Olemme seuratelleet 8kk, puhuneet alusta asti tulevaisuudesta yhdessä ja sen eteen tehty jo asioita, mutta edelleen jännitetään toistemme seurassa. Meillä on hyviä syvällisiä keskuteluja, mutta välillä pienetkin asiat tuntuu ylivoimaisilta esim kaupassa käynti, se hetki kun odottaa toista kotiin, ruuan laitto, seksi. Meillä on ihanaa ja paljon hellyyttä ja seksiä, mutta aina me vaan jännitetään joka päivä. Luulen että aistitaan toisistamme tämän ja se tarttuu. Tiedän että haluan .olla mieheni kanssa yhdessä aina, mutta pelkään että tämä jännitysjuttu käy miehelleni 9enemmänkin vältellä tätä. Ollaan puhuttu asioista ja hän sanoo haluavansa viettää loppu elämän kanssani..
Outo ongelma?!
Ihmeellinenelämäkö
6111
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siis miten kaupassakäynti tuntuu ylivoimaiselta? Tai kun odottaa toista kotiin? Sanot "me jännitetään". Olisiko kuitenkin niin, että sinä jännität? Ei kuitenkaan ole normaalia jännittää kaupassakäyntiä, eikä toisen odottamista kotiin. Kannattaisi kipaista lääkärin vastaanotolle ja kertoa näistä asioista. Tarvitset varmasti terapiaa ja lääkkeitäkin.
Yritä ottaa muutoinkin rennommin. Olette olleet yhdessä vasta 8 kk. Asutteko jo yhdessä? Tuo "aina yhdessä", loppu elämän kuulostaa kyllä hiukkasen enemmänkin ripustautumiselta tuossa vaiheessa kuin rakkaudelta. Ottakaa päivä kerrallaan, ja katsokaa mitä tapahtuu.
Herätys nyt itsellesi vaan. Onhan se kyllä normaalia että alkuvaiheessa jännittää, vaan se ei ole normaalia että suositellaan jonkun lyhyen kirjoituksen pohjalta terapiaa ja jopa lääkkeitä. Muut neuvosi ovat ihan hyviä, joten käytä niitä ja jätä psykiatria psykiatreille.
Komppania tyeria. Ei ole normaalia tuossa vaiheessa enää jännittää. Ihmettelin juuri tuota kaupassakäymistä, onko AP sulla paniikkihäiriö? Minkä ikäisiä olette?
"kyllä normaalia että alkuvaiheessa jännittää"
Haloota! "Alkuvaiheessa" - mikä alkuvaihe on 8 kk seurustelun jälkeen?
Sekä >
"pienetkin asiat tuntuu ylivoimaisilta esim kaupassa käynti, se hetki kun odottaa toista kotiin, ruuan laitto, seksi"
Jos jännittää täysin normaaleja asioista, joissa ei ole mitään jännittämistä, kuten kaupassakäyntiä ja ruuanlaittoa, ja toisen odottamista kotiin, on kyse sairaalloisesta jännittämisestä. Ihan selvä juttu. Ap tarvitsee apua ja terapiaa.
Mitäs ihmeellistä tuossa, minäkin jännitin seurusteluaikana sen verran ettei meinanut seksistäkään mitään tulla ajatukset kun harhaili ja ajattelin että jospa tyttöystävä ei pidäkkään seksiämme hyvänä. Noo siitä päästiin aika hyvin eroon kun suhde piteni, muun laista jännitystä aiheuttaa arjen rutiinit alussa kun ei ole vielä asuttu yhdessä enenkuin tottuu toiseen.
Hei Ihmeellinenelämäkö
Mietin, mitä merkityksiä sinulla on sanalle jännittäminen, kun kerrot, että jotenkin jännitätte toistenne seurassa. Minulle tuli mieleen, onko kyse varomisesta? Peloista?Onko niin, että päätätte kumpikin pysyä tietyllä etäisyydellä toisistanne, varoen paljastaa itseään ja ottaa minkäänlaisia riskejä? Pelkäättekö kenties toisen tuntemuksia kuten vaikkapasitä, että toinen ei pidä jostain? Joskus omat pelot pukeutuvat miellyttämisen kaapuun ja silloin se kaapu estää todellisen läheisyyden. Läheisyys vaatii tiettyä riskinottoa, haavoittuvuutensa ja oman itsensä avaamista toiselle. Jos pysytellään kovasti etäällä, ei suhde myöskään pääse lujittumaan ja kiinnittymään.
Uskon, että voisitte tutkia tilannettanne myös joko pariterapiassa tai erilläänkin omassa keskusteluavussanne kumpikin. Mikä menneisyydessänne ja tarinassanne ylläpitää jännittämistä ja estää turvallisen läheisyyden syntymisen? Miten voisi opetella ja harjoitella turvallista yhdessäoloa? Miten voitte auttaa siinä toisianne?
Merja, diakoni