viinanatsi mies ja paremmuus

” Onko tässä nyt ainoa ratkaisu se että miehen olisi parempi olla itsensä kaltaisen naisen kanssa. ”

Pikemminkin niin päin, että sun olis parempi olla kumppanin kanssa jonka kanssa voit olla oma itsesi, nauttia niistä asioista mistä tykkäät ja olla rakastettu omana itsenäsi joutumatta arvostelun kohteeksi.

Hän kokee selvästikin jotain tyydytystä kun voi halveksia valintojasi ja ystäviäsi, ja haluaa nostaa egoaan kustanuksellasi. Vaikkka vääntyisit mutkalle ja eläisit juuri miten hän oikeaksi näkee, tuon kaltainen ihminen tulee löytämään sinusta aina vikoja.

Sinä et voi tosiaan muuttaa miestäsi, eikä sulla ole syytä muuttaa itseäsi. Muuta vain suhtautumistasi mieheen. Hän ei osaa rakastaa vilpittömästi eikä hänelle tule ns. järjen puhuminen auttamaan. Lähde pois epäterveestä suhteesta, ennenkuin oma elämänilosi katoaa täysin ja persoonasi katoaa.

Jos mies ei halua käydä missään niin ei se voi sinulta sitä kieltää ja elät omaa elämääsi. Kun otat alkoholia niin miehesi tahallaan arsyttää sinua että käämi pälää ja sitten pääsee niskan päälle ja saa syyn miksi alkoholia ei pitäis ottaa. Noi raittiit ovat ihan hukassa kun puuttuvat toisten elämään ja eroa kun on myöhäistä kun kohta sinulla ei ole kavereita ja olet täysin riippuvainen miehesi seurasta ja siitä ei tule pidemmän päälle yhtään mitää. Sanoppa miehellesi että et halua elää kuin vankilassa vaan omanalistasi elämää jos se ei miehelle sovi niin eroa niin helpottaa. Narsistista ja mies yrittää sulkea sinut pois omasta keveripiiristä ja kysyppä miksi mies ei ota edes kohtuullisesti alkoholia jossain muodossa. Onko entinen rapajuoppo vai onko hänen vanhenpansa alkoholisteja vai mikä mättää.

Onnea vaan, jos siihen suhteeseen meinaat jäädä. Tarvitset nimittäin roppakaupalla nimen omaan sitä onnea, millään järkiperäisellä tavalla tuota yhtälöänne ei ratkaista.

Ei teillä koskaan olekaan ollut yhteistä tekemistä, on vaan miehen tekemisiä, joissa sinä olet ollut ja tulet olemaan mukana, joko omasta tahdosta tai vasten tahtoasi. Sinun tekemisiä ei ole, eikä tule ja jatkossakin yhteiset tekemiset tulevat olemaan miehen tekemisiä, joissa koitat roikkua ja esittää osallistuvaa.

Se mikä huomaamattasi tapahtuu -> kadotat itsesi ja elämäsi, kuten olet jo varmasti alkanut tajuamaan. Mieti, mitä haluat 5....10 vuoden päästä elämäsi olevan?

Miehen suhtautumisen kapakkakierroksiin negatiivisesti on ymmärrettävää. Etkö voisi tavata ystäviäsi muissa merkeissä?
Sinä tunnet erilaisia ihmisiä omine mielenkiintoineen, se jo yksistään on rikkaus. Jos mies harkiten kieltäytyy edes tutustumasta heihin!..........Eikö teillä todellakaan ole mitään harrastuksia joiden parissa kehitellä ystävyys suhteita muihin ihmisiin?

Ellei yhteisiä ystäviä löydy, miehen yritys eristää sinut muusta maailmasta ei kuulosta terveeltä.
Ilmeisesti ette ole laillistaneet liittoanne , joten sinun on helppo poistua tun miehen katon alta.
Mietippä oikein huolella ja kysy mieheltä, miksi tieten tahtoen kiduttaa ( henkisesti) itseä ja toista?

Tee valintasi tulevaisuuden suhteen jo kokemasi ja kuulemasi perusteella.

Mietipä uudelleen kannattaako teidän olla yhdessä? En tiedä ketään, joka nauttisi puolisonsa juopottelusta. Eikä se ole oikeasti terveellistäkään. Sen sijaan miehessä on varottavana piirteenä puuttuminen sinun tekemisiin ja menemisiin. Se on nimittäin henkistä väkivaltaa.

Ap.
Miehen toisella vanhemmalla ollut alkoholin kanssa ongelmaa. Kuten minunkin toisella, mutta en koe mitään syytä rangaista ketään muuta että vanhempi joi. Ja vika ei kyllä ollut viinassa vaan siinä että suoraa sanottuna kusipää tyyppi. Sitähän se kai on, minkä juuri tajusin, absolutistit koittaa rangaista kaikkia muitakin omista ongelmistaan. Kuten petetyt miehet (ja naiset) rankaisee usein uusia puolisoitaan toisen petoksesta. Tässäkin suhteessa ehkä vähän kyse siitä. Laittaahan se miettimään että en mä itse toiselle niin tekisi että jatkuvasti lyttäisin muka omalla paremmuudella.

Tuosta että mun pitäisi keksiä muutakin tekemistä kuin juominen ystävien seurassa, no kyllä mä nyt toki oon sitäkin tehnyt, mutta sekään ei miehelle käy koska mun ystävät on niin paskoja. Plus mua vituttaa se kaikki niin paljon että ei kyllä oikein mikään lautapeli-ilta kiinnostaisi edes enää millään porukalla, koska se olisi tavallaan vain voitto miehelle että etpäs juo. Ja en kestä sitä että silloinkin mies varmasti sanoisi ettei tarvi juoda, kun voi vaikka vaan pelata. Joka. Vitun. Kerta. Saa pelata kyllä kohta ihan yksinään.

Pitäähän sitä suhteessa koittaa toista ymmärtää ja tukea, mutta jossakin se raja tulee vastaan. Ja etenkin jos ei toinen yhtään yritäkään edes ymmärtää mun kantaa ja kokemuksia. Mulle sanonut että moni nainen ottaisi hänet mieluusti, koska ei juo ja hommaisi ja hoitaisi lapsia, no niin kuule ottaisi minutkin moni mies hyvin mielellään kun on sentään normaali suhtautuminen asioihin, enkä halua lapsia taakaksi. Mikä on toisen taivas, on toisen helvetti. Mä niin tukehtuisin tavalliseen perhe-elämään täysraittiuden kera, ja yksinäisyyteen, ja oman ajan puutteeseen....

Jotenkin sai vastauksesta käsityksen että olen jotenkin henkisesti alemmalla tasolla tällä hetkellä. Kiitos vain, mutta harrastuksia löytyy ja mielenkiinnolla kohteita. Niitä en vain juurikaan pääse toteuttamaan kiitos toisen. Puolisoni on kyllä korkeasti koulutettu, mutta sillä ei ole mitään väliä koska en sen perusteella ihmisiä valikoi. Yleensä se on vain negatiivinen asia, kuten tälläkin kertaa koska olen huomannut että ne sivistyneet on liian usein pumpulissa kasvaneita, ja kaikesta sivistyksestä huolimatta tyhmiä. Että tämän perusteella ottaisin ennemmin seuraavaksi vaikka maalaisjuntin kuin itseään jalustalle nostavan koulutetun.
Ei se kyllä ole ainoastaan toisen hartioilla päättää suhde, eli minun. Pidempään tuo toinen on mua piinannut. Kyllä olen aika kypsä suhteeseen, päivä päivältä vain enemmän. Alunperin toinenkin tainnut olla, tai ettei koskaan ole rakastanutkaan. En vain idioottina ole tajunnut sitä ja koittanut vain sopeutua.
Ei ole mitään tarvetta enää olla millään tavalla kenenkään kanssa suhteessa, kun ikinä ei missään suhteessa ole niitä hyviä puolia. Kunpa olisin jo nuorena tämän tajunnut että yksin on helpointa.

Yhtä lailla se mies on mut valinnut. Onhan se kyllä kumma kun jotkut on tuommoisia että eivät osaa sanoa suoraan että tää oli tässä, vaan kiusaavat päivästä toiseen. Ikäänkuin ajavat toisen tilanteeseen että haluavat erota kun ei itse viitsi sitä viimeistä sanaa sanoa.

Haluut ryyppätä ittes toistuvasti känniin juoppokavereittes kanssa pelkästään kiusataksesi miestäsi. Tuhlaat fyrkkasi ja mies joutuu paikkaileen sun rahasotkujasi ihan vaan pelkästään sen takii kun tiedät, että se vituttaa sun miestä. Oikeen yläfemmat tekee mieli heittää sun kanssa. Oot sä vaan kiva ihminen.

Oot ihan oikeessa kyllä miehen pitäisi osata sanoa, että nyt riittää, painu helvettiin siitä. Mutta ihmeen sitkee se näköjään on. Ehkä se rakastaa sua, mutta ei hätää, jatka vaan samaa rataa, kyllä se siitä lähtee litomaan ja voit sanoo, että olipa siinä paska jätkä. Ei osannu pitää tippaakaan hauskaa.

Anteeksi mitä?! Ihan ufo vastaus. Tulikohan vastaus oikeaan ketjuun edes. Näkee ettei taaskaan olla luettu yhtään aloitus tekstiä.
En ole mikään täyspäiväinen juoppo, ja kukaan mies ei tähän päivään mennessä ole minun raha asioitani hoitanut, ihan päinvastoin. Ei ole kukaan ikinä mun elämistä maksanut millään tapaa.
Oon saatana monta mukautua ollut juomatta kun en jaksa katsoa miehen naamaa norsun vitulla. En mä kenenkään kiusaksi juo, omaksi iloksi, ja ei oo musta liikaa pyydetty että edes kerran kuussa saisin vapaasti ottaa.
Mutta on näemmä jos on yhtä itsekäs ihminen ku sinä...

Kyllä oon niin kurkkua myöten täynnä absolutisteja. Tarttisi teidänkin mennä hoitoon yhtä lailla kuin alkoholistien. Siis ei mitään suhteellisuuden tajua. Eikö mitenkään voi teidän kaaliin mennä että juoda voi ilman että on juoppo? läheiseni lapsuudessa oli myös absolutusti, ja sain siitä kärsiä enemmän kuin alkoholisti vanhemmasta.
Itselläkin oli vääristynyt kuva alkoholin käytöstä nuorempana, ja ihan surutta ja ymmärtämättä haukuin kaikkia huonoiksi ihmisiksi kun joivat. Ja muut vielä kehui ja yllytti. Mutta sitten aloin vähitellen juoda, ja huomasin että ei siinä ole mitään pahaa eikä väärää. Kyllä niin hävettää omasta ja muiden puolesta jotka yhtään miettimättä tuomitsee. Ei kaikki oo niin mustavalkoista. Kyllä absolutistillakin voi olla ongelma jos siitä asiasta tulee ihan pakkomielle... :/ Ja jos ei ole mitään oikeaa syytä. Siis muu kuin toisen kiusaaminen huvikseen. Mäkin alan jatkossa väkisten tuputtamaan juomista niille jotka ei halua, ja raivoamaan joka välissä että pakko ottaa. En oo enää hiljaa.
Joo oon aika väsynyt taistelemaan aiheesta, kun ikäni saanut kuulla ja nyt vielä suhteessakin... Mahasta vääntää ja ahdistaa pelkästään sana absolutisti.
Turha tästä on kai puida, kun tämän suhteen ihmisen päätä ei kyllä käännetä, on nähty. Ikävä kyllä... Kunhan kirjoitan kun niin turhauttaa jatkuva ylikävely. Siis suhteessa. Sen siitä saa kun on liian kiltti, ahdistus ja tukehtuminen jos toinen ei osaa ottaa huomioon.

Kyllä olisi tarkoitus poistua kun ei toinen sitä tee, vaikka olisi kaikki maailman valta. Ei ole vain tapana kovin herkästi antaa periksi, kuten liian monella tätä nykyä.
Ei tämä paha olo alunperin ollut, mutta nyt se ei näytä kuin lisääntyvän, eikä muutosta tunnu näkyvän... Kyllähän sitä toivoisi että toinen tajuaisi jossakin vaiheessa että ei suhde toimi ilman kompromisseja. Mutta tämä aihealue on sellainen mistä sitä ei löydy.

AP:LLE: Miehesi ei, syystä tai toisesta, halua ympärilleen alkoholia nauttivia ihmisiä. Miksi miehesi suhde alkoholiin on noin ehdoton, siihen osaa miehesi vastata paremmin kuin minä. Kysy häneltä, yritä ymmärtää, puhukaa.

Minäkin halusin nuorena hyvän elintason (näin lapsena nälkää) ja tämä omillaan pärjäämisen piirre korostui nuorempana minussa erittäin vahvasti. Oli pakko näyttää itselle ja muille, että minun lähtökohdistani oleva ihminen voi menestyä taloudellisesti. Halusin näyttää, että en ole samanlainen sossupummi kuin vanhempani. Nyt olen rauhoittunut tässä suhteessa. Käyn töissä, tienaan hyvin, asun velattomassa omassa asunnossa, on riittävästi rahaa säästössä, on turvattu toimeentulo. Ei tarvitse enää näyttää kenellekään. Silti minulla ei ole kaikki hyvin.

Olen viinanatsi pahinta laatua ja se on ollut todella paha paikka.
Olen soimannut itseäni toistuvasti siitä, miksi en voi olla toisenlainen, miksi minulla on näin ikävä luonne, miksi olen suvaitsematon tavallisia ihmisiä kohtaan, miksi en ole samanlainen kuin muut. Olen yrittänyt muuttua, mutta kun en kykene.

Olen kasvanut alkkisperheessä. Olen kokenut koko sen paskan laajan kirjon miten vanhempien alkoholin käyttö aiheuttaa lapsille pysyviä fyysisiä ja henkisiä ongelmia. Koen joka päivä miten alkoholi pelkkänä tuotteena vaikuttaa vaurioituneeseen mieleeni, vaikka en itse joisi tippaakaan.

Minulla jo pelkästään viinan haju, riippumatta siitä mikä juomalaatu on kyseessä, aiheuttaa sekä fyysisen että psyykkisen oksetuksen, pelon, inhotuksen tunteen, aiemmin jopa paniikkihäiriön. Nytkin vanhemmiten esim. jos joku känninen korottaa ääntään jossain, yhä iskee rintaan iso fyysinen painon tunne, sydän hakkaa, tulee tunne että tästä paikasta pitää päästä just nyt heti pois. Alkoholin haju pelkästään nostaa minulla verenpainetta 40-70 pykälää ylöspäin. Tutkittu on. Nuorempana olen yrittänyt siedättää itseäni, olen ottanut kohtuullisesti, olen vetänyt överikännejä, tunne ei poistu, ei auta. Luovutin. En vieläkään pysty sukujuhliin menemään enkä ottamaan tervetuliaismaljaa kenenkään kanssa.

Veljeni psyyke ei kestänyt, vähän yli 10 vanhana kuvioihin tuli viina, sitten huumeet, oli kaikkea muuta paskaa. Veljeni tappoi itsensä hyvin nuorena. Sisareni on alkoholisti, en enää pysty olemaan hänen kanssaan samassa huoneessa. Tuntuu siltä kuin sydämeni kääntyyisi kirjaimellisesti nurin, fyysinen kipu on niin kova. Tiedän, että se on mahdotonta, mutta siltä se tuntuu. Lisäksi tulee hirveä viha jo edesmenneitä vanhempiani kohtaan siskon nähdessäni, että en pysty vihaani kunnolla hallitsemaan. Näen mielessäni siskoni lapsena ja sen mitä hän nyt on, ihmisraunio jolla ei ole elämässä mitään muuta kuin viina. Vihaan jumalaa, miksi siskolleni on annettu noin hirveä taakka kannettavaksi. Vihaan itseäni, miksi minä en ole kestävämpi, miksi en pysty auttamaan edes siskoani. Kysyn itseltäni miksi minä olen näin terve, miksi siskoni ei ole.

Syyllisyys kalvaa kaiken aikaa, en pääse siitä irti. Vaikka en tietoisesti ajattele, alitajunnassa pyörii joka ikinen sekunti, miten minun olisi pitänyt isosiskona osata tehdä veljeni ja siskoni eteen enemmän, miten minun pitäisi kyetä tekemään yhä vieläkin siskon eteen enemmän.
Kyse ei ole siitä, ettenkö olisi yrittänyt, Olen yrittänyt.

Ja ennen kuin ehdotat psykiatria, niin käyty on, vuosikausia. Ei siellä käymiset enää mitään ratkaise eikä auta. Minä olen luopunut toivosta itseni suhteen ja myös siskoni suhteen. Siskoni on luopunut elämästään jo vuosia sitten. Hän elää enää vain yhdelle asialle, viinalle.

Sinulla on asiat paremmin, mutta mielestäni kuitenkin erittäin huonosti.
Te molemmat olette tehneet väärän valinnan ottaessanne toisenne. Lopettakaa ajoissa, ei ole mitään järkeä jatkaa riitaista elämää yhdessä.

Minä olen myös alkoholistien lapsi.
Jos te haluatte juoda, juokaa, nauttikaa kohtuudella tai vaikka joka päivä, oma on asianne, mutta älkää satuttako muita juomisellanne. Ei muuta sanottavaa tähän ketjuun.

Miksi olet tuollaisessa suhteessa????? Sitä kannattaa miettiä. Sinulla ei ole mitään sellaisia siteitä mieheen, että olisit "pallo jalassa". Eroa, ja etsi ajan kanssa ja rauhassa parisuhde, jossa sinua ei poljeta.

Miehen käytös ei ole ok. Eikä se siitä tule muuttumaan.

Itsehän sanoit että "Ja tätä nykyä mulla sitten palaa melkein aina sen asian takia käämi humalassa. Joten kysymys ei todellakaan ole mistään saunaoluesta tai ruokaviinistä, vaan nimenomaan humalahakuisesta juonnista. Eikä kukaan viksu mies jaksa katella humalaista naista. Ja jos sinun ainoa hupi on nuokkua ryyppykavereidesi kanssa baareissa, niin miksi ylipäätään olet sitten parisuhteessa? Jos olisit onnellinen miesystäväsi kanssa niin mihin sinä silloin tarvitset viinaa ja muita kavereita?

Hyi mikä kirjoitus. Ruma. Miksi olet tämän miehen kanssa, jos hän on sinulle liian hyvä ja yrittää estellä humalahakuista juomistasi? Eroa, dokaa itsesi vaikka hengiltä. Suhde ei ole mikään pakollinen juttu.
Mieti myös sitä mitä teet ystäviesi kanssa. Jos tapaat heitä vain "bilemerkeissä", niin voi voi. Ei mikään ihme, ettei miehesi pidä heistä.