Jos pitäisi valita tasapainoisen parisuhteen ja pelkän seksin välillä, valitsisin ehdottomasti ensimmäisen. Sillä pohjimmiltani haluaisin
"vain" löytää ihmisen, jonka kanssa jakaa elämän ilot ja surut ja jonka kanssa tehdä yhdessä kaikkea mukavaa. Ihmisen, jota rakastaa ja joka rakastaisi.
Viime aikoina mieleeni on tullut eräs toinen, tähän liittyvä asia. Jos vaikka tuollainen ihminen jostain löytyisikin, niin miten mä ikinä kehtaisin kertoa hänelle, että vielä tämän ikäisenä olen kokematon? Miksi niin on, johtuu lähinnä siitä, että aiemmissa suhteissani toinen olisi odottanut papin aameneen, ja toisella oli niin huono itsetunto, ettei hän hyväksynyt omaa kehoaan. (huonoa tuuriako lienee) :)
No, teoriassa on kai mahdollista, että vastapuolella olisi sama tilanne, kanssani saman ikäisiä tai lähes saman ikäisiä kokemattomia on varmaan naisissakin, mutta...hävettäähän se tunnustaa joka tapauksessa. Kertomatta jättämistä en pidä hyvänä vaihtoehtona, kyllä sen heti huomaa.
Ihaninta olisi, jos voisi opetella sen oikean ihmisen kanssa...tekemään juuri sitä, mikä hänestä tuntuu parhaimmalta. Osoittaa myös sillä tavoin välittävänsä, sillä sitähän se
parhaimmillaan on. Mutta toisaalta pelottaa se, että se toinen ei sitten hyväksyisi tätä asiaa.
En tiedä... kaikkeenhan tottuu, mutta ei se sitä tarkoita, että se asia unohtuisi :)
"vain" löytää ihmisen, jonka kanssa jakaa elämän ilot ja surut ja jonka kanssa tehdä yhdessä kaikkea mukavaa. Ihmisen, jota rakastaa ja joka rakastaisi.
Viime aikoina mieleeni on tullut eräs toinen, tähän liittyvä asia. Jos vaikka tuollainen ihminen jostain löytyisikin, niin miten mä ikinä kehtaisin kertoa hänelle, että vielä tämän ikäisenä olen kokematon? Miksi niin on, johtuu lähinnä siitä, että aiemmissa suhteissani toinen olisi odottanut papin aameneen, ja toisella oli niin huono itsetunto, ettei hän hyväksynyt omaa kehoaan. (huonoa tuuriako lienee) :)
No, teoriassa on kai mahdollista, että vastapuolella olisi sama tilanne, kanssani saman ikäisiä tai lähes saman ikäisiä kokemattomia on varmaan naisissakin, mutta...hävettäähän se tunnustaa joka tapauksessa. Kertomatta jättämistä en pidä hyvänä vaihtoehtona, kyllä sen heti huomaa.
Ihaninta olisi, jos voisi opetella sen oikean ihmisen kanssa...tekemään juuri sitä, mikä hänestä tuntuu parhaimmalta. Osoittaa myös sillä tavoin välittävänsä, sillä sitähän se
parhaimmillaan on. Mutta toisaalta pelottaa se, että se toinen ei sitten hyväksyisi tätä asiaa.
En tiedä... kaikkeenhan tottuu, mutta ei se sitä tarkoita, että se asia unohtuisi :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kylläpä kuulosti hienolta mitä kirjoitit. Kukapa ei tosiaan haluaisi tuollaista. Itse olen vaan luisunut liian pitkälle, kokeillut ehkä liikaa, mutta yhden pitkän suhteen kokeneena on pakko sanoa, että kyllä seksi on parasta, kun sitä harrastaa saman ihmisen kanssa pitkässä parisuhteessa. Siinä oppii niin pienestä jo vaistoamaan mitä toinen haluaa. Yhdenyön jutut eivät kyllä ole tyydyttäviä.
sinulla nuori mies. Ei sinun tarvitse kokemattomuuttasi hävetä, päin vastoin. Tänä aikana tuntuu, että nuoret hyppäävät sänkyyn vain siksi, että sitä tekevät muutkin. Siitä jää vain paha maku suuhun.
Olet siinä oikeassa, että haluaisit opetella ihmisen kanssa josta pidät, tuntemaan rakastelun salat. Silloin tulette yhdessä myös saamaan siitä enemmän.
Uskalla olla rehellinen, etene suhteissasi hitaasti, ja katso mihin se vie, tiedän, että moni nainen on vain otettu miehestä joka ei vonkaa ensimmäisenä sänkyyn.
Pidä vain linjasi, se on todella mahtava!!
Kyllä mä ainakin mieluummin kuulen miehen sanovan, että hän on kokematon, kuin sen, että ei edes muista kaikkien seksipartnereidensa nimiä!!
Niin ainut asia, mikä voi pelottaa naisia on se, että sen jälkeen, kun alat harrastamaan seksiä, niin sinulle tulee sellainen seikkailuvaihe elämään. Eli että sinusta tuntuu, että pitäisi saada kokemusta ja sitten alatkin pettämään ja vaihtamaan naisia.
Mikään muu ei kyllä pelota. Enemmän pelottaa sukupuolitaudit, jota sinulla tuskin on, jos et harrastanut seksiä.
Toivottavasti pysyt kuitenkin vahvana ja ymmärrät, että ihminen ei tarvitse sellaista seikkailuvaihetta elämään. Seksi voi aiheuttaa riippuvuutta samalla tavoin kuin esim. alkoholi ja riippuvuuden saa vain harjoittelemalla. Älä siis sorru yhden illan suhteisiin ekan kerran jälkeenkään. Rakastuneena seksin harrastaminen on paljon parempaa. Yhden illan suhteissa katoaa myös luottamus ja arvostaminen naista kohtaan. Lopulta huomaa myös, että elämä on aika pettymys yhden illan suhteissa.
Nainen on varmasti tosi ylpeä itsestään, jos haluat hänen kanssaan rakastella ensimmäisen kerran ja olette molemmat toisiinne rakastuneita. Älä myy itseäsi ihmiselle, joka ei rakasta sinua.
Ymmärrän kyllä, että tuollainen asia saattaa naisille mieleen tulla.
Vaikka koskaan ei kai pitäisi sanoa ei koskaan, niin:
Sanoisin, että tuo pelko on aiheeton. En yksinkertaisesti ole sellainen tyyppi, joka hakisi itselleen yhden illan seuraa. Jos olisin, niin kai niin olisi jo tapahtunut.
Kaikesta huolimatta olen edelleen sitä mieltä, seksi on parhaimmillaan keino osoittaa toiselle rakastavansa häntä. Mikäpä olisikaan parempaa kuin tutustua toisen vartaloon ja sen jokaiseen kohtaan kaikessa rauhassa, Ja tehdä juuri sitä, mistä toinen pitää kaikkein eniten :)
Niinpä niin.