se sama substanssi kokee muut. Tässä tapauksessa sekä aine että tietoisuus ovat saman asian eri puolia - vain näkökulma vaihtelee.

Materialistit puhuvat usein "tietoisuuden illuusiosta" mikä on siinä mielessä huvittavan absurdia koska "illuusio" liittyy aina henkilökohtaiseen kokemukseen ja tietoisuuteen. Jos tietoisuus on illuusio (kuten ilmeisesti aloittajakin otaksuu) niin kenen illuusio se on?

Matematiikka ja logiikka helposti tuottaa harvakuvitelman varmuudesta jolloin sorrutaan puhumaan ns. "kovista" tieteistä kuten fysiikasta. Reduktionistinen materialismi on tyypillinen uskomus joka perustuu puhtaasti haaveiluihin tieteen kuvitelluista tulevista saavutuksista esim. fysiikan ja biologian aloilla.

Jos psykologiaa, biologiaa ja kemiaa ei pystytä käytännössä palauttamaan alkeishiukkasten käytäytymiseen niin on aivan turhaa ja harhaanjohtavaa höpöttää mistään kvarkkien tansseista kaiken selittäjänä.

Karl Popper kutsui tätä "lupailevaksi materialismiksi" (promisory materialism) jossa perustellaan näkemykset joihinkin tuleviin suuriin saavutuksiin esim. 10-20 v päästä.

Materialisti on kuin juoppo joka juo tilinsä paljon ennen kuin se on ansaittu. Idealisti taas tajuaa että loppujen lopuksi meillä ei ole tieteessä mitään muuta todistusaineistoa kuin henkilökohtainen subjektiivinen kokemuksemme.

Tieteen objektiivisuus on aina näennäistä ja perustuu lähinnä vain uskomuksiin ja sopimuksiin kuten kaikki muukin kuviteltu objektiivisuus - käytännössä kyseessä on vain jaettu konsensusuni tai kollektiivinen subjektiivisuus.

Lue lisää

Olemassaolo on vain havaituksi tai mitatuksi tulemista. Tämä on modernin tieteen lähtökohta kun mietitään mitä ylipäänsä on olemassa.

Idealismi on vain jalostettua uskontoa, jota valtasosa - tosin ei kaikki - filosofeista noudattaa. Idealismissa höpistään höttöä - aivan kuten uskonnoissa - muista maailmoista ja samalla yritetään kieltää sen ainoan maailman - aineellisen maailman - olemassaolo, jossa me ihmiset tosiasiassa elämme, kun kerran kaikki kuulemma on vain näennäissimulaatiota, kuten elokuva Matrix uskottavasti perusteli, vaikkei aisteihin kuitenkaan voi luottaa, paitsi filosofian kirjaa lukiessa ja Matrix elokuvaa katsottaessa.

Filosofia, joka pohjautuu idealismiin ja ideoiden maailmoihin - joita toki koskaan ei ole havaittu - mutta mitäs siitä! - ei ole edistynyt 2500 aikana lainkaan.

Sen sijaan fysiikka, joka kuvaa aineellista eli materialista maailmaa, jossa me elämme de facto. on edistynyt 2500 vuoden aikana jättiläisen askelin. Ja luonut peruspohjan tieteelliselle kehitykselle.

Mandraken_haamun käsitys fysiikasta on ohut. Fysiikassa kuvaustasoja nykyään on kolme, jota ilmeisesti et ymmärrä, kun jankutat aina vain yhdestä tasosta.

Toki objektiivista tietoa on olemassa.

2*2 = 4
4/2=2
jne.

Numerot ovat tieteellisen kielen eli täsmäkielen perusyksikkö, koska ovat puhtaita olioita eli kasiteriippumattomia alkioita.

Matematiikka laajemmin muodostaa nykytieteen käyttämän kielenkäytön perustan. Kuten tiedämme luonnollinen kieli ei kelpaa tieteellisen kielenkäytön perustaksi. Filosofia on täysin jumittunut epätieteelliseen kielenkäyttöön. Odotan innolla sitä päivää, jolloin filosofiassa ryhdytään - kuten nykytieteissä - tekemään empiiristä testausta aineellisessa maailmassa. Tällä hetkellä filosofia pääpiirteissään on tieteenvastainen ideologia, kuten uskonnot konsanaan.

Turha vääristellä Karl Popperin, joka oli 1900-luvun merkittävin filosofi, ajatuksia. Popper oli
vankkumaton luonnontieteiden ja empiirisen tieteen kannattaja, jonka tieteen filosofiset näkemykset (ajatukset väitteiden empiirisestä falsifikaatiosta) ovat nykytieteen empiirisen testauksen keskiössä. Popperin kannattama falsikaatiokriteeri kertoo meille täsmällisesti että ilmiön (tai väitteen) tulee olla empiirisesti testattavissa, jotta se voisi olla ylipäänsä olla tieteellinen asia. Tietoisuus ei kuulu näin ollen lainkaan tieteellisiin asioihin, vaan uskontoon, koska se ei edes ole havaittavissa oleva asia.

Popper halveksi idealismia ja hyökkäsi rajusti ideoiden maailmaa ja platonismia vastaan. Popper kannatti tieteellistä realismia, kuten Einsteinkin, ja erityisesti painotti instrumentialismiä, kuten nykyään teknillisissä, taloudellisissa, lääketieteellisissä ja luonnontieteellisissä kysymyksissä näin myös tehdään.

Olli.S kirjoitti:

Hieno esitys.

Idealismin houkuttavuus on siinä, että ilmeisesti todellisuus on varsin erilainen kuin luulemme. Emme näe tässä olevaa henkimaailmaa emmekä monta muutakaan asiaa, mutta jotenkin aavistamme että näin on tämä ei ole syvempi todellisuus.

Platon sanoi sitä lisäulottuvuudeksi. Sanoisin sitä pikemminkin todelliseksi maailmaksi, me elämme puolinaisessa maailmassa.

Toinen, tietellisempi, filosofisempi syy, on että kaikki tieto tulee meille aistiemme kautta, suoraa tietoa ei ole, das ding an sich (Kant), pakenee aina, käsittelemme sitten puolinaista tietoa rationaalisella tiedollamme, matematiikalla ja logiikalla, joka lähinnä ansoluuttista tietoa on, koska se pätee kaikissa mahdollisissa maailmoissa.

Silti on väärin ajatella, että se todellisuus olisi jotenkin olematon, pelkkä havainto, psyykinen asia. Jotenkin näin tämä asia oikeasti on, vaikka kysymys on ikuinen. Realismi kuitenkin pitää paikkansa, vaikka sen naivi puoli hylättäisiin.

Lue lisää

"Toinen, tietellisempi, filosofisempi syy, on että kaikki tieto tulee meille aistiemme kautta, suoraa tietoa ei ole, das ding an sich (Kant), pakenee aina, käsittelemme sitten puolinaista tietoa rationaalisella tiedollamme, matematiikalla ja logiikalla, joka lähinnä ansoluuttista tietoa on, koska se pätee kaikissa mahdollisissa maailmoissa."

Niin tuo on länsimaisen filosofian perinteinen näkemys ja sinänsä myös hyvin perusteltavissa.

Idealismi voidaan kuitenkin esittää myös tieteelliseltä ja filosofiselta kannalta kuten Bernardo Kastrup tekee tässä:

http://ispcjournal.org/journals/2017-19/Kastrup_19.pdf

Kastrupin video materialismin väärinkäsityksistä:

https://www.youtube.com/watch?v=2m7BxlWlvzc

"Silti on väärin ajatella, että se todellisuus olisi jotenkin olematon, pelkkä havainto, psyykinen asia. "

Niin onkin väärin ajatella noin. Tuo on lähinnä Descartesin dualismia jossa todellisuus jaettiin kahteen vastakkaiseen osaan joista toinen on ulotteinen (aine) ja toinen taas ei-paikallinen.

Nykyinen materialismi syntyi taas siten että Descartesin henki-aine dualismista tiputettiin se henki kokonaan pois vaikka jäljelle jäikin jonkinlainen matematiikka-ainedualismi eli luonnontieteiden nykyinen maailmankuva.

Sitten on olemassa sellaista idealismia jossa matematiikka on ainoa substanssi kuten esim. Max Tegmark ja tietyt simulaatioteoriat. Tom Campbellin My Big Toe on myöskin idealistinen simulaatioteoria jossa simulaation serveri on tietoisuus itse.

