Hei!
Olen 30 nainen. Tällö hetkellä ylipainoa on reilut 20kg tai uskaltaisin arvioida että ainakin 25kg olisi pudotettavaa. Vaakaa ei ole ja menen vaa5ekokojen /fiiliksen/ulkonäön mukaan. Ylipaino on minulle ennenkaikkea sosiaalista eriarvoisuuden tunnetta ,häpeää ja masennusta ruokkiva asia. Ei ole ollut motivaatiota ryhdistäytyä ja laittaa ruokavaliota kuntoon. Kauhukseni huomaan että paino ei edes pysy nykyisenlaisellaan vaan kuukausi kuukauden perään tuntuu kerääntyvän lisää ylimääräistä jopa niin että asiasta on jo huomautettukin. Hävettää, nolottaa ja ahdistaa. Miksi annoin itseni lihoa tähän pisteeseen ? Pelottaa jos en löydäkään laihismotivaatiota ja painonnousu senkun jatkuu hallitsemattomana.
Pakenen tätä ulkonäköhaittsa ja syvää arvottomuuden tunnetta häpeää ja pettymystä itseeni siihen että syön tolkuttomasti herkkuja ja kaikkea hyvää. Olo on kuin alkoholistilla joka ei uskalla lopettaa juomista ja kohdata totuutta
Pitäis kai vähän suunn8tella ja rakentaa sitä dieettiruokavaliota niin ettei se ole salaatinlehdillä pakkokituuttamista jolloin ehkä pakenee ajatusta ruokahelvetistö. Mutta eihän minum tarvotse sellaista dieettiä. Lähteä noudattamaan.
Sit vaan pelottaa ja herää ajatud et laihdunko hyvin riittävästi ja sopivaan tahtiin jos en aloita mitään kitukuuria. Kun pysyvä painonpudotud ja terveellinen laihduttaminen olisi tavoitteena.
Jännittää miten tämä lähtee käyntiib. Löydänkö motivaation läydänkö itselleni sopivan ruokavalion jota jaksan noudattaa ainakin vuoden päivät. Tuleeko minusta vielä. Se perusnätti, viehättävä nainen joka olin ennen massiivista lihomista ja painon nousua.
Tuntuu että tämä taistelu on pakko voittaa. Minä haluan voittaa. Minä aion voittaa. Olkoonkin helppoa rojahtaa pitkän koulupäivän jälkeen suklaalevyn ja sipsipussin kanssa sohvalle pakoon pahaa maailmaa ja stressiä haluan arvioida ja asettaa hetken helpotusta ja nautintoa 5ärkeämmäksi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin normipainoom pääsemisen ja näkyvän laihtumisen.
Ja tähän tavoitteeseen pääsen vain aloittamalla laihduttamisen ja etaimällä ja kokeilemalla. Laihikset on menneisyydestä tuttuja joten ei tämän mitään rakettitiedettä pitäisi olla. Kun ei vain mene siihen sudenkuoppaan että haluaa liian nopeita ja näkyviä tuloksia liian kireässä aikataulussa kodka se päättyy jojoiluun ja kilot tuöevat kaksinkertaisesti takaisin.
Eikai tässä laihiksen aloittamisessa ole muuta kuin se että päätää aloittaa ja mieöitekojen sijaan valitsee kerta toisensa jälkeen laihduttamisen ja laihiksella pysymisen ja painon pudotuksen olen siihen ennenkin pystynyt ja motivoitunut joten pystyn ja hqluan tälläkin kertaa pitää. Vain voittaa se tunne ja ajatud ja kokemius laihiksen aloittamisesta jonkinlaisena mörkönä. Ei se ole mikään mörkö vaan lisää omaa elämänhallintaa ja jaksamista ja hyvinvointia kun sen toteuttaa suunnitelmallisesti ja hallitusti ja harkiten.
Sellaista :) tsemppiä itsekullekin teidän projekteihin ! U can do it!
Olen 30 nainen. Tällö hetkellä ylipainoa on reilut 20kg tai uskaltaisin arvioida että ainakin 25kg olisi pudotettavaa. Vaakaa ei ole ja menen vaa5ekokojen /fiiliksen/ulkonäön mukaan. Ylipaino on minulle ennenkaikkea sosiaalista eriarvoisuuden tunnetta ,häpeää ja masennusta ruokkiva asia. Ei ole ollut motivaatiota ryhdistäytyä ja laittaa ruokavaliota kuntoon. Kauhukseni huomaan että paino ei edes pysy nykyisenlaisellaan vaan kuukausi kuukauden perään tuntuu kerääntyvän lisää ylimääräistä jopa niin että asiasta on jo huomautettukin. Hävettää, nolottaa ja ahdistaa. Miksi annoin itseni lihoa tähän pisteeseen ? Pelottaa jos en löydäkään laihismotivaatiota ja painonnousu senkun jatkuu hallitsemattomana.
Pakenen tätä ulkonäköhaittsa ja syvää arvottomuuden tunnetta häpeää ja pettymystä itseeni siihen että syön tolkuttomasti herkkuja ja kaikkea hyvää. Olo on kuin alkoholistilla joka ei uskalla lopettaa juomista ja kohdata totuutta
Pitäis kai vähän suunn8tella ja rakentaa sitä dieettiruokavaliota niin ettei se ole salaatinlehdillä pakkokituuttamista jolloin ehkä pakenee ajatusta ruokahelvetistö. Mutta eihän minum tarvotse sellaista dieettiä. Lähteä noudattamaan.
Sit vaan pelottaa ja herää ajatud et laihdunko hyvin riittävästi ja sopivaan tahtiin jos en aloita mitään kitukuuria. Kun pysyvä painonpudotud ja terveellinen laihduttaminen olisi tavoitteena.
Jännittää miten tämä lähtee käyntiib. Löydänkö motivaation läydänkö itselleni sopivan ruokavalion jota jaksan noudattaa ainakin vuoden päivät. Tuleeko minusta vielä. Se perusnätti, viehättävä nainen joka olin ennen massiivista lihomista ja painon nousua.
Tuntuu että tämä taistelu on pakko voittaa. Minä haluan voittaa. Minä aion voittaa. Olkoonkin helppoa rojahtaa pitkän koulupäivän jälkeen suklaalevyn ja sipsipussin kanssa sohvalle pakoon pahaa maailmaa ja stressiä haluan arvioida ja asettaa hetken helpotusta ja nautintoa 5ärkeämmäksi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin normipainoom pääsemisen ja näkyvän laihtumisen.
Ja tähän tavoitteeseen pääsen vain aloittamalla laihduttamisen ja etaimällä ja kokeilemalla. Laihikset on menneisyydestä tuttuja joten ei tämän mitään rakettitiedettä pitäisi olla. Kun ei vain mene siihen sudenkuoppaan että haluaa liian nopeita ja näkyviä tuloksia liian kireässä aikataulussa kodka se päättyy jojoiluun ja kilot tuöevat kaksinkertaisesti takaisin.
Eikai tässä laihiksen aloittamisessa ole muuta kuin se että päätää aloittaa ja mieöitekojen sijaan valitsee kerta toisensa jälkeen laihduttamisen ja laihiksella pysymisen ja painon pudotuksen olen siihen ennenkin pystynyt ja motivoitunut joten pystyn ja hqluan tälläkin kertaa pitää. Vain voittaa se tunne ja ajatud ja kokemius laihiksen aloittamisesta jonkinlaisena mörkönä. Ei se ole mikään mörkö vaan lisää omaa elämänhallintaa ja jaksamista ja hyvinvointia kun sen toteuttaa suunnitelmallisesti ja hallitusti ja harkiten.
Sellaista :) tsemppiä itsekullekin teidän projekteihin ! U can do it!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.