Haluaisin vähän kysellä, miten kierrätys ja muut ekoasiat onnistuvat? Mieheni kotimaassa (Marokko)kierrätetään, perheen sisällä, ei yhteiskunnan tasolla, ja eletään aika ekologisesti (tosin kloorin kanssa lotrataan litrakaupalla). Sähköä ja vettä säästetään, monet esineet päätyvät uusiokäyttöön. Mutta täällä, ei minkään laista halua kierrättää. Kovan mäkätyksen avulla olen saanut lajittelemaan roskat!
Olisi kiva kuulla myös kokemuksia heiltä, joiden puoliso on edistyksellinen ja ehkä fantaattinenkin tässä asiassa.
Olisi kiva kuulla myös kokemuksia heiltä, joiden puoliso on edistyksellinen ja ehkä fantaattinenkin tässä asiassa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Eipä taida kierrätysjutut olla kovin tärkeitä Marokossa tai yleensä muissakaan "kehitysmaissa".
Olisiko kannattanut valita puoliso länsimaista jos tuonlaiset arvot ovat tärkeitä.
Ai nyt on jo kuviossa kierrätyskin. Taidan arvata : Sinulla on rastahiukset, pirtakassi, pellavahame sun muut anarkistivermeet.
Kehitysmaissa ihmiset eivät edes tajua mitään kierrättävänsä, se on käytännön sanelema pakko, ei mikään ekologinen päätös. Niinhän meilläkin vielä 50-/60-luvuilla tehtiin.
Jos päästään mukavampaan elämään, niin halu vanhojen esineiden käyttöön laskee.
Saksasta ja muista länsimaista voi ympäristöfanaatikkoja löytyäkin, kehitymaista ei yhtäkään.
Ja voiko tosiaan turhempaa valituksenaihetta kuin puolison kierrättäminen (!!!) ollakaan.
Haloo, en mä nyt noin tyhmä ole, etten tajuis mikä kierrätys asioissa johtuu köyhyydestä ja mikä mielenköyhyydestä!!!!
Kysyin vain neuvoa, millä kääntää miehen ajatukset kestävämmän kehityksen uralle!
Tli vaan mieleen, että vaikka ketjun aloittanutkin on sattumoisin väärällä keskustelupalstalla, niin sinun kommennttisi oli kyllä aika syvältä!!!
Jokainen nykyajan ihmisen pitäisi tietää mitä on kierrättäminen ja luonnon säästäminen turhalta kuormittamiselta. Etkö ole hieman menossa nyt takapakkia kehityksessä?? Kestävän kehityksen periaatteita jokaisen tietoisen ihmisen pitäisi ottaa omaaan päivittäiseen käyttöönsä.
Ei tarvitse olla fanaatikko elävänsä oikein luonnon puolesta. Ehdottaisin sinua ottamaan asioista selvää, jotta et jakaisi väärää uskomustasi asioista!!
Kestävä kehitys tulee joka tapauksessa olemaan päivittäistä elämäämme yhä näkyvämmin ja parempi mitä aikaisemmin ryhdymme siihen itsekkin. Esim. Saksa ja Sveitsi ovat näissä asioissa erittäin valistuneita ja siellä kaikki toimiikin erittäin hyvin. Kansalaiset ,(ei muutamama fanaatikko vaan), ovat hyvin tietoisia asioista.
Köyhemmissäkin maissa kierrätys ei ole mahdottomuus, se ei SIIS aina ole pakon sanelema juttu.
Ensiki olis tosi kiva sada tietää miksi tämä aihe ei kuulut monikulttuurisiin suhteisiin. Eiks monikulttuurisessa suhteessa saisi olla tämänkin kaltaisia ongelmia. Onko hyväksytyt ongelmat vain sarjaa "mieheni hakkaa, pettää ja pakottaa huivia päähän". Tiedoksi sulle omakohtaisesta kokemuksesta, että moku-suhteen ongelmat ovat paljon arkisempia kuin arvataankaan.
Ja heittoni köyhyydestä ja mielenköyhyydestä oli suora kommentti edelliseen vastaukseen. Jos sarkasmin salat ei sulle auennut, niin vedän sanani takaisin; mutta olen kyllä sitä mieltä, että suurin osa siitä arkikierrätyksestä mitä köyhissä maissa tehdään johtuu nimenomaan köyhyydestä, ei halusta pelastaa maapallo. Ja jos lopputulos on sama, niin mitäs siitä ;). En jaksa esim. uskoa, että marokkolainen perhe ostaa jääkaapin, joka on purettu alkutekijöihnsä, hiottu ja maalattu uudelleen jne. vain sen takia, että he vähentävät jätekuormaa!! Vaan koska muuten, olisivat ilman jääkaappia kokonaan. Tai tekevät vahoista polkupyörän pinnoista grillitikkunsa. Eller hur?
Niin se onkin tiedon puutetta laiskuuden lisäksi, mutta loppupelissähän he kuormittavat luontoa kahta kauheemmin. Eipä marokkolaisenkaan perheen pidä mennä sieltä missä rima on alin! Maailman säästäminen tuleville on kaikkien vastuulla.
En tiedä, olemmeko kumpikaan erityisen edistyksellisiä fanaattisuudesta puhumattakaan, mutta meillä ainakin on kotitalouden peruskierrätys sujunut moitteettomasti. Suomessa varsinkin jätteiden kierrätys on tehty helpoksi ja mieheni kotimaassa kierrätys on itsestäänselvyys, muttei sitä siellä kutsuta millään erityisellä nimellä. Pienellä saarella, joka on vajoamassa mereen, on pakko tehdä kaikki mahdollinen ympäristön tasapainon ylläpitämiseksi ja kylillä on tiukat säännöt siitä, miten ympäristöstä huolehditaan.
Ei minun siis ole tarvinnut kovinkaan paljon asioita perustella.
Toi oli hyvä kirjoitus!!Kiitos. Tuntuu että täällä meillä Suomessa, hyvinvointivaltiossa, monetkaan ihmiset eivät tiedä mitä on kierrätys ja eivät edes välitä siitä. Se jos mikä on moukkamaisuutta!
Sattuiko sinuun tuo kirjoitus vai mitä? Mikä ihme siinä on, että joidenkin pitää mennä tekemään omia omituisia tulkintojaan toisten kirjoitelmista?
Oliko jotenkin vaikeaa ymmärtää se, että kehuin meidän suomalaisten kierrätykseen luomia prosesseja? Minä ainakin olen ylpeä siitä, että me täällä Suomessa ajattelemme myös tulevia sukupolvia huolehtimalla siitä, että toimimme kestävällä tavalla myös jätteen kierrätyksessä. Jos sinut saa tuntemaan itsesi jotenkin huonommaksi pienen saarivaltion jokseenkin pakon edessä luomat vastaavat toimintatavat, niin ongelma lienee kokonaan sinun.
Ei todellakaan sattunut, ei tässä niin herkkänahkaisia olla, kuin olettaa saattaa. En tiedä, mutta et oikein tainnut ymmärtää lukemaasi. Otapa uusiksi.
Minun käsitykseni mukaan marokkolaiset ovat luonnostaan hyviä kierrättämään. Tämä pätee etenkin naisiin. Parturi-Pirkko on helppo antaa naapurilähiössä asuvalle serkulle. Tilalle voi ottaa sitten Lähihoitaja-Liisan. Tämä jos mikä on kierrätystä parhaimmillaan!
Pitäydyit sentään alatyylisestä kielenkäytöstä. Kiitos siitä sulle ;)
meillä kierrätetään niin paljon kuin se on mahdollista kerrostalossa. miehelle on ihan itsestään selvää, että paperit, pahvit ja biojätteet erotellaan muiden roskien joukosta.
veden kanssa luttaaminen on vähemmän ekologista ja sitä mieheni harrastaakin aika lailla. itse sitten yritän kompensoida pitkiä suihkusessioita. sähkön kulutuksessa vielä olisi opittavaa (itselläkin)..kasvatan myös parvekkeellamme syötäviä, kuten esim. yrttejä, mansikoita, tomaatteja, papuja ym. ja sekös miestäni välillä huvittaa. hyvä kun mahtuu pöytä ja tuolit sinne kasvien keskelle. unelmani olisikin että olisi oma, edes pieni, läntti maata. no, ehkä sitten kun ollaan saatu saatu tämä asunto myytyä.
kirpputorilla asiointia voisi kutsua ihan harrastukseksi, sillä sieltä on löytynyt käyttökelposia huonekaluja. niitä sitten ollaan sijoitettu kunnostettuna tänne kotinurkkiin.
en tiedä kuinka ekologiseksi meitä voisi kutsua, mutta verrattuna miehen(ja ehkä myös minun) sukulaisiin, olemme kyllä aika edistyksellisiä!
Eikös tämä asia kuulu jonnekkin muuhun kuin monikulttuuriset palstalle?
toisaalta olet oikeassa, mutta toisaalta taas ainakin minua kiinnostaa se onko muilla monikulttuurisessa suhteessa elävillä samanlaisia arvoja. yksi elämän arvoista voisi hyvinkin olla ekologisuus!
joten miksei tästä(kin) asiasta voitaisi keskustella monikulttuurisuus-palstalla? jospa jollakin olisi toisen kulttuurin edustajan näkemys ekologisuudesta.