Ensin katselin sitä miestä aikoinaan että onpas siinä hyvännäköinen mies ja oikeen mukavakin sekä hyvä työssään myös. Olin itse parisuhteeseen tuolloin tosin aika myrskyisässä sellaisessa silloin tuo pieni ihastelu oli sellaista ihanaa ohimennen ihailua joka jo unohtui kotiin mennessä.. Tässä välissä kerkesi tapahtua kaikenlaista ikävää häntä kyllä näin siinä välissä jokusen kerran mitään sen kummempaa miettimättä ja ihastelematta... Erostani on yli 6kk ja muutama viikko sitten juttelin tämän miehen kanssa huomasin jopa hieman flirttailevani hänelle tosin en paljoa. Hänen hymynsä on ihana ja ne silmät..itsellä on ollut aina vähän jollain lailla rikkonaisia miehiä.. Sellaisia joita pahoiksi pojiksi yleensä kutsutaan.. Mutta hän on ihan erilainen.. Kiltti, ehkä hieman ujo.. Tiedän ettei hän voi olla työnsä puolesta mikään kriminaali.. Nyt ajattelen häntä joka aamu kun herään ja muutenkin jatkuvasti.. En enää jaksa olla ihastunut tämä raastaa hermot.. Mutta silti en ole vuosiin tuntenut mitään näin ihanaa tunnetta mutta enhän edes tiedä onko hän varattu saatikka edes millään lailla kiinnostunut..
En halua olla ihastunut enää
Enjaksaa
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.