"Jotenkin näin tämä asia oikeasti on, vaikka kysymys on ikuinen."

En usko että välttämättä olisi kyse ikuisuuskiistasta. Fysiikkatieteen näkemys aineesta on muutunut hyvinkin paljon Descartesin ajoista ja idealismiakin on modernisoitu piispa Berkeleyn jälkeen aika paljon. Jotkut kvanttifysiikan tulkinnat alkavat olla aika lähellä jonkinlaista idealismia jossa tietoisuus määrittelee aineen ominaisuudet.

Syvempi totuus avautunee kuitenkin vasta sitten kun aletaan kehittää tietoisuutta kuten esim. idän metodeissa on perinteisesti tehty (jooga, meditaatio yms.). Kokeellinen tiede taas on jäänyt vähemmälle huomiolle idässä ja vaikka kristinuskoa niin paljon haukutaankin ne jostain syystä sen uskonnon puitteissa on ollut mahdollista luoda pitkälle teknisesti kehittynyt sivilisaatio. Itämaisissa uskonnoissa aineellinen todellisuus nähdään usein jonkinlaisena harhana mikä sekin on hyvin yksipuolinen näkemys samoin kuin materialismi lännessä.

Uskontoa minulla ei ole varsinaisesti koskaan ollut enkä ole koskaan kuulunut mihinkään uskontokuntaan. Ainoa ja ensimmäinen ns. henkinen suuntaus joka kolahti minulle oli G.I. Gurdjieffin Neljäs tie johon olen aika hyvin perehtynyt. Olen tosin joltain osin kriittinen sen suhteen.

Gurdjieffin mallissa todellisuus on läpikotaisin aineellinen mutta sillä aineellisuudella on selkeitä laadullisia eroja alkaen lämpöenergiasta (suurin entropia) aina tietoisuuden energioihin asti (pieni entropia). Energia viittaa tässä lähinnä kykyyn tehdä työtä. Gurdjieffin metodi: "Ota tiede lännestä ja viisaus idästä ja sitten etsi. (" Take the understanding of the East and the knowledge of the West—and then seek”).

Gurdjieffin omat teokset ovat hyvin vaikeatajuisia ja allegorisia joten jos jotain tämä suuntaus kiinnostaa niin kannattaa tutustua esim. P.D. Ouspenskyn tai J.G. Bennettin teoksiin joita molempia on suomennettukin jossain määrin.

"Realismi kuitenkin pitää paikkansa, vaikka sen naivi puoli hylättäisiin."

Vaikka totuus pohjimmiltaan olisi lähimpänä jonkinlaista idealismia niin joka tapauksessa tämä kokemamme elämä ja maailma on hyvin todellista. Voi olla että tämä kokemamme todellisuus on meidän yhdessä luomamme ja silloin se on enemmän luovaa taidetta kuin jotain totuutta etsivää tiedettä. Olemme itse vastuussa maailmasta jossa elämme eli se todellisuus ei ole meille annettu jossain alkuräjähdyksessä tai vastaavassa vaan se todellisuus on sama asia kuin me (=tietoisuutemme).


Tiede ja filosofia perustuu aika pitkälle tuttuuteen palauttamiseen ja analogioihin. Joskus 100 vuotta sitten kukaan pystynyt edes kuvittelemaan tietokonepelejä ja simulaatioita ja mekanistinen materialismikin syntyi rinnan teollistumisen alkuvaiheen kanssa (höyrykoneet). Newtonin ja Laplacen aikana oli muodikasta nähdä maailmankaikkeus jonkinlaisena mekaanisena kellokoneistona. Tekniikan kehitys ja ontologia siis kulkevat rinnakkain.

On todennäköistä että se perimmäinen todellisuus on jotain sellaista mitä emme vielä pysty edes kuvittelemaan.

materialismirokkaa kirjoitti:

Olemassaolo on vain havaituksi tai mitatuksi tulemista. Tämä on modernin tieteen lähtökohta kun mietitään mitä ylipäänsä on olemassa.

Idealismi on vain jalostettua uskontoa, jota valtasosa - tosin ei kaikki - filosofeista noudattaa. Idealismissa höpistään höttöä - aivan kuten uskonnoissa - muista maailmoista ja samalla yritetään kieltää sen ainoan maailman - aineellisen maailman - olemassaolo, jossa me ihmiset tosiasiassa elämme, kun kerran kaikki kuulemma on vain näennäissimulaatiota, kuten elokuva Matrix uskottavasti perusteli, vaikkei aisteihin kuitenkaan voi luottaa, paitsi filosofian kirjaa lukiessa ja Matrix elokuvaa katsottaessa.

Filosofia, joka pohjautuu idealismiin ja ideoiden maailmoihin - joita toki koskaan ei ole havaittu - mutta mitäs siitä! - ei ole edistynyt 2500 aikana lainkaan.

Sen sijaan fysiikka, joka kuvaa aineellista eli materialista maailmaa, jossa me elämme de facto. on edistynyt 2500 vuoden aikana jättiläisen askelin. Ja luonut peruspohjan tieteelliselle kehitykselle.

Mandraken_haamun käsitys fysiikasta on ohut. Fysiikassa kuvaustasoja nykyään on kolme, jota ilmeisesti et ymmärrä, kun jankutat aina vain yhdestä tasosta.

Toki objektiivista tietoa on olemassa.

2*2 = 4
4/2=2
jne.

Numerot ovat tieteellisen kielen eli täsmäkielen perusyksikkö, koska ovat puhtaita olioita eli kasiteriippumattomia alkioita.

Matematiikka laajemmin muodostaa nykytieteen käyttämän kielenkäytön perustan. Kuten tiedämme luonnollinen kieli ei kelpaa tieteellisen kielenkäytön perustaksi. Filosofia on täysin jumittunut epätieteelliseen kielenkäyttöön. Odotan innolla sitä päivää, jolloin filosofiassa ryhdytään - kuten nykytieteissä - tekemään empiiristä testausta aineellisessa maailmassa. Tällä hetkellä filosofia pääpiirteissään on tieteenvastainen ideologia, kuten uskonnot konsanaan.

Turha vääristellä Karl Popperin, joka oli 1900-luvun merkittävin filosofi, ajatuksia. Popper oli
vankkumaton luonnontieteiden ja empiirisen tieteen kannattaja, jonka tieteen filosofiset näkemykset (ajatukset väitteiden empiirisestä falsifikaatiosta) ovat nykytieteen empiirisen testauksen keskiössä. Popperin kannattama falsikaatiokriteeri kertoo meille täsmällisesti että ilmiön (tai väitteen) tulee olla empiirisesti testattavissa, jotta se voisi olla ylipäänsä olla tieteellinen asia. Tietoisuus ei kuulu näin ollen lainkaan tieteellisiin asioihin, vaan uskontoon, koska se ei edes ole havaittavissa oleva asia.

Popper halveksi idealismia ja hyökkäsi rajusti ideoiden maailmaa ja platonismia vastaan. Popper kannatti tieteellistä realismia, kuten Einsteinkin, ja erityisesti painotti instrumentialismiä, kuten nykyään teknillisissä, taloudellisissa, lääketieteellisissä ja luonnontieteellisissä kysymyksissä näin myös tehdään.

Lue lisää

Vastasin oikeastaan äsken Ollille näistä asioista suurimman osan.

"Fysiikassa kuvaustasoja nykyään on kolme, jota ilmeisesti et ymmärrä, kun jankutat aina vain yhdestä tasosta."

Voisitko vähän avata tuota. Mitä kolmea tasoa tarkoitat?

"Toki objektiivista tietoa on olemassa.

Matematiikka on mentaalinen konstruktio eikä sinänsä kerro mitään todellisesta maailmasta.

"2*2 = 4""

Tuo on määritelmällisesti ja tautologisesti totta ja pätee kaikissa niissä kuviteltavissa olevissa mahdollisissa "maailmoissa" joissa tuollaiset laskutoimitukset ovat ylipäätänsä mielekkäitä. Jos on olemassa esim. jonkilainen Platonin ideoiden maailma niin siellä on vain laatuja eikä määriä. Kaiken lisäksi lukumäärä edellyttää aina jonkinlaista aika-avaruuskoordinaatistoa.

"Numerot ovat tieteellisen kielen eli täsmäkielen perusyksikkö, koska ovat puhtaita olioita eli kasiteriippumattomia alkioita."

Kyseessä on äärimmäinen yksinkertaistus ja abstraktio. Käsiteriippumattomuus ei pidä ihan paikkaansa koska laskettavissa olevien olioiden täytyy kuulua samaan käsiteluokkaan jotta laskeminen olisi ylipäätänsä mielekästä.

"Odotan innolla sitä päivää, jolloin filosofiassa ryhdytään - kuten nykytieteissä - tekemään empiiristä testausta aineellisessa maailmassa. "

Alunperin kaikki tiede kuului filosofian alaisuuteen. On mielekästä delegoida melko mekaaninen ja rutiininomainen empiirinen testaus sen osaaville insinööreille ja teknikoille.

"Tällä hetkellä filosofia pääpiirteissään on tieteenvastainen ideologia, kuten uskonnot konsanaan."

Heh. Sellainen harhakuvitelma saattaa syntyä kun lukee esitieteellisen ajan filosofiaa jossa tiede sisältyi filosofiaan. Kannattaa myös muistaa että materialismi sinänsä ja varsinkin reduktionistinen materialismi on puhdasta filosofiaa vaikka sitä harrastavatkin nykyään monet (huonosti) filosofoivat luonnontieteilijät. Mielestäni eivät uskonnotkaan ole tieteenvastaisia koska sovellusalue on eri. Tiedettä ei pidä myöskään sotkea uskontoon kuten monet skientistit tekevät.

"Popperin kannattama falsikaatiokriteeri kertoo meille täsmällisesti että ilmiön (tai väitteen) tulee olla empiirisesti testattavissa, jotta se voisi olla ylipäänsä olla tieteellinen asia. "

Popper tavallaan koomisesti kumoaa itsensä. Popperin falsifikaatiokriteeri ei ole empiirisesti mitenkään testattavissa vaan on täysin filosofinen väite. Mitään laajaa teoriaa ei voi edes vahvistaa eikä kumota empiirisesti koska vain pieni osa teorian ennusteista on oikeasti testattavissa. Suurin osa teorioista on filosofisia postulaatteja eli suomeksi arvauksia ja oletuksia.

"Tietoisuus ei kuulu näin ollen lainkaan tieteellisiin asioihin, vaan uskontoon, koska se ei edes ole havaittavissa oleva asia."

Luonnontieteissä on lukematon määrä asioita joita ei voida havaita suoraan (alkeishiukkaset, big bang jne.). Tietoisuuden olemassaolo voidaan kuitenkin päätellä epäsuorasti käyttäytymisestä muiden osalta ja omalta osalta suoraan. Oman tietoisuuden olemassaolo on ainoa täysin varma asia tieteessä.

"Popper kannatti tieteellistä realismia, kuten Einsteinkin, ja erityisesti painotti instrumentialismiä, kuten nykyään teknillisissä, taloudellisissa, lääketieteellisissä ja luonnontieteellisissä kysymyksissä näin myös tehdään."

Se toimiin hyvin tekniikan kehittämisen osalta mutta mitään ontogiaa ("aine" vs. "henki") ei sitä kautta pysty rakentamaan. Parempi olisi ottaa käyttöön esim. systeemiteoreettinen käsitteistö jolloin ei tarvitse ottaa kantaa mihinkään filosofiseen ontologiaan jota ei voi kokeellisesti mitenkään todentaa muutenkaan.

"Voisitko vähän avata tuota. Mitä kolmea tasoa tarkoitat?"

Fysiikassa karkeasti ottaen on klassisen fysiikan perustaso eli maailma- eli maapallotaso, missä suurin osa tieteellisistä sovelluksista toimii. Tätä edustaa esim. klassisen fysiikan sähkömagnetismi, joka kaikkein toimivin superteoria, joka kuvataan Maxwellin yhtälöiden avulla, joka mm. Einsteinin mukaan ovat yksi kaikkein hienoimmista keksinnöistä, jolla on valtaisa määrä käytännön elämää edistäviä sovelluksia. Mitä käytännön elämää edistäviä sovelluksia idealismilla on?

Toki on olemassa myös mikrotaso eli kvanttifysiikan versio Maxwellin yhtälöistä, joka lienee vieläkin se tarkin teoria, mutta jota yleensä ei tarvita käytössä. Kvanttifysiikan taso on siis toinen taso eli mikroskooppinen, joka on ongelmallinen taso tieteen filosofisesti, koska se pohjautuu todenköisyyden käsitteeseen.

Standardi empiirinen todennäköisyys määritellään tapahtuman suhteelliseksi esiintymistiheydeksi äärettömyydessä homogeenisten olosuhteiden vallitessa.

Vaatimus äärettömästä määrää koetoistoja lisättynä vaatimuksella homogeenisista olosuhteista tarkoittaa, valitettavasti, sitä että todennäköisyyttä ei ole olemassa (muuta kuin hypoteettisista fantasiamaailmoissa).

Sitten fysiikassa on Einsteinin taso eli yli maapallon menevä taso, johon mm. kosmologia ja GPS-paikannus nojaa.

Näistä tasoista puhun.

Samoin matematiikka tieteellisenä kielenä on pakko jakaa vähintään kolmeen osaan, jota ovat klassinen matematiikka, sovellettu matematiikka ja nykymatematiikka. Matematiikka on vanhin tiede (n. 5000 vuotta vanha) ja puhua matematiikassa vain yhtenä kokonaisuutena on järjetöntä. On klassinen harhakuvitelma, että matematiikka on vain tautologia. Tosiasiassa matematiikan ydin, joka on klassista matematiikkaa, ts. differentiaali- ja integraalilaskenta on hyvin informatiivinen reaali- eli aineellisen maailman suhteen. Nykymatematiikka on toki vain erehdys, koska on hyödytön, koska on vain tyhjä tautologia (esim. todennäköisyyslaskenta ja joukko-oppi). Klassisen matematiikan jälkeen todelliset edistysaskeleet matematiikassa ovat tapahtuneet soveltavan matematiikan piirissä (esim. tilastomatematiikka, numeriikka, optimointi).

"Luonnontieteissä on lukematon määrä asioita joita ei voida havaita suoraan (alkeishiukkaset, big bang jne.). Tietoisuuden olemassaolo voidaan kuitenkin päätellä epäsuorasti käyttäytymisestä muiden osalta ja omalta osalta suoraan. Oman tietoisuuden olemassaolo on ainoa täysin varma asia tieteessä."

Kuka onkaan väittänyt että probalistinen kuvaus kvanttifysiikassa on järkevää? Ei ainakaan Einstein, joka ei hyväksynyt edes todennäköisuuttä. Mitä tulee alkuräjähdysteoriaan, se ei ole edes matemaattisesti järjellinen asia.

Esim. katonisen skitsofrenian omaavat henkilöt eivät tiedosta olemassaoloaan, joten väitteesi, että "Oman tietoisuuden olemassaolo on ainoa täysin varma asia tieteessä." on invalidi.

kaikkionvainainetta kirjoitti:

"Voisitko vähän avata tuota. Mitä kolmea tasoa tarkoitat?"

Fysiikassa karkeasti ottaen on klassisen fysiikan perustaso eli maailma- eli maapallotaso, missä suurin osa tieteellisistä sovelluksista toimii. Tätä edustaa esim. klassisen fysiikan sähkömagnetismi, joka kaikkein toimivin superteoria, joka kuvataan Maxwellin yhtälöiden avulla, joka mm. Einsteinin mukaan ovat yksi kaikkein hienoimmista keksinnöistä, jolla on valtaisa määrä käytännön elämää edistäviä sovelluksia. Mitä käytännön elämää edistäviä sovelluksia idealismilla on?

Toki on olemassa myös mikrotaso eli kvanttifysiikan versio Maxwellin yhtälöistä, joka lienee vieläkin se tarkin teoria, mutta jota yleensä ei tarvita käytössä. Kvanttifysiikan taso on siis toinen taso eli mikroskooppinen, joka on ongelmallinen taso tieteen filosofisesti, koska se pohjautuu todenköisyyden käsitteeseen.

Standardi empiirinen todennäköisyys määritellään tapahtuman suhteelliseksi esiintymistiheydeksi äärettömyydessä homogeenisten olosuhteiden vallitessa.

Vaatimus äärettömästä määrää koetoistoja lisättynä vaatimuksella homogeenisista olosuhteista tarkoittaa, valitettavasti, sitä että todennäköisyyttä ei ole olemassa (muuta kuin hypoteettisista fantasiamaailmoissa).

Sitten fysiikassa on Einsteinin taso eli yli maapallon menevä taso, johon mm. kosmologia ja GPS-paikannus nojaa.

Näistä tasoista puhun.

Samoin matematiikka tieteellisenä kielenä on pakko jakaa vähintään kolmeen osaan, jota ovat klassinen matematiikka, sovellettu matematiikka ja nykymatematiikka. Matematiikka on vanhin tiede (n. 5000 vuotta vanha) ja puhua matematiikassa vain yhtenä kokonaisuutena on järjetöntä. On klassinen harhakuvitelma, että matematiikka on vain tautologia. Tosiasiassa matematiikan ydin, joka on klassista matematiikkaa, ts. differentiaali- ja integraalilaskenta on hyvin informatiivinen reaali- eli aineellisen maailman suhteen. Nykymatematiikka on toki vain erehdys, koska on hyödytön, koska on vain tyhjä tautologia (esim. todennäköisyyslaskenta ja joukko-oppi). Klassisen matematiikan jälkeen todelliset edistysaskeleet matematiikassa ovat tapahtuneet soveltavan matematiikan piirissä (esim. tilastomatematiikka, numeriikka, optimointi).

"Luonnontieteissä on lukematon määrä asioita joita ei voida havaita suoraan (alkeishiukkaset, big bang jne.). Tietoisuuden olemassaolo voidaan kuitenkin päätellä epäsuorasti käyttäytymisestä muiden osalta ja omalta osalta suoraan. Oman tietoisuuden olemassaolo on ainoa täysin varma asia tieteessä."

Kuka onkaan väittänyt että probalistinen kuvaus kvanttifysiikassa on järkevää? Ei ainakaan Einstein, joka ei hyväksynyt edes todennäköisuuttä. Mitä tulee alkuräjähdysteoriaan, se ei ole edes matemaattisesti järjellinen asia.

Esim. katonisen skitsofrenian omaavat henkilöt eivät tiedosta olemassaoloaan, joten väitteesi, että "Oman tietoisuuden olemassaolo on ainoa täysin varma asia tieteessä." on invalidi.

Lue lisää

"Mitä käytännön elämää edistäviä sovelluksia idealismilla on?"

Idealismi ja materialismi ovat keskenään vertailukelpoisia asioita. Tiedettä ja tekniikkaa ei voi verrata ontologiaan.

"On klassinen harhakuvitelma, että matematiikka on vain tautologia."

Yksinkertaisen kertolaskun osalta matematiikka on tautologia ja sellaisen esimerkin sinä annoit edellä. Tietenkin matematiikkaa on hyvinkin erilaista ja monimuotoista. Myös geometria on matematiikkaa vaikkakin eri tavalla hahmotettuna. Musiikin perusta on matematiikka.

"Esim. katonisen skitsofrenian omaavat henkilöt eivät tiedosta olemassaoloaan, joten väitteesi, että "Oman tietoisuuden olemassaolo on ainoa täysin varma asia tieteessä." on invalidi."

Sitä ei voi tietää toisen ihmisen tai eliön osalta koska vain käyttäytyminen on havaittavissa ja se on aina epäsuora ja epävarma päätelmä toisen tietoisuudesta. Jos sairastaa katatonista skitsofreniaa niin ei kyllä voi todennäköisesti tiedettäkään tehdä eli se tietoisuus on perusedellytys kaikelle tieteelle joka tapauksessa.

Tässä nyt keskustellaan taas vähän eri asioista ja eri näkökulmista ("omenista ja appelsiineista")

Mandraken_haamu kirjoitti:

Vastasin oikeastaan äsken Ollille näistä asioista suurimman osan.

"Fysiikassa kuvaustasoja nykyään on kolme, jota ilmeisesti et ymmärrä, kun jankutat aina vain yhdestä tasosta."

Voisitko vähän avata tuota. Mitä kolmea tasoa tarkoitat?

"Toki objektiivista tietoa on olemassa.

Matematiikka on mentaalinen konstruktio eikä sinänsä kerro mitään todellisesta maailmasta.

"2*2 = 4""

Tuo on määritelmällisesti ja tautologisesti totta ja pätee kaikissa niissä kuviteltavissa olevissa mahdollisissa "maailmoissa" joissa tuollaiset laskutoimitukset ovat ylipäätänsä mielekkäitä. Jos on olemassa esim. jonkilainen Platonin ideoiden maailma niin siellä on vain laatuja eikä määriä. Kaiken lisäksi lukumäärä edellyttää aina jonkinlaista aika-avaruuskoordinaatistoa.

"Numerot ovat tieteellisen kielen eli täsmäkielen perusyksikkö, koska ovat puhtaita olioita eli kasiteriippumattomia alkioita."

Kyseessä on äärimmäinen yksinkertaistus ja abstraktio. Käsiteriippumattomuus ei pidä ihan paikkaansa koska laskettavissa olevien olioiden täytyy kuulua samaan käsiteluokkaan jotta laskeminen olisi ylipäätänsä mielekästä.

"Odotan innolla sitä päivää, jolloin filosofiassa ryhdytään - kuten nykytieteissä - tekemään empiiristä testausta aineellisessa maailmassa. "

Alunperin kaikki tiede kuului filosofian alaisuuteen. On mielekästä delegoida melko mekaaninen ja rutiininomainen empiirinen testaus sen osaaville insinööreille ja teknikoille.

"Tällä hetkellä filosofia pääpiirteissään on tieteenvastainen ideologia, kuten uskonnot konsanaan."

Heh. Sellainen harhakuvitelma saattaa syntyä kun lukee esitieteellisen ajan filosofiaa jossa tiede sisältyi filosofiaan. Kannattaa myös muistaa että materialismi sinänsä ja varsinkin reduktionistinen materialismi on puhdasta filosofiaa vaikka sitä harrastavatkin nykyään monet (huonosti) filosofoivat luonnontieteilijät. Mielestäni eivät uskonnotkaan ole tieteenvastaisia koska sovellusalue on eri. Tiedettä ei pidä myöskään sotkea uskontoon kuten monet skientistit tekevät.

"Popperin kannattama falsikaatiokriteeri kertoo meille täsmällisesti että ilmiön (tai väitteen) tulee olla empiirisesti testattavissa, jotta se voisi olla ylipäänsä olla tieteellinen asia. "

Popper tavallaan koomisesti kumoaa itsensä. Popperin falsifikaatiokriteeri ei ole empiirisesti mitenkään testattavissa vaan on täysin filosofinen väite. Mitään laajaa teoriaa ei voi edes vahvistaa eikä kumota empiirisesti koska vain pieni osa teorian ennusteista on oikeasti testattavissa. Suurin osa teorioista on filosofisia postulaatteja eli suomeksi arvauksia ja oletuksia.

"Tietoisuus ei kuulu näin ollen lainkaan tieteellisiin asioihin, vaan uskontoon, koska se ei edes ole havaittavissa oleva asia."

Luonnontieteissä on lukematon määrä asioita joita ei voida havaita suoraan (alkeishiukkaset, big bang jne.). Tietoisuuden olemassaolo voidaan kuitenkin päätellä epäsuorasti käyttäytymisestä muiden osalta ja omalta osalta suoraan. Oman tietoisuuden olemassaolo on ainoa täysin varma asia tieteessä.

"Popper kannatti tieteellistä realismia, kuten Einsteinkin, ja erityisesti painotti instrumentialismiä, kuten nykyään teknillisissä, taloudellisissa, lääketieteellisissä ja luonnontieteellisissä kysymyksissä näin myös tehdään."

Se toimiin hyvin tekniikan kehittämisen osalta mutta mitään ontogiaa ("aine" vs. "henki") ei sitä kautta pysty rakentamaan. Parempi olisi ottaa käyttöön esim. systeemiteoreettinen käsitteistö jolloin ei tarvitse ottaa kantaa mihinkään filosofiseen ontologiaan jota ei voi kokeellisesti mitenkään todentaa muutenkaan.

Lue lisää

"Matematiikka on mentaalinen konstruktio eikä sinänsä kerro mitään todellisesta maailmasta. "

"2*2 = 4""

Eikö henkinen maailma olekaan sinulle se todellinen maailma? Luulin että vihaat ainetta ja aineellista maailmaa.

Kertolasku kuvaa yhdysvaikutusta, jonka lähtökohta on empiirisessä havainnossa (kuten kaiken kunnon matematiikan). Matematiikka on ihmisen keksintö eikä sillä ole mielekästä sovellusta kuin aineellisessa ihmismaailmassa. Toki voimme laskea henkiolentojen yhdysvaikutuksen, esim. mitä on 1 Allah * 1 Jumala, mutta lopputulos on hankala tulkita.

