Ei käsijarrua kieliasioissa

Kokkola lehti 30.12 mielipide /Jairi Palonen

"Kielivaranto karttuu hitaasti, sillä oppi ottaa väistämättä aikansa. Nyt pitäisi ennakoida sitä mitä tarvitaan vuosikymmenien kuluttua.Tuore selvitys Suomen kielivarannosta on silmiä avaavaa.
Suomessa on kaksi virallista kieltä Suomi ja Ruotsi: 88,3 % / 5,3 % kielisuhteella."
Internet on teknisesti yhdistänyt maat ja ihmiset. Sen lisäksi tarvitaan yhteinen kieli .Englanti on kieli jota puhutaan noin 80% mailman kielistä ,siitä onkin muodostunut kieli jolla pärjää laajimmin kansainvälisessä kanssakäymisessä.
Kieli on ajattelun väline ja jos sen hallitsee huonosti, on oletettavaa, että sen ymmärtäminenkin on vaikeaa.Globaalinen kielimailma muuttuu. Viime vuoden lopussa Manner- Suomessa asui vieraskielisiä yhteensä 351 738 ja puhuttiin jo yli 150:tä eri äidinkieltä. Ruotsinkielisiä oli 263 948. Suomi on monikulttuuristunut ja -kielistynyt viime vuosina voimakkaasti kasvaneen maahanmuuton myötä. Tämä asettaa uusia vaatimuksia maahanmuuttajien muun kielitaidon tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöille.
Vaikka ruotsi ja ruotsin kieli on ollut osa suomen historiaa, olisi aika suunnata katse tulevaisuuteen.Suomi tarvii monipuolista kieliosaamista, globaalinen kielimailma on tullut suomeenkin.
Vapaan kielivalinnan takana on yli 70% suomalaisista. Myös viime aikaiset tutkimukset tukevat muuttuvaa kieliympäristöä, sekä muuttuvaa kielten tarvetta suomessa. Nuorista 23% enää haluaa opiskella kieltä, jota he ei arjessa kohtaa. Ruotsin kielen tarvetta ,ei pysty enää perustelemaan suomen muuttuvaan kieliympäristöön. Nykyinen kielilaki, sekä ensimmäinen )kansalliskielistrategia hyväksyttiin joulukuussa 2012. Se on kahden "elinvoimaisen" kansalliskielen strategia(Anna-Maja Henriksson oikeusministeri (Katainen) 22.06.2011 - 23.06.2014, joka kurottaa vuosikymmenien päähän. Tämä strategia ajaa suomalaiset pohjoismaalaiseen kielityhjiöön-suomenkielisten kustannuksella.
Toivotaan että suomi on muuttuvassa globaalisessa kielimailmassa mukana, eikä pidetä käsijarrua päällä, nuoret ovat tulevaisuuden pääomaa, päättäjiä sekä rakentajia suomessa. "

Sensuuri poisti aikaisemmat totuuden mukaiset mielipiteet miksi ?
Rikotaanko mielipide vapautta, jokaisella on perustuslain mukaan oikeus omaan mielipiteeseen :

Kielilisä ei mene minun jakeluun.....jaetaan suomea täydellisesti osaamattomille.

tuore selvitys Suomen kielivarannosta on silmiä avaavaa. Kansakunnan asiat eivät olekaan niin hyvällä tolalla kuin voisi luulla: Peruskoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden kielivalinnat ovat yksipuolistuneet, englanti jyrää muut kielet, ja osaamistasossakin on puutteita. Kielipuolisuus uhkaa kansakuntaa ulkopuolisuudella.

Kieltenopetus on ollut varsin Eurooppa-keskeistä, mutta nyt talouselämän katseet ovat siirtyneet itään ja tarpeet ovat sen mukaiset. Kiina on noussut Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritysten käytetyimpien kielten listalle, ja ulkoministeriöllä on puutetta kiinan ja venäjän taitajista.

Kielivaranto karttuu hitaasti, sillä oppi ottaa väistämättä aikansa. Nyt pitäisi ennakoida sitä mitä tarvitaan vuosikymmenien kuluttua.

"Ruotsin kielen asemaan ei kansallisen kielistrategian taustaksi laaditussa selvityksessä otettu kantaa – ei vaikka juupas eipäs -keskustelua on käyty kyllästymiseen asti. Selvityksen laatineen professori Riitta Pyykön mukaan ns. pakkoruotsi jätettiin tarkoituksella ulos tarkastelusta.

Sen puntarointiin ei ollut Pyykön mukaan tarvetta, koska Suomessa on voimassa kansalliskielistrategia. Se taas on kehittämishanke, jolla pyritään turvaamaan kahden elinvoimaisen kansalliskielen tulevaisuus Suomessa. Pyykkö toteaa kuitenkin, että jos selvityksen ehdotuksia kielivarannon kohentamiseksi lähdetään toteuttamaan, on tarkasteltava kokonaisuutta myös ruotsin kielen näkökulmasta."

Tämän perustus valiokunta löi lukkoon. Ensimmäinen )kansalliskielistrategia hyväksyttiin joulukuussa 2012. Se on kahden "elinvoimaisen" kansalliskielen strategia(Anna-Maja Henriksson oikeusministeri (Katainen) 22.06.2011 - 23.06.2014, joka kurottaa vuosikymmenien päähän. Tämä strategia ajaa suomalaiset pohjoismaalaiseen kielityhjiöön-suomenkielisten kustannuksella.

Kokoomuksen, Demareitten ja Rkp:n myötävaikutuksella. Hallituksen valtiovarainministerinä oli Jutta Urpilainen. Kun kansalaisadressi vapaan kielivalinnan 2015 hylättiin, törmäsi se tähän perustuslaki pykälään.

Tämä on sitten totta todistajia löytyy jopa kalevi nurmela, joka tunsi miehen outokummun ajoilta.
Tässä kertomus siitä kun ruotsinkielinen ja suomenkielinen kohtasivat kaupan eteishallissa:
Ruotsinkielinen kuka on se joka vihaa ruotsinkieltä ja kirjoittelee siitä, minäkin soitin lehteen, että lopettavat.
Suomenkielinen olet tainnut ymmärtää väärin ei hän vihaa ruotsinkielisiä onhan melkein kaikki hänen esivanhempansa länsirannikon ruosinkielisiä myös hänen äitinsä joka muutti ummikkona alavetelistä kokkolaan ja mietippä sitäkin, että perho, veteli, toholampi, kaustinen ym yksikieliset kunnat saavat vähemmän valtionapua kuin kokkola joka on kaksikielinen, sitten keskusteltiin muistakin ruotsinkielisistä kuluista.
Rutsinkielinen jaa, mutta ruotsinkielellä pärjää ruotsissa ja norjassa–sitten taas keskusteltiin–ja ruotsinkielinen meni kauppaan ostoksille.
Ruotsinkielinen tuli ostoksilta molemmissa käsissä ostoksia (vaimolle monta laatikollista suklaarasioita) pysähtyi vielä keskustelemaan, minä kävin sitä ruotsinkielistä koulua joka poltetiin ja sitten jatkoi minä en kadu mitään niin paljon kuin sitä, että valitsin saksan kun olisi pitänyt valita englannin, matkustelen paljon ja englanti olisi tarpeellinen kun matkustelee, esim turkissa, kreikassa, espanjassa ja monessa muussa paikassa jossa hän kertoi käyneensä.
Höpöteltiin niitä näitä ja toivoteltiin hyvää joulua ja uuttavuotta.
Hyym,,, suomenkielinen jäi miettimään, että eikö ruotsinkielellä ja luetulla saksan kielellä pärjääkään maailmalla.

Eläkeläiset valtaa opistojen kielikursseja, nyt ei enää ole rasvamatkoja ruotsiin. Mennään kaemaksi, jopa talveksi Espanjaan ym. maihin missä kielitaitoa tarvitsee.

Tuo ruottin kieli alkaa jo joutaa kansallismuseoon. Muuten mukavia nuo ruottalaiset, mutta kielipolitiikka alkaa lyömään ruottalaisia itteään vastaa.
RKP: n olisi jo aika lopettaa tuo politikointi. Suomi ei ole ennään ruottin maakunta.

Kokkola lehdesssä 30.12.2017 hyvä ja avartava kokonaisuus suomen kielipolitiikasta.

Juuri ilmestyneessä Ajatuspaja e2:n ja Magman tutkimuksissakin on mielenkiintoinen prosenttiluku. Kaikista kaksikielisissä kunnissa asuvista ruotsinkielisistä 56% käyttää usein tai ainoastaan Suomea asioidessaan viranomaisten kanssa". Helpon ja lunnollisen saaatavuuden vuoksi. Eivät he koe että heidän kansalaisoikeuksiaan rikotaan, ovathan he suomalaisia, ja asuvat suomessa.

Mihin me nykyisessä laajuudessa kalliita suomenkielisten järjestämiä ruotsinkielisiä palveluita tarvitaan? Kun kielivähemmistökin luonnostaan junttiutuu ja käyttää "meijån" juntin kieltä !

Kuinka paljon pitää kansan edustajien moraalikäsitystä venyttää, tietämättömyyttä tämä ei voi enää olla.

KOTIMAA Turun Sanomat
Presidentti Sauli Niinistö puolustaa Suomen kaksikielisyyttä. Hän sanoo ruotsalaisen uutistoimisto TT:n haastattelussa, että kaksikielisyys edistää sekä pohjoismaista että kansainvälistä yhteistyötä. Kielikysymys nousi pintaan viime vuoden eduskuntavaaleissa. Niinistö katsoo, että tunnelma oli tuolloin kiihkeämpi kuin presidentinvaaleissa alkuvuodesta.

– Pieni ryhmä ei käännä koko yhteiskuntaa ympäri. Se voi olla kielikysymyksessä kovaääninen, mutta ei vastaa enemmistön mielipidettä.

Niinistö toivoo, että Pohjola yhdistettäisiin maailmalla korkeaan laatuun, kuten Sveitsi ja Japani. Näin siitä tulisi vahva tavaramerkki.

Presidentti sanoo, ettei hän ole ottanut ruotsintunteja ensi viikon valtiovierailun takia. Niinistö vierailee puolisonsa Jenni Haukion kanssa Ruotsissa tiistaina ja keskiviikkona.

– Vaimoni ottaa tunteja ja välittää oppia edelleen minulle.

TS–STT

Mistähän se pieni ryhmä tulee ?

"– Pieni ryhmä ei käännä koko yhteiskuntaa ympäri. Se voi olla kielikysymyksessä kovaääninen, mutta ei vastaa enemmistön mielipidettä."

"Vapaan kielivalinnan takana on yli 70% suomalaisista. Myös viime aikaiset tutkimukset tukevat muuttuvaa kieliympäristöä, sekä muuttuvaa kielten tarvetta suomessa. Nuorista 23% enää haluaa opiskella kieltä, jota he ei arjessa kohtaa. Ruotsin kielen tarvetta ,ei pysty enää perustelemaan suomen muuttuvaan kieliympäristöön. Nykyinen kielilaki, sekä ensimmäinen )kansalliskielistrategia hyväksyttiin joulukuussa 2012. Se on kahden "elinvoimaisen" kansalliskielen strategia(Anna-Maja Henriksson oikeusministeri (Katainen) 22.06.2011 - 23.06.2014, joka kurottaa vuosikymmenien päähän. Tämä strategia ajaa suomalaiset pohjoismaalaiseen kielityhjiöön-suomenkielisten kustannuksella"

Demokratiassa yleensä enemmistö päättää, suomessa pieni vähemmistö.

"Ruotsin kielen asemaan ei kansallisen kielistrategian taustaksi laaditussa selvityksessä otettu kantaa – ei vaikka juupas eipäs -keskustelua on käyty kyllästymiseen asti. Selvityksen laatineen professori Riitta Pyykön mukaan ns. pakkoruotsi jätettiin tarkoituksella ulos tarkastelusta.

Sen puntarointiin ei ollut Pyykön mukaan tarvetta, koska Suomessa on voimassa kansalliskielistrategia. Se taas on kehittämishanke, jolla pyritään turvaamaan kahden elinvoimaisen kansalliskielen tulevaisuus Suomessa. Pyykkö toteaa kuitenkin, että jos selvityksen ehdotuksia kielivarannon kohentamiseksi lähdetään toteuttamaan, on tarkasteltava kokonaisuutta myös "ruotsin kielen näkökulmasta."

Tämän perustus valiokunta löi lukkoon. Ensimmäinen )kansalliskielistrategia hyväksyttiin joulukuussa 2012. Se on kahden "elinvoimaisen" kansalliskielen strategia(Anna-Maja Henriksson oikeusministeri (Katainen) 22.06.2011 - 23.06.2014, joka kurottaa vuosikymmenien päähän. Tämä strategia ajaa suomalaiset pohjoismaalaiseen kielityhjiöön-suomenkielisten kustannuksella.

Kokoomuksen, Demareitten ja Rkp:n myötävaikutuksella. Hallituksen valtiovarainministerinä oli Jutta Urpilainen. Kun kansalaisadressi vapaan kielivalinnan 2015 hylättiin, törmäsi se tähän perustuslaki pykälään.

Tuomo Puumalalla olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa, sekä avata tämä kansalliskielistrategia uudelleen tarkasteltavaksi, eduskunnan käsittelyyn, nyt olemme tämä kansalliskielistrategian vankina................................................................

Mutta jos ruotsinkieliset osaavat suomea niin hyvin kun väitetään, niin miksi suomenkielisten pitää lukea pakkoruotsia?Mihin me kielipalveluita tarvitaan , vain perustuslakiin nojauten 2000-luvulla ?Tutkimuksien mukaan jo 56% suomenruotsalaisista käyttää suomen kieltä julkisia palveluja käyttäessään, eivät he koe että heidän kansalaisoikeuksiaa loukataan-ovathan he suomalaisia.
Järjetön väite riittävän usein toistettuna saa ihmisen uskomaan että väite pitää paikkansa, näin on myös pakkoruotsin osalta, luonnoton on alkanut suomalaisista tuntumaan luonnolliselta-Aivopesua tehokkaimmillaan.
Kannattaa avartaa sivistystä ja miettia asiaa omilla aivoilla, eikä ulkoistaa sitä oman järjen ja identtiteetin vastaiseksi.Mitään suoranaista suomalaisuuden kriteeristöä ei kuitenkaan ole. Vaikka kansalliset identiteetit ovat luonteelta kollektiivisia, ne toteutuvat yksilöllisesti. Jokainen identifioituu tai on identifioitumatta johonkin kansakuntaan omista lähtökohdistaan käsin

Tuo pakkoruotsi ei sovi muuttuvaan kielimailmaan, miten pieni kieli vähemmistö ei ole löytänyt paikkaa suomalaisessa kielimailmassa, vaikka suurin osa jo käyttää suomen kieltä
Tuo eristäytyminen omaan reservaatioon ei ole 2000-luvun kielimailmaa.

Eihän nuoret kohtaa ruotsin kieltä arjessa, joten motivaatio puuttuu kielen opiskelussa.

Muutokset pitää tapahtua politiikan taholla- olemme jo jäljessä muuttuvassa kielten mailmassa-se on kansantalouden kannaltakin huono asia.

Kansa vaatii ja tahtoo, mikä jarrutus tapahtuu poliittisella taholla, eikö kansan tahtoa haluta noudattaa?
Kansa on poliittisen tahtonsa ilmaisut jo vuosia sitten!
Suomen viralliseksi kieleksi riittää suomenkieli jota puvat yli 99% suomessa syntyneistä.
Muille kielivähemmistöille voidaan antaa tarvitaessa kielipalveluita tarpeen mukaan.

Politiikka muuttuu kannatus ei nouse vastustamalla kansan tahtoa, kyllä kansa tietää mikä sille on parasta.

Väitös: Poliisista päivää, från polisen god dag” tarkastettiin lauantaina 16. joulukuuta Vaasan yliopistossa.”Kaksikielisyys jäänne keskiajalta”(Kaksikielisyydestä vastaajat totesivat muun muassa, että ”Kaksikielisyys on turha jäänne keskiajalta.” ja että ”Kaksikielisyyden toteutuminen on järjetön fantasia.”
.Suomen Poliisijärjestöjen Liiton järjestöpäällikkö Mika Nygårdille poliisien heikko kieli- tutkimustulos ei ole yllätys.. Tuolta se näyttää, kun alle viiden prosentin vähemmistökieltä yritetään pitää virallisena kielenä koko maassa.

Tätä tukevat e2 ilmestyvä tutkimus, jossa 56% suomenruotsalaisista käyttävät suomen kieltä julkisia palveluja käyttäessään, aivan luonnostaan, eivätkä he näe että heidän kansalaisoikeuksiaan rikotaan, asutaanhan suomessa.Myös samainen e2 tutkimus osoitti että oppilaista 23% on enään halukas opiskelemaan ruotsia, jota he eivät omassa arjessa kohtaa.

Kielipolitiikasta aiheutuvat kustannukset pitää selvittää. Kunnille on annettava päätösvalta ja kustannusvastuu kaksikielisyydestä. Kansalaisten mielipide ja yhdenvertaisuuden toteutuminen on huomioitava kielilaissa.Kielisät pitää suhteuttaa siihen tarpeeseen mitä kunnilla tarve vaatii. Kaikkien ei tarvi osata molempia kotimaisia.Tähän kielilisän maksamiseen poliittinen valvonta, ei riitä että virkamies itse päättää kenelle kielilisää maksetaan.

Kuntalaiset joille riittää suomenkieli, heille 0,50% kuntaveron alennus tai sitten toisin päin, että ne jotka tarvitsevat ruotsinkielisiä palveluita heille 0,50% kuntaveron korotus.
Periaate meidän yhteiskunnassa on, että jokainen ottakoon vastuun itsestään ja maksakoon siitä mitä tarvitsevat.
Tietysti veronkorotuksia ruotsinkielisille voidaan laittaa myös valtion verotukseen, koska sieltä kassasta rahaa otetaan vuosi tasolla miljardin verran.