Paastoatteko? Milloin, miksi ja missä määrin?
Kristus sanoi evankeliumissa Matteuksen mukaan, 6 luku:
16. Ja kun paastoatte, älkää olko synkännäköisiä niinkuin ulkokullatut; sillä he tekevät kasvonsa surkeiksi, että ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.
17. Vaan kun sinä paastoat, niin voitele pääsi ja pese kasvosi,
18. etteivät paastoamistasi näkisi ihmiset, vaan sinun Isäsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.
Paastoaminen on siis jotain, jonka Kristus itse on asettanut. Hän ei sanonut "jos paastoatte" vaan "kun paastoatte".
Kristus sanoi evankeliumissa Matteuksen mukaan, 6 luku:
16. Ja kun paastoatte, älkää olko synkännäköisiä niinkuin ulkokullatut; sillä he tekevät kasvonsa surkeiksi, että ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.
17. Vaan kun sinä paastoat, niin voitele pääsi ja pese kasvosi,
18. etteivät paastoamistasi näkisi ihmiset, vaan sinun Isäsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.
Paastoaminen on siis jotain, jonka Kristus itse on asettanut. Hän ei sanonut "jos paastoatte" vaan "kun paastoatte".
Vastaukset 109
Vanhimmat
En paastoa, paastoatko sinä?
Aloittaja tässä..
Tapasin paastota nuorena, 16-21 vuotiaana paljonkin. Pisin jakso tais olla kolme viikkoa pelkällä vedellä, mutta enempi sellaisia viikon, maks. kahden jaksoja.
Niihin aikoihin ryhdyin myös kasvissyöjäksi, pian 20 vuotta sitä touhua takana, joten jos kasvissyönti menee paastoamisesta, niin olen koko aikuisikäni paastonnut. Omalta osaltani en kuitenkaan koe että se täyttäisi paastoamisen tunnusmerkit. Perustelen kasvissyöntini hengellisyydellä, veren syönnin välttämisellä ja Danielin ja Johannes Kastajan esimerkeillä.
Nyt oon taas miettinyt, jos elvyttäisin sitä paastoamista. Siinä on nähdäkseni paljon hyvää, eikä vähiten siksi, että siinä joutuu kohtaamaan kasvotusten ihmisen tilan. Näen ihmisen hengen ja kehon kokonaisuutena, kumpaakaan erottelematta, ja koen että ruumiillisella kurinalaisuudella saa myös hengen paremmin järjestykseen. Ei kurituksena vaan harjoitteena itsetuntemuksen saralla. Energiaa ei riitä riippuvuuksien tyydyttämiseen, kun kieltää itseltään välttämättömyydet. Käytännössä tietysti jo se, ettei tarvitse käyttää aikaa jääkaapin täyttämiseen, ruoanlaittoon, syömiseen, tiskaamiseen ja sen sellaiseen, saa paljon aikaa päivään lisää jonka voi käyttää lukemiseen ja rukoukseen. Näin miehen näkökulmasta sekin fysiologinen seikka, että kun keho näivettyy ja alkaa tavallaan syömään itseään, niin se on pois siltä prosessilta, jossa keho muuttaa ravintoaineita jatkuvasti siemeneksi.
Eli.. oon paastonnut, tavallaan paastoan koko ajan, mutta oon taas miettinyt, josko paastoaisin vähän isommalla mittakaavalla jälleen. Joten oon utelias, miten muut suhtautuvat paastoamiseen.
Kyllä paasto hyvä juttu on niille jotka sen omakseen kokevat. Sitä en tiedä onko vesipaasto hyvä pitkään jatkuessaan, luulisin , että ei ole.
Paastoahan voi ajatella monesta näkökulmasta kuten sanoitkin. Pidättäytyä lihasta, syödä vain kasviksia. En kyllä tiedä miksi lihaa tulisi välttää, onko sinulla siihen joku hengellinen syy, vai onko se tuo veri?
Sitten jäin miettimään tuota prosessia, jossa keho muuttaa ravintoaineita siemeneksi, onko se sinusta jotenkin ongelmallista, vai mitä tarkoitit sillä?
Kristillisen paaston tarkoitus on viedä huomio lihallisista hengellisiin. Ja se, että ihminen keskittyy täysin Jumalan läsnäoloon. Rukous on myös kiinteä osa kristillistä paastoa.
Toki paastoja on nykyään enemmän ihan muista syistä.
Ei siitä pidä tehdä mitään terveyden riskeeraamista tietenkään. Veden varassa ei tietenkään voi loputtomasti elää, mutta melko pitkään kuitenkin. Monet pitävät kasvissyöntiä riittävänä paastona, mutta kun olen kasvissyöjä jo kauan takaa, en omalla kohdallani koe sitä paastoamiseksi.
Kasvissyönti on nähdäkseni sekin hengellinen harjoite. Daniel ja kolme hänen toveriaan Baabelin kuninkaan hovissa pärjäsivät pelkillä vihanneksilla ja olivat jopa terveemmän näköisiä, kuin lihaa syövät. Johannes pärjäsi vain villeillä kasveilla ja hunajalla. Heidän esimerkkinsä ovat voimakkaita, vaikka en voikaan itseäni heihin verrata. Roomalaiskirjeen 14. luvussa Paavali käsittelee myös kasvissyöntiä; hän ei pidä sitä tarpeellisena (jopa suhtautuu siihen jopa hieman ivallisesti), mutta ei myöskään halua kiusata yhtäkään, joka sen tien valitsee. Eli kasvissyönti oli jo siihen aikaan joidenkin valitsema tapa pyhittää itsensä. Lihansyönnin välttämisessä on kyse toisaalta juurikin siitä, että jos ei teurasta itse eläintä, ei voi tietää onko siitä veri valutettu pois (Suomessa ei ole tapana tikistää kaikkea), mutta myös kuoleman välttämisestä, nimenomaan tappamisen välttämisestä. Kasvissyönnin moraaliset ja eettiset perusteet lienevät myös nykyään kaikille tuttuja -- ne ovat myös hengellisiä periaatteita.
Tuo kommenttini siemenestä oli esimerkki siitä, mitä paastotessa tapahtuu (ja nimenomaan paastotessa siten, ettei syö mitään). Keho alkaa tavallaan syödä itseään ja kun se kokemus on tuttu, todennäköisimmin tuntee siinä olevan kyse hengellisyydestä. Omasta itsestä tulee hengenruokaa. Siihen kun yhdistää paastoamisen muustakin, myös siitä mitä ottaa muilla tavoin (silmillään, korvillaan, kuulollaan) vastaan, kuin myös että paastoaa pahanteosta (mukaanlukien siitä mitä päästää suustaan ulos), niin siinä pisteessä tosiaan tarjoutuu eteen nimenomaan hengenruokaa. (Ja vielä täsmällisemmin kommentillani siemenentuotannosta, tarkoitan että se on eduksi paastoavalle miehelle -- paaston kun ei tule olla kärsimykseksi, niin tuo on asia joka osaltaan helpottaa saavuttamaan paaston hengellistä ulottuvuutta.)
Tiedän kyllä miksi paastoan ja olen perustellut ja perustelen sen jatkossakin hengellisenä harjoitteena. Maailmallisuuden ja maailmasta kiinni pitämisen hylkääminen ovat keskiössä.
Onko sinulla kokemusta paastoamisesta? Jos on, pidätkö sitä hyödyllisenä?
Puheistasi päätellen sinä et harjoita kristillistä paastoa vaan oman kehosi palvomista ja jotakin henkimaailman hommia.
Minä en paastoa.
No harmi, jos sinulle välittyy tuollainen käsitys. Hengellisyys on minulle keskiössä paastotessakin, kirjoitinhan jo siitäkin, miten paastoaminen käytännössä tarjoaa enemmän aikaa lukemiselle ja rukoilulle. Ruumiin kurinalaisuudella opin tuntemaan henkeäni paremmin ja ymmärrykseni oikeasta palvonnasta kasvaa. Jos tämä on sinulle kehon palvontaa, käsityksemme hengellisen elämän kokonaisvaltaisuudesta ovat niin eroavaiset, ettei keskustelua kannata aloittaa paastoamisesta.
Paasto osana hengellisyyden harjoittamista on tuttu sieltä Raamatun ajoista alkaen. Aina on hyvä eroittaa aikaa Jumalalle.
Hiukan oudolta kuulosti tuo, että omasta itsestä tulee hengenruokaa. En tiedä mitä sillä tarkoitat.
Varmasti ihminen pärjää ihan hyvin kasvisravinnolla. Itse olen kuitenkin lihansyöjä, enkä koe ongelmana sitä kuinka liha on teurastettu, tai siis eläin, kunhan teurastus on inhimillistä kuten eläinten kohtelukin.
Mielenkiintoinen kysymys on sitten se, pitääkö tappamisesta, elänten siis, luopua? Onko oikein tappaa ravinnoksi? Onko oikein pitää eläimiä ravinnon saamisen vuoksi?
Itse vastaan noihin, että on oikein tappaa ravinnoksi ja pitää tuotantoeläimiä.
Hengellisyydeksi sanotaan kaikenlaista nykyään 😳
Suosittelen, että opettelet tutustumaan Jumalaan ja Jeesukseen oman henkesi sijaan.
"Hiukan oudolta kuulosti tuo, että omasta itsestä tulee hengenruokaa. En tiedä mitä sillä tarkoitat."
Se on ehkä vähän liian mystillistä jälleen. Parhaiten ymmärrät sen kahdeksannen paastopäivän paikkeilla, kun huomaat ettet tosiaan tarvitse tästä maailmasta enää mitään -- Jumalan valtakunta on totisesti käsillä, kaikki on jo valmista. Paasto tuo sen todellisuuden eteen aivan eri tavalla, ja vaikka joku väittääkin että hän sen jo tietää niin älyllisesti kuin hengellisestikin, niin säännöttäinen muistutus on perusteltua jok'ikiselle. Nähdäkseni, toki.
Mitä tulee tuohon tuotantoeläinten pitoon ja sen sellaiseen.. Mun nähdäkseni on perusteltua pitää eläimiä ja syödä niitä, en näe siinä ongelmaa, kun se pysyy pienimuotoisena ja talokohtaisena. Tässä maailmassa se ei ole enää mielekästä -- on ymmärrettävästi myös järkevää keskittää lihantuotanto, maailman miljardit ihmiset eivät voi kaikki olla karjankasvattajia tänä päivänä (tai kalastajia ja kanafarmareita, mitä ikinä). Ja siinä vaiheessa tulee eteen se, että ne eläimet täytyy ruokkia, eli käytetään peltoalat joita voidaan käyttää ihmisten ruokkimiseen siihen, että saadaan eläimet ruokittua. Lehmää täytyy kasvattaa muutama vuosi ja ruokkia sille satoja kiloja ruokaa, jotta siitä saa verrattain vähän lihaa.
Tästä esimerkkinä viime vuosina ollut härkäpapuvillitys (Suomessa kehitettiin joku vuosi sitten aivan uusi härkäpaputuote, joka muistuttaa koostumukseltaan soijapaloja, mutta joka on proteiinirikkaampaa ja täysin suomalaista); aiemmin härkäpapua on tavattu käyttää maassamme karjarehuna. Se ei ole nähdäkseni enää eettisesti perusteltavaa, että täysin hyvää ihmiselle kelpaavaa ruokaa käytetään eläinten ruokkimiseen. Hyötysuhde heikkenee, jos ei ajatella sitä, että tuotantoeläimet synnytetään kärsimään hyödyksemme (enkä usko keinosiementäjän työn olevan kovinkaan hohdokasta). Tapakulttuuriimme kuuluu nykyään myös se, että jotkut eivät edes pidä ruokaa ruokana, jos siinä ei ole lihaa -- joka on yhtään kansamme historiaa tunteville täysin naurettava ajatus. Jokin eettisesti kestämätön toiminta ei nähdäkseni voi olla myöskään hengellisesti hyvä.
Raamattu ei käske kristittyjä paastoamaan. Jumala ei pyydä tai vaadi sitä kristityiltä. Kuitenkin samanaikaisesti Raamattu esittää paastoamisen hyvänä, kannattavana ja hyödyllisenä. Apostolien teoissa kerrotaan uskovien paastonneen ennen tärkeiden päätöksien tekemistä (Ap. t. 13:4, 14:23). Paastoaminen ja rukous liitetään usein toisiinsa (Luuk. 2:37; 5:33). Liian usein paastosta puhuttaessa huomio on syömättömyydessä. Sen sijaan paaston tarkoituksena pitäisi olla irrottaa huomiomme maailmallisista asioista ja keskittyä kokonaisuudessaan Jumalaan. Paaston tarkoituksena on todistaa Jumalalle ja samalla myös itsellemme, että meillä on vakava suhde häneen. Paastoaminen auttaa meitä näkemään asiat uudessa valossa ja uusimaan riippuvaisuutemme Jumalasta.
Vaikkakin Raamatussa paastoaminen lähes aina merkitsee ruoatta olemista, on toisiakin tapoja paastota. Minkä tahansa pois sulkemisen tilapäisesti keskittääksemme kaiken huomiomme Jumalaan voidaan luonnehtia paastoksi (1. Kor. 7:1-5). Paastoaminen pitäisi rajoittaa tiettyyn ajanjaksoon, varsinkin kun kyseessä on syöminen. Pitkät syömättömät jaksot voivat olla haitallisia terveydellemme. Paastoamisen tarkoituksena ei ole lihan rankaiseminen, vaan kohdistaa huomiomme uudelleen Jumalaan. Paastoaminen ei myöskään saisi olla laihdutuskeino. Raamatullisen paastoamisen tarkoitus ei ole painon pudottaminen, vaan saavuttaa läheisempi yhteys Jumalaan. Kuka tahansa voi paastota, mutta kaikki eivät voi olla syömättä (esim. diabeetikot). Jokainen voi luopua tilapäisesti jostakin lähestyäkseen Jumalaa.
Irrottaessamme katseemme tämän maailman houkutuksista, voimme tehokkaammin kohdistaa huomiomme Kristukseen. Paaston tarkoituksena ei ole saada Jumalaa täyttämään toiveemme. Paastoaminen vaikuttaa meihin, ei Jumalaan. Paastoamisen tarkoituksena ei ole saada meitä näyttämään muita pyhemmiltä. Se tulee tehdä nöyränä ja iloisena. Matteus 6:16-18 sanoo, "Ja kun paastoatte, älkää olko synkännäköisiä niinkuin ulkokullatut; sillä he tekevät kasvonsa surkeiksi, että ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa. Vaan kun sinä paastoat, niin voitele pääsi ja pese kasvosi, etteivät paastoamistasi näkisi ihmiset, vaan sinun Isäsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle."
En ole mielestäni sanonut mitään, joka olisi tämän kanssa ristiriidassa. Lainasin tuon saman jakeen jo aloituksessa, enkä ole puhunut paastosta pakkona, vaan oman itsen harjoittamisena. Kirjoitin myös paastoamisesta muustakin kuin vain ravinnosta.
Sinulla ei ole mitään raamatullista eikä kristilitä tuossa "paastossasi".
Mitä ajattelet joogasta, mindfulnessista ja reikihoidoista?
Ehkä minua ihmetytti tapasi ilmaista tuo "omasta itsestä tulee hengenruokaa". Olen kyllä paastonnut sen verran, että tiedän millaista se on.
Ajattelen sen hengen ruuan kuitenkin tulevan aina Jumalalta päin. Ihminen tietysti virittäyttyy paastolla, tai hiljaisuudella tai jollakin muulla tavalla kohti Jumalaa enemmän kuin arkiaskareissa voi virittäytyä. Ja silloin Pyhän läsnäolo on tietenkin todellisempaa, kun muu "häly" ympäriltä katoaa.
Juurikin sen hälyn hävitessä, hengenruoka joka on jo valmiiksi laitettu tulee ainoaksi tarvittavaksi ravinnoksi. Olemme samoilla linjoilla.
Laitoin alemmas linkin sivustolle, jossa kerrotaan paastoamisesta Raamatun valossa.
Mitä ajattelet joogasta, mindfulnessista ja reikihoidoista?
Ajattelen, etteivät ne kuulu tähän aiheeseen. Paasto on kristillinen harjoite, nuo muut sellaisenaan eivät ole.
Mindfulness, vaikka sillä viitataan eri asiaan, voidaan nähdä myös nk. kontemplatiivisena rukouksena, jota on harjoitettu vanhoissa kirkoissa alkuseurakunnan ajoista asti. Sellaiselle tietoisuuden harjoittamiselle on vahvat perusteet sikäli, että oppii toimimaan paremmin läheisiään kohtaan. Jooga, jos löytää opettajan joka opettaa sitä puhtaasti ruumiillisena harjoitteena, on toimiva liikunnan harjoitusmuoto. Ihmisen lihaksisto on samanlainen oli uskonto mikä tahansa, joten joogaamalla voi halutessaan harjoittaa vain lihaksia ja keuhkoja, eikä se ole vähäpätöinen asia kun muistaa, että keho on Herran temppeli kuten Paavali opetti. Reikistä en tiedä. Kaiken voi alistaa palvelemaan hengellistä elämää.
Toivottavasti en nyt saa kymmenien viestien hyökkäystä tämän ansiosta.
Selvä, kannatat myös noita Raamatun vastaisia touhuja.
Trollauksesi on todella huono ja unohdit paastostasi kaikista tärkeimmän kun esität uskovaista - rukouksen 🤗
Uskovan ihmisen keho on Pyhän Hengen temppeli ei Herran temppeli 😳
Olen maininnut rukouksen jo muutamankin kerran, pidän sitä niin itsestään selvänä, etten koe että sitä tarvitsee erikseen korostaa. Kirjoitin näin tämän sivuketjun ensimmäisessä vastauksessa Eerikalle: "Käytännössä tietysti jo se, ettei tarvitse käyttää aikaa jääkaapin täyttämiseen, ruoanlaittoon, syömiseen, tiskaamiseen ja sen sellaiseen, saa paljon aikaa päivään lisää jonka voi käyttää lukemiseen ja rukoukseen."
Jos tuota täytyy vielä selventää, niin tarkoitin, että saa ENEMMÄN aikaa lukemiseen ja rukoukseen.
Vaikka rukous on aina hyvä ja hyödyllinen, nähdäkseni tärkeää on myös että paastoaa muustakin ja eritoten huonoista teoista. Itseäni lainaten: "Siihen kun yhdistää paastoamisen muustakin, myös siitä mitä ottaa muilla tavoin (silmillään, korvillaan, kuulollaan) vastaan, kuin myös että paastoaa pahanteosta (mukaanlukien siitä mitä päästää suustaan ulos), niin siinä pisteessä tosiaan tarjoutuu eteen nimenomaan hengenruokaa."
Ilmeisesti tämäkään ei sinulle auennut. Tarkoitin tuolla, että paastoamista ei tule rajoittaa vain paastoamiseen ravinnosta.
Anteeksi, mutta olet pelkkää höttöä 😂
"Toivottavasti en nyt saa kymmenien viestien hyökkäystä tämän ansiosta."
Saat ihan varmasti :)
Olen kyllä kanssasi samoilla linjoilla siitä, että kaiken voi alistaa palvelemaan Jumala. Uskovahan tekee aina niin, eikö? Jos joku palvelee vieraita jumalia siinä vieressä, uskova palvelee aina elävää Jumalaa.
Ensimmäinen korinttolaiskirje, 3:
16. Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?
17. Jos joku turmelee Jumalan temppelin, on Jumala turmeleva hänet; sillä Jumalan temppeli on pyhä, ja sellaisia te olette.
18. Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas.
Eli saivarteluksi menee, jos koetat minua koulia tuollaisella.
1.Kor 6
18 Pysykää erossa haureudesta! Kaikki muut synnit, joita ihminen tekee, kohdistuvat muualle kuin hänen ruumiiseensa, mutta siveetön teko osuu ihmisen omaan ruumiiseen.
19 Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Tämän Hengen on Jumala antanut asumaan teissä. Te ette itse omista itseänne,
20 sillä Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Tuottakaa siis ruumiillanne Jumalalle kunniaa!
Minä en yritä sinua koulia sanon vaan, että olet pelkkää höttöä!
Millä tavalla sinä usko.vainen tuotat ruumiillasi Jumalalle kunniaa? Onko sinun tapasi kommentoida täällä kunnian tuottamista Jumalalle?
Minä pidän hyvän huolen kehostani enkä käytä sitä mihinkään Jumalaa ja Jumalan luomistyötä loukkavaan.
Entä sinä? 😳
Entä kommentointisi täällä, onko se kunnian tuottamista Jumalalle?
Mitäpä jos nyt vastaat ensin sinulle esittämääni kysymykseen🤗
Ja varaudu samalla myös itse vastaamaan tuohon omaankin kysymykseesi.
Jankka vaikeni;););)
Niinpä tuo tek! 😉
Jahah...keskustelu siirtyikin tälle tasolle. Ok..mukavaa illan jatkoa.
Mitäpä jos nyt vastaat ensin sinulle esittämääni kysymykseen🤗
Ja varaudu samalla myös itse vastaamaan tuohon omaankin kysymykseesi.
Jäi muuten kysymättä, että miksi sinä et paastoa? Jeesus paastosi, Paavali paastosi, Johannes, Mooses, Jesaja kaikki he paastosivat, sinä et. Jos nyt vaikka odotellessasi Eerikan vastausta, syvennät tuota kommenttiasi, että sinä et paastoa.
Minä en paastoa koska paastoa ei koskaan ole annettu pakanoille 😳
enkä ole tuntenut tarvetta siihen.
Mikset paastoa, vaikka Jeesus on sanonut näin:
"Silloin Johanneksen opetuslapset tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: ´Me ja fariseukset paastoamme paljon; miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa?´ Niin Jeesus sanoi heille: ´Eiväthän häävieraat voi surra, niin kauan kuin ylkä on heidän kanssaan? Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat.´" (Matt. 9:14-15)
Eli et koe olevasi Jeesuksen opetuslapsi millään tasolla?
Paasto ei koskenut Jeesuksen opetuslapsia vaan juutalaisia 😉
"Vaikka rukous on aina hyvä ja hyödyllinen, nähdäkseni tärkeää on myös että paastoaa muustakin ja eritoten huonoista teoista. Itseäni lainaten: "Siihen kun yhdistää paastoamisen muustakin, myös siitä mitä ottaa muilla tavoin (silmillään, korvillaan, kuulollaan) vastaan, kuin myös että paastoaa pahanteosta (mukaanlukien siitä mitä päästää suustaan ulos), niin siinä pisteessä tosiaan tarjoutuu eteen nimenomaan hengenruokaa.""
Erittäin hyvä huomio. Huonoista teoista on hyvä paastota. Hiljaisuuen retriitit voisivat olla hyviä tuohon tarkoitukseen, sellaiseen olisi joskus mielenkiintoista osallistua juuri tuosta paaston näkökulmastakin.
Hiljaisuuden retriitti on kyllä hyvä tapa hiljentyä arjen keskeltä pois. Hiljaisuudessa kuulee paremmin Jumalan äänenkin.
"Silloin Johanneksen opetuslapset tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: ´Me ja fariseukset paastoamme paljon; miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa?´ Niin Jeesus sanoi heille: ´Eiväthän häävieraat voi surra, niin kauan kuin ylkä on heidän kanssaan? Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat.´" (Matt. 9:14-15)
Eli tämä vertaus häävieraasta ja ylkästä ja niiden selkeä viittaus opetuslapsiin ja Jeesukseen... tarkoittavatkin juutalaisia?
Eteenpäin vain ..
Paastoa ei koskaan ole annattu pakanaseurakunnalle.
Aika paljon sanottu, kun ottaa huomioon että Jeesus puhui paastoamisesta. Tarkoitat, että nuo kohdat ovat otettu talteen vain historiallisen arvon takia, ei siksi, että niillä olisi tänä päivänä hengellistä arvoa kaikille kansoille? Ja Paavalin puheet siitä miten hän paastosi ovat nekin tarkoitettu yksinomaan juutalaiselle seurakunnalle (vaikka kirjoitti aiheesta korinttilaisillekin, kreikkalaiselle seurakunnalle)?
Tottakai Jeesus puhui paastoamosesta ja paastosi koska on juutalainen.
Kyllä, Paavalikin oli juutalainen eikä koskaan käskenyt pakanoita paastoamaan.
Toki pakanatkin saavat paastota jos siihen tuntevat tarvetta mutta kuten sanoin minulla tuota tarvetta ei ole ollut 😳
Ok. Itse olen eri mieltä, mutta mitäpä siitä, kun kerta olen höttöä, eksyksissä, itseni palvoja enkä vielä tunne Jeesusta.
Laita toki se Raamatun kohta missä pakanoita kehoitetaan paastoamaan 😳
No näitä"lausuntoja" täällä kyllä on helppo saada ja ihan ilmaiseksi :)
Minä luen jo siteeraamani Jeesuksen sanat siten, että ne koskettavat koko ihmiskuntaa. Sinä luet ne siten, että ne koskettavat vain juutalaisia. Jeesuksen siteeraaminen tässä kohtaa lienee siis turhaa. Sinä haluat täsmällisen jakeen, mutta jos viittaan profeettojen esimerkkiin, sinä et pidä sitä minään. Minä uskon kirkkoon, sen perinteeseen ja edeltämme käyneiden apostolien ja uskovaisten esimerkkeihin, mutta arvatenkaan niillä ei ole sinulle arvoa. Ymmärtänemme molemmat, etten voi antaa sinulle sellaista kohtaa kirjoituksista, joka sinut tyydyttäisi. Tiedän että rakastat siteerata Paavalin kirjoituksia erilaisista käskyistä, kielloista ja kehoituksista ja vaikka itsekin arvostan niitä, arvostan myös sitä esimerkkiä jonka hän toi elämällään meidän mietittäväksemme -- ja siihen esimerkkiin kuului myös se, että hän paastosi.
Nähdäkseni paastoamisessa on lopulta kyse Kristusta rakastavan ihmisen halusta tehdä enemmän, tehdä paremmin. Omasta henkilökohtaisesta halusta toteuttaa rakkauden kaksoiskäskyn ensimmäistä osaa: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi". Minä en koe, että pelkästään kaste, ehtoollisella käynti ja uskon tunnustaminen riittää, vaan että ihmisen elämä tullaan koettelemaan kokonaisuudessaan, enkä voi tyytyä jämähtämään paikoilleni. Mahdollisuuksieni mukaan, haluan tehdä enemmän. Paastossa ihmiselle avautuu mahdollisuus kehittää itseään, tuntea niin fyysiset kuin hengelliset ja henkiset sisuskalunsa paremmin, ja lopulta rakastaa Herraa vielä enemmän.
Kylläpä kirjoitit hienosti.
Vaikka paasto ei olekaan minun juttuni, allekirjoitan ajatuksesi halusta tehdä enemmän, tehdä paremmin. Kun tuntee Kristuksen, on halu seurata Hänen viitoittamaansa tietä.
Minulle enemmän tekeminen on palvelemista. Se on sitä, että asetun toisen rinnalle, annan huomioni hänelle. Teen sen siitä lähtökohdasta, että Kristus tuli minun lähelleni, hyväksyi minut ja antoi sillä esimerkin.
Jos paasto on sinulle mahdollisuus kehittää itseäsi, tuntea niin fyysiset kuin hengelliset ja henkiset sisuskalusi paremmin ja rakastaa Herraan vielä enemmän, minulle se on ihmisten kohtaaminen. Se on minun tapani kaikkiin noihin mainitsemiisi asioihin ja koen kyllä saaneeni valtavasti Jumalalta . Olen oppinut paljon juuri ihmisten välityksellä itsestäni, ihmisistä ja ennen kaikken Jumalasta.
Varmasti paastoa ja ihmissuhteita ei voi asettaa samalle viivalle, mutta minun tieni on tämmöinen . Tähän minut on kutsuttu.
Kuten jo aikaisemmin sanoin paasto koski vain juutalaisia.
Mutta toki sinäkin voit paastota niin paljon kuin haluat jos sinun uskosi on tekoja ja yrittämistä miellyttää Jumalaa ja muita 😉
Taidetaan edelleenkin olla samoilla linjoilla. Tuolla aloituksessa lainaamani lausahdus Kristukselta tekee selväksi, että paastoaminen on yksityinen asia. Ihmisten kohtaaminen on se juttu. Rakkauden kaksoiskäsky ei suotta ole kaksoiskäsky, ne ovat suoraan liitetty ensimmäinen toiseen. Itsensä kohtaaminen on samalla tavalla suoraan liitoksissa ihmisten kohtaamiseen. Omien vikojensa ja vaivojensa mutta myös voimavarojensa parempi tunteminen antavat myös enemmän tarjottavaa, kun astuu ulos kammiostaan ja kohtaa ihmisiä ja palvelee heitä. Paastoaminen kuten muutkin harjoitteet ovat isolta osalta työkaluja, joilla työstetään omaa itseä, jotta voi paremmin täyttää kutsumuksensa, käyttää armolahjojaan. Nähdäkseni sen arvo ei ole paastoamisessa itsessään vaan siinä, että se valmistaa ihmistä paremmin kohtaamaan sen työn, joka tällä on tehtävänä.
Jaakobin kirje, 2:
14. Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?
15. Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla
16. ja joku teistä sanoo heille: "Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne", mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?
17. Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.
18. Joku ehkä sanoo: "Sinulla on usko, ja minulla on teot"; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.
19. Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.
20. Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?
21. Eikö Aabraham, meidän isämme, tullut vanhurskaaksi teoista, kun vei poikansa Iisakin uhrialttarille?
22. Sinä näet, että usko vaikutti hänen tekojensa mukana, ja teoista usko tuli täydelliseksi;
23. ja niin toteutui Raamatun sana: "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi", ja häntä sanottiin Jumalan ystäväksi.
24. Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta.
25. Eikö samoin myös portto Raahab tullut vanhurskaaksi teoista, kun hän otti lähettiläät luokseen ja päästi heidät toista tietä pois?
26. Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.
Paastoa hyvä ihminen! Mutta minä en paastoa eikä ketään muutakaan pakanaa ole kehoitettu paastoamaan 😉
Minä en ole pakana, vaan kristitty, uskovainen, monoteisti.
Kyllä sinä Raamatun mukaan olet pakana. Et ole juutalainen joten olet pakana.
Mutta olet toki pakanakristitty 🤓
Sulle pakanuus on etninen käsite?
Olen kyllä harvinaisen paljon samaa mieltä kanssasi.
Kirjoitit niin tyhjentävästi, ettei tuohon ole mitään lisättävää :)
Uskon elämän perusjuttuja on minusta juuri ihminen ja kuinka kohtaan hänet. Ja se varmaankin on suorassa suhteessa siihen, miten kohtaan Jumalan ja ennen kaikkea miten Jumala kohtaa minut.
Meillä on omat lahjamme ja kun ne lahjat ovat Jumalan käyttöön annetut, Jumala myös käyttää niitä. Ei meidän ole tarkoitus muuttu muuksi, vaan tälläisenä kääntää katse Kristukseen ja antaa Hänen tehdä työtään meissä. Kun Kristus on minun ja lähimmäisen välissä, teen Kristukselle sen minkä teen tai jätän tekemättä. Kuten Kristus on minun ja Jumalan välissä ja Hän hoitaa asioitani Jumalan suuntaan myös. Voisiko sanoa jopa niin, että Kristus tekee Isälle, kun auttaa minua?
Emme ole heikoissa käsissä.
Ei vaan ihan sama käsite kuin Jeesukselle ja Paavalillekin 😉
Kol.3: 8. Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne.
9. Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa
10. ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan.
11. Ja tässä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus.
12. Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen,
13. kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.
14. Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side.
15. Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset.
16. Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne.
17. Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.
Onko teillä joku postauskilpailu 🤗🤗🤗?
Eli? Raamatussa pakanuus on ensisijaisesti etninen käsite, goyim eli muut kansat, ei-israelilainen. Kreikankielisissä teksteissä termi ethnes limittyy samaan tarkoitukseen, mutta kantaa myös konnotaation epäjumalien palvojista. Englanninkieliset käännökset tekevät selvän eron termien "heathen" ja "gentiles" välille, tätä ei suomenkielisissä käännöksissä tehdä.
Raamattu ei puhu pakanuudesta vaan pakanoista. On juutalaiset ja pakanat.
Ja täältä voit lukea saman lafkan näkemyksestä paastosta:
http://www.luterilainen.net/paasto/
http://www.luterilainen.net/paaston-aika-mutta-miksi/
No voi hyvä tavaton, kai sinä nyt (suomen) kieliopilliset yläkäsitteet silti hyväksyt?
Johannes kastaja eli heinäsirkoilla hunjalla. Joissain lähteissä myös vuohen maidolla. Ruokavalio oli aika yksipuolista jos popsi vain hyönteisiä ja hunajaa. Missään ei ole sanottu että Johannes olisi syönyt kasviksia, sellaista on vain veikattu. Heinäsirkoista Johannes kastajan ruokavalio kuitenkin pääasiassa koostui. Jos siis haluaa syödä kuin Johannes, niin runsaasti kuivattuja heinäsirkkoja kitkerien yrttien sekaan ja hinajaa kastikkeeksi joka päivä.
Jos puhutaan mitä Raamattu sanoo niin en hyväksy koska Raamattu ei puhu pakanuudesta 😉
Ok, eli edetäksemme, minun on muotoiltava viestini uudelleen (ja korjattava yksi toinen erhe):
Raamatussa pakana on ensisijaisesti etninen käsite, goyim eli muut kansat, ei-israelilainen. Kreikankielisissä teksteissä termi ethnos limittyy samaan tarkoitukseen, mutta kantaa myös konnotaation epäjumalien palvojista. Englanninkieliset käännökset tekevät selvän eron termien "heathen" ja "gentiles" välille, tätä ei suomenkielisissä käännöksissä tehdä.
Kysymys sinulle Eerikatässämoi, onko oikein tappaa yhteyttävä ja ekosysteemiä pyörittävä kasvi jotta sen voi syödä ja onko oikein tehoviljellä suurillapellolla asiasta mitään tietämättömiä ja melkein puolustuskyvyttömiä kasveja miljardipäisen ihmiskunnan ravinnoksi? Missä ovat kasvien oikeudet? Missä kasvien inhimillinen kohtelu ja luonnonmukainen kasvatus? Jos saisin vapaasti päättää, itse söisin vain ja ainoastaan eettisesti kasvatettuja kasveja. Niiden hiilijalanjälkäjen tulee olla pieni ja kasvatus ekologista vaikka se tarkoittaosi että ruuan hinta sen seurauksena kymmenkertaistuisi.
Osimlilleen noin. Eli me olemme molemmat pakanoita 😳
Se mihin veikkauksena viittaat on kyseessä hämmennys jostain kielellisestä käsitteestä (siinäkin). Oli se sitten mannankaltainen aines tai heinäsirkat, Johannes pyhitti elämänsä aika räväkkään tyyliin.
Paitsi silloin, kun viitataan epäjumalien palvojiin. Eikö? Sitäkin merkitystä käytettiin termeillä, jotka on suomeksi käännetty "pakana".
Mutta tämä on, kuten tavallista, kaukana itse aiheesta. Kristus itse sanoi seuraajilleen, "kun paastoatte". Se, että luet sen tarkoittavan yksinomaan juutalaisia, on hyvin liukas tie, jossa sun täytyy alkaa jokaisen Jumalan sanoman lauseen kohdalla selvittämään, puhuuko hän juutalaisille vai maailman kaikille kansoille.
Voithan muuttaa maalle ja viljellä ruokasi itse.
Onko oikein....on hyvä pohtia eettisiä valintojaan ja tehdä niin kuin oikeaksi ymmärtää mikäli se on mahdollista. Itse syön sitä mitä kaupasta löytyy.
Epäjumalan palvelijat ovat epäjumalanpalvelijoita.
Pakana käsitys on vääärä suomen kielessä koska sillä taas tarkoitetaan kaikkia ei kristirtyjä.
Jeesuksella ei ollut yhtään pakanaa operuslapsena, kaikki olivat juutalaisia.
Nimenomaan tarvitsee aina selvittää ja ymmärtää onko asiat tarkoitettu
a) juutalaisille
b) pakanakristityille
c) kaikille maailmasta ulos kutsutuille Jeesuksen omille
Paavalille pakana tarkoitti myös niitä, jotka eivät tunne Jumalaa:
1. Tess. 4:
3. Sillä tämä on Jumalan tahto, teidän pyhityksenne, että kartatte haureutta,
4. että kukin teistä tietää ottaa oman vaimon pyhyydessä ja kunniassa,
5. ei himon kiihkossa niinkuin pakanat, jotka eivät Jumalaa tunne;
6. ettei kukaan sorra veljeänsä eikä tuota hänelle vahinkoa missään asiassa, sillä Herra on kaiken tämän kostaja, niinkuin myös ennen olemme teille sanoneet ja todistaneet.
Jeesus taas kehoitti apostoleita, etteivät menisi pakanoiden keskuuteen:
Matteus 10:
5. Nämä kaksitoista Jeesus lähetti ja käski heitä sanoen: "Älköön tienne viekö pakanain luokse, älkääkä menkö mihinkään samarialaisten kaupunkiin,
6. vaan menkää ennemmin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö. "
Tarkoitatko, että meidän tulee olla lukematta evankeliumeita, joissa Jeesus opettaa nimenomaan juutalaisia, vaan ainoastaan Paavalin tekstejä, joka puhutteli myös kreikkalaisia? Tämä on jo hulluutta.
Niin, samarialaiset eivät olleet juutalaisia. Eli olivat myös pakanoita.
Meidän tulee lukea k o k o Raamattua jotta ymmärtäisimme Jumalan pelastussuunnitelman. Mutta kaikki mitä Raamatussa on ei ole tarkoitettu meidän pakanakristittyjen tehtäväksi.
Voidaanko sua tästä lähtien lainata, että sinun mielestäsi Vuorisaarna on tarkoitettu vain juutalaisille? Siitä tuo sitaatti on poimittu ja jonka sanot koskettavan vain juutalaisia.
Kristus sanoi evankeliumissa Matteuksen mukaan, 6 luku:
16. Ja kun paastoatte, älkää olko synkännäköisiä niinkuin ulkokullatut; sillä he tekevät kasvonsa surkeiksi, että ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa.
17. Vaan kun sinä paastoat, niin voitele pääsi ja pese kasvosi,
18. etteivät paastoamistasi näkisi ihmiset, vaan sinun Isäsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.
Ei voida. Juutalaiset paastosivat, se oli ihan itsestään selvää. Tässä Jeesus neuvoo miten paastotaan k u n paastotaan.
Mutta saarna rakentuu hyvin pitkälle juutalaisen lain selittämiselle. Ne osuudet ovat siis vain juutalaisen lain selostusta, eikä kosketa ei-juutalaisia?
Mitä tarkoitat juutalaisella lailla?
Jeesus sanoo, ettei ole tullut kumoamaan lakia, ja sitten selittää sellaisia sääntöjä kuin "Älä tapa", "Älä tee huorin", "Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan", "Älä vanno väärin". Nämä kaikki viittaavat Toorassa oleviin sääntöihin. Sinä luet myös paastoamisen viittaavan johonkin määritelmällisesti juutalaiseen (vaikka Kristitty.net varmaan jälleen tuo esille sen, että paastoamisesta on vain yksi pykälä, eikä sekään kata sellaista paastoa jota mm. Jeesus ja Elia toteuttivat).
Niin, tulee ensinnäkin erottaa mikä oli Jumalan pysyvää lakia, mikä juutalaisten perinnäissääntöjä ja mikä juutalaille annettua lakia ja käskyä vain tiettyihin tilanteisiin.
Sinulla täytyy olla kyllä suuret tulkin ja tuomarin lahjat jotta voit tuon erottelun tehdä ja määrittää Jumalan sanan sellaiseksi, ettei se kosketa sinua.
...ja nimenomaan osan Jumalan sanasta sellaiseksi, ettei se kosketa sinua.
Raamattua lukemalla ja tutkimalla ne selviää. Ja jos itse ei jotain ymmärrä on kommentaareja ja enemmän tietäviä joilta voi kysyä.
Siksi onkin turvallista lukea Paavalia jos ei ole asioista syvällisesti perillä.
Mutta nyt nukkumaan. Hyvää yötä ja kiitos mielipiteiden vaihdosta 😴💤
Tällaista höttöä yms. tällä kertaa. Käydään se Vuorisaarna tarkemmin läpi toiste, jotta voit kertoa mikä koskettaa minua ja sinua ja mikä ei.
Vuorisaarnassa kaikk koskettaa meitä mutta muista edellenkin, että Jeesus ei käskenyt paastoamaan vaan antoi ohjeet niille jotka paastoavat.
Paastoan usean kertaa viikossa, en kuitenkaan niin että jättäisin kokonaan syömättä vaan niin kuin Martti Luther kehotti paastoamaan. Luterilainen paasto tarkoittaa lihan ja muiden eläinperäiste tuotteiden jättämistä pois paasto päivän ruokavaliosta. Tänään minulla on tomaattikeitto päivä. Suisittelen kaikkia paastoamaan kuin luterilainen, sano ei lihalle.
Kyllä, täysi paasto joka maanantai ruumiittomien voimien, enkeleiden, kunniaksi sekä perjantaisin Kristuksen kunniallisen kuoleman muistoksi. Paastoa ei kuitenkaan tule farisealaisesti pitää esillä ja sillä rehennellä, mutta kun nyt kysyttiin, vastasin.
Paastoa voimien ja enkelien kunniaksi??? 😳
Ne ruumiittomat voimat kaitsevat sinuakin; paastoamalla on mahdollisuus pitää paremmin yhteys niihin, jotka eivät ole maallisia voimia. Joten niiden kunnioittaminen on perusteltua. Muista että palvonnalla ja kunnioittamisella on vissi ero.
Minä en halua olla yhteydessä siihen voimiin ja enkeleihin.
Raamattu kieltää sen yksiselitteksti! En palvo e n k ä kunnioita niktä!
Raamattu puhuu useaan otteeseen enkeleistä -- nimenomaan sanansaattajista, viestinviejistä. Mitä jos Maria olisi suhtautunut heihin, kuten sinä suhtaudut? Emme edes olisi käymässä tätä keskustelua.
Kyllä, enkelit ovat luotuja Jumalan sanasaattajia eikä heitä tule palvoa tai kunnioittaa sen enempää kuin mitään muutakaan luotua.
Et kunnioita vanhempiasi, et lähimmäisiäsi? Et halua millään tavoin osoittaa heille kunnioitusta?
Kyllä kunnioitan siten kuin luotuja kunnioitetaan. Mutta ei todellakaan tulisi edes mieleeni paastota tai tehdä muutenkaan hengellisä harjoitteita heidän kunniakseen 🤗
Ei tässä elämässä ole mitään, mikä ei liittyisi henkeen. Kaikki on hengellistä tai sen puutetta, jokainen teko sivuaa hengellisyyttä. Jos näin ei ole, en tiedä millaista elämää ihminen elää. Jo se että valmistat aterian läheisillesi on hengellinen harjoite. Myös syömisestä kieltäytyminen on hengellinen harjoite.
Palvo sinä ihan vapaasti henkeäsi ja sen kautta itseäsi.
Sinä olet eksykisssä mutta anna palaa vaan 🤗
Totta kai! Meille jokaiselle onannettu jopa suojelusenkeli. Palvonta kuuluu yksin Jumalalle, kunnioitus kaikele luodulle. Paastoaminen ruumiittomien voimien muistoksi, kunniaksi oli huono sanavalinta, samalla muistutuksena itselle ettei elämämme riipu yksin leiväsät ja aineellisesta on hyvä hengellinen harjoitus. Kuten jo sanoin, näistä ei tulisi puhua julkisesti, meninpähän vain vastaamaan kysymykseen. Riitaa ja eripuraahan näinstä ihmiset keskenään saa, vaikka tarkoitus oli tässä yhtedessä kysymykseen vastaten kertoa omasta hengellisestä harjoituksestani, ei minkäänlaisesta ohjeesta muille :-)
Todella outoja sanoja käytit......
No, kuten sanoin, tämä ei ollut tarkoitettu kuin vastaukseksi kysymykseen, ei minkäänlaiseksi ohjeeksi muille. Viisaasti on sanottu, ettei omasta kilvoituksestaan tulisi muille kertoa. Ehkä olen jatkossa viisaampi :-)
Raamatussa käsketään paastota tasan yhtenä päivänä vuodessa, kaikki muu paastoaminen on vain tekopyhää pelleilyä.
Paastosin tätä palstaa kuukauden, lasketaanko se :d No totuuden nimissä samat homoudesta hinkkaamisesta ei jaksa syttyttää.
Tuo Raamatun paastohan ei oikeastaaan koske kristitttyjä, ei sillä, ettenkö kannata sitä, että välillä syötäisiin vaikka hiukan kevyemmin. Ennenhän noin tavallaan tehtiin ennen suuria juhlapyhiä, tosin tarkoitus oli varmaankin se, että sitten ruoka todella maistui :)
Tämän linkin takaa löytyy useampi Raamatun jae paastoamisesta sekä eriteltyinä sekä oikeita että vääriä perusteita paastoamiselle: http://www.uskonet.fi/artikkelit/195/paasto_raamatussa
Tuosta linkistä löytyi paljon asiaa:
On Eri paastomuotoja
Normaali paasto: vain vettä tai vihannes/hedelmämehuja
Yksityinen paasto (Matt. 6:16-18)
Tilapäinen paasto; tarpeen tullen
Kun mietin, niin melkein luonnostaan on tullut pidettyä jonkinlaista paastoa ihan hengellisistä syistä (joita en siis mistään ole opetellut) mutta toki myös terveydellisistä syistä. Paasto on monimuotoinen juttu, ja yleensä hyväksi meille.
Sitten hengellisessä mielessä oleva paasto:
Paastolla on oltava aina tarkoitus
1. Rukouselämän vahvistaminen – paasto ja rukous (Esra 8:23; Neh. 1:4; Ap. t. 13:3)
2. Jumalan johdatuksen etsiminen (Tuom. 20:26; Ap. t. 14:23)
3. Murheen merkiksi (1. Sam. 20:34, 31:13)
4. Vapautuksen tai varjeluksen pyytäminen (Ester 4:16; 2. Aik. 20:3-4; Ps. 109:24 ja ed.)
5. Katumus ja paluu/kääntyminen Jumalan yhteyteen (Jooel 2:12; Joona 3:5-8)
6. Nöyrtyminen Jumalan edessä (1. Kun. 21:27-29; Ps. 35:13)
7. Huoli Jumalan työn menestymisestä (Neh. 1:3-4; Dan. 9:3; Ap. t. 13:1-3)
8. Toisten tarpeista huolehtiminen (Jes. 58:6-7; Mark. 9:29)
9. Kiusausten voittaminen ja Jumalan kokosydäminen palveleminen (Matt. 4:1 ss.)
10. Rakkauden ja kunnioituksen osoittaminen Jumalalle (Luuk. 2:37)
Olen itse näemmä paastonnut kohtien kaksi ja kolme.
Paastoan joskus, ja suosittelen. Siinä oppii jos ei muuta, niin sanomaan omille haluilleen ei.
Varmasti ihan terveellistä ja jos nyt ei ihan vesilinjalla , niin vähän kevyemmin mutta varsinaiseen luterilaisuuteenhan mikään paasto ei kuulu.
En ole paastonnut, mutta olen kyllä ajatellut joskus kokeilla. En ehkä ihan noin pitkiä aikoja tai noin täydellisesti sitä pystyisi tekemään kuin sin, mutta kevennettynäkin se voisi tuoda uutta syvyyttä esim. rukoukseen tai hengelliseen elämään. Ehkä kannattaa kokeilla.