"Kaiken lisäksi lukumäärä edellyttää aina jonkinlaista aika-avaruuskoordinaatistoa."

Ei edellytä. Numeroita voidaan tarkastella vain numeroina kuten abstrakti matematiikka tekee.

"Kyseessä on äärimmäinen yksinkertaistus ja abstraktio. Käsiteriippumattomuus ei pidä ihan paikkaansa koska laskettavissa olevien olioiden täytyy kuulua samaan käsiteluokkaan jotta laskeminen olisi ylipäätänsä mielekästä."

Numerot toki ovat aina esitettävissä samalla lukusuoralla, koska ovat puhtaita olioita. Havainnot ja mittaukset toki ovat käsitesidonnaisia, mutta voidaan usein "puhdistaa".

niintainäinjanoin kirjoitti:

"Matematiikka on mentaalinen konstruktio eikä sinänsä kerro mitään todellisesta maailmasta. "

"2*2 = 4""

Eikö henkinen maailma olekaan sinulle se todellinen maailma? Luulin että vihaat ainetta ja aineellista maailmaa.

Kertolasku kuvaa yhdysvaikutusta, jonka lähtökohta on empiirisessä havainnossa (kuten kaiken kunnon matematiikan). Matematiikka on ihmisen keksintö eikä sillä ole mielekästä sovellusta kuin aineellisessa ihmismaailmassa. Toki voimme laskea henkiolentojen yhdysvaikutuksen, esim. mitä on 1 Allah * 1 Jumala, mutta lopputulos on hankala tulkita.

"Kaiken lisäksi lukumäärä edellyttää aina jonkinlaista aika-avaruuskoordinaatistoa."

Ei edellytä. Numeroita voidaan tarkastella vain numeroina kuten abstrakti matematiikka tekee.

"Kyseessä on äärimmäinen yksinkertaistus ja abstraktio. Käsiteriippumattomuus ei pidä ihan paikkaansa koska laskettavissa olevien olioiden täytyy kuulua samaan käsiteluokkaan jotta laskeminen olisi ylipäätänsä mielekästä."

Numerot toki ovat aina esitettävissä samalla lukusuoralla, koska ovat puhtaita olioita. Havainnot ja mittaukset toki ovat käsitesidonnaisia, mutta voidaan usein "puhdistaa".

Lue lisää

"Eikö henkinen maailma olekaan sinulle se todellinen maailma? Luulin että vihaat ainetta ja aineellista maailmaa."

Ns. "todellinen maailma" on konsensusmaailma. Ei minulla ole mitään erityisiä tunnesidonnaisuuksia minkään filosofisen ontologian suhteen. Parempi olisi jättää ontologiset oletukset ja uskomukset kokonaan pois tieteestä ja käsitellä ilmiöitä neutraalisti kuten esim. systeemiteoriassa.

"Kertolasku kuvaa yhdysvaikutusta, jonka lähtökohta on empiirisessä havainnossa (kuten kaiken kunnon matematiikan). "

Kaikki matematiikka on tietoisuuden konstruktiota. Ei se matematiikka synny mitenkään automaagisesti suoraan havainnoista ilman tietoisuuden vaikutusta. Kaikkea havaittua ei ole mielekästä laskea yhteen (tai kertoa keskenään) kuten pilviä ja omenia keskenään.

Sitä tietoisuuden vaikutusta on äärimmäisen vaikeaa tai oikeastaan mahdotonta erottaa ns. "aineellisesta" ja sama koskee ns. "empiiristä havaintoa".

"Ei edellytä. Numeroita voidaan tarkastella vain numeroina kuten abstrakti matematiikka tekee."

Jos ei ole aika-avaruuskoordinaatistoa niin ei ole ainettakaan eikä siis alkeishiukkasia, molekyylejä, atomeita eikä muutakaan mihin sinä sovellat sitä "kunnon" matematiikkaa.

"Havainnot ja mittaukset toki ovat käsitesidonnaisia, mutta voidaan usein "puhdistaa"."

Siinä "puhdistusprosessissa" sitten päädytäänkin matematisoidun metafysiikan ja filosofian puolelle. Sinulla on vähän sisäisesti ristiriitainen näkemys kun ei se matematiikan puhtaus oikein synkkaa yhteen sen empiirisen kanssa.

Mandraken_haamu kirjoitti:

"Eikö henkinen maailma olekaan sinulle se todellinen maailma? Luulin että vihaat ainetta ja aineellista maailmaa."

Ns. "todellinen maailma" on konsensusmaailma. Ei minulla ole mitään erityisiä tunnesidonnaisuuksia minkään filosofisen ontologian suhteen. Parempi olisi jättää ontologiset oletukset ja uskomukset kokonaan pois tieteestä ja käsitellä ilmiöitä neutraalisti kuten esim. systeemiteoriassa.

"Kertolasku kuvaa yhdysvaikutusta, jonka lähtökohta on empiirisessä havainnossa (kuten kaiken kunnon matematiikan). "

Kaikki matematiikka on tietoisuuden konstruktiota. Ei se matematiikka synny mitenkään automaagisesti suoraan havainnoista ilman tietoisuuden vaikutusta. Kaikkea havaittua ei ole mielekästä laskea yhteen (tai kertoa keskenään) kuten pilviä ja omenia keskenään.

Sitä tietoisuuden vaikutusta on äärimmäisen vaikeaa tai oikeastaan mahdotonta erottaa ns. "aineellisesta" ja sama koskee ns. "empiiristä havaintoa".

"Ei edellytä. Numeroita voidaan tarkastella vain numeroina kuten abstrakti matematiikka tekee."

Jos ei ole aika-avaruuskoordinaatistoa niin ei ole ainettakaan eikä siis alkeishiukkasia, molekyylejä, atomeita eikä muutakaan mihin sinä sovellat sitä "kunnon" matematiikkaa.

"Havainnot ja mittaukset toki ovat käsitesidonnaisia, mutta voidaan usein "puhdistaa"."

Siinä "puhdistusprosessissa" sitten päädytäänkin matematisoidun metafysiikan ja filosofian puolelle. Sinulla on vähän sisäisesti ristiriitainen näkemys kun ei se matematiikan puhtaus oikein synkkaa yhteen sen empiirisen kanssa.

Lue lisää

"Parempi olisi jättää ontologiset oletukset ja uskomukset kokonaan pois tieteestä ja käsitellä ilmiöitä neutraalisti kuten esim. systeemiteoriassa. "

Systeemianalyysi eli kybernetiikka ei ole mikään sen neutraalimpi tapa esittää asioita tai ilmioitä - se on sovelletun matematiikan yksi monista osa-alueista, jossa tavoitefunktio optimoidaan tietyin reunaehdoin. Kyse on matemaattisesta optimoinnista, mikä sinänsä on usein hyödyllistä.

"Kaikki matematiikka on tietoisuuden konstruktiota. Ei se matematiikka synny mitenkään automaagisesti suoraan havainnoista ilman tietoisuuden vaikutusta. "

Klassinen virhetulkinta. Ihminen ajattelee aivoilla, ei tietoisuudella. Aivot, jotka ovat ainetta ja joilla täten on massa ja paino, tuottavat ajatuksia, jotka ovat energiaa - ja energia on vain ainetta kuten Einstein jo aikoinaan osoitti.

Matematiikka syntyy aivojen tuottamien ajatusten ja empiiristen havaintojen yhdysvaikutuksena, poislukien tietysti hyödytön matematiikka.

Ja aivojen tuottamia ajastusvirtoja ja - pyörteitä voidaan kuvata sähkömagnetismin oppien mukaisesti, sillä aivojen toiminta näyttäisi olevan pohjimmiltaan sähkömagneettista värähtelyä. Eli fysiikka selittää matematiikan synnyn, noin pääpiirteissään.

"Jos ei ole aika-avaruuskoordinaatistoa niin ei ole ainettakaan eikä siis alkeishiukkasia, molekyylejä, atomeita eikä muutakaan mihin sinä sovellat sitä "kunnon" matematiikkaa. "

Älä sekoita matematiikkaa ja fysiikkaa keskenään. Fysiikassa toki tarvitaan tilan eli avaruuden käsite kuin aikakäsitekin. Matematiikassa asioita voidaan tarkastella vain abtsrakteina olioina, kuten surullisenkuuluisilla joukoilla.

Ja sana puhdistus on vain matemaattista muuntamista helpommin tulkittavaan muotoon, eikä tällä ole mitään tekemistä filosofian kanssa. Standardiasioita soveltavassa matematiikassa.

mitensemeni kirjoitti:

"Parempi olisi jättää ontologiset oletukset ja uskomukset kokonaan pois tieteestä ja käsitellä ilmiöitä neutraalisti kuten esim. systeemiteoriassa. "

Systeemianalyysi eli kybernetiikka ei ole mikään sen neutraalimpi tapa esittää asioita tai ilmioitä - se on sovelletun matematiikan yksi monista osa-alueista, jossa tavoitefunktio optimoidaan tietyin reunaehdoin. Kyse on matemaattisesta optimoinnista, mikä sinänsä on usein hyödyllistä.

"Kaikki matematiikka on tietoisuuden konstruktiota. Ei se matematiikka synny mitenkään automaagisesti suoraan havainnoista ilman tietoisuuden vaikutusta. "

Klassinen virhetulkinta. Ihminen ajattelee aivoilla, ei tietoisuudella. Aivot, jotka ovat ainetta ja joilla täten on massa ja paino, tuottavat ajatuksia, jotka ovat energiaa - ja energia on vain ainetta kuten Einstein jo aikoinaan osoitti.

Matematiikka syntyy aivojen tuottamien ajatusten ja empiiristen havaintojen yhdysvaikutuksena, poislukien tietysti hyödytön matematiikka.

Ja aivojen tuottamia ajastusvirtoja ja - pyörteitä voidaan kuvata sähkömagnetismin oppien mukaisesti, sillä aivojen toiminta näyttäisi olevan pohjimmiltaan sähkömagneettista värähtelyä. Eli fysiikka selittää matematiikan synnyn, noin pääpiirteissään.

"Jos ei ole aika-avaruuskoordinaatistoa niin ei ole ainettakaan eikä siis alkeishiukkasia, molekyylejä, atomeita eikä muutakaan mihin sinä sovellat sitä "kunnon" matematiikkaa. "

Älä sekoita matematiikkaa ja fysiikkaa keskenään. Fysiikassa toki tarvitaan tilan eli avaruuden käsite kuin aikakäsitekin. Matematiikassa asioita voidaan tarkastella vain abtsrakteina olioina, kuten surullisenkuuluisilla joukoilla.

Ja sana puhdistus on vain matemaattista muuntamista helpommin tulkittavaan muotoon, eikä tällä ole mitään tekemistä filosofian kanssa. Standardiasioita soveltavassa matematiikassa.

Lue lisää

"Systeemianalyysi eli kybernetiikka ei ole mikään sen neutraalimpi tapa esittää asioita tai ilmioitä."

Tarkoitin lähinnä yleistä systeemiteoriaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Systeemiteoria

Itse olen eniten kiinnostunut Gurdjieffin oppilaan J.G. Bennettin kehittämästä Systematics teoriasta jossa numeroita käsitellään erilaisina systeemeinä (1=monadi 2=dyad,3=triad jne.) . Mm. David Bohm osallistui aikanaan jossain määrin tuohon projektiin.

http://www.systematics.org

http://www.duversity.org/ideas/new_systematics.html


"Ihminen ajattelee aivoilla, ei tietoisuudella. "

Tuo on edelleen pelkkä olettamus. Neurotieteessä on lähinnä kyetty löytämään joitakin korrelaatioita aivojen joidenkin osien ja ajattelun välillä mutta edelleenkään ei ole löydetty mitään aineellista mekanismia eikä matemaattista algoritmia ajattelulle.

Kastrupin idealismissa aivot ovat ainoastaan se miltä tietoisuus näyttää lokalisoituneena aivoihin eli aivot ovat vain tietoisuuden kuva mutta ei tietoisuuden tuottaja. Aivot eivät siis tuota tietoisuutta vaan lokalisoituneen tietoisuuden "kuva" 3. persoonan näkökulmasta on aivot. Jos aivot tuottaisivat tietoisuuden niin päädytään dualismiin.

"Matematiikka syntyy aivojen tuottamien ajatusten ja empiiristen havaintojen yhdysvaikutuksena, poislukien tietysti hyödytön matematiikka."

Tuota voi olla vähän vaikea vahvistaa empiirisesti varsinkin kun tiettyjä ajatuksia ei ole pystytty linkittämään suoraan mihinkään tiettyyn aivoprosessiin. Kyse on edelleen uskomuksesta ja oletuksesta.

"Eli fysiikka selittää matematiikan synnyn, noin pääpiirteissään."

Tuossa päädytään helposti kehäpäätelmiin varsinkin kun tieteen ja matematiikan pitäisi olla yleispätevää eikä kenenkään konkreettisen henkilön aivoista riippuvaista.

"Älä sekoita matematiikkaa ja fysiikkaa keskenään."

Minusta tuntuu että sinä sekoitat ne keskenään koska väität matematiikkaa identtiseksi aivojen fysiologian kanssa.

Mandraken_haamu kirjoitti:

"Systeemianalyysi eli kybernetiikka ei ole mikään sen neutraalimpi tapa esittää asioita tai ilmioitä."

Tarkoitin lähinnä yleistä systeemiteoriaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Systeemiteoria

Itse olen eniten kiinnostunut Gurdjieffin oppilaan J.G. Bennettin kehittämästä Systematics teoriasta jossa numeroita käsitellään erilaisina systeemeinä (1=monadi 2=dyad,3=triad jne.) . Mm. David Bohm osallistui aikanaan jossain määrin tuohon projektiin.

http://www.systematics.org

http://www.duversity.org/ideas/new_systematics.html


"Ihminen ajattelee aivoilla, ei tietoisuudella. "

Tuo on edelleen pelkkä olettamus. Neurotieteessä on lähinnä kyetty löytämään joitakin korrelaatioita aivojen joidenkin osien ja ajattelun välillä mutta edelleenkään ei ole löydetty mitään aineellista mekanismia eikä matemaattista algoritmia ajattelulle.

Kastrupin idealismissa aivot ovat ainoastaan se miltä tietoisuus näyttää lokalisoituneena aivoihin eli aivot ovat vain tietoisuuden kuva mutta ei tietoisuuden tuottaja. Aivot eivät siis tuota tietoisuutta vaan lokalisoituneen tietoisuuden "kuva" 3. persoonan näkökulmasta on aivot. Jos aivot tuottaisivat tietoisuuden niin päädytään dualismiin.

"Matematiikka syntyy aivojen tuottamien ajatusten ja empiiristen havaintojen yhdysvaikutuksena, poislukien tietysti hyödytön matematiikka."

Tuota voi olla vähän vaikea vahvistaa empiirisesti varsinkin kun tiettyjä ajatuksia ei ole pystytty linkittämään suoraan mihinkään tiettyyn aivoprosessiin. Kyse on edelleen uskomuksesta ja oletuksesta.

"Eli fysiikka selittää matematiikan synnyn, noin pääpiirteissään."

Tuossa päädytään helposti kehäpäätelmiin varsinkin kun tieteen ja matematiikan pitäisi olla yleispätevää eikä kenenkään konkreettisen henkilön aivoista riippuvaista.

"Älä sekoita matematiikkaa ja fysiikkaa keskenään."

Minusta tuntuu että sinä sekoitat ne keskenään koska väität matematiikkaa identtiseksi aivojen fysiologian kanssa.

Lue lisää

"Tarkoitin lähinnä yleistä systeemiteoriaa."

Systeemianalyysi on systeemiteorian matemaattinen perusta, joka kertoo, kuinka todellisuudessa systeemejä systeemiateoriassa analysoidaan.

Systeemiteoria on luonnollisella kielellä muodostettua tyhjänpäiväistä jargonia.

Systeemianalyysi ja -teoria eivät ole täyttänyt sille asettuja odotuksia. '

Moderni tilastotiede, kuten tekoäly, koneoppinen, hahmontunnistus jne. korvaa ajan kuluessa systeemiteorian tilastollisella teorialla, noin pääpiirteissään.

"Tuo on edelleen pelkkä olettamus. Neurotieteessä on lähinnä kyetty löytämään joitakin korrelaatioita aivojen joidenkin osien ja ajattelun välillä mutta edelleenkään ei ole löydetty mitään aineellista mekanismia eikä matemaattista algoritmia ajattelulle. "

Nykytiede olettaa näin, että ihminen tosiaan ajattelee aivoilla, ei mielellä. Mieli on materialistille vain olematon kielikuva.

Aivotutkimus etenee vauhdilla aineellista pohjalta. Mielen filosofia ei ole tuottanut mitään elämää edistäviä sovelluksia.

"Minusta tuntuu että sinä sekoitat ne keskenään koska väität matematiikkaa identtiseksi aivojen fysiologian kanssa."

Osaan kyllä erottaa matematiikan ja fysiikan. En toki ole väittänyt millään muodoin niitä samaksi asiaksi.

matematiikkajafysiikka kirjoitti:

"Tarkoitin lähinnä yleistä systeemiteoriaa."

Systeemianalyysi on systeemiteorian matemaattinen perusta, joka kertoo, kuinka todellisuudessa systeemejä systeemiateoriassa analysoidaan.

Systeemiteoria on luonnollisella kielellä muodostettua tyhjänpäiväistä jargonia.

Systeemianalyysi ja -teoria eivät ole täyttänyt sille asettuja odotuksia. '

Moderni tilastotiede, kuten tekoäly, koneoppinen, hahmontunnistus jne. korvaa ajan kuluessa systeemiteorian tilastollisella teorialla, noin pääpiirteissään.

"Tuo on edelleen pelkkä olettamus. Neurotieteessä on lähinnä kyetty löytämään joitakin korrelaatioita aivojen joidenkin osien ja ajattelun välillä mutta edelleenkään ei ole löydetty mitään aineellista mekanismia eikä matemaattista algoritmia ajattelulle. "

Nykytiede olettaa näin, että ihminen tosiaan ajattelee aivoilla, ei mielellä. Mieli on materialistille vain olematon kielikuva.

Aivotutkimus etenee vauhdilla aineellista pohjalta. Mielen filosofia ei ole tuottanut mitään elämää edistäviä sovelluksia.

"Minusta tuntuu että sinä sekoitat ne keskenään koska väität matematiikkaa identtiseksi aivojen fysiologian kanssa."

Osaan kyllä erottaa matematiikan ja fysiikan. En toki ole väittänyt millään muodoin niitä samaksi asiaksi.

Lue lisää

"Moderni tilastotiede, kuten tekoäly, koneoppinen, hahmontunnistus jne. korvaa ajan kuluessa systeemiteorian tilastollisella teorialla, noin pääpiirteissään."

Tuo on juuri sitä lupailevaa materialismia jossa esitetään suuria visioita mutta konkreettiset todisteet loistavat poissaolollaan. Ns. tekoäly on toistaiseksi hyvin alkeellista enkä usko mihinkään transhumanistiseen haaveiluun.

"Nykytiede olettaa näin, että ihminen tosiaan ajattelee aivoilla, ei mielellä. "

Niinhän sitä toistaiseksi kuvitellaan. Vallitseva paradigma neurotieteessä on että aivot ovat jonkinlainen tietokone vaikka tästä ei ole mitään todisteita. Vaikuttaa pikemminkin siltä että aivot ovat korkeintaan jonkinlainen tietoisuuden suodatin tai vastaanotin.

http://blogs.discovermagazine.com/neuroskeptic/2015/07/26/is-your-brain-really-necessary-revisited/

http://www.rifters.com/real/articles/Science_No-Brain.pdf

Ajattelu tuntuu sujuvan hyvin vähäiselläkin aivokudoksella joillakin ihmisillä.


"Mieli on materialistille vain olematon kielikuva."

Tuo "kielikuva" viittaa tietoisuuteen joten kirjoitit taas itsesi pussiin

"Aivotutkimus etenee vauhdilla aineellista pohjalta."

Tutkimuksia varmasti kertyy hyllykilometreittäin vuosittain mutta vaikka aivojen tutkimukseen on uhrattu miljardeja niin tulokset ovat varsin vaatimattomia ja avuttomia.

"Mielen filosofia ei ole tuottanut mitään elämää edistäviä sovelluksia."

Filosofia ei ole tekniikkaa ja tämä keskustelu liittyy lähinnä tietoisuuden ontologiaan ja siinä ovat vastakkain materialismi ja idealismi. Idealismi on huomattavasti yksinkertaisempi ja oletustensa suhteen säästäväisempi kuin materialismi vaikka se asia sellaisenaan ei teekään idealismista todenmukaista ontologiaa.

Luonnollisen kielen vähätteleminen on myös aika lapsellista ja asenteellista koska kaikki matematiikka edellyttää ainakin empiirisissä tieteissä luonnollisen kielen ymmärrystä ja tuottamista.

Matematiikka on eksakti kieli mutta luonto on harvoin eksakti. Hieman epämääräisemmällä luonnollisella kielellä voi päästä lähemmäksi totuutta kuin matematiikalla.

Usein käytännössä ns. sumea logiikka toimii paremmin kuin eksakti 2-arvoinen logiikka tai matematiikka koska riittävä tarkkuus johonkin konkreettiseen tilanteeseen saavutetaan paljon pienemmällä vaivannäöllä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Goldilocks_principle

Matematiikka tuottaa helposti liikaa tarpeetonta informaatiota liian suurella tarkkuudella jolloin lopputulosta ei välttämättä ymmärrä kukaan - ei edes tutkija itse. Jos et osaa selittää jotain tieteellistä teoriaa luonnollisella kielellä niin et ymmärrä sitä itsekään kunnolla.

En tiedä kannattaako tätä keskustelua enää jatkaa kun en jaksa juupas-eipäs kiistelyä kun se tuppaa olemaan aika tylsää ja itseään toistavaa. Uskon että olet vilpittömästi sitä mieltä kuin olet mutta itse olen eri mieltä. Tältä illalta lopetan nyt joka tapauksessa.

materialismirokkaa kirjoitti:

Olemassaolo on vain havaituksi tai mitatuksi tulemista. Tämä on modernin tieteen lähtökohta kun mietitään mitä ylipäänsä on olemassa.

Idealismi on vain jalostettua uskontoa, jota valtasosa - tosin ei kaikki - filosofeista noudattaa. Idealismissa höpistään höttöä - aivan kuten uskonnoissa - muista maailmoista ja samalla yritetään kieltää sen ainoan maailman - aineellisen maailman - olemassaolo, jossa me ihmiset tosiasiassa elämme, kun kerran kaikki kuulemma on vain näennäissimulaatiota, kuten elokuva Matrix uskottavasti perusteli, vaikkei aisteihin kuitenkaan voi luottaa, paitsi filosofian kirjaa lukiessa ja Matrix elokuvaa katsottaessa.

Filosofia, joka pohjautuu idealismiin ja ideoiden maailmoihin - joita toki koskaan ei ole havaittu - mutta mitäs siitä! - ei ole edistynyt 2500 aikana lainkaan.

Sen sijaan fysiikka, joka kuvaa aineellista eli materialista maailmaa, jossa me elämme de facto. on edistynyt 2500 vuoden aikana jättiläisen askelin. Ja luonut peruspohjan tieteelliselle kehitykselle.

Mandraken_haamun käsitys fysiikasta on ohut. Fysiikassa kuvaustasoja nykyään on kolme, jota ilmeisesti et ymmärrä, kun jankutat aina vain yhdestä tasosta.

Toki objektiivista tietoa on olemassa.

2*2 = 4
4/2=2
jne.

Numerot ovat tieteellisen kielen eli täsmäkielen perusyksikkö, koska ovat puhtaita olioita eli kasiteriippumattomia alkioita.

Matematiikka laajemmin muodostaa nykytieteen käyttämän kielenkäytön perustan. Kuten tiedämme luonnollinen kieli ei kelpaa tieteellisen kielenkäytön perustaksi. Filosofia on täysin jumittunut epätieteelliseen kielenkäyttöön. Odotan innolla sitä päivää, jolloin filosofiassa ryhdytään - kuten nykytieteissä - tekemään empiiristä testausta aineellisessa maailmassa. Tällä hetkellä filosofia pääpiirteissään on tieteenvastainen ideologia, kuten uskonnot konsanaan.

Turha vääristellä Karl Popperin, joka oli 1900-luvun merkittävin filosofi, ajatuksia. Popper oli
vankkumaton luonnontieteiden ja empiirisen tieteen kannattaja, jonka tieteen filosofiset näkemykset (ajatukset väitteiden empiirisestä falsifikaatiosta) ovat nykytieteen empiirisen testauksen keskiössä. Popperin kannattama falsikaatiokriteeri kertoo meille täsmällisesti että ilmiön (tai väitteen) tulee olla empiirisesti testattavissa, jotta se voisi olla ylipäänsä olla tieteellinen asia. Tietoisuus ei kuulu näin ollen lainkaan tieteellisiin asioihin, vaan uskontoon, koska se ei edes ole havaittavissa oleva asia.

Popper halveksi idealismia ja hyökkäsi rajusti ideoiden maailmaa ja platonismia vastaan. Popper kannatti tieteellistä realismia, kuten Einsteinkin, ja erityisesti painotti instrumentialismiä, kuten nykyään teknillisissä, taloudellisissa, lääketieteellisissä ja luonnontieteellisissä kysymyksissä näin myös tehdään.

Lue lisää

Ei se ole tieteen lähtökohta, se on idealistisen tietoteorian lähtökohta. Minä ainakin olen realisti tietoteoriassa ja kaikki tiedemiehet käytännössä.

Universumiin pätee materialismi, sitä ei ole kukaan luonut, vaan se on aina ollut. Maapallon nykyiseen järjestykseen sopii idealismi, se on Jumalan luoma evoluution lisäksi.

Noin pitkät jutut kuin sinulla, eivät sovi oikein viesteiksi tähän. Minun filosofiani on kirjoissani kotisivuillani, joihin pääsee profiilistani.

Mandraken_haamu kirjoitti:

"Toinen, tietellisempi, filosofisempi syy, on että kaikki tieto tulee meille aistiemme kautta, suoraa tietoa ei ole, das ding an sich (Kant), pakenee aina, käsittelemme sitten puolinaista tietoa rationaalisella tiedollamme, matematiikalla ja logiikalla, joka lähinnä ansoluuttista tietoa on, koska se pätee kaikissa mahdollisissa maailmoissa."

Niin tuo on länsimaisen filosofian perinteinen näkemys ja sinänsä myös hyvin perusteltavissa.

Idealismi voidaan kuitenkin esittää myös tieteelliseltä ja filosofiselta kannalta kuten Bernardo Kastrup tekee tässä:

http://ispcjournal.org/journals/2017-19/Kastrup_19.pdf

Kastrupin video materialismin väärinkäsityksistä:

https://www.youtube.com/watch?v=2m7BxlWlvzc

"Silti on väärin ajatella, että se todellisuus olisi jotenkin olematon, pelkkä havainto, psyykinen asia. "

Niin onkin väärin ajatella noin. Tuo on lähinnä Descartesin dualismia jossa todellisuus jaettiin kahteen vastakkaiseen osaan joista toinen on ulotteinen (aine) ja toinen taas ei-paikallinen.

Nykyinen materialismi syntyi taas siten että Descartesin henki-aine dualismista tiputettiin se henki kokonaan pois vaikka jäljelle jäikin jonkinlainen matematiikka-ainedualismi eli luonnontieteiden nykyinen maailmankuva.

Sitten on olemassa sellaista idealismia jossa matematiikka on ainoa substanssi kuten esim. Max Tegmark ja tietyt simulaatioteoriat. Tom Campbellin My Big Toe on myöskin idealistinen simulaatioteoria jossa simulaation serveri on tietoisuus itse.

"Jotenkin näin tämä asia oikeasti on, vaikka kysymys on ikuinen."

En usko että välttämättä olisi kyse ikuisuuskiistasta. Fysiikkatieteen näkemys aineesta on muutunut hyvinkin paljon Descartesin ajoista ja idealismiakin on modernisoitu piispa Berkeleyn jälkeen aika paljon. Jotkut kvanttifysiikan tulkinnat alkavat olla aika lähellä jonkinlaista idealismia jossa tietoisuus määrittelee aineen ominaisuudet.

Syvempi totuus avautunee kuitenkin vasta sitten kun aletaan kehittää tietoisuutta kuten esim. idän metodeissa on perinteisesti tehty (jooga, meditaatio yms.). Kokeellinen tiede taas on jäänyt vähemmälle huomiolle idässä ja vaikka kristinuskoa niin paljon haukutaankin ne jostain syystä sen uskonnon puitteissa on ollut mahdollista luoda pitkälle teknisesti kehittynyt sivilisaatio. Itämaisissa uskonnoissa aineellinen todellisuus nähdään usein jonkinlaisena harhana mikä sekin on hyvin yksipuolinen näkemys samoin kuin materialismi lännessä.

Uskontoa minulla ei ole varsinaisesti koskaan ollut enkä ole koskaan kuulunut mihinkään uskontokuntaan. Ainoa ja ensimmäinen ns. henkinen suuntaus joka kolahti minulle oli G.I. Gurdjieffin Neljäs tie johon olen aika hyvin perehtynyt. Olen tosin joltain osin kriittinen sen suhteen.

Gurdjieffin mallissa todellisuus on läpikotaisin aineellinen mutta sillä aineellisuudella on selkeitä laadullisia eroja alkaen lämpöenergiasta (suurin entropia) aina tietoisuuden energioihin asti (pieni entropia). Energia viittaa tässä lähinnä kykyyn tehdä työtä. Gurdjieffin metodi: "Ota tiede lännestä ja viisaus idästä ja sitten etsi. (" Take the understanding of the East and the knowledge of the West—and then seek”).

Gurdjieffin omat teokset ovat hyvin vaikeatajuisia ja allegorisia joten jos jotain tämä suuntaus kiinnostaa niin kannattaa tutustua esim. P.D. Ouspenskyn tai J.G. Bennettin teoksiin joita molempia on suomennettukin jossain määrin.

"Realismi kuitenkin pitää paikkansa, vaikka sen naivi puoli hylättäisiin."

Vaikka totuus pohjimmiltaan olisi lähimpänä jonkinlaista idealismia niin joka tapauksessa tämä kokemamme elämä ja maailma on hyvin todellista. Voi olla että tämä kokemamme todellisuus on meidän yhdessä luomamme ja silloin se on enemmän luovaa taidetta kuin jotain totuutta etsivää tiedettä. Olemme itse vastuussa maailmasta jossa elämme eli se todellisuus ei ole meille annettu jossain alkuräjähdyksessä tai vastaavassa vaan se todellisuus on sama asia kuin me (=tietoisuutemme).


Tiede ja filosofia perustuu aika pitkälle tuttuuteen palauttamiseen ja analogioihin. Joskus 100 vuotta sitten kukaan pystynyt edes kuvittelemaan tietokonepelejä ja simulaatioita ja mekanistinen materialismikin syntyi rinnan teollistumisen alkuvaiheen kanssa (höyrykoneet). Newtonin ja Laplacen aikana oli muodikasta nähdä maailmankaikkeus jonkinlaisena mekaanisena kellokoneistona. Tekniikan kehitys ja ontologia siis kulkevat rinnakkain.

On todennäköistä että se perimmäinen todellisuus on jotain sellaista mitä emme vielä pysty edes kuvittelemaan.

Lue lisää

Ei noin pitkästi ja huolellisesti tässä voi keskustella. Minun käsitykseni ovat kotisivuillani, joihin pääsee profiilista. Vähän vaikea noin laajasti keskustella. Pitäisi ottaa asia kerrallaan eri avauksissa.

Absoluuttista totuutta ei ole kenelläkään muulla kuin ainoastaan "ABSOLUUTTISEN TOTUUDEN LUOJALLA". Ihminen on säälittävä "rääpiö", uskoessaan olevansa viisas. Me teemme kaiken kokoisia munauksia, koko elämämme aikana. Suurin vikamme on se, että me luulemme tietävämme jotakin erikoista, jota kukaan muu ei tiedä ? Kuitenkin, se mitä me havaitsemme, on aina ollut jo olemassa ennen meitä? Huvittavaa, eikös olekkin?..........

havaintojenkeskellä kirjoitti:

Absoluuttista totuutta ei ole kenelläkään muulla kuin ainoastaan "ABSOLUUTTISEN TOTUUDEN LUOJALLA". Ihminen on säälittävä "rääpiö", uskoessaan olevansa viisas. Me teemme kaiken kokoisia munauksia, koko elämämme aikana. Suurin vikamme on se, että me luulemme tietävämme jotakin erikoista, jota kukaan muu ei tiedä ? Kuitenkin, se mitä me havaitsemme, on aina ollut jo olemassa ennen meitä? Huvittavaa, eikös olekkin?..........

Lue lisää

Totuutta ei ole, on ainoastaan mielipiteitä.