Naisena olen ontto, tyhjä ruukku merenpohjassa. Haluavat sinne kurkistaa, pimeään. Suuaukko kutsuu. Ei voi väistää, ohittaa. Ja vain vaivoin sen voi unohtaa, sen kutsun. Sen seireenin huilun syvyyksissä. Sen laulun. Valaita, mustekaloja piiloissaan. Pieniä rapuja saksineen ja kalaparvet, valon aaltoilu ruukun pinnalla. Laineita.
Suuaukko. Pimeys.
Nainen.
(Hihitystä)
Suuaukko. Pimeys.
Nainen.
(Hihitystä)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tää on hieno!
Jukupliude!
(Naurua)
Tästä selvästi huokuu naisen kädenjälki kirjoitettuna toisen naisen olemuksen ytimeen. Pötkö on täynnä yksinkertaisia ja helppotajuisia sanoja. Lisäksi niistä suurin osa on oma lauseensa. Kuitenkin paketti on hyvin kasassa, intuitiivinen ja visuaalinen, kostea.
(Hirn)
Kaikkea voi aina parantaa. En tosin ole nyt ihan varma, että menikö mihin suuntaan.
(Hihitystä)
****
Amfora
Naisena olen ontto, tyhjä ruukku merenpohjassa. En voi väistää, ohittaa. Ja vain vaivoin sen voi unohtaa, sen kutsun. Sen seireenin huilun syvyyksissä. Sen laulun.
Valaita, mustekaloja piiloissaan. Pieniä rapuja saksineen ja kalaparvet, valon aaltoilua muodoilla. Laineita.
Suuaukko. Pimeys.
Nainen.
Joo, but ei joo
Lopullisen version talletin mappiin. Laitoin mapin hyllyyn ja napsautin sormia.
Koko mappihylly hävisi.
(Reps)
Pernillamaisesti luettuna koin sen niin, että käsivarsikarvani laskeutuivat ihonmyötäisiksi. Kaipasin juuri sellaista vaikutusta. Nyt iltavuoroon.
Hyvä
Lopullista verisiota en nyt lähde enää linkittelemään, koska kaikki käyvät kuumana kirjoittelustani.
Olen tyytyväinen että olet terve ja työkykyinen.
(Hihitystä)