Minimipalkka Suomessa?

Tällaisen löysin Wikipediasta kun googlasin "minimipalkka". Tämä löytyi nimellä "vähimmäispalkka". Voiko tämä olla totta? Ja tuosta kun menee verot niin eipä siitä jää käteen yhtään enempää kuin työmarkkinatuesta. Ja huom! Työmarkkinatuki maksetaan joka neljäs viikko, eli 13 kertaa vuodessa.

"...Suomessa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määrittelemä pienin kokopäivätyöstä maksettu vähimmäispalkka on tällä hetkellä vain 664,58 euroa..."

Kuinka moni täällä on tehnyt töitä 664,58 euron kuukausipalkalla?

Sanokaa jos olen ymmärtänyt väärin?
8105
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat
  • Kunnallisen+yleisen+virka-+ja+työehtosopimuksen+(KVTES)+mukainen+täysin+työkykyisen+17+vuotta+täyttäneen+täyttä+työaikaa+tekevän+säännöllisen+työajan+vähimmäispalkka+on+1.2.2017+lukien+1+569,57+euroa/kk.+Tätä+vähimmäispalkkaa+voidaan+maksaa+työsuhteessa+olevalle+ammattiin+opiskelevalle+harjoittelijalle,+jonka+tehtävät+ja+vastuu+eivät+vaativuudeltaan+vastaa+missään+palkkahinnoittelukohdassa+tarkoitettuja+tehtäviä+harjoittelun+kestettyä+kolme+kk.+Sitä+ennen+työnantaja+määrää+palkan+suuruuden.Kesätyöntekijän+vähimmäispalkka+on+vähintään+50+%+virka-+ja+työehtosopimuksen+mukaan+asianomaisesta+työstä+maksettavasta+peruspalkasta.+Kesätyöntekijällä+tarkoitetaan+lomakautena+2.5.–30.9.+kesätyöntekijäksi+määräajaksi+palvelukseen+otettua+koululaista,+opiskelijaa+tai+muuta+nuorta,+jolta+puuttuu+alan+ammattitutkinto+tai+ammattitaito.Kesätyöntekijän+vähimmäispalkkamääräystä+ei+kuitenkaan+sovelleta+opiskelijaan,+joka+on+otettu+oman+ammattialansa+työntekijän+sijaiseksi.+Tällöin+tehtäväkohtainen+palkka+määräytyy+tehtävän+vaativuuden+mukaan.+KVTES:n+peruspalkat+https://www.kt.fi/sites/default/files/media/document/b-yleiskirje1604hs-KVTES-liite2_0.pdf

    Äänestä

Suomessa ei ole sen enempää määrätty kiinteää minimipalkkaa kuin vähimmäispalkkaa, vaan se on asia josta työnantajat ja liitot neuvottelevat keskenään ja rustaavat ylös työehtosopimuksiin. Useimmat työnantajat ovat Suomessa sitä mieltä, että työehtosopimuksiin kirjatut vähimmäispalkat ovat liian korkeita ja niitä tulisi huomattavasti alentaa yhdessä sovitussa. Palkka ehtoja siis pidetään kohtuuttomina, jos siis täys työllisyys ja kilpailuetu halutaan saavuttaan. Esimerkiksi Bangladeshissa, työvoimakustannukset ja verutus ovat paljon alemmat kuin Suomessa ja näin maalla on suurempi kilpailukyky kuin Suomella. Toisaalta, kirjon ulkomaanapu on ollut pitkään huolissaan Bangladeshin palkkatasosta, sillä viikon palkalla saa juuri ja juuri ostettu vähän riisiä särpimeksi ja vanhan kuivan leivän käntyn kyytipojaksi.

Äänestä
  • Entäpä jos työtön työnhakija ei kuulu mihinkään ammattiliittoon?

    Äänestä

  • jkewri kirjoitti:

    Entäpä jos työtön työnhakija ei kuulu mihinkään ammattiliittoon?

    Sillä ei ole Suomessa väliä, kuuluuko työntekijä ammattiliittoon tai työnantaja työnantajaliittoon. Merkitystä on ainoastaan sillä, onko työehtosopimus julistettu yleissitovaksi. Sitä varten on oma lautakuntansa, joka tarkastelee päätöstä tehdessään lähinnä sitä, millaiset jäsenmäärät sopimuksen tehneillä liitoilla on.

    Äänestä

  • jkjgkyf kirjoitti:

    Sillä ei ole Suomessa väliä, kuuluuko työntekijä ammattiliittoon tai työnantaja työnantajaliittoon. Merkitystä on ainoastaan sillä, onko työehtosopimus julistettu yleissitovaksi. Sitä varten on oma lautakuntansa, joka tarkastelee päätöstä tehdessään lähinnä sitä, millaiset jäsenmäärät sopimuksen tehneillä liitoilla on.

    Väitetään että työehtosopimus hankaline koneistoineen on kehitetty työntekijän tueksi ja turvaksi, mutta oikeasti ne on vain keksitty yrittäjien rahastukseksi ja kiusaksi. Ne aiheuttaa vain turhia kustannuksia ja pitää työvoimakulut korkealla. Jos yleissitovasta työehtosopimuksesta luovuttaisiin ja siirryttäisiin paikalliseen sopimukseen, saataisiin kulut alas ja koko Suomedn se kaivattu täystyöllisyys.

    Äänestä

  • YrittäjänKiusaksiTehty kirjoitti:

    Väitetään että työehtosopimus hankaline koneistoineen on kehitetty työntekijän tueksi ja turvaksi, mutta oikeasti ne on vain keksitty yrittäjien rahastukseksi ja kiusaksi. Ne aiheuttaa vain turhia kustannuksia ja pitää työvoimakulut korkealla. Jos yleissitovasta työehtosopimuksesta luovuttaisiin ja siirryttäisiin paikalliseen sopimukseen, saataisiin kulut alas ja koko Suomedn se kaivattu täystyöllisyys.

    Yleissitovuudesta luopuminen olisi ihan ok. Omasta mielestäni tosin lähinnä vain siksi, ettei toisten puolesta pitäisi olla oikeutta tehdä sopimuksia.

    Täystyöllisyys kuulostaa myös kovin paljon luvatulta, sillä yleissitovuuden poistaminen vaikuttaisi ainoastaan liittoihin kuulumattomien asemaan. Ammattiliiton oikeudesta omien jäsentensä puolesta neuvottelemiseen kun ei yleissitovuudessa ole kysymys.

    Mutta pienikin muutos parempaan on tosiaan kannatettava. Esimerkiksi Ruotsissa selvitään aivan hyvin ilman yleissitovuutta. Se on oikeudenmukaisempaa sekä auttaa vähän yrityksiä ja työttömiä.

    Äänestä

Valepedian jutut sikseen, mutta joku tahohan tuonkin on sinne suoltanut. Yrittävätkö ujuttaa toimeentulotuen suuruista rahasummaa muka 'minimipalkkana', jolla sitten lyödään orjia, jotka pullikoivat eivätkä millään haluaisi työskennellä toimeentulotuella, jonka tarkoitus oli pitää hengissä sen ajan, kun palkkatyötä ei löydy. Kieroa. Valheellista. Pirullista.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


MiniMinimi123 kirjoitti:

Tällaisen löysin Wikipediasta kun googlasin "minimipalkka". Tämä löytyi nimellä "vähimmäispalkka". Voiko tämä olla totta? Ja tuosta kun menee verot niin eipä siitä jää käteen yhtään enempää kuin työmarkkinatuesta. Ja huom! Työmarkkinatuki maksetaan joka neljäs viikko, eli 13 kertaa vuodessa.

"...Suomessa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määrittelemä pienin kokopäivätyöstä maksettu vähimmäispalkka on tällä hetkellä vain 664,58 euroa..."

Kuinka moni täällä on tehnyt töitä 664,58 euron kuukausipalkalla?

Sanokaa jos olen ymmärtänyt väärin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu