Mitä opiskelemaan "vanhana"

Eikö tuo 9 euroa juuri poistettu?

muhkee_muhku kirjoitti:

Eikö tuo 9 euroa juuri poistettu?

Omaehtoinen koulutus työttömyystuella, siitä se poistettiin. Sitä 9€ ei enää makseta, jos nyt aloittaa omaehtoisen opiskelun.

Millaisia jobeja aikuiskoulutuksessa on tarjolla?

Se että olet lukion käynyt, tiedät miten nämä muut eivät ymmärrä lukion arvoa. Se on sivistävä numerot kertoo mihin kannattaa mennä.
Ja mihin sinusta on. Yliopistoon pääseminen vaatii jo lukemista pääsykokeisiin erittäin paljon jos et numeroilla pääse sisään kun nykyään niilläkin voi päästä mutta korkean tuloksen.

ammattikorkeaan pääsee helpommin mutta pääsy kokeisiin myös lukemista. Jos olet todella nero kahta toisiinsa tukevaa tutkintoa kannattaa lukea mikä auttaa ymmärtää paremmin.

valtakunta kirjoitti:

Se että olet lukion käynyt, tiedät miten nämä muut eivät ymmärrä lukion arvoa. Se on sivistävä numerot kertoo mihin kannattaa mennä.
Ja mihin sinusta on. Yliopistoon pääseminen vaatii jo lukemista pääsykokeisiin erittäin paljon jos et numeroilla pääse sisään kun nykyään niilläkin voi päästä mutta korkean tuloksen.

ammattikorkeaan pääsee helpommin mutta pääsy kokeisiin myös lukemista. Jos olet todella nero kahta toisiinsa tukevaa tutkintoa kannattaa lukea mikä auttaa ymmärtää paremmin.

Lue lisää

Itse en pääse mutta minä jään asioista ilman tutkintoa minä luen mutta en osaa kirjoittaa ja yritän ratkoa itse ongelmani lukemalla ongelmastasi.

Millä rahalla hän ne rahoittaa ja niin monta vuotta? Lääkärin opinnot ei ole ilmaisia.

muhkee_muhku kirjoitti:

Millä rahalla hän ne rahoittaa ja niin monta vuotta? Lääkärin opinnot ei ole ilmaisia.

Vaikka opiskelu vielä olisi free, mutta entäs muu elämä, asuminen, sen kulut, ruoka ja mahdolliset opintomateriaalit vuosiksi? Ja jos sitten ei huvitakaan lukea loppuun saakka. Sinne meni yhteiskunnan rahat... :(

muhkee_muhku kirjoitti:

Millä rahalla hän ne rahoittaa ja niin monta vuotta? Lääkärin opinnot ei ole ilmaisia.

Minun mielestä vuosilla ei ole väliä

valtakunta kirjoitti:

Minun mielestä vuosilla ei ole väliä

Ei jollei niistä tule nälkävuosia. :)

muhkee_muhku kirjoitti:

Ei jollei niistä tule nälkävuosia. :)

Se että ei huvita lukea? lukio on lukemista. Ammattikorkea tai yliopisto on seuraava.
Opiskeluvälineet maksaa peruskoulun ikäisillekin ja se että teen 100-200 korttia kokeeseen kertoo erittäin hyvin että ne maksaa varsikin ne kortit varsinkin että ne laminoi.

valtakunta kirjoitti:

Se että ei huvita lukea? lukio on lukemista. Ammattikorkea tai yliopisto on seuraava.
Opiskeluvälineet maksaa peruskoulun ikäisillekin ja se että teen 100-200 korttia kokeeseen kertoo erittäin hyvin että ne maksaa varsikin ne kortit varsinkin että ne laminoi.

Lue lisää

Aikuisena tarttee olla jo aika itsenäinen, että opiskelusta tulee mitään. Ap ei nyt herättänyt luottamusta asian suhteen. Eipä muuta. :)

muhkee_muhku kirjoitti:

Aikuisena tarttee olla jo aika itsenäinen, että opiskelusta tulee mitään. Ap ei nyt herättänyt luottamusta asian suhteen. Eipä muuta. :)

jos on epäsosiaalinen ei ole luottamusta.
Minusta hänen ei pidä valita väärin ja aloittaja on ihan oikeassa työkkäri ei arvosta koulutusta.

valtakunta kirjoitti:

jos on epäsosiaalinen ei ole luottamusta.
Minusta hänen ei pidä valita väärin ja aloittaja on ihan oikeassa työkkäri ei arvosta koulutusta.

Mutta itse hänen täytyy tietää mitä valitsee. Minua taas työkkäri on aina kannustanut opiskelemaan lisää ja on ollut myös tukena opinnoissani. Joten olen eri mieltä tuosta viimeisestä. :)

muhkee_muhku kirjoitti:

Mutta itse hänen täytyy tietää mitä valitsee. Minua taas työkkäri on aina kannustanut opiskelemaan lisää ja on ollut myös tukena opinnoissani. Joten olen eri mieltä tuosta viimeisestä. :)

Lue lisää

. Työkkärissä ne eivät arvosta pätkääkään humastisia tieteitä.

valtakunta kirjoitti:

. Työkkärissä ne eivät arvosta pätkääkään humastisia tieteitä.

Ehkäpä se johtuu siitä että niillä on humaanikkoja liian paljon listoillaan? Jos joku ilmoittaa aikovansa hitsata luokat ja lähteä sitten metallihommiin ne näkee siinä potentiaalia joka voi toteutua mutta jos joku toinen aikoo opiskella vuosia alaa jolla on jo ennestään ylitarjontaa ne ei jaksa innostua. Niin se vaan ikävä kyllä on ettei kovinkaan moni ole valmis maksamaan humaanikon mietteistä mutta jos joku osaa tehdä tuotetta joka kelpaa maailmalle on se työmarkkinoilla ihan haluttu tyyppi vaikkei niin hienosti itseään ilmaisisi kuin se humaanikko.

valtakunta kirjoitti:

. Työkkärissä ne eivät arvosta pätkääkään humastisia tieteitä.

Olen samalla kannalla Harmaaritarin kanssa. Enemmänn tekeviä aloja suositaan, kun aloja joissa ei ole takeita päästä osaksi työllistynyttä väkeä. :)

Harmaaritari kirjoitti:

Ehkäpä se johtuu siitä että niillä on humaanikkoja liian paljon listoillaan? Jos joku ilmoittaa aikovansa hitsata luokat ja lähteä sitten metallihommiin ne näkee siinä potentiaalia joka voi toteutua mutta jos joku toinen aikoo opiskella vuosia alaa jolla on jo ennestään ylitarjontaa ne ei jaksa innostua. Niin se vaan ikävä kyllä on ettei kovinkaan moni ole valmis maksamaan humaanikon mietteistä mutta jos joku osaa tehdä tuotetta joka kelpaa maailmalle on se työmarkkinoilla ihan haluttu tyyppi vaikkei niin hienosti itseään ilmaisisi kuin se humaanikko.

Lue lisää

Tiedättekö mihin humanisteja tarvitaan?

http://irfrome.org/wp/wp-content/uploads/2016/12/humanistisentutkimuksenarvo.pdf
Lainaus kirjasta.
” Humanistiset alat ovat yliopistoilla kaikkein suosituimpien joukossa. Siksi niitä on hyvin vaikea päästä opiskelemaan ja niiden opiskelijat kuuluvat maamme lahjakkaimpiin.
● Humanistinen koulutus valmentaa kriittisyyteen, ongelmanratkai- suun, punnittujen valintojen tekemiseen, asioiden syvempään ym- märrykseen ja laajaan yleissivistykseen. Humanistinen koulutus an- taa yleispätevät valmiudet juuri sellaiseen työelämään, joka meillä on edessämme: jatkuvaan oppimiseen, yllättäviin muutoksiin, uudenlai- siin työpaikkoihin ja nopeaan sopeutumiseen.
● tutkimukset osoittavat humanistisen opetuksen ja tutkimuksen kou- livan empatiaa, tasa-arvoa ja demokratiataitoja. Jo siksi alat ovat yh- teiskunnan kehityksen kannalta keskeisiä.
● ehdoton valtaosa suomalaisista vaikuttajista näkee omasta taus- tastaan riippumatta humanistisella tutkimuksella merkitystä heidän omassa työssään arkisessa aherruksessa. etenkin asioiden ja yhteyk- sien laaja ymmärrys korostuu.”

valtakunta kirjoitti:

Tiedättekö mihin humanisteja tarvitaan?

http://irfrome.org/wp/wp-content/uploads/2016/12/humanistisentutkimuksenarvo.pdf
Lainaus kirjasta.
” Humanistiset alat ovat yliopistoilla kaikkein suosituimpien joukossa. Siksi niitä on hyvin vaikea päästä opiskelemaan ja niiden opiskelijat kuuluvat maamme lahjakkaimpiin.
● Humanistinen koulutus valmentaa kriittisyyteen, ongelmanratkai- suun, punnittujen valintojen tekemiseen, asioiden syvempään ym- märrykseen ja laajaan yleissivistykseen. Humanistinen koulutus an- taa yleispätevät valmiudet juuri sellaiseen työelämään, joka meillä on edessämme: jatkuvaan oppimiseen, yllättäviin muutoksiin, uudenlai- siin työpaikkoihin ja nopeaan sopeutumiseen.
● tutkimukset osoittavat humanistisen opetuksen ja tutkimuksen kou- livan empatiaa, tasa-arvoa ja demokratiataitoja. Jo siksi alat ovat yh- teiskunnan kehityksen kannalta keskeisiä.
● ehdoton valtaosa suomalaisista vaikuttajista näkee omasta taus- tastaan riippumatta humanistisella tutkimuksella merkitystä heidän omassa työssään arkisessa aherruksessa. etenkin asioiden ja yhteyk- sien laaja ymmärrys korostuu.”

Lue lisää

Tiedetään tai tiedän kyllä mitä humanistiset tieteet ja alat ovat. Mutta kyse olikin siitä, että työkkäri ei helposti tue aloja, joilla työllistyminen ei ole niin varmaa. Siellä tähdätään aina työllistymiseen. Ei kortistoon jäämiseen. On eri asia opiskella tavanoimaisempia aloja, kuten autonasentaja, kodinhoitaja tai joku muu joka mahdollisesti työllistää myös opiskelijan koulutuksen jälkeen melko pian. Näitä tuetaan melko helposti, jos perustelut on hyvät ja riittävät.

Humanistiset taas ei niin ikään helposti aina työllistä ja siksi niiden tukeminen on pienillä määrärahoilla varmasti erittäin harkinnavaraista ja arvelluttavaa työkkärin päättävien elimien taholla ja mielestä.

Suomalaisessa yliopistomaailmassa humanistisiin tieteisiin lasketaan kuuluviksi esimerkiksi:
Arkeologia
Folkloristiikka
Fonetiikka
Historia
Kansatiede
Kasvatustiede
Kielitiede
Kirjallisuustiede
Kulttuuriantropologia
Museologia
Perinteentutkimus
Puheviestintä
Sukupuolentutkimus
Taidehistoria
Teologia
Uskontotiede

muhkee_muhku kirjoitti:

Tiedetään tai tiedän kyllä mitä humanistiset tieteet ja alat ovat. Mutta kyse olikin siitä, että työkkäri ei helposti tue aloja, joilla työllistyminen ei ole niin varmaa. Siellä tähdätään aina työllistymiseen. Ei kortistoon jäämiseen. On eri asia opiskella tavanoimaisempia aloja, kuten autonasentaja, kodinhoitaja tai joku muu joka mahdollisesti työllistää myös opiskelijan koulutuksen jälkeen melko pian. Näitä tuetaan melko helposti, jos perustelut on hyvät ja riittävät.

Humanistiset taas ei niin ikään helposti aina työllistä ja siksi niiden tukeminen on pienillä määrärahoilla varmasti erittäin harkinnavaraista ja arvelluttavaa työkkärin päättävien elimien taholla ja mielestä.

Suomalaisessa yliopistomaailmassa humanistisiin tieteisiin lasketaan kuuluviksi esimerkiksi:
Arkeologia
Folkloristiikka
Fonetiikka
Historia
Kansatiede
Kasvatustiede
Kielitiede
Kirjallisuustiede
Kulttuuriantropologia
Museologia
Perinteentutkimus
Puheviestintä
Sukupuolentutkimus
Taidehistoria
Teologia
Uskontotiede

Lue lisää

Jos nyt haluaa opiskella jotain humaania alaa, josta saa kohtuu helpolla töitäkin, niin kasvatusala joku lastenohjaajan tms. opiskelut voisi saada jopa tukea työkkärissä.

Tai perhepäivähoitajan ammattitutkinto. Nää on toisenasteen koulutuksia, mutta humaaneja aloja. :)

muhkee_muhku kirjoitti:

Jos nyt haluaa opiskella jotain humaania alaa, josta saa kohtuu helpolla töitäkin, niin kasvatusala joku lastenohjaajan tms. opiskelut voisi saada jopa tukea työkkärissä.

Tai perhepäivähoitajan ammattitutkinto. Nää on toisenasteen koulutuksia, mutta humaaneja aloja. :)

Lue lisää

Tuo kasvatustiede ei kuulu tuohon humanistialaa kirjan mukaan ja eikä psykologia, tuossa kirjassa se kerrottiin.

”mitä on humanistinen tutkimus?
● Humanistiset tieteet tutkivat ihmistä – yksin ja yhdessä, ennen, nyt ja tulevaisuudessa.
● Humanistisia tutkimusaloja ovat esimerkiksi loso a, historia, kielitie- teet, arkeologia, taidehistoria / taiteen tutkimus, folkloristiikka, kan- satiede, kulttuuriantropologia, eri kulttuurien – vaikkapa aasian, afrikan ja amerikan – tutkimus, kirjallisuudentutkimus, estetiikka, uskontotiede ja sukupuolentutkimus.
● Ihmisen toimintaa ja mieltä tutkii myös joukko muita ihmistieteitä, kuten psykologia, kasvatustieteet, teologia, oikeustiede sekä yhteis- kunta- ja valtiotieteet, lääketiede ja liikuntatieteet. Rajanveto huma- nistisen ja näiden alojen tutkimuksen välillä on usein hankalaa.”

valtakunta kirjoitti:

Tuo kasvatustiede ei kuulu tuohon humanistialaa kirjan mukaan ja eikä psykologia, tuossa kirjassa se kerrottiin.

”mitä on humanistinen tutkimus?
● Humanistiset tieteet tutkivat ihmistä – yksin ja yhdessä, ennen, nyt ja tulevaisuudessa.
● Humanistisia tutkimusaloja ovat esimerkiksi loso a, historia, kielitie- teet, arkeologia, taidehistoria / taiteen tutkimus, folkloristiikka, kan- satiede, kulttuuriantropologia, eri kulttuurien – vaikkapa aasian, afrikan ja amerikan – tutkimus, kirjallisuudentutkimus, estetiikka, uskontotiede ja sukupuolentutkimus.
● Ihmisen toimintaa ja mieltä tutkii myös joukko muita ihmistieteitä, kuten psykologia, kasvatustieteet, teologia, oikeustiede sekä yhteis- kunta- ja valtiotieteet, lääketiede ja liikuntatieteet. Rajanveto huma- nistisen ja näiden alojen tutkimuksen välillä on usein hankalaa.”

Lue lisää

Jos nyt lähdemme ensin sanasta humaani liikkelle, niin sehän tarkoittaa inhimillistä, ihmisystävällistä, suvaitsevaa ja minä ajattelen sen olevan siis ihmislähtöistä. Ihmiskeskeistä.

Ihminen on koko homman keskiössä. Se jota tarkastellaan.

Kasvatustieteet kuten myös psykologia tutkii nimenomaan ihmiseen liittyen erilaisia ihmisen elinkaareen kuuluvia kehistysketjuja ja vaikuttimia.

Näin ollen ne ovat erittäinkin humaaneja aloja ja tieteitä. Ihmiskeskeisiä. :)
Jos jokus sanoo ettei nuo liity humaanisiin tieteisiin, niin ihminen ei joko ymmärrä mitä on humaani tai sitten se pelleilee. :)

valtakunta kirjoitti:

Tuo kasvatustiede ei kuulu tuohon humanistialaa kirjan mukaan ja eikä psykologia, tuossa kirjassa se kerrottiin.

”mitä on humanistinen tutkimus?
● Humanistiset tieteet tutkivat ihmistä – yksin ja yhdessä, ennen, nyt ja tulevaisuudessa.
● Humanistisia tutkimusaloja ovat esimerkiksi loso a, historia, kielitie- teet, arkeologia, taidehistoria / taiteen tutkimus, folkloristiikka, kan- satiede, kulttuuriantropologia, eri kulttuurien – vaikkapa aasian, afrikan ja amerikan – tutkimus, kirjallisuudentutkimus, estetiikka, uskontotiede ja sukupuolentutkimus.
● Ihmisen toimintaa ja mieltä tutkii myös joukko muita ihmistieteitä, kuten psykologia, kasvatustieteet, teologia, oikeustiede sekä yhteis- kunta- ja valtiotieteet, lääketiede ja liikuntatieteet. Rajanveto huma- nistisen ja näiden alojen tutkimuksen välillä on usein hankalaa.”

Lue lisää

● Ihmisen toimintaa ja mieltä tutkii myös joukko muita ihmistieteitä, kuten psykologia, kasvatustieteet, teologia, oikeustiede sekä yhteis- kunta- ja valtiotieteet, lääketiede ja liikuntatieteet. Rajanveto huma- nistisen ja näiden alojen tutkimuksen välillä on usein hankalaa.”

muhkee_muhku kirjoitti:

Jos nyt haluaa opiskella jotain humaania alaa, josta saa kohtuu helpolla töitäkin, niin kasvatusala joku lastenohjaajan tms. opiskelut voisi saada jopa tukea työkkärissä.

Tai perhepäivähoitajan ammattitutkinto. Nää on toisenasteen koulutuksia, mutta humaaneja aloja. :)

Lue lisää

" Mitäs siis tälläisen kolmekymppisen ätmin kannattaisi ruveta opiskelemaan ?"
- eiköhän ätmi olekin miespuolinen henkilö....

"Tai perhepäivähoitajan ammattitutkinto. Nää on toisenasteen koulutuksia, mutta humaaneja aloja. :)"
Ei maksa edes yrittää miehen perhepäivähoitajaksi alalle... tuskin työllistyisi kyseiseen työhön.
Jonnekin tarhaan ehkä pääsisi helpostikin työhön jos rikosrekisteri ja maine on puhdas... miespuolisia työntekijöitä lasten päiväkodit saisivat palkata enemmänkin lastenhoitoon.

Perhepäivähoitajana tuskin työllistyisi... ainakin epäilen. Ja kuka panee kotinsa alttiiksi kaiken näköisille tarkastuksille... ja eteenkin kulutukselle.
Sillä sillä korvauksella jonka, kunta/kaupunki työstä perhepäivähoitajalle maksaa/korvaa; ei ole todellista hyötyä tekijälle työstään.

Hyvä jos omilleen pääsee kustannuksien puolesta, ruuat, lelut, pyykinpesut, vuoteet ja peitteet ja kodin kuluminen lasten leikeissä... työlle ei tule korvausta.....,
...ellei itsellään ole edes yhtä tai paria lasta jotka hoitaa itse kotona.
Silloin asiaa voi matalapalkkaisen alan edustaja jopa harkita; jos itse säästää lapsensa hoitokustannuksilta, työmatkalta... ja lapsi saa olla kotihoidossa, ei tarvitse ennen aamu kuutta kiskoa nukkuvaa lasta sängystä hoitoon viedäkseen.

Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni.... ätmillä tuskin on noita omia huollettavia...
niin ett jos tuolle alalle on kiinnostusta ja tarmoa niin lastenpäiväkotiin kysymään harjoittelijan paikkaa ja samalla koulutuspaikkaa.
Työ ätmille tuolla olisivat kyllä mielenkiintoista kaikin puolin... saattaisit olla jopa ainoana kukkona tunkijolla... hyvässä lykyssä muut työkaverit kaikki olisivat naisia!

summasummarumm kirjoitti:

● Ihmisen toimintaa ja mieltä tutkii myös joukko muita ihmistieteitä, kuten psykologia, kasvatustieteet, teologia, oikeustiede sekä yhteis- kunta- ja valtiotieteet, lääketiede ja liikuntatieteet. Rajanveto huma- nistisen ja näiden alojen tutkimuksen välillä on usein hankalaa.”

Lue lisää

Juuri siksi niitä on hankalaa eritellä toisistaan, kun kaikissa näissä humanistisissa tieteissä, kasvatusala, psykologia jne. ihminen on se joka on keskiössä. Tutkiskelun kulmat vaihtelee, mutta ihminen on objekti josta kaikki alkaa ja johon kaikki päättyy tavalla tai toisella. :)

Ihmisen toiminta ja sen erilaiset puolet. Ugh, en jaksa jauhaa enempää. :)

mansikkakakkua kirjoitti:

" Mitäs siis tälläisen kolmekymppisen ätmin kannattaisi ruveta opiskelemaan ?"
- eiköhän ätmi olekin miespuolinen henkilö....

"Tai perhepäivähoitajan ammattitutkinto. Nää on toisenasteen koulutuksia, mutta humaaneja aloja. :)"
Ei maksa edes yrittää miehen perhepäivähoitajaksi alalle... tuskin työllistyisi kyseiseen työhön.
Jonnekin tarhaan ehkä pääsisi helpostikin työhön jos rikosrekisteri ja maine on puhdas... miespuolisia työntekijöitä lasten päiväkodit saisivat palkata enemmänkin lastenhoitoon.

Perhepäivähoitajana tuskin työllistyisi... ainakin epäilen. Ja kuka panee kotinsa alttiiksi kaiken näköisille tarkastuksille... ja eteenkin kulutukselle.
Sillä sillä korvauksella jonka, kunta/kaupunki työstä perhepäivähoitajalle maksaa/korvaa; ei ole todellista hyötyä tekijälle työstään.

Hyvä jos omilleen pääsee kustannuksien puolesta, ruuat, lelut, pyykinpesut, vuoteet ja peitteet ja kodin kuluminen lasten leikeissä... työlle ei tule korvausta.....,
...ellei itsellään ole edes yhtä tai paria lasta jotka hoitaa itse kotona.
Silloin asiaa voi matalapalkkaisen alan edustaja jopa harkita; jos itse säästää lapsensa hoitokustannuksilta, työmatkalta... ja lapsi saa olla kotihoidossa, ei tarvitse ennen aamu kuutta kiskoa nukkuvaa lasta sängystä hoitoon viedäkseen.

Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni.... ätmillä tuskin on noita omia huollettavia...
niin ett jos tuolle alalle on kiinnostusta ja tarmoa niin lastenpäiväkotiin kysymään harjoittelijan paikkaa ja samalla koulutuspaikkaa.
Työ ätmille tuolla olisivat kyllä mielenkiintoista kaikin puolin... saattaisit olla jopa ainoana kukkona tunkijolla... hyvässä lykyssä muut työkaverit kaikki olisivat naisia!

Lue lisää

Ne oli esimerkkejä Valtakunnalle kysytyistä humaaneista aloista, ei ehdotuksia ätmille. :)

Asiayhteys vaihtui välillä.

mansikkakakkua kirjoitti:

" Mitäs siis tälläisen kolmekymppisen ätmin kannattaisi ruveta opiskelemaan ?"
- eiköhän ätmi olekin miespuolinen henkilö....

"Tai perhepäivähoitajan ammattitutkinto. Nää on toisenasteen koulutuksia, mutta humaaneja aloja. :)"
Ei maksa edes yrittää miehen perhepäivähoitajaksi alalle... tuskin työllistyisi kyseiseen työhön.
Jonnekin tarhaan ehkä pääsisi helpostikin työhön jos rikosrekisteri ja maine on puhdas... miespuolisia työntekijöitä lasten päiväkodit saisivat palkata enemmänkin lastenhoitoon.

Perhepäivähoitajana tuskin työllistyisi... ainakin epäilen. Ja kuka panee kotinsa alttiiksi kaiken näköisille tarkastuksille... ja eteenkin kulutukselle.
Sillä sillä korvauksella jonka, kunta/kaupunki työstä perhepäivähoitajalle maksaa/korvaa; ei ole todellista hyötyä tekijälle työstään.

Hyvä jos omilleen pääsee kustannuksien puolesta, ruuat, lelut, pyykinpesut, vuoteet ja peitteet ja kodin kuluminen lasten leikeissä... työlle ei tule korvausta.....,
...ellei itsellään ole edes yhtä tai paria lasta jotka hoitaa itse kotona.
Silloin asiaa voi matalapalkkaisen alan edustaja jopa harkita; jos itse säästää lapsensa hoitokustannuksilta, työmatkalta... ja lapsi saa olla kotihoidossa, ei tarvitse ennen aamu kuutta kiskoa nukkuvaa lasta sängystä hoitoon viedäkseen.

Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni.... ätmillä tuskin on noita omia huollettavia...
niin ett jos tuolle alalle on kiinnostusta ja tarmoa niin lastenpäiväkotiin kysymään harjoittelijan paikkaa ja samalla koulutuspaikkaa.
Työ ätmille tuolla olisivat kyllä mielenkiintoista kaikin puolin... saattaisit olla jopa ainoana kukkona tunkijolla... hyvässä lykyssä muut työkaverit kaikki olisivat naisia!

Lue lisää

Esimerkkinä entinen palstailija Crocuta, on lastenhoitaja ja käsittääkseni pärjää erittäin hyvin akkojen seassa työssään. :)

mansikkakakkua kirjoitti:

" Mitäs siis tälläisen kolmekymppisen ätmin kannattaisi ruveta opiskelemaan ?"
- eiköhän ätmi olekin miespuolinen henkilö....

"Tai perhepäivähoitajan ammattitutkinto. Nää on toisenasteen koulutuksia, mutta humaaneja aloja. :)"
Ei maksa edes yrittää miehen perhepäivähoitajaksi alalle... tuskin työllistyisi kyseiseen työhön.
Jonnekin tarhaan ehkä pääsisi helpostikin työhön jos rikosrekisteri ja maine on puhdas... miespuolisia työntekijöitä lasten päiväkodit saisivat palkata enemmänkin lastenhoitoon.

Perhepäivähoitajana tuskin työllistyisi... ainakin epäilen. Ja kuka panee kotinsa alttiiksi kaiken näköisille tarkastuksille... ja eteenkin kulutukselle.
Sillä sillä korvauksella jonka, kunta/kaupunki työstä perhepäivähoitajalle maksaa/korvaa; ei ole todellista hyötyä tekijälle työstään.

Hyvä jos omilleen pääsee kustannuksien puolesta, ruuat, lelut, pyykinpesut, vuoteet ja peitteet ja kodin kuluminen lasten leikeissä... työlle ei tule korvausta.....,
...ellei itsellään ole edes yhtä tai paria lasta jotka hoitaa itse kotona.
Silloin asiaa voi matalapalkkaisen alan edustaja jopa harkita; jos itse säästää lapsensa hoitokustannuksilta, työmatkalta... ja lapsi saa olla kotihoidossa, ei tarvitse ennen aamu kuutta kiskoa nukkuvaa lasta sängystä hoitoon viedäkseen.

Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni.... ätmillä tuskin on noita omia huollettavia...
niin ett jos tuolle alalle on kiinnostusta ja tarmoa niin lastenpäiväkotiin kysymään harjoittelijan paikkaa ja samalla koulutuspaikkaa.
Työ ätmille tuolla olisivat kyllä mielenkiintoista kaikin puolin... saattaisit olla jopa ainoana kukkona tunkijolla... hyvässä lykyssä muut työkaverit kaikki olisivat naisia!

Lue lisää

perhepäivähoitajia https://www.hel.fi/helsinki/fi/paivahoito-ja-koulutus/paivahoito/perhepaivahoito/ryhmaperhepaivahoito/ryhmaperhepaivakodit/

summasummarumm kirjoitti:

● Ihmisen toimintaa ja mieltä tutkii myös joukko muita ihmistieteitä, kuten psykologia, kasvatustieteet, teologia, oikeustiede sekä yhteis- kunta- ja valtiotieteet, lääketiede ja liikuntatieteet. Rajanveto huma- nistisen ja näiden alojen tutkimuksen välillä on usein hankalaa.”

Lue lisää

Juuri niin kirjassa niitä ei luokitella, mikä on suora lainaus kirjasta. Lainausmerkit olen laittanut.
Se ei ole humpuuki kirja kuitenkaan
http://irfrome.org/humanistisen-tutkimuksen-arvo/

Hyvä kun muhku noita kirjailijoita rumasti nimittelee

valtakunta kirjoitti:

Juuri niin kirjassa niitä ei luokitella, mikä on suora lainaus kirjasta. Lainausmerkit olen laittanut.
Se ei ole humpuuki kirja kuitenkaan
http://irfrome.org/humanistisen-tutkimuksen-arvo/

Hyvä kun muhku noita kirjailijoita rumasti nimittelee

Lue lisää

Muhku on oikeassa humaani, humanismi, humanitaarinen liittyvät ihmiseen.

valtakunta kirjoitti:

Juuri niin kirjassa niitä ei luokitella, mikä on suora lainaus kirjasta. Lainausmerkit olen laittanut.
Se ei ole humpuuki kirja kuitenkaan
http://irfrome.org/humanistisen-tutkimuksen-arvo/

Hyvä kun muhku noita kirjailijoita rumasti nimittelee

Lue lisää

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Abraham_Maslow

Valtikka opiskelemaan;)

summasummarumm kirjoitti:

Muhku on oikeassa humaani, humanismi, humanitaarinen liittyvät ihmiseen.

https://opintopolku.fi/wp/yliopisto/mita-yliopistossa-voi-opiskella/

Humanismia voi opiskella erikseen

Wwuu kirjoitti:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Abraham_Maslow

Valtikka opiskelemaan;)

Lue lisää

Humani on ihmillinen ihminen yms.
Mutta pähkinä kuoressa ei tarkoita kirjaimellisesti pähkinän kuorta, se voi tarkoittaa tiivistettyä tietoa

Kuin lapseni luuli olevan linnunpöntön olevan linnun vessa

valtakunta kirjoitti:

https://opintopolku.fi/wp/yliopisto/mita-yliopistossa-voi-opiskella/

Humanismia voi opiskella erikseen

Lue lisää

Kasvatustieteiden laitos
Kasvatustieteet kuuluvat ihmistieteisiin, yhteiskunta- ja humanististen tieteiden leikkauspisteeseen. Kasvatustiedettä lähellä olevia tieteenaloja ovat psykologia, sosiologia, filosofia ja historia.

valtakunta kirjoitti:

Juuri niin kirjassa niitä ei luokitella, mikä on suora lainaus kirjasta. Lainausmerkit olen laittanut.
Se ei ole humpuuki kirja kuitenkaan
http://irfrome.org/humanistisen-tutkimuksen-arvo/

Hyvä kun muhku noita kirjailijoita rumasti nimittelee

Lue lisää

Niin kasvatustieteet, psykologia nimenomaan liittyvät humanistisiin tieteisiin, mieti nyt vaikka kasvatushistoriaa tai tuota humanistista psykologiaa, kulttuurikasvatusta, taidekasvatusta jne. Väylä löytyy. Vaikka ne kuinka jaottelisi omaksi tieteenalakseen ne siltikin liittyvät toisiinsa.

Yläotsikko imee sisäänsä monta alaotsikkoa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_humanistisen_ja_kasvatusalan_tutkinnoista


Luettelo humanistisen ja kasvatusalan tutkinnoista.

Humanistisen ja kasvatusalan ammatilliset perustutkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto, viittomakielen ohjaaja
Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, lastenohjaaja
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja

Humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, Viittomakielentulkki (AMK)
Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, Yhteisöpedagogi (AMK)

muhkee_muhku kirjoitti:

Niin kasvatustieteet, psykologia nimenomaan liittyvät humanistisiin tieteisiin, mieti nyt vaikka kasvatushistoriaa tai tuota humanistista psykologiaa, kulttuurikasvatusta, taidekasvatusta jne. Väylä löytyy. Vaikka ne kuinka jaottelisi omaksi tieteenalakseen ne siltikin liittyvät toisiinsa.

Yläotsikko imee sisäänsä monta alaotsikkoa.

Lue lisää

Ihmistieteisiin kuluu
Humanistitiede ja yhteiskuntatiede
Linkki
http://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Yhteiskuntatieteiden-tiedekunta/Opinnot/Sivuaineet/Filosofia/Ihmistieteet#

Ja taas Tilastokeskus määrittelee kasvatuksentieteen ja psykologin yhteiskuntatieteihin
Linkki
http://www.stat.fi/meta/luokitukset/tieteenala/001-2010/index.html

Ja jatkuvasti lukee on erilttäin vaikea luokitella omaksi lukee kirjassa

tulkki kirjoitti:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_humanistisen_ja_kasvatusalan_tutkinnoista


Luettelo humanistisen ja kasvatusalan tutkinnoista.

Humanistisen ja kasvatusalan ammatilliset perustutkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto, viittomakielen ohjaaja
Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, lastenohjaaja
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja

Humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, Viittomakielentulkki (AMK)
Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, Yhteisöpedagogi (AMK)

Lue lisää

Erikoistua voi se on totuus psykologia voi erikoistua
Media psykologiksi tai liikunta psykologiksi tai nerolopsykologiksi Yms.
Lääkäri voi erikoistua neuropsykiatriksi

valtakunta kirjoitti:

Ihmistieteisiin kuluu
Humanistitiede ja yhteiskuntatiede
Linkki
http://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Yhteiskuntatieteiden-tiedekunta/Opinnot/Sivuaineet/Filosofia/Ihmistieteet#

Ja taas Tilastokeskus määrittelee kasvatuksentieteen ja psykologin yhteiskuntatieteihin
Linkki
http://www.stat.fi/meta/luokitukset/tieteenala/001-2010/index.html

Ja jatkuvasti lukee on erilttäin vaikea luokitella omaksi lukee kirjassa

Lue lisää

Mitä tieteitä sinä sitten tahtoisit opiskella? ☺️

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiede

Tieteiden jaottelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo tieteenaloista
Tiede jaetaan yleensä kahtia luonnontieteisiin, jotka tutkivat luonnossa esiintyviä ilmiöitä, sekä ihmistieteisiin, jotka tutkivat ihmisten käyttäytymistä ja tuotoksia, kuten taidetta, sekä yhteiskuntaa.[18] Eräät tieteenalat luetaan tieteidenvälisiin ja soveltaviin tieteisiin, kuten tekniikka ja lääketiede. Matematiikka, joka luetaan usein erilliseen formaalisiksi eli käsitteellisiksi tieteiksi kutsuttuun ryhmään, sisältää yhtäläisyyksiä ja eroja sekä suhteessa luonnontieteisiin että humanistisiin tieteisiin.[19] Matematiikka muistuttaa empiirisiä tieteitä siinä, että se on objektiivista ja systemaattista jonkin alueen tutkimusta, mutta eroaa siinä, että se ei käytä empiirisiä vaan apriorisia menetelmiä tiedon verifioimiseksi eli todentamiseksi.[20] Formaaliset tieteet, joihin luetaan myös muun muassa logiikka ja tilastotiede, ovat elintärkeitä empiirisille tieteille. Ne ovat oleellisia hypoteesien, teorioiden ja lakien muodostamisessa,[21] samoin kuin kuvattaessa, kuinka asiat toimivat (luonnontieteissä) ja kuinka ihmiset ajattelevat ja toimivat (ihmistieteissä)lähde?.
Näin tieteitä voidaan jaotella seuraavasti:
Formaaliset eli käsitteelliset tieteet
Matematiikka ja logiikka
Luonnontieteet
Fysiikka
Tähtitiede
Kemia ja biokemia
Biologia
Geotieteet
Luonnontieteiden pohjalta toimivat soveltavat tieteet
Esimerkiksi tekniikka, lääketiede
Ihmistieteet
Yhteiskuntatieteet, esimerkiksi taloustiede, sosiologia, antropologia, viestintä, sosiaalipsykologia ja valtio-oppi.
Humanistiset tieteet, esimerkiksi historia, arkeologia, kulttuurintutkimus, kasvatustiede, filosofia ja teologia.
Tieteellinen tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Tieteellinen tutkimus
Tieteellinen tutkimus jakautuu perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen.[22] Perustutkimus tavoittelee tietoa, josta ei välttämättä ole suoraan käytännöllistä hyötyä. Soveltava tutkimus yrittää saavuttaa perustutkimuksen antaman tiedon avulla tietoa jotakin käytännöllistä tavoitetta varten. Lisäksi voidaan vielä erottaa kehittämistyö, joka perustuu tutkimustuloksiin ja pyrkii kehittämään uusia tai parempia välineitä, menetelmiä tai palveluja.[22]
Lisäksi tutkimus voidaan jakaa teoreettiseen ja empiiriseen tutkimukseen. Empiirisen tutkimuksen avulla testataan teoreettisen tutkimuksen tuottamia hypoteeseja ja se voidaan jaotella edelleen laadulliseen eli kvalitatiiviseen ja määrälliseen eli kvantitatiiviseen tutkimukseen. Laadullinen tutkimus tutkii asioita laadullisesti. Määrällinen tutkimus mittaa asioiden määrää tai suuruutta. Sen etuna on, että tuloksia voidaan käsitellä matemaattisesti ja tilastollisesti.lähde?
Tieteenalojen yhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käsitteet monitieteisyys, tieteidenvälisyys ja "poikkitieteellisyys" ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien.[23] Erottelut ovat useimmiten sopimuksenvaraisia. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa "poikkitieteellinen" on svetisisminä (ruots. tvärvetenskaplig) vältettävä ja sen asemesta käytettävä adjektiivia monitieteellinen tai tieteidenvälinen.[24]
Monitieteisyys tarkoittaa sitä, että eri alojen edustajat tekevät yhteistyötä tarkastelevat samaa aihetta omilla menetelmillään. Yhteistyön tuloksena syntyy kokoava ja moniulotteinen käsitys tutkimuksen kohteesta. Tieteidenvälisyys menee monitieteisyyttä pitemmälle: tieteenalojen rajat voidaan ylittää ja ne voivat hämärtyä, mutta tieteenalojen itsenäisyys ei häviä. Poikkitieteellisyydessä tieteenalojen välinen yhteistyö tuottaa uusia yhteisiä teorioita, menetelmiä ja näkökulmia. Koko tutkimus rakennetaan yhdessä, ongelmanasetteluista alkaen.[23]
Termiä transtieteellisyys on esitetty kuvaamaan yhteistyötä, joka ulottuu tutkimusmaailman ulkopuolelle ja ylittää ammattien rajat.[25] Sanaa ei suomen yleiskielessä käytetä.

Taas se jatkuu.😂

Mutta huomioi sama kirjailija,uudessa julkaisussa ja erikseen maininta vaikea erotettavissa.
Voimme miettiä missä kohtaan on menty pieleen🙄

Myös Virossa käy suomalaisia opiskelemassa lekuriksi yms. hoitoalaa. :)

muhkee_muhku kirjoitti:

Myös Virossa käy suomalaisia opiskelemassa lekuriksi yms. hoitoalaa. :)

Nojaa olihan se siinä, en saanut linkkiä oitis auki ja päässy lukeman. Mutta joo, eipä mitään Viro mainittu. :)

muhkee_muhku kirjoitti:

Nojaa olihan se siinä, en saanut linkkiä oitis auki ja päässy lukeman. Mutta joo, eipä mitään Viro mainittu. :)

Kannattaiskohan ap:n alkaa valelääkäriksi? sumuttaisi väkeä jossain pikkukunnassa muutaman vuoden ja pakenisi sitten rahojen kanssa jonnekin mistä ei ole luovutussopimusta. Yritteliäs kaveri voisi tehdä varmaan hyvää tiliä kun myisi pirtureseptejä ja kauppaisi nappeja, kyllä siinä vähän aikaa voisi mennä ennen kuin hoksaavat.

Harmaaritari kirjoitti:

Kannattaiskohan ap:n alkaa valelääkäriksi? sumuttaisi väkeä jossain pikkukunnassa muutaman vuoden ja pakenisi sitten rahojen kanssa jonnekin mistä ei ole luovutussopimusta. Yritteliäs kaveri voisi tehdä varmaan hyvää tiliä kun myisi pirtureseptejä ja kauppaisi nappeja, kyllä siinä vähän aikaa voisi mennä ennen kuin hoksaavat.

Lue lisää

Jos tykkää elää jännästi. xD

Mulla on yksi viron lekuri ollut, joka antoi mun itse tehdä diagnoosin käsikipuuni. Näytti listaa koneelta, nämä sopisi vaivoihin, mikä laitetaan. Ja ei oo ees vitsi, vaikka kova olenkin vitsailemaan. Olkavarren joku tulehdus taisi olla se mikä valkattiin. :)

Oli aika härö reissu. :>

Harmaaritari kirjoitti:

Kannattaiskohan ap:n alkaa valelääkäriksi? sumuttaisi väkeä jossain pikkukunnassa muutaman vuoden ja pakenisi sitten rahojen kanssa jonnekin mistä ei ole luovutussopimusta. Yritteliäs kaveri voisi tehdä varmaan hyvää tiliä kun myisi pirtureseptejä ja kauppaisi nappeja, kyllä siinä vähän aikaa voisi mennä ennen kuin hoksaavat.

Lue lisää

Aloittaja ei ole yritteliäs kaveri, joten ei hän ammattirikollisena tienaisi. Eikä noin vetelästä tyypistä myöskään hitsaajaksi olisi, sitäkään ei siis hänelle kannata ehdottaa. Eipä taida sellaista ammattia ollakaan, jossa tienaisi isoja rahoja pelkällä löhöämisellä.

muhkee_muhku kirjoitti:

Myös Virossa käy suomalaisia opiskelemassa lekuriksi yms. hoitoalaa. :)

Ne eivät ole päteviä todistuksia

Mikä ihme vimma täällä on saada ihminen opiskelevaan sellaista mistä ei ole hyötyä hänen elämälleen?

valtakunta kirjoitti:

Ne eivät ole päteviä todistuksia

"EU- tai Eta-alueelta valmistuneet lääkärit ovat samalla viivalla Suomessa valmistuneiden lääkäreiden kanssa.

Sen sijaan EU- ja Eta-alueen ulkopuolisista maista valmistuneiden pitää läpikäydä Tampereella vaativat tentit ennen kuin heidät kelpuutetaan Suomeen lääkäriksi. Tässä joukossa pääosa on ulkomaalaisia Suomeen lääkäriksi haluavia."

- Näin väittää Harmiksen linkin juttu.

720 kirjoitti:

Aloittaja ei ole yritteliäs kaveri, joten ei hän ammattirikollisena tienaisi. Eikä noin vetelästä tyypistä myöskään hitsaajaksi olisi, sitäkään ei siis hänelle kannata ehdottaa. Eipä taida sellaista ammattia ollakaan, jossa tienaisi isoja rahoja pelkällä löhöämisellä.

Lue lisää

Joo, voihan se olla, ehkäpä ap:n pitää alkaa poliitikoksi, siinä hommassa nyt ainakin pärjää pelkästään sluibailemalla. Riittää kun kerran pääsee sisälle järjestelmään eikä sitten herätä isosti huomiota niin hyvin menee.

Harmaaritari kirjoitti:

Joo, voihan se olla, ehkäpä ap:n pitää alkaa poliitikoksi, siinä hommassa nyt ainakin pärjää pelkästään sluibailemalla. Riittää kun kerran pääsee sisälle järjestelmään eikä sitten herätä isosti huomiota niin hyvin menee.

Lue lisää

Käy istunnoissa sanomassa JAA ja lähtee himaan. :)

muhkee_muhku kirjoitti:

Käy istunnoissa sanomassa JAA ja lähtee himaan. :)

Niin tai ei aina edes tarvitse käydä, tuossa täysistunto:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/134555-riita-poissaoloista-eduskunnassa-kuva-kertoo-totuuden

Harmaaritari kirjoitti:

Niin tai ei aina edes tarvitse käydä, tuossa täysistunto:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/134555-riita-poissaoloista-eduskunnassa-kuva-kertoo-totuuden

Lue lisää

Noniin, nyt on asiat mallillaan. Täytyy vissiin ryhtyä itsekin politiikoksi ja alkaa treenamaan vaan poissaoloja ja seliselittelyä. :)

Kaikilla oli varmaan tärkeitä tehtäviä ja siksi piti olla pois.

muhkee_muhku kirjoitti:

Noniin, nyt on asiat mallillaan. Täytyy vissiin ryhtyä itsekin politiikoksi ja alkaa treenamaan vaan poissaoloja ja seliselittelyä. :)

Kaikilla oli varmaan tärkeitä tehtäviä ja siksi piti olla pois.

Lue lisää

Minusta tuntuu että huomaamattomuus on poliitikon tärkein ominaisuus, valehtelun lisäksi tietenkin. Kun on riittävän huomaamaton ja painaa sitä nappia mitä puolue haluaa ei ole hätäpäivää. Esim. joku hakkarainenkin alkuun aiheutti kohua mutta sitten kun tajusi alkaa olemaan hiljaa on pärjännyt hyvin. Sanotaan vaikka niin että jonkun ison puolueen listoilla sisälle, sitten jos jostain pitää jotain lausua niin antaa painavan kommenttinsa muutaman vuoden välein alkoholin hinnasta ja pitäisikö vähitiskauppaan saada väkevämpien myyntiä niin saa varmaan olla eläkkeelle asti eikä kukaan huomaa poissaolojakaan kun ei kukaan edes muista että on olemassa.

Harmaaritari kirjoitti:

Minusta tuntuu että huomaamattomuus on poliitikon tärkein ominaisuus, valehtelun lisäksi tietenkin. Kun on riittävän huomaamaton ja painaa sitä nappia mitä puolue haluaa ei ole hätäpäivää. Esim. joku hakkarainenkin alkuun aiheutti kohua mutta sitten kun tajusi alkaa olemaan hiljaa on pärjännyt hyvin. Sanotaan vaikka niin että jonkun ison puolueen listoilla sisälle, sitten jos jostain pitää jotain lausua niin antaa painavan kommenttinsa muutaman vuoden välein alkoholin hinnasta ja pitäisikö vähitiskauppaan saada väkevämpien myyntiä niin saa varmaan olla eläkkeelle asti eikä kukaan huomaa poissaolojakaan kun ei kukaan edes muista että on olemassa.

Lue lisää

Mahdollisesti näin. Monia poliitikkojahan ei juuri kuvassa näe, sen jälkeen kun heidät on riveihin valittu. Eikä oiken käy mistään julki, että mitä he puuhaavat ja missä loppujen lopuksi vaikuttavat. Jännää on, että julkkikset siirtyy politiikkaan kovinkin ahkerasti.

Ja äänestäminen, joskus ajattelee että miksi? Jokainen äänestetty tyyppi tekee kuitenkin mitä puolue haluaa, ihan sama mitä ovat vaalilupauksia antaneet. Humpsis, ne unohtuu heti kun paikka on varmistettu. Samaa valehtelua jokaisella, joka ikinen vaalien aika.

Mikään ei muutu, naamat muuttuu mutta peli on sama.

muhkee_muhku kirjoitti:

Mahdollisesti näin. Monia poliitikkojahan ei juuri kuvassa näe, sen jälkeen kun heidät on riveihin valittu. Eikä oiken käy mistään julki, että mitä he puuhaavat ja missä loppujen lopuksi vaikuttavat. Jännää on, että julkkikset siirtyy politiikkaan kovinkin ahkerasti.

Ja äänestäminen, joskus ajattelee että miksi? Jokainen äänestetty tyyppi tekee kuitenkin mitä puolue haluaa, ihan sama mitä ovat vaalilupauksia antaneet. Humpsis, ne unohtuu heti kun paikka on varmistettu. Samaa valehtelua jokaisella, joka ikinen vaalien aika.

Mikään ei muutu, naamat muuttuu mutta peli on sama.

Lue lisää

Mutta nyt on taas nukkumisen aika, hyviä öitä! :)

muhkee_muhku kirjoitti:

Mahdollisesti näin. Monia poliitikkojahan ei juuri kuvassa näe, sen jälkeen kun heidät on riveihin valittu. Eikä oiken käy mistään julki, että mitä he puuhaavat ja missä loppujen lopuksi vaikuttavat. Jännää on, että julkkikset siirtyy politiikkaan kovinkin ahkerasti.

Ja äänestäminen, joskus ajattelee että miksi? Jokainen äänestetty tyyppi tekee kuitenkin mitä puolue haluaa, ihan sama mitä ovat vaalilupauksia antaneet. Humpsis, ne unohtuu heti kun paikka on varmistettu. Samaa valehtelua jokaisella, joka ikinen vaalien aika.

Mikään ei muutu, naamat muuttuu mutta peli on sama.

Lue lisää

No niinpä, siksi en äänestä. Ehkä sitten ensivaaleissa.

Jep, öitä :)

Harmaaritari kirjoitti:

No niinpä, siksi en äänestä. Ehkä sitten ensivaaleissa.

Jep, öitä :)

Mäkin olen huono äänestämään, kun en usko äänien tuovan muutosta. Ennen kun politiikan tekemisen rakenne muuttuu kansalais keskeisemmäksi. Eli politiikot ei keskenään sovi oma lehmä ojassa niinkään asioista, vaan kansalaiset seuraa politiikkaa ja tilanteita ja äänestää kaikesta tärkeästä kansanäänestyksellä kulloisenkin asian äärellä. :)

Niin, että kansan ääni kuullaan aidon oikeasti, eikä vain prosentuaalisen ja marginaalisen joukon sana paina laskennassa. Ääniä laskettu 1000/ 5 000 000:sta. :D

muhkee_muhku kirjoitti:

Mäkin olen huono äänestämään, kun en usko äänien tuovan muutosta. Ennen kun politiikan tekemisen rakenne muuttuu kansalais keskeisemmäksi. Eli politiikot ei keskenään sovi oma lehmä ojassa niinkään asioista, vaan kansalaiset seuraa politiikkaa ja tilanteita ja äänestää kaikesta tärkeästä kansanäänestyksellä kulloisenkin asian äärellä. :)

Niin, että kansan ääni kuullaan aidon oikeasti, eikä vain prosentuaalisen ja marginaalisen joukon sana paina laskennassa. Ääniä laskettu 1000/ 5 000 000:sta. :D

Lue lisää

Enemmänkin siis Sveitsin tyyliin. :)

Sain vieläpä hyviä arvosanoja mutta kesken jäi koska tää on paska maa.

Mitähän järkeä on laittaa aikuiset ihmiset jonnekin kentälle palloa potkimaan, ihan pelleporukkaa nämä nykyiset päättäjät. Nykypäivänä, milloin kuka tahansa pystyy opettelemaan mitä tahansa vaikka kotonaaan, paperit pitäisi saada käteen vaikka heti jos pystyy kokeilla ja/tai näytöillä näyttämään tietonsa.