Tietääkö joku milloin ja minä vuonna lähtivät Kemijärveltä Ähtäriin evakkoon ja monta kertaa? Olen ytittänyt katsoa netistä, mutta en löydä mitään?
Evakkolaiset
Evakossa
131297
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Eivät lähteneet Ähtäriin vaan Ähtävälle ,joka on täysin eri asia.Yhden kerran sinne lähtivät ja vuosi on se, jolloin Lapin sota syttyi. Taisi olla syyskuu -44. Aikaisemmin talvisodan aikana olivat evakossa muistaakseni Ounasjokivarressa . Se oli talvisota -39.
Kiitos sinulle että sevitet tän asian, tiedäkö mistä saa tietää ketkä olivat siellä? Yriitin googlata mutta en löytänyt?
Ei taida googlaamalla löytyä. ...Tuli mieleen pieni kirjanen vuodelta 1995 "Muistoja ja muisteluksia evakkomatkoilta" kyseisestä asiasta. Jonkin tiedon mukaan pienessä kunnassa Ähtävällä oli 1200 Kemijärven evakkoa. Jonkun verran asiaa löytyy kylähistoriakirjasta Suomuvuoman suomalaiset. Kolmas vihje ovat evakossa olleet.
On mielestäni karmeeta ettei voi näitä tietoja saada helpommin esille??? Ja niin Suomi täyttää 100 vuotta. Miksi tätä huomioida? Vielä 3:kin polvikin on saanut psyykkisiä vaiv
oja tästä viimesestä sodasta. Ja se painetaa PUMPULILLA.
"Evakkolapsi": Jää epäselväksi mitä sinä tarkoitat "painetaan pumpulilla". Tietääkseni, ei evakossa olosta ole mitään salattavaa. Ihmiset, jotka siitä muistavat, taitavat käydä vähiin.
Itse olin, kuulemma, Kannuksessa.
Jokaiselle annettiin suunta minne mennä.Suuntana monilla oli Lapin sodan aikana Pohjanmaan pienet kunnat. Mukaan sai ottaa vain välttämättömän. Karja kuljetettiin erikseen , jokaisesta kyläryhmästä piti olla karjankuljettajat. Ihmiset matkasivat junalla . Vastaanottavissa kunnissa piti olla asemalla vastassa. Sitten jaettiin perheet eri taloihin. Siitä ei voinut kieltäytyä vastaanottajatkaan . Tärkeintähän oli evakoille saada suoja .
Tässä ei ole mitään tekemistä " pumpulilla painamisella". Suojaa saatiin ja se oli evakoiden kannalta tärkeintä. Suojaa annettiin ja se oli auttajien tehtävä , ei varmasti ollut kivaa, kun kotiin piti ottaa vieraita ihmisiä. Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa että ei siinä mitään salattavaa ollut. Muistelijat ovat vähissä. Tämän voisi ajatella niinkin että mitenkä itse olisi valmis ottamaan nurkkiinsa ison evakkoperheen isovanhempineen . Ei taisi meidän sukupolvelta onnistua.
Hakuaisin nimet näistä henkilöistä jotka olivat evakossa kemijärveltä. Netistä voit lukea ihan turhamaisia asioita, mutta näitä ei löydy. Tarkoitan, kun nytten johta juhlitaan 100 vuotta, etteivät tälläiset asiat unohdettais, vaan keskusteltais myös naisten ja lasten elämää sodan aika.
Jepuelle.jaMunsalaan kävi evakkotaival
Nehän olivat melkein kaikki silloin eläneet kemijärveläiset siellä evakossa, niin kuin muutkin lappilaiset Nimilista on kirkonkirjoissa.
Suomihan kävi sotaa Neuvostoliittoa vastaan saksalaisten kanssa -41-44.
Sitten suomalaiset saivat Neuvostoliitolta valistusta ja alkoivat sotimaan syksyllä -44 saksalaisia vastaan. Sotaa käytiin Lapissa. Siitä syntyi tarve siirtää lappilaiset suojaan, evakkoon.
Lappilaiset menivät Pohjanmaalle ja Ruotsiin.
Kortesjärvellä kuulemma iso osa.
Äitini ja hänen perheensä olivat enonsa luona Turun seudulla.
Sakut olivat hienoa porukkaa kun laskivat evakot läpi linjojensa.