Minunkaltaisiani ei olla taida.

Mietin, eikö todella maailmasta löydy minun tyyppisiäni ihmisiä joiden kanssa olla ystävä. Minulle ystävyys on arvokasta. Olen ”lahkossa” kasvanut, ja ne kuviot jättänyt. Olen uskonnoton. Olen parisuhteessa rennon miehen kanssa, joka on samanlainen kuin minä. Jollain tavalla introvertti ja älyttömän avarakatseinen. Minulla ei ole lemmikkejä, mutta ehkä joskus hankin koiran. Olen vastuullinen kolmen lapseni kanssa (10-14v, ovat isällään osan ajasta), mutta pidän myös hauskanpidosta ja heittäytymisestä. Pidän pohdiskelevista keskusteluista, ehkä aika syvällisistäkin, vaivun välillä vähän melankoliaan. Mutta silti olen iloinen ja erityisen empaattinen. Huumori on iso osa elämää. En arvosta hienoja taloja, autoja ja muuta mammonaa. Opiskelen, ja pidän opiskelusta, mutten mikään sivistynyt älykkö enkä jäykkä, pidän aitoudesta. Pidän siitä, ettei tarvitse alistua muodollisuuksiin. Oon aika herkkäkin, ja arvostan toisen ihmisen kunnioittamista. Olen hylännyt ihmisiä, mutta vain sellaisia jotka eivät arvosta toisia, tai kohtelevat minua huonosti. Olen kokenut paljon murheita ja menetyksiä, mutta silti olen valoisa luonne. Tosin aika-ajoin koen merkityksettömyyttä, ja jännitän joitain sosiaalisia tilanteita. En välitä täysin netin varassa olevista ihmissuhteista. Olen vähän sellainen, että ympärilleni helposti kertyy ”reppanoita”, joita en sitten loputtomiin jaksa (joudun hoitaa, maksaa lystit ym). Kaipaisin tasa-arvoisia ystäviä, itsestään huolehtivia, joille ystävyys on elämän bonus. Eikö niitä ole?
4334
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Kyllä meitä pyyteettömiä ja avarakatseisia sekä aitoja ihmisiä on muitakin. Meidät on vaan aika vaikea löytää jos kulkee itse silmät ja korvat ummessa.

Äänestä

Reppanoita huoltaviin heittopusseihin ei oikein voi luottaa oman kokemukseni mukaan.
Sanot jotain poliittisesti epäkorrektia niin ne ovat heti heittämässä sinut bussin alle koska ulkokultaisuus on heille tärkeää, ja siksi he niitä reppanoitakin paapovat.

Sitäpaitsi reppanaa auttamalla mahdollistat sen alkoholismit yms. Eihän sen tarvitse ryhdistäytyä kun joku toinen siivoaa ja vippaa bussirahat ja auttaa jos tulee tilanne jota varten olisi pitänyt ymmärtää säästää edes vittu pari satkua patjan alle.

Minä arvostan tervettä itsekkyyttä, sopimatonta huumorintajua ja sitä etten joudu katselemaan lapsellisen herkkäihoisia, tympäiseviä luusereita koska ne on kaverin kavereita.

Äänestä

Olen tänävuonna 26v täyttävä lapseton, 8v mieskaverin kanssa avoliitossa ollut, nainen, ja kuulostat hyvin samanhenkiseltä kuin mitä itse olen. Aika vähän olen törmännyt samanhenkisiin ihmisiin.

Olisinkiva tutustua!

Äänestä

Onhan meitä aitoja ja avarakatseisia ihmisiä. Laittaisitko vaikka sähköpostiosoitteesi tänne niin tutustutaan? Olen naimisissa, 2 lapsen äiti. Olisi mukavaa saada uusi ystävä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


KysyväinenMaanHiljainen kirjoitti:

Mietin, eikö todella maailmasta löydy minun tyyppisiäni ihmisiä joiden kanssa olla ystävä. Minulle ystävyys on arvokasta. Olen ”lahkossa” kasvanut, ja ne kuviot jättänyt. Olen uskonnoton. Olen parisuhteessa rennon miehen kanssa, joka on samanlainen kuin minä. Jollain tavalla introvertti ja älyttömän avarakatseinen. Minulla ei ole lemmikkejä, mutta ehkä joskus hankin koiran. Olen vastuullinen kolmen lapseni kanssa (10-14v, ovat isällään osan ajasta), mutta pidän myös hauskanpidosta ja heittäytymisestä. Pidän pohdiskelevista keskusteluista, ehkä aika syvällisistäkin, vaivun välillä vähän melankoliaan. Mutta silti olen iloinen ja erityisen empaattinen. Huumori on iso osa elämää. En arvosta hienoja taloja, autoja ja muuta mammonaa. Opiskelen, ja pidän opiskelusta, mutten mikään sivistynyt älykkö enkä jäykkä, pidän aitoudesta. Pidän siitä, ettei tarvitse alistua muodollisuuksiin. Oon aika herkkäkin, ja arvostan toisen ihmisen kunnioittamista. Olen hylännyt ihmisiä, mutta vain sellaisia jotka eivät arvosta toisia, tai kohtelevat minua huonosti. Olen kokenut paljon murheita ja menetyksiä, mutta silti olen valoisa luonne. Tosin aika-ajoin koen merkityksettömyyttä, ja jännitän joitain sosiaalisia tilanteita. En välitä täysin netin varassa olevista ihmissuhteista. Olen vähän sellainen, että ympärilleni helposti kertyy ”reppanoita”, joita en sitten loputtomiin jaksa (joudun hoitaa, maksaa lystit ym). Kaipaisin tasa-arvoisia ystäviä, itsestään huolehtivia, joille ystävyys on elämän bonus. Eikö niitä ole?